..Suomelle kamppailua jollaista se ei ollut aiemmin kokenut. Vuosikymmenen alkua sävyttivät veriset talvisodan taistelut joilla saatiin aikaan torjuntavoitto; "te olette myös jakaneet kovia iskuja, ja kun nyt parisataatuhatta vihollistamme lepää hangessa ja tuijottaa särkynein katsein tähtitaivaallemme, ei syy ole teidän. Te ette heitä vihanneet ja tahtoneet heille pahaa, vaan seurasitte sodan ankaraa lakia, tappaa tai kuolla itse". Ote Mannerheimin päiväkäskystä talvisodan jälkeen. Suomalaisia kaatui n.24000.
Seurasi välirauhan aika. Itsenäisyys oli edelleen uhattuna. N-liitto yritti saada Saksalta lupaa "luoteisraja-kysymyksensä ratkaisemiseksi", mutta Saksan sodanjohto ei enää suostunut tähän. Sillä oli omia suunnitelmiaan N-liiton varalle ja siihen se tarvitsi Suomen apua. Syksyllä 1940 Saksan ja Suomen välille solmittiin kauttakulkusopimus jossa sovittiin Saksalaisten Norjassa olevien joukkojen huolto- ja lomalaiskuljetuksista mutta jonka varjolla saksan armeija rakensi Suomen alueelle tukikohtia ja näiden avulla Saksalaiset sodan edellä siirsivät Suomeen lukuisia divisioonia hyökätäkseen Neuvostoliittoon.
Sopimusta esitti Mannerheimille saksalainen liikemies, everstiluutnantti Joseph Veltjens. Samassa yhteydessä kävi selväksi, että Saksa voisi aseistaa Suomea tulevaa sotaa varten. On ollut kiistanalaista, oliko Mannerheimilla, myöntymyksen kauttakulkusopimukselle antaessaan hallituksen lupa tähän. Ainakaan kaikkia ministereitä ei asiasta informoitu eivätkä kaikki puolustuskomiteankaan jäsenet asiasta olleet selvillä. Asia oli niin salainen, että kauttakulkua varten ensimmäisenä Vaasan satamaan tulleet joukkojen kuljetusalukset olivat saada vastaansa suomalaisten joukkojen tulta kunnes viranomaisten yhteydenotto sisäministeriin paljasti Saksalaisten tulevan luvan kanssa.
On olemassa todisteita, että pääministeri Ryti hyväksyi välittömästi kauttakuljetukset sopimuksen tullessa hänen tietoonsa ja myös otti osaa neuvotteluihin joissa kauttakulun luonteesta sovittiin tarkemmin. Sairastellut presidentti Kallio sai asian tietoonsa vasta kun sopimus oli solmittu eikä hänellä ollut sen syntymiseen minkäänlaista osuutta.
Saksan armeijan oli maassamme. Pohjois-Suomi oli käytännössä heidän miehittämäänsä vaikkakin ystävällismielisesti paikallista väestöä kohtaan. N-liiton asiaa koskeviin tiedusteluihin vastasi Suomen ulkoministeriö saksalaisten joukkojen olevan maassa mutta näiden olevan vain lomakuljetuksia ja lomakuljetuksia varten varattua huoltohenkilöstöä. N-liitto oli huolissaan tilanteesta. Se ilmeni jopa siinä, että kevättalvella v.-41 se ilmoitti, että se ei enää estäisi pohjoismaisen puolustusliiton syntymistä vastustettuaan tätä ensin. Mutta tämänkaltaiseen puolustusliittoon ei enää ollut mahdollisuutta. Saksan armeijalla oli muita suunnitelmia.
Nämä suunnitelmat avautuivat koko maailmalle 22.6.-41 Saksan armeijan hyökätessä kaikilla rintamilla N-liittoon. Suomi oli kesällä -41 sodan puhjetessa, tilanteessa jossa sen hyökkäys talvisodassa menetettyjen alueiden valtaamiseksi oli itsestäänselvyys. N-liiton joka aloitti ensimmäiset sotatoimet Suomea vastaan aloitti sen ilmavoimien hyökkäyksillä 25.6.1941 tarkoituksenaan tuhota saksalaisia lentokoneita, joita oli Suomen lentokentillä. Hallitus totesi Suomen olevan sodassa N-liittoa vastaan.
Suomen armeijan hyökkäysvaihe alkoi heinäkuussa -41 ja hyökkäyksen painopistesuunnilla olleen ylivoiman ansiosta eteneminen sujui ripeästi. Vanhan rajan yli hyökättiin jo elokuussa -41 ja hyökkäys eteni syvälle N-liiton alueelle itä-Karjalaan jossa hyökkäys pysäytettiin hieman Syvärin-joen itäpuolelle jossa asetuttiin puolustukseen. Hyökkäys Karjalan kannakselle oli myös edennyt hyvin armeijan pystyessä motittamaan elo-syyskuun vaihteessa Sommeen-Porlammin alueelle kolme N-liittolaista divisioonaa näiden menettäessä tuhansia miehiä kaatuneina ja vankeina sekä kaiken kalustonsa. Lokakuuhun mennessä Suomen armeija oli vallannut kaikki talvisodassa menettämänsä alueet ja armeija asettui puolustuskannalle.
Seurasi ns.asemasotavaihe. Suomen armeija oli taisteluissa voittanut runsaasti maa-alaa, etenkin itä-Karjalassa. Varsinaisia yhtenäisiä juoksuhauta-asemia bunkkereineen oli kannaksella ja Äänisen ja Laatokan välisellä alueella. Pohjoisempana puolustusta käytiin kenttävartioiden avulla kenttävartiolinjojen ollessa kuitenkin niin harvoja, että N-liiton partisaaniprikaatit pystyivät hyökkäyksillään suomalaisille alueille terrorisoimaan siviiliväestöä. Pohjois-Suomi oli Saksan armeijan vastuualuetta mutta heidän hyökkäyksensä kohti Murmanskia epäonnistuivat.
Asemasotavaiheen aikana sotaonni kääntyi Saksalaisille aseille epäsuosiollisiksi. Häviöt pohjois-Afrikassa sekä Stalingradissa 1942-43 sekä häviö Kurskin taistelussa kesällä -43 merkitsi Saksan armeijalle kuoliniskua josta se ei toipunut. Materiaali- ja miestappiot olivat suunnattomat. Tämä ei jäänyt suomalaisilta huomaamatta ja ajatus erillisrauhasta syntyi myös hallituspuolueissa. N-liiton vaatimus ehdottomasta antautumisesta esti kuitenkin erillisrauhan. Sodanjohto katsoi, että siihen ei ollut edellytyksiä. Olihan Suomen armeija asemissaan eikä taistelukentillä oltu koettu häviötä. N-liiton kaukopommitus-laivueet suorittivat helmikuussa -44 suurpommituksia Helsinkiin painostaakseen hallitusta rauhaan mutta pommituksilla ei ollut N-liiton haluamaa vaikutusta. Ehkä sen vuoksi, että pommitukset epäonnistuivat voimakkaan ja keskitetyn ilmatorjunnan ansiosta. Keväällä -44 ehdot rauhaan olivat edelleen samat. Ehdoton antautuminen josta edelleen kieltäydyttiin. N-liiton sodanjohto katsoi, että Suomi olisi suurhyökkäyksellä lannistettava. Oli taas aseiden aika puhua.
Asemasota-vaiheen aikana oltiin laiminlyöty ajanmukainen sotilaallinen koulutus. Enemmänkin kiinnitettiin huomiota joukkojen viihtyvyyteen eikä siihen kuinka suurvallan hyökkäävää läpimurtoon tähtäävää armeijaa vastaan tulee sotia. Tiedustelutiedot keväällä -44 olivat kertoneet, että kannakselle keskitettiinn suuria puna-armeijan muodostelmia. Joko tiedustelutietoja ei uskottu tai sodanjohto katsoi, että armeija kykenee torjumaan tulossa olevan suurhyökkäyksen.
9.6.-44 N-liiton puna-armeijan hyvin varustetut ja harjoitelleet hyökkäysjoukot aloittivat suurhyökkäyksen. Hyökkäys alkoi massiivisella tykistötulella ja lentopommituksilla jossa suomalaisten puolustusasemat jauhettiin murskaksi. Saksan armeija oli jo saanut tuta sen minkä suomalaiset nyt. Läpimurtoa ei voinut estää ja se syntyikin Valkeasaaren lohkolla. Kymmenen päivää kestäneen Suomen armeijan hyökkäystä viivyttävien toimien jälkeen hyökkäävä puna-armeija oli Viipurin tasalla valloittaen sen lennosta. Huomion arvoista on se, että Suomen armeijan kannaksen puolustuksen joukot eivät joutuneet missään puna-armeijan hyökkäyksen vaiheessa saarroksiin vaan vetäytyminen pystyttin suorittamaan hallitusti. Armeijan päävoimat kestivät paineen. Kesä-heinäkuun vaihteessa v.-44 Tali-Ihantalan alueella käytiin pohjoismaisen sotahistorian suurin taistelu jossa Itä-karjalasta vetäytymisen vuoksi saatujen joukkojen ansiosta hyökkävä puna-armeija voitettiin. Vaikka veitsenterällä se oli.
Presidentti Ryti teki kesäkuun -44 kriisitilanteessa henkilökohtaisella takuullaan sopimuksen Saksan kanssa. Saksa lähetti armeijallemme panssarintorjunta-aseistusta ja everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn johtaman ilmavoimien osaston, jossa oli tänne saapuessaan 73 taistelukonetta, osaksi uusimpia hävittäjiä ja rynnäkkökoneita sekä syöksypommittajia. Tämän sopimuksen ehtona oli, että Suomi ei suostu erillisrauhaan vaan jatkaa sotaa Saksan rinnalla. Ryti suostui sopimukseen tietoisena siitä, että joutuu eroamaan sitten kun rauha N-liiton kanssa solmitaan. Myös Saksa oli tietoinen sopimuksen henkilökohtaisesta luonteesta mutta ei ahdistettuna voinut tilanteelle mitään. Saksan näkökulmasta Suomen sotilaallisen puolustuksen romahtaminen olisi ollut kohtalokasta Saksan Baltiassa olleille sotavoimille. Tosin tällä eleellä oli vain venäläisten sotatoimia Baltiassa hidastava vaikutus.
Tali-Ihantalassa saadun voiton ansiosta puna-armeijan hyökkäykseltä katosi tehokkain voima. Saksalta saaduilla uudenaikaisilla pst-aseilla ja tykistön tehokkaalla toiminnalla ja ennenkaikkea uhrivalmiin ja taisteluun kykenevän jalkaväen ansiosta tämä Suomen itsenäisyyden ratkaissut taistelu kääntyi voitoksi. Samaan aikaan suurvaltapoliittisen tilanteen vuoksi N-liiton sodanjohto ryhtyi siirtämään sotakalustoa ja joukkoja Saksan vastaiselle rintamalle kilpajuoksuun Berliiniin ehtimiseksi. Ilomantsissa käytiin viimeiset suuret taistelut vanhan "mottimestari" kenraali Raappanan joukkojen saartaessa suuria puna-armeijan muodostelmia Ilomantsin korvissa niin, että vain rauhantulo pelasti nämä täydelliseltä tuhoutumiselta.
Jatkosota päättyi 4.9.44. Aselepo-sopimuksessa Suomi joutui luovuttamaan kaikki jo talvisodassa menetetyt alueet sekä sen lisäksi Petsamon joten yhteys jäämerelle katkesi lopullisesti. Sen lisäksi Suomi joutui vuokraamaan alueen Porkkalasta tukikohdaksi N-liiton sotavoimille. Suomi sitoutui myös karkoittamaan alueellaan olevat Saksan sotajoukot. Lisäksi Suomen armeija oli saatettava rauhan ajan vahvuuteen. Aselepoehtoja valvomaan Suomeen saapui liittoutuneiden valvontakomissio joka koostui miltei kokonaan N-liiton sotavoimien edustajista.
Vielä kerran suomen armeijan oli käytävä hyökkäykseen. Heikentynein voimin koska samanaikaisesti armeija tuli saattaa rauhan ajan vahvuiseksi. Sotimaan jäivät nuorimmat ja kokemattomimmat ikäluokat. Tätä kirjoittaessani päivälleen 60-vuotta sitten armeija suoritti maihinnousun Kemi-Tornