Suomessa yrittäjän keskim. työtulo on luokkaa 20.000 e/vuosi. Uutena yrittäjänä minulle on päivänselvää ettei yrittäminen kannata, jos yrittäjän todellisia tuloja vastaava työtulo jää 20.000 tasolle. On oletettavaa että suurin osa yrittäjistä on valinnut työtulon suosituksia pienemmäksi.
Itse olen valinnut päinvastoin, eli nostanut työtulon isommaksi kuin ohjeiden mukainen suositus on. Työtulon nostamisella yli suositusten tavoittelen tietysti parempaa eläkettä. Jos kuitenkin suurin osa muista yrittäjistä on päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun, herää pelko siitä että teen tyhmästi. Suuri enemmistö ei yleensä ole väärässä.
Kysymykseni kuuluu miksi yrittäjien enemmistä haluaa minimoida eläkemaksunsa, vaikka maksut saa vähentää verotuksessa? Onko syynä esim se että yrittäjän eläkemaksujen eläkekarttuma arvostetaan huonoksi ja että yrittäjät arvelevat saavansa muualta paremman eläketuoton?
Itse olen valinnut päinvastoin, eli nostanut työtulon isommaksi kuin ohjeiden mukainen suositus on. Työtulon nostamisella yli suositusten tavoittelen tietysti parempaa eläkettä. Jos kuitenkin suurin osa muista yrittäjistä on päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun, herää pelko siitä että teen tyhmästi. Suuri enemmistö ei yleensä ole väärässä.
Kysymykseni kuuluu miksi yrittäjien enemmistä haluaa minimoida eläkemaksunsa, vaikka maksut saa vähentää verotuksessa? Onko syynä esim se että yrittäjän eläkemaksujen eläkekarttuma arvostetaan huonoksi ja että yrittäjät arvelevat saavansa muualta paremman eläketuoton?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Työtulolla yrittäjä hinnoittelee oman työpanoksensa. YEL-työtulon pitäisi vastata vähintään sitä palkkaa, mikä yrittäjän työtä tekemään palkatulle ulkopuoliselle maksettaisiin. Työtulo ei siis määräydy yrityksen tuottaman voiton, eikä yrittäjän verotettavan tulon perusteella. Valitettavan usein yrittäjä hinnoittelee työpanoksensa ja määrittelee työtulonsa suosituksia pienemmäksi.
Hyvä on kuitenkin muistaa, että YEL-työtulon perusteella määräytyvät myös muut etuudet, kuten mm. yrittäjän sairauspäiväraha ja vanhempainetuudet.
Kiitos vastauksesta, joka tosin ei vastannut kysymykseen millään lailla. Vastauksessa esille tuodut asiat olivat hyvin tiedossa jos kysymyksen asetteluvaiheessa.
Alkuperäinen ja vastausta vailla oleva kysymys kuuluu siis miksi suurin osa yrittäjistä valitsee minimoida työtulonsa? Kyllä teillä jotain näppituntumaa tähän on.
www.etk.fi- sivustolla on luettavissa julkaisu (Onko yrittäjän eläkevakuuttaminen kohdallaan?), joka käsittelee yrittäjien eläkevakuuttamista YEL-työtulon riittävyyden näkökulmasta. Kohdassa 4.3. on yhteenvetoa eri seikoista, jotka saattavat vaikuttaa yrittäjän määrittelemään työtulonsa suosituksia pienemmäksi. Alla olevasta linkistä pääset lataamaan tämän kyseisen julkaisun.
http://www.etk.fi/fi/service/julkaisut/440/julkaisut?contentPath=fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoit-teet/onko_yrittäjien_elakevakuuttaminen_kohdallaan_yeltyotulon_tasotarkastelua_eri_nakokulmista&pageOffset=30&firstTime=false
Kiitos linkistä. Eläketurvakeskus "löysi" ne syyt jotka se lähtökohtaisesti halusi löytää. Osatotuuksia löytyy sieltä mistä niitä etsitään. Itse puolestani en tahdo löytää eläketurvakeskuksen tilastoimia juristeja ja lääkäreitä joiden vuosiansiot ovat vain 40.000-50.000. Kahdella kun kertoo, niin muutamia em. ammattiryhmien edustajia alkaa löytyä.
