Palstallakin yksi tätä porukkaa kehuu itseään ja haukkuu keskustaa.
Hirveä tarve esitellä todistuksiaan, joilla nyt ei paljoa painoarvoa.
Tietäen sen ajan armeijan klikinkin.
Klikki kirjoitteli toisilleen jos mitäkin.
Monia päteviäkin miehiä jäi sivuun klikin takia, ansioistaan.
"Suomen armeijaan aliupseereiksi pääsi ainakin 1950 luvulla ankaran miehistöpulan ja valtiollisen poliisin vasemmistolaistumisen vuoksi myös punikkien viidennen kolonnan miehiä"
Sota verotti kanta-aliupseereitakin, mutta ei samassa suhteessa kuin reservin upseereita ja miehistöä. Aliupseereista kuin vain noin 25% oli varsinaisissa taistelutehtävissä joukkueen tms johtajina. Muut olivat huollon ja takalinjojen avustavissa tehtävissä
Paremmat taloudelliset edut houkuttelivat kanta-aliupseereita siviilitoimiin. Ja sodan jäljiltä sekä vähäisen uusrekrytoinnin vuoksi ikärakenne oli sellainen, että huomattava osa kanta-aliupseereista oli seuraavina vuosina siirtymässä eläkkeelle. Huono palkkaustaso ja väheksytty yhteiskunnallinen asema eivät houkutelleet hyvää työvoimaa alipäällystötehtäviin, sinne jäi ne joilla ei ollut eväitä siviilipuolella kunnon töihin. Itse asiassa kadettikouluunkaan ei saatu aina täyttä kiintiötä opiskelijoita, jotkut kurssit sielläkin aloitettiin tavoitetta pienempänä. Sekin lisäsi aliupseereiden tarvetta koulutuspuolella.
Heikon aineksen mukana tuli myös vasemmistoaatteet, ja niinpä näistä yhdessäolo- ja harrastuskerhoista tuli työmarkkinajärjestöjä. Heikolla yleissivistyksellä ja vähäisellä koulutuksella varustetuilta miehiltä puuttui perinteen kunnioitus ja kerhotoiminnan varsinaisen tarkoituksen ymmärrys. Kerhoista tuli palkkavaatimus- ja työehtovetoisia ammattijärjestöjä.
Hirveä tarve esitellä todistuksiaan, joilla nyt ei paljoa painoarvoa.
Tietäen sen ajan armeijan klikinkin.
Klikki kirjoitteli toisilleen jos mitäkin.
Monia päteviäkin miehiä jäi sivuun klikin takia, ansioistaan.
"Suomen armeijaan aliupseereiksi pääsi ainakin 1950 luvulla ankaran miehistöpulan ja valtiollisen poliisin vasemmistolaistumisen vuoksi myös punikkien viidennen kolonnan miehiä"
Sota verotti kanta-aliupseereitakin, mutta ei samassa suhteessa kuin reservin upseereita ja miehistöä. Aliupseereista kuin vain noin 25% oli varsinaisissa taistelutehtävissä joukkueen tms johtajina. Muut olivat huollon ja takalinjojen avustavissa tehtävissä
Paremmat taloudelliset edut houkuttelivat kanta-aliupseereita siviilitoimiin. Ja sodan jäljiltä sekä vähäisen uusrekrytoinnin vuoksi ikärakenne oli sellainen, että huomattava osa kanta-aliupseereista oli seuraavina vuosina siirtymässä eläkkeelle. Huono palkkaustaso ja väheksytty yhteiskunnallinen asema eivät houkutelleet hyvää työvoimaa alipäällystötehtäviin, sinne jäi ne joilla ei ollut eväitä siviilipuolella kunnon töihin. Itse asiassa kadettikouluunkaan ei saatu aina täyttä kiintiötä opiskelijoita, jotkut kurssit sielläkin aloitettiin tavoitetta pienempänä. Sekin lisäsi aliupseereiden tarvetta koulutuspuolella.
