Kehitysapuun erikoistunut Oxfam-järjestö arvioi, että Afrikan köyhyyteen on tehokas lääke: lopetetaan aseelliset konfliktit.
Oxfamin raportti Africa's Missing Billions on murheellista luettavaa. Raportin mukaan Afrikan aseellisten konfliktien pelkät rahalliset kustannukset olivat vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana 300 miljardia dollaria. Summa vastaa Afrikkaan samana aikana virranneen kehitysavun määrää. Sotiin katoaa joka vuosi 18 miljardia dollaria.
Oxfam on laskenut, että aseelliset selkkaukset syövät niihin joutuneissa Afrikan maissa talouskasvusta vuosittain 15 prosenttia. Järjestö tiivistää, että jos nämä rahat sijoittaisi oikein, Afrikasta saataisiin juurituksi sekä malaria että tuberkuloosi ja kaikille pystyttäisiin järjestämään puhdasta vettä.
Vaikka summa ja kasvun rasite kuulostavat suurilta, Oxfam laskee todennäköisesti alakanttiin.
Oxfamin esille ottamaan ajanjaksoon mahtuu muun muassa Ruandan kansanmurha kaikkine seurauksineen. Väkivalta, pakolaisvirrat ja tuhottu infrastruktuuri – koulut, sairaalat ja tiet – vaikuttavat kokonaisiin sukupolviin.
Konfliktimaista katoaa väki, joka voisi rakentaa tulevaisuutta. Kuinka mitataan tämän pysyvästi poistuneen inhimillisen panoksen hinta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä?
Ulkopuolisten, kuten kehitysavun antajien, on vaikea purkaa konfliktien taustalla olevia paineita. Aika moni länsimaa on ollut kolonialismin aikana niitä luomassakin.
Jostain pitäisi silti lähteä liikkeelle. Asekauppa Afrikan konfliktimaiden kanssa on saatava kuriin. YK:n aseidenvientikieltoa kierretään käyttämällä laillisia välikäsiä. Asekaupan valtava arvo heikentää eräissä maissa halua valvoa kauppaa.
Oxfam muistuttaa aiheellisesti, että monissa Afrikan kiistoissa ihmiset ovat paikallisia mutta aseet tuontituotteita.
Suosikkiase on halpa ja helppokäyttöinen, Neuvostoliitossa suunniteltu Kalašnikov AK-47 -rynnäkkökivääri, joka on nykyisin tunnetuin venäläinen brändituote. Joka vuosi arviolta 250 000 ihmistä kuolee AK-47:n luodeista.
Brittiläisen Independent-lehden mukaan Etelä-Sudanissa on yksi AK-47 jokaista perhettä kohden. Niitä on siis ilmeisesti enemmän kuin koulukirjoja.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin/a1397107659029
PS tämänhän on jo jokainen tajunnut paitsi meidän hallitukset.
Oxfamin raportti Africa's Missing Billions on murheellista luettavaa. Raportin mukaan Afrikan aseellisten konfliktien pelkät rahalliset kustannukset olivat vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana 300 miljardia dollaria. Summa vastaa Afrikkaan samana aikana virranneen kehitysavun määrää. Sotiin katoaa joka vuosi 18 miljardia dollaria.
Oxfam on laskenut, että aseelliset selkkaukset syövät niihin joutuneissa Afrikan maissa talouskasvusta vuosittain 15 prosenttia. Järjestö tiivistää, että jos nämä rahat sijoittaisi oikein, Afrikasta saataisiin juurituksi sekä malaria että tuberkuloosi ja kaikille pystyttäisiin järjestämään puhdasta vettä.
Vaikka summa ja kasvun rasite kuulostavat suurilta, Oxfam laskee todennäköisesti alakanttiin.
Oxfamin esille ottamaan ajanjaksoon mahtuu muun muassa Ruandan kansanmurha kaikkine seurauksineen. Väkivalta, pakolaisvirrat ja tuhottu infrastruktuuri – koulut, sairaalat ja tiet – vaikuttavat kokonaisiin sukupolviin.
Konfliktimaista katoaa väki, joka voisi rakentaa tulevaisuutta. Kuinka mitataan tämän pysyvästi poistuneen inhimillisen panoksen hinta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä?
Ulkopuolisten, kuten kehitysavun antajien, on vaikea purkaa konfliktien taustalla olevia paineita. Aika moni länsimaa on ollut kolonialismin aikana niitä luomassakin.
Jostain pitäisi silti lähteä liikkeelle. Asekauppa Afrikan konfliktimaiden kanssa on saatava kuriin. YK:n aseidenvientikieltoa kierretään käyttämällä laillisia välikäsiä. Asekaupan valtava arvo heikentää eräissä maissa halua valvoa kauppaa.
Oxfam muistuttaa aiheellisesti, että monissa Afrikan kiistoissa ihmiset ovat paikallisia mutta aseet tuontituotteita.
Suosikkiase on halpa ja helppokäyttöinen, Neuvostoliitossa suunniteltu Kalašnikov AK-47 -rynnäkkökivääri, joka on nykyisin tunnetuin venäläinen brändituote. Joka vuosi arviolta 250 000 ihmistä kuolee AK-47:n luodeista.
Brittiläisen Independent-lehden mukaan Etelä-Sudanissa on yksi AK-47 jokaista perhettä kohden. Niitä on siis ilmeisesti enemmän kuin koulukirjoja.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin/a1397107659029
PS tämänhän on jo jokainen tajunnut paitsi meidän hallitukset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.