Ääneen lausumaton tosiasia taitaa olla niin että yrittäjät eivät luota YEL-eläketurvaan. Eläkevakuutusyhtiöissä varoja käytetään holtittomasti ja palkitseminen on avokätistä, kuten julkisuuteen tulleet esimerkit ovat kertoneet. Leikkauksia eläkkeisiin on jo tehty, mm 2005, alinta mahdollista eläkeikää nostetaan muutaman vuoden väliajoin. Todennäköisesti seuraan enemmistön valintaa ja leikkaan omia YEL-maksuja. Ryhdyn osakesäästämään eläkettä varten tyyliin osta ja unohda.
Niin. yrittäjillä on se hyvä mahis valita maksaako eläkevakuutusta vaiko säästääkö muuten. Suurimmalla osalla aloittelevilla yrittäjillä on niin tiukkaa ettei juurikaan palkka raaski itselleen maksaa saatikka eläketutvaa. Ja varmaan sitten kun talous paranee n ei eläkkeisiin viitsitä laittaaenempää kuin pakko. Tosiaan pitää muistaa myös että sosiaalietuudet määräytyy eläketulon mukaan. Mulla on tuttu joka alkoi maksaa itselleen hurjasti röäkryyä. Seövidi ryyä oli yrittämässä vauvaa.
YEL-epäuskon on oltava sangen laajaa, sillä yrittäjän on valittava kahdesta pahasta, joko maksaa tuloksesta veroja tai YEL-eläketurvaa itselleen. YEL-maksut saa vähennyksiin ja silti valtaosa valitsee verot.
Yrittäjät ilmeisesti joko rakastavat veroja, tai sitten epäilevät YEL-maksujen katoavan kankkulan kaivoon.
Maksamalla YEL-"työtulon" 21.000 verran (6000 euroa) eläkemaksua pääsee nauttimaan täydestä mediamaksusta pienilläkin tuloilla (esim. 0 euroa).
Näin hienosti on leivottu lakiin pienituloisten YEL-vakuutettujen toiminimiyrittäjien mediavero. Paljonko mahtaa tulla kertymää näistä 0-tuloisten yrittäjien täysistä mediamaksuista? On turha viisastella, että voi valita yrittämisensä. Kymmenien vuosien yrittämiseen mahtuu vaikka opiskelua säästöillä ja tulot ovat pienet. Tai sitten tulot ovat vaan pienet. On paljon yrittäjiä muutaman tuhannen euron vuosiansioilla, jotka ovat kuitenkin eläketurvaa kerryttäneet maksamalla vaikka 6000 euroa vuodessa YEL-maksua vanhuuseläkettä varten.
Yli 30-vuotisella toiminimikokemuksella voin sanoa, että suhdanteet vaihtelevat ja rahan likviditeettikin. 80-luvun alussa esimerkiksi pienyritysten alv (silloinen lvv)-raja oli korkeammalla, itsekin käsityöläisammatinharjoittajana en kuulunut sen piiriin moneen vuoteen. Sauli Niinistä valtionvarainministerinä alensi maksupakkorajaa, joka mm. vaikeutti taloutta lisäämällä kustannuksia. Arvonlisävero siirtyy suoraan hintoihin ja asiakkaan kukkarolle ja vähentää näin tilauksia. Ja supistaa yrittäjätuloa.
Lama-aika 90-luvulla koetteli pahoin pienyrittäjiä. Oli pitkiä aikoja, jolloin juuri ja juuri sai leipää pöytään. Näihin aikoihin oma eläkekertymä oli pieni, ei ollut mahdollisuuksia maksaa yhtään enempää kuin minimin verran. Oman ammattini puitteissa ja itseni työllistäen en ole kyennyt suuriin maksuihin.
Siksi nyt lähellä eläkeikää olenkin surullinen. Tuleva kertymä on minimaalinen. Ja vaikka sanotaan, ettei euron tulo muuttanut rahan arvoa, se on ihan puppua. Euro muutti maksetut markat melkein miinukselle.
Maksatko mediaveron käytettävissä olevan tulon vai vahvistetun "työtulon" mukaan?
Nyt en maksa kaiketi mitään, kun olen pienellä sairauspäivärahalla ja odotan eläkepäätöstä. Firma meni nurin.
Nyt maksetaan vuoden 2013 synneistä. Jos on ollut v.2013 vahvistettua YEL-työtuloa, niin siitähän sen ilon sitten saa verottaja irti.
Pienyrittäjänä toimiminen muutaman vuoden selvittää kyllä aloittajallekin tämän autuuden.
Toimin suunnittelutoimistoyrittäjänä 1989 alkaen. 1990 alkoi edellinen lama. Puskin läpi mitättömillä tuloilla, mutta laskut maksoin eräpäivänä. Onneksi puoliso oli palkkatöissä.
Nyt koetellaan taas. SYT kassaan olen maksanut varmaankin 20 vuotta tai ainakin heti kun se perustettiin. On kyllä siinä rajoilla teenkö 500-1000 euron kuukausituloilla enää. SYT-kassan korvauksilla saisin 1800 euroa. Asia ei ole aivan yksinkertainen. On toimitila ja siitä vuokraa. Rompetta paljon siirrettäväksi. Ei oikein huvita. 500 päivän jälkeen ovat verkostot hävinneet eli ei voi enää jatkaa jos ajat paranevat.
Luultavasti en enää viitsi tapella laman läpi. Heittäydyn ansaitsemani työttömyysturvan varaan.
Yksi syy on Kelan maksama kansaneläke ja/tai takuueläke. Takuueläkettä saa vähintään n. 740 euroa, jos ei ole muita tuloja. Minimi YELiä (11000 eur/vuosi) maksettaessa, 40 vuoden työuralla, työeläkettä kertyy 550 eur/kk. Työeläkkeen lisäksi Kela maksaa kansaneläkettä n. 380 eur, eli yhteensä 930 bruttona ja 910 eur nettona kuukaudessa.
Jos yrittäjä päättääkin maksaa korkeampaa YELiä puolet työurasta. Esim. 20 vuotta YEL-työtulo onkin 30 000 eur. Tällöin työeläkettä kertyy 1000 eur/kk ja kansaneläkettä 160 eur. Yhteensä bruttona 1160 ja nettona 1050 eur.
20 vuodessa yrittäjä on maksanut yel-maksua lisää 4300 euroa/ vuosi. Jos oletetaan, että yrittäjän lisäveroprosentti on 40%, niin nettona yel-lisämaksu on vuosittain 2600 eur. 20 vuodessa lisämaksua kertyy 52 000 euroa.
Jotta tämän lisämaksun saisi kuoletettua, pitäisi eläkeläisen elää ja nauttia korkeammasta eläkkeestä 52000/(1050-910)= 371 kuukautta, eli 30 vuotta...
Vastaavasti maksamalla korkeampaa eläkemaksua koko työhistoria 40 vuotta, saa yrittäjä eläkettä 1250 eur/kk nettona. Tällöin korkeamman yel-maksun kuolettamiseen riittää 25 vuotta eläkkettä.
Eli nykyisen lainsäädännön puitteissa ilmainen neuvo kaikille yrittäjille on, että maksatte minimi YEL-maksun ja laitatte säästyneet rahat kasvamaan pääomaa. Eläkepäivillä nautitte minimieläkkeestä 910 eur/kk ja pääomatuloista, jotka eivät pienennä kansaneläkkeen määrää. Säästyneestä 104 000 eurosta kertyy vuodessa 5% tuotolla 5200 euroa ja nettona n. 300 eur/kk. Eli lähes sama lopputulos kuin maksamalla korkeampaa YELiä, sillä erotuksella että sinulla on säästöjä yli 104 000 euroa omalla tilillä ei Eläkeyhtiön tilillä.