juttelin tässä eräs päivä kaverini kanssa, mistä muusta syystä rippileirille kannattaisi mennä, kuin siitä syystä, että saisi paljon rahaa lahjaksi, ja leireillä olisi ehkä ihan kivaa, varsinkin jos lähtee jonnekkin ulkomaille, tai vaikka lasketteluleirille. lopulta keskustelu venyi itse kristin uskoon, ja aloimme miettiä raamatun ristiriitoja.
homot ja lesbot. tulkinta tapoja on monia, eräs uskonnon opettajamme sanoi suunnilleen niin, että "se on syntinen tauti, mutta siitä voi parantua uskomalla jeesukseen" eli kristin usko ei hyväksy lesboja ja homoja? vai hyväksyykö? jos hyväksyy, niin miksei se hyväksy niiden avioliittoja? onko tullut koskaan mieleen, etteivät nämä ihmiset sille mitään mahda, kumpaan sukupuoleen rakastuvat. kaverini sisko on lesbo. tiedän ettei siitä "parannu" eikä siinä ole mitään pahaa. joten, selittäkää mitä pahaa lesbo -ja homosuhteissa on, jos kerran kirkko ei hyväksy lesbo/homo liittoja?
toinen asia, mikä ei tosin liity kaverini ja minun keskusteluun, liittyy lapsiin. eilen pikkuveljeni (8-vuotias) ei voinut nukkua yksin, koska oli nähnyt painajaista. se kertoi, että siinä oli ollut ihmisen näköisiä robotteja (teevee mainoksesta ilmeisesti, mikä lie se uus leffa) ja jeesus, joka oli heränny henkiin. sitten jotenkin pikkuveljeni oli unessaan joutunut helvettiin. pikkuvejeni on jotenkin kuullut ehkä koulussa sen, mitä ei mielestäni yksikään pappi ole kiistänyt, että raamatun mukaan jokainen ihminen on syntinen jo syntyessään. ymmärtääkö kukaan, että se pelottaa lapsia? ei pikkuveljeni ymmärrä, mitä pahaa se on tehnyt, ja miksi se on syntinen. kaikkialla uhataan helvetillä, ja kaikkiin tarinoihin liittyy aina jotain "yliluonnollista" se tuntuu pelottavan lapsia.
olimme myös kaverini kanssa vahvasti sitä mieltä, että on erittäin typerää, ettei kirkko hyväksy muita uskontoja. miksei? esim. hindulaisuus, buddhalaisuus, molemmissa on karman laki, joka ikään kuin "velvoittaa" ihmisiä toimimaan moraalisesti. miksei kirkko hyväksy sitä?
tulimme loppupäätökseen, ettei kumpikaan usko kristin uskoon. ainakin omasta mielestäni vain teoilla ja tarkoituksilla on väliä, ei uskolla.
homot ja lesbot. tulkinta tapoja on monia, eräs uskonnon opettajamme sanoi suunnilleen niin, että "se on syntinen tauti, mutta siitä voi parantua uskomalla jeesukseen" eli kristin usko ei hyväksy lesboja ja homoja? vai hyväksyykö? jos hyväksyy, niin miksei se hyväksy niiden avioliittoja? onko tullut koskaan mieleen, etteivät nämä ihmiset sille mitään mahda, kumpaan sukupuoleen rakastuvat. kaverini sisko on lesbo. tiedän ettei siitä "parannu" eikä siinä ole mitään pahaa. joten, selittäkää mitä pahaa lesbo -ja homosuhteissa on, jos kerran kirkko ei hyväksy lesbo/homo liittoja?
toinen asia, mikä ei tosin liity kaverini ja minun keskusteluun, liittyy lapsiin. eilen pikkuveljeni (8-vuotias) ei voinut nukkua yksin, koska oli nähnyt painajaista. se kertoi, että siinä oli ollut ihmisen näköisiä robotteja (teevee mainoksesta ilmeisesti, mikä lie se uus leffa) ja jeesus, joka oli heränny henkiin. sitten jotenkin pikkuveljeni oli unessaan joutunut helvettiin. pikkuvejeni on jotenkin kuullut ehkä koulussa sen, mitä ei mielestäni yksikään pappi ole kiistänyt, että raamatun mukaan jokainen ihminen on syntinen jo syntyessään. ymmärtääkö kukaan, että se pelottaa lapsia? ei pikkuveljeni ymmärrä, mitä pahaa se on tehnyt, ja miksi se on syntinen. kaikkialla uhataan helvetillä, ja kaikkiin tarinoihin liittyy aina jotain "yliluonnollista" se tuntuu pelottavan lapsia.
olimme myös kaverini kanssa vahvasti sitä mieltä, että on erittäin typerää, ettei kirkko hyväksy muita uskontoja. miksei? esim. hindulaisuus, buddhalaisuus, molemmissa on karman laki, joka ikään kuin "velvoittaa" ihmisiä toimimaan moraalisesti. miksei kirkko hyväksy sitä?
tulimme loppupäätökseen, ettei kumpikaan usko kristin uskoon. ainakin omasta mielestäni vain teoilla ja tarkoituksilla on väliä, ei uskolla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En tiedä ikääsi, mutta lienet aika nuori. Silti pitää sanoa, että tekstisi ja ajattelusi on paljon kypsempää kuin valtaosalla tännekin kirjoittelevista.
Aloitan omien mielipiteideni - jotka eivät siis ole absoluuttinen totuus - mukaiset vastaukset pienellä huomautuksella. PERIaatteessa uskonnot eivät toimi "valintamyymäläperiaatteella", eli nappaanpa sen joka sopii omaan ajatusmaailmaani. Ainoa todellinen uskonto toimii toisinpäin: siinä Jumala on kertonut omat vaatimuksensa, ja ihmisten tulee käyttäytyä niiden mukaan.
Ainoan todellisen uskon käsite on kuitenkin ihmiselle mahdoton. Jokaisessa uskonnossa on ihmisiä, jotka "tietävät" takuuvarmasti että juuri hänen on oikea. Niinpä siis käytännössä uskonto valitaan sieltä marketista: sellainen, joka riitelee ihmisen omaatuntoa vastaan, hylätään.
Älä kuitenkaan hylkää kristinuskoa vain sen fundamentalistisimpien fanaatikkojen vuoksi: nämä pienet piirit ovat ihan niitä samoja hurmapäitä, jotka islamissa toteuttavat hirmutekoja - jos maailma olisi toisinpäin, köyhät kristinuskon hihhulit olisivat hyvin saattaneet räjäyttää rikkaan muslimivaltio U.S.A:n pilvenpiirtäjät.
Ihmisen seksuaalisuuteen liittyvät asiat on kirjattu Raamattuun tuhansia vuosia sitten. Avioliiton ulkopuolinen seksi, homo- ja lesbosuhteet, masturbaatio ja niin edelleen ovat siinä sen aikaisten käsitysten mukaisina, eivätkä pidä paikkaansa enää tietämyksen lisääntyessä. Esimerkkinä viimeksimainittu: Onan -niminen mies (tästä termi onanointi) vuodatti "siementään hukkaan", ja tämä oli Raamatun mukaan Jumalalle kauhistus. Nykyisin tiedämme, että mies tuottaa siittiöitä miljoonia joka päivä, joten tuskinpa synti sittenkään oli järin suuri.
Muiden uskontojen hyväksynnässä on samoja piirteitä. Kysymys on vähän samasta kuin jääkiekossa: meidän joukkueemme on tietysti se "ainoa oikea". Ekumeeninen liike pyrkii yhdistämään edes kristikansan yhteen, edes siihen että protestantit, katolilaiset ja ortodoksit voisivat päästä "saman pöydän ääreen". Juutalaisuus, josta kristinusko ponnistaa, onkin jo vaikeampi pala. Jumalan eritavalla ymmärtävät tai jopa täysin jumalaideamme hylkäävät tahot hylätään sitä rankemmin, mitä ahdasmielisemmin uskontoamme tulkitaan.
On kritisoitu sitä mielipidettä, että pohjimmiltaan kaikki uskonnot ovat samaa. Omasta mielestäni ne ovat, sillä Jumala on ihmiselle käsittämätön. Jokainen, joka väittää pystyvänsä kertomaan "ainoan oikean Jumalan" mielipiteen, syyllistyisi Jumalanpilkkaan jos sellainen olisi mahdollista.
Kristinuskon mukaan - muistaakseni, en ole pistämätön alan asiantuntija enkä nk. "uskovainen" - Jeesus kuitenkin sanoi osapuilleen tähän suuntaan: "kaikista laeista tärkein on tämä: rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Ylen vaikea pointti toteuttaa useinkin, sanamuodoltaan hieman ristiriitainenkin, mutta mielestäni se vapauttaa varsin monet kiihkouskovaisten tuomitsemat. Elämään todellista elämää, joka ei aina mahdu kirjoitetun tekstin ahtaisiin marginaaleihin.
Mieti asioita edelleenkin. Loppujen lopuksi se on ihmisen ainoa velvollisuus.
lisäyksenä käskyistä tärkeimpään: kun eräs lainopettaja kysyy Jeesukselta (Matt. 22:36->) suurinta käskyä, Jeesus vastaa näin: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi" sitten tulee toiseksi tärkein käsky: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". sanoit ettet varmasti tiedä, en millään tavalla moiti siitä, vaan halusin vain osoittaa asiayhteyden ja lisätä tärkeimmän.
on totta, ettei pienille lapsille pidä julistaa voimakkaasti, mutta julistaa silti. on heille tarjottava tie pelastukseen ja kertoa Jeesuksesta. Homous kielletään Raamatussa, aivan kuten naispappeuskin. Raamattu on Jumalan Sanaa ja Jumala on totuus.
ei ihminen teoilla voi ansaita mitään. Vaikka ihminen ruokkisi kaikki maailman nälkäiset, ei hän silti pelastu, ellei ota Jeesuksen sovitustyötä vastaan ja tunnusta syntejään. "Synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun", ihminen on perisynnin alainen ja syntyy erossa Jumalaan, mutta JUURI SIKSI Jumala antoi ainoan Poikansa kuolla miedän jokaisen syntien puolesta, jotta mekin pääsisimme osallisiksi Jumalan kirkkauteen. Jeesus on tie Isän luo, Häneen uskomalla pelastuu. Teot eivät pelasta, vaan ihminen pelastuu yksin armosta. tämänkin halusin kojata, sillä tuntuu että yleinen luulo asiata on, että hyvää tekemällä pääsee taivaaseen, mutta teot eivät pelasta.
Jumala kieltää Raamatussa homouden ja lesbouden. Hän on meitä viisaampi ja tietää nämä asiat. Opettaahan jo luontokin, että mies ja nainen ovat toisilleen luodut. Mutta entä kun sille ei voi mitään, jos on homo tai lesbo? Ei se anna mitään oikeuksia tehdä väärin. Eihän mielisairaskaan voi mitään sairaudelleen - ei hänellä silti ole oikeutta ketään pahoinpidellä tai tappaa. On hyvä muistaa, että kirkko ei aina seuraa Jumalan sanaa. Esimerkkinä naispappeus ja homot/lesbot, joista molemmat Raamattu kieltää.
On totta, että lapsille pitäisi puhua varovaisesti aluksi ja vähitellen kartuttaa heidän ymmärrystään. Synninjulistamisen väärinkäyttö (en tässä syytä ketään) ei kumoa sitä, että Jumala on olemassa. Kaikki asioita voidaan käyttää väärin. Kukaan ei voi käytöksellään/teoillaan muuttaa totuutta.
Maailmassa on uskontoja, kyllä. Olkoon. Mutta Jeesus tie, totuus ja elämä. Usko pelastaa, eivät teot. Mutta teoissa usko tulee näkyviin. Kuitenkin aina ensin usko, sitten seuraavat teot!
Perusteluissasi heijastuu tietämättömyys ja syvät ennakkoluulot, kun luulet ettei luonnossa esiinny homoseksuaalisuutta muiden lajien piirissä, ja vielä verrannollistat kahden toisistaan välittävän aikuisen ihmisen välisen rakkaudenosoituksen mielisairauteen, pahoinpitelyyn ja tappoon.
