Nuoret hunningolla

Valtaosa nuorista on järkevää sakkia, mutta osalla on pallo todella hukassa, sen sain viime keväänä aika karsealla tavalla kokea.

Pyöräilin perjantai-iltana Kuopiossa töistä kotiin noin yhdentoista maissa. Tori oli jo kansoitettu viikonloppua aloittelevista nuorista ja levottomuutta leijui ilmassa. Rännikatua ajellessani huomasin jo kaukaa, että talossa, jossa mm. paikallislehden toimitus nykyään pitää majaansa, oli nuorten kestit meneillään. Kolmannen kerroksen parvekkeella oli sangen äänekästä poikaporukkaa.

Kun pyöräilin talon ohitse, suuri saviruukku parvekekukkineen mäiskähti puolen metrin päähän pyörästäni! Siihen paikkaan pysähdyin ja enpä kovinkaan kaunista tekstiä suustani suoltanut. Kaverit vain kieltelivät olevansa vastuussa tapahtuneesta. Jatkoin hampaita kiristellen matkaani. Perääni sain p...sen naurunremakan. Myöhemmin mietin miksen kutsunut poliiseja paikalle, henki oli vartin verran lähtöä lähellä.

Osalla nuorisosta ei siis ole lainkaan mitään käsitystä siitä, miten pienestä kiinni ihmishengen menettäminen on. Näkee sen myös aikaisemmista nuorison kaahausonnettomuuksista. Ei minkäänlaista itsesuojeluvaistoa tai jos ei itseään ajattele niin ajattelisi edes kanssaihmisten turvallisuutta. Lieneekö tämä Tv:n väkivaltaviihteen tuotetta. Siellä ihmishengellä ei ole mitään merkitystä, väkivalta aivan kuin kuuluu asiaan. Nuorisolla tahtoo sitten arkirealismi ja fiktio hieman sekoittua ressukoilla. Malla-täti on kyllä vieläkin hyvin vihainen. Pitäkää silmällä nuorisoanne. Parempia tapojakin olisi olla heittää henkensä kuin yhden 17-vuotiaan törttöilyn takia!