Keskustan vanhoja puutalorakennuksia ei saa tuhota! Kaupunki myötäilee yleistä kaavaa, että puutaloja tuhotaan. Suomessa on väärä aate! Puutaloja pitää säilyttää, varsinkin Seinäjoella. Missä on kansalaisten aktiivisuus?
Puutalojen yhteyteen voi rakentaa sellaisia taloja, jotka sopivat ja joiden takia ei tarvitse tuhota historiaa. Jälkipolvet sanovat kiitos johdolle siitä, muuten johtajien nimet, joutuvat "tuhoajat" listalle.
Arkkitehtien ammattivelvollisuus on rakentaa kestävä ja mukava kaupunki, eikä halpa ja nopea. Lasikupu vanhojen talojen yllä olisi mitä varma tuhatvuotias elämä vanhoille taloille. Niiden yhteyteen voi rakentaa ostoskeskuksen tai muun teemakaupunkiosan. Puutaloihin sopisi mitä mainio vanhan ajan butiikki, teemakauppa tai muu ystävällinen toiminta, modernien lasi-betoni hirviöiden sijaan, jotka vanhentuvat kolmessakymmenessä vuodessa. Pitääkö rakentaa uutta ja rikkoa vanhaa vai voiko yhdistää molempia? Nykyarkitehtit, älkää tehkö yleisen kaavan mukaan! Muistakaa luovuus ja vastuu!
Suuren lasikuvun alla voisi olla elävoä puita ja puinen palikkalattia, kuten Helsingin Teatterikorkeakoulussa. Puu on pehmeä ja elävä materiaali, toisin kuin betoni, rauta ja lasi. Älkööt tehköö enää sellaista Rytmikorjaamo tyyliä. Niin kylmää ja luotaantyöntävä.
Miksi piti hakata ne kauniit puut keskustasta? Hullujako olette? Suomessa on vain vähän innovaatiota. Kun modernit talot ovat valmiit, niin Seinäjoki ei eroa muista Suomen kaupungeistä mitenkään.
Puutalojen yhteyteen voi rakentaa sellaisia taloja, jotka sopivat ja joiden takia ei tarvitse tuhota historiaa. Jälkipolvet sanovat kiitos johdolle siitä, muuten johtajien nimet, joutuvat "tuhoajat" listalle.
Arkkitehtien ammattivelvollisuus on rakentaa kestävä ja mukava kaupunki, eikä halpa ja nopea. Lasikupu vanhojen talojen yllä olisi mitä varma tuhatvuotias elämä vanhoille taloille. Niiden yhteyteen voi rakentaa ostoskeskuksen tai muun teemakaupunkiosan. Puutaloihin sopisi mitä mainio vanhan ajan butiikki, teemakauppa tai muu ystävällinen toiminta, modernien lasi-betoni hirviöiden sijaan, jotka vanhentuvat kolmessakymmenessä vuodessa. Pitääkö rakentaa uutta ja rikkoa vanhaa vai voiko yhdistää molempia? Nykyarkitehtit, älkää tehkö yleisen kaavan mukaan! Muistakaa luovuus ja vastuu!
Suuren lasikuvun alla voisi olla elävoä puita ja puinen palikkalattia, kuten Helsingin Teatterikorkeakoulussa. Puu on pehmeä ja elävä materiaali, toisin kuin betoni, rauta ja lasi. Älkööt tehköö enää sellaista Rytmikorjaamo tyyliä. Niin kylmää ja luotaantyöntävä.
Miksi piti hakata ne kauniit puut keskustasta? Hullujako olette? Suomessa on vain vähän innovaatiota. Kun modernit talot ovat valmiit, niin Seinäjoki ei eroa muista Suomen kaupungeistä mitenkään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
.
1. TEE ALOITE
""Keskustan vanhoja puutalorakennuksia ei saa tuhota!""
.
Tee aloite, kerää rahaa ja hanki kaikki puuröttelöt itsellesi! Alkuperäinen pohjalainen arkkitehtuuri ei ole rintamamiestalo...
2. EROA
""Seinäjoki ei eroa muista Suomen kaupungeistä mitenkään.""
.
Tuo on jo suuri loukkaus muita kaupunkeja kohtaan!
.
PS.miksi emme asu puissa tai luolissa kuten esivanhemmat...? Miksi 1900-luvun halvalla ja usein huonoista materiaaleista rakennetut rintamamiestalo tulisi säästää tuleville sukupolville? Haluaako kenties joku vuonna 2500 vielä remontoida jotain museoviraston ohjeilla?
.
Miksi ei anneta asuntojen muuttua ajan ja tarpeen mukana?
.
VANHA EI OLE SAMA KUIN HISTORIA
.
Mietin sitä aloitetta kun ei ole kokemusta.
"Miksi säilyttää rintamaamiestaloja". No, näin sitä historia muutettiin jo kauan sitten. Kuvittele megapolis keskus. Kuvittele kuinka isoja samanlaisia rakennuksia on siellä. Kuvittele nyt joukossa sellainen puinen rintamaamiestalohelmi, seisoo aivan henkevänä, ainutkertaisena ja yllättävänä, kuin keltainen kukka asfalttiviidakossa, viaton ja herttainen, luonnollinen ja aurinkoinen.... Varmaan tuhottiin Euroopassakin noita vanhoja taloja, uskon sinua. Mutta voisiko ehkä säilyttää keskustan yksilöt? Kun kolmenkymmennen vuoden päästä, ne ovatkin sellaisia Seinäjoki sydämiä?
Kiva kun arkkitehti (oletan) kirjoittelee siellä. Ymmärän että arkkitehdilla on töitä ja tietokoneen päädyssä istuminen pitkät työpäivät voi pidemmällä tähtäimellä olla rasittavaa. Siksi on olemassa muita taiteen ystäviä, joiden visio kumpuaa puhtaasti nuoruuden siivekkäistä fantasiokuvista ja ilmestyksistä. Niitä puhtaita visioita, minkälainen kaupunki voisi olla, kannattaa käyttää hyödykseen. Näin voitte inspiroitua. Koululaisilla on mainioita ideoita myös.
Tekisi mieli kysyä, että niin, miksi ihmeessä tehdään niitä laatikkomuotoisia rakennuksia!? Sitä olen miettinyt ja....Miksi?
Puut ovat ilmaa puhdistavia. Hakkasitte todellakin sellaisen määrän arvokasta metsää!! Eikös teitä astma vaivaa.
Ekologisesta rakentamisesta on paljonkin esimerkkiä. Kannattaa tehdä nyt kuin korjata kaupunkia sataa kertaa. Puutalo on ekologinen. Siksi olette arkkitehdit, että tietäisitte kaiken arkkitehti ammattista. Seinäjoki kirjasdto on hieno, mutta kaipaan yksityisyyttä lisää, sellaista että voi vaikka tulla teltan kanssa eikä kukaan epäile sinua.
Nykuarkitehtuurivisio ehdottaakin asumista puussa, kuten sanoit. On kehitetty taloja jotka seisovat elävässä puussa, eikä puu vahingoitu. On käytäntöjä, että puun kasvaessa, runkoja muotoillaan muotoon, että niistä syntyy talo. Esikuvana on Nalle Puh talo. Californiassa on niitä jättiläisiä. Miksi siis betonilähiö arkkitehtuuri on suosituinta? Koska kuluttajilla ei ole vaihtoehtoja. Älä hauku, ole kiltti minua, vaan innostu, ole kilti, asiasta, sillä minä tykkään luonnosta. Kun kävelen asfalttia pitkin, niin minun täytyy ottaa huomioon tien kaltevuus, jota on tehty sadeveden takia. Kaltevuus rasittaa kehoa ja asfaltin kovuus. Pyöräilijoille voisi jättää asfalttiosuuden ja kävelijoille ruohikkopalstan.
Minua oikein paljon haluttaa puukeskein kaupunki, siis kaupunki, jossa talot, kadut peittyvät oikein kunnolla puuvihreyteen. Katolla puita, seinillä, teillä. Voisinko kysyä ammattiarkkitehtejä mitkä ovat esteet tämmöiselle?
Olisi todella kiva jos suuremmat tiet voisi saada maan alle ja hiilidioksidit talteen jalostavaksi. Kaupunki olisi hiljainen ihmisten paratiisi. hiljainen junaliikenne ajaisi ihmiset..tai kuten kehitetään lentävät autot. Mutta niihin kai ei ole vielä varaa. Mutta oikeassa olet, että ehkä kolmenkymmenen vuoden päästä betonilähiöitä muutetaan aivan käsittämättömään muotoon sen ajan taidoilla!
Muovi ei ole materiaalina hyvä. Se tukahduttaa. Älä käytä muovia. Pitää tilata niitä luonnollinen rakentaminen kirjoja. Kyllä säkin voit tehdä Seinäjoesta paremman.
Hyvää kesää
Luolakodissa on hyvä etu. Monet joilla on hengitysvaikeuksia matkustavat sen takia Euroopan luoliin, sillä sen ilma parantaa sairauksia, astmaa ja muita. Turkissa, Kreikassa, Israelissa, Himalayalla ym ihmiset ovat asuneet luolissa ikiajoista lähtien nykypäivään. Turkissa luola-asunnot ovat luksusasuntoja. On olemassa maanalaisia kaupunkeja kanssa.
Saudi-Arabiassa on vaikka minkälaisia mielettömiä kehitelmiä luonnollisen asumisen puolesta. Jos Suomessa on jokin rähmä esteenä, niin ei haittaa, sillä Suomalainen perinteinen puutalo sopii parhaimmin tähän ilmastoon. Voihan kehitellä lisää noita tapoja, kun teollisuus on kehittynyttä, mutta raaka-aineina vain ne perinteiset ja parhaat kotimaiset. Mitä ne voisivat olla, arvoisat arkkitehdit?
Kaipaan kovasti taidetta nykytaloihin. Voiko jotenkin muun alojen taiteilijat ottaa osaa talojen rakentamiseen, niin että jokaisesta talosta tulisi unohtumaton museo. Arkkitehdilla on hirveästi töitä, ymmärrän, mutta suurin osa muun alojen taiteiliojoilla kuten kuvataiteilijoilla, käsityötaiteilijoilla, osittain muusikoilla ja ylipäätänsä kaikilla on joko vähän tai ei ollenkaan töitä. Kuitenkin samat ihmiset plus kaikki muut tulevat asumaan betonilähiötalossa. Minä ainakin mielellään tekisin jotakin muuta jännää kuin graffittejä ulkoseinälle. Sehän on lainvastaista meillä! Ja ajatelkaa maataidetta! Jo pelkästään muokkaamalla luonnon omia materiaaleja: kivi, maa, hiekka ym pystyy todellakin asumaan veistoksen sisällä kuin hiiri juustossa. Eikös ole jännää? Eikä erityisemmin tarvitse opiskella kymmenen vuotta ja ajatella yhtä leikkipaikka vuoden verran. Kyllä ihmisten aktiivisuus ilmenee kun sitä lämmittää. Rohkeasti, hyvät arkktehdit, laittamaan lämpöä uuniin, niin että kaupunki on taikametsä ja rakkauden pesä.
Hyvää tekstiä.
Nyky suuntaus on jotenkin niin omituinen, pyritään luomaan rumaa ja ehkä toimimatonta, ilmastolle haitallista. Helppoa se on ja varmaan halpaakin, mutta paljon turhempaan kyllä riittää rahaa.
Ja kuka ei haluisi asua kerrostalossa jossa olisi paljon tasanteita joilla kasvaisi kasveja ja joiden katoilla komeat ruohomatot, vaikka se hieman enemmän maksaisikin ostaa. Mieluummin sellaiseen laittaa rahaa kuin laatikkotaloon josta joutuu katselemaan muita samanlaisia laatikkotaloja aamusta iltaan.
Jerikon puutalot on aikoja sitten lahonneet pystyyn ja yksi niistä on palanutkin. Turha niitä on enää säilyttää kun ovat kaikki jo pilalla.
kaikki on mahdollista "näinseon" jos on tahtoa. Jos ihmisillä on intoa, niin tuskin estettä löytyy, mutta jos saituus puhuu vuoropuhelua laiskuuden kanssa, niin taivas lyököön sinua. HELVETTI!
"Varsan" ymmärsi minua Jaakobia tosi hyvin. Pienet asiat tekevät elämästä arvokkaan. Ihmisten pitää oppia tulla vastaan kuten sodan aikainen väestö, jotka elivät sellaista yhteiselo aikaa. Nykyään kethään ei oikein vaivaa mithään paitsi omhat ashiansa.