Tämä on jonkun sortin ikuisuusaihe, mutta jos uskovaisilla ei ole muita perusteluja kuin että "mutta kun raamatussa sanotaan niin ja raamattu on ainut totuus", niin vaikea niitä perusteluja on todesta nykyajan tietoa tarjolla olevassa yhteiskunnassa elävän ottaa ja maalaisjärjellä perustella.
Raamattu kun nyt kuitenkin on ihmisten kirjoittama opus, ja siihe on ihmiset valinneet kirjoitukset jotka siihen sisällytetään, ja suurin osa karsittu pois, puhumattakaan käännösvirheistä mitä se sisältää.... uskokaa siihen sitten pilkulleen, ei hyvää seuraa.
Institutionaaliset kirkot ja uskonnot, joissa onnellisuuteen pyritään omilla teoilla, ovat kuolleen uskon monumentteja. Elävä usko on aina lahja Jumalalta, sen saa vain Jumalan armosta. Uskon esikuva on vastasyntynyt lapsi, joka ei aseta mitään ehtoja vaan ottaa vastaan sen, mitä annetaan. Jokainen ihminen on perisynnin alle annettu ja se tarkoittaa, että ihminen on taipuvainen tekemään vastoin Jumalan sanan neuvoja. Usko ei ole joka miehen. Elävä usko ei ole koskaan ollut kahlittuna mihinkään maalliseen instituutioon. Armosta elävän uskon saaneella ihmisellä on Pyhä Henki kotiopettajana ja omatunto, joka kertoo mikä on Jumalan tahdon mukaista. Jumala itse antaa voiman elää Sanansa mukaisesti. Siksi seksuaalisesti "poikkeavat" eivät voi olla uskomassa, koska he eivät kykene tekemään parannusta Jumalan sanan vastaisesta elämänmenostaan. He ovat elämällään kieltäneet uskonsa. Ilman uskoa on mahdotonta kelvata Jumalalle.
no jaa, en koe itseäni 14-vuotiaiden enemmistöön, elämästäni löytyy kaikkea muuta kuin shoppailu, ja juoruaminen.
siltikään en usko jumalaan, enkä pidä kristinuskosta, sen periaatteista. ei, en usko myöskään siihen, että "ensin tulee usko, sitten vasta teot" ellei se tarkoita sitä, että ensin ukson tekemällä oikein antamalla rahaa köyhille, sitten annan. en anna rahaa köyhille siksi, että raamatun mukaan se on hyvä teko, vaan siksi, että se on mielestäni oiekin. mutta kertokaas, jos on ihminen joka ei usko jumalaan, muttei silti millään tavalla sitä pilkkaa, ja joka omistaa elämänsä toisten auttamiselle, ja elää hyvän elämän, joutuuko se helvettiin raamatun mukaan?
Ilman uskoa on mahdotonta kelvata Jumalalle. Yksikin synti kadottaa ja erottaa Jumalasta, täytyy olla saanut kaikki synnit anteeksi ja täytyy olla rauha Jumalan kanssa (sielun rauha) päästäkseen taivaaseen. Taivas ei ole vain kuoleman jälkeinen tila vaan se on sielun tila jo täällä maan päällä. Jos ei ihmisellä ole Pyhää Henkeä hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Se ihminen, joka omistaa taivaan autuuden sielussaan jo täällä ajassa saa periä kerran iankaikkisen elämän. Jumala tuntee omansa ja jokainen Jumalan oma tuntee Hänet omaksi armahtavaksi isäkseen. Uskonvanhurskaudesta on Martti Luther kirjoittanut paljon. Hänen teoksiaan löytyy ainakin yliopiston kirjastosta. Pelkkä elämänvanhurskaus ei riitä Jumalalle, sillä on vain ajallisen elämän siunaus ei iankaikkista. Mutta lopultakin usko ei ole joka miehen, sen voi saada omakseen vain Jumalan armosta.
Just, sä ilmeisesti päätät sen kuka kelpaa ja kuka ei, mene jakamaan taivaspaikkoja muualle, tiiäkkö mikä on fariseus?