Heikon aineksen mukana tuli myös vasemmistoaatteet, ja niinpä näistä yhdessäolo- ja harrastuskerhoista tuli työmarkkinajärjestöjä. Heikolla yleissivistyksellä ja vähäisellä koulutuksella varustetuilta miehiltä puuttui perinteen kunnioitus ja kerhotoiminnan varsinaisen tarkoituksen ymmärrys. Kerhoista tuli palkkavaatimus- ja työehtovetoisia ammattijärjestöjä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.talouselama.fi/incoming/article2242841.ece/ALTERNATES/w270/www_te14_Pomo_940px.jpg
Vasemmistoaatteet näkyivät myös meillä ennen yhtenäispäällystöön siirtymisen ensiaskeleita.
Ne joilla oli oma lehmä eniten ojassa puhuivat sosialidemokratian puolesta.
Demarit ajoivat myös ns. "yhden yön ihmettä", eli sitä että kaikki aliupseerit olisi kerta rysäyksellä ylennetty vänrikeiksi. Upseeriliitto sai onneksi homman estettyä.
Omillaan pärjäämättömiähän on lähinnä vain niissä kunnissa, joissa kepu on iät ajat valtaa pitänyt. Liitoksiin ei ole tarvetta lähes kepuvapailla rintamailla. Esim. tällä pääkaupunkiseudulla kunnat (kaupungit) ovat ihan riittävän suuria asukasmääriltäänkin ja tuotantomäärät niissä ovat asukaslukuunkin suhteutettuna huomattavasti maan kuntien keskiarvoa suuremmat. No, on täällä yksi pikkukaupunkikin, vain naftin 10 000 asukkaan Kauniainen, mutta se kyllä tulee hyvin toimeen ihan omillaankin, kun sen verotulot lienevät asukasta kohden maan suurimmat, vaikka veroäyri on maan halvin.
Metropolihallintoahan tänne pääkaupunkiseudulle kyllä suunnitellaan ja varmaan se ennen pitkää tuleekin. Sitä tarvitaan mm. maankäytön, liikenteen, jätehuollon ja monien muidenkin asioiden järkeistämiseksi.
Kyllä se siitä! Eli ajan oloon, ehkä piankin tulee hoitumaan omillaan pärjäämättömien kuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, paremmin toimeentuleviin ja väkirikkaampiin naapureihinsa. Kepun valta niillä alueilla tulee tietysti vähenemään, mutta sehän on niiden alueiden asukkaiden etu.
Älä siis raukka yritä uskotella minulle, että olisit majuri, sillä minä olen ollut pitkään siellä sotaväessä ja tiedän, että tuollaisia majureita ei ole olemassa. Sen varmaan ymmärtää vaikka sotaväkeä käymätönkin, jos hänen päänsä on hieman terveempi kuin sinun.
Se muuten, mikä minulla on, ja jota taatusti ei sinulla ole, on sotilasansiomitali eikä sotilas-ansiomitali. Ja minulla on myös kunniamerkkejä, ei kunniamerkejä.
Mitäpä, jos majuri menisi peruskoulun alaluokille? Vai olisiko sinusta niin vaativaan opiskeluun?
Niin kapi ei ole käynyt edes peruskoulua, vaikka joskus niin valehteli. Muutaman vuoden kansakoulussa on luuseri lusinut...
Ei Suomen armeijan kantahenkilöstön taso ollut miehistöpulan takia mitenkään erityisen heikko. Varusmieskoulutuksen heikkous johtui lähinnä vanhentuneista pedagogisista menetelmistä. Muun muassa siitä, että teoreettinen koulutus annettiin lähes yksinomaan suullisesti eli auditiivisesti käyttämättä sen rinnalla tukena kirjallista materiaalia ja visuaalisia keinoja.
Tiedon omaksumista heikensi sekin, että kouluttajien ja koulutettavien välillä ei ollut ainakaan ennen luontevaa keskusteluilmapiiriä, liekö vieläkään. Alokasajan "Herra Isoherra, saanko puhutella" -ilmapiiri heijastui läpi koulutusajan niihinkin tilanteisiin, joihin sitä ei ollut tarkoitettu. En tiedä, onko asia muuttunut puolustusvoimissa vieläkään, mutta kaikessa muussa koulutuksessa opiskeluun on liittynyt myös kouluttajan ja koulutettavien välinen keskustelu, eikä tyhmiä kysymyksiä edes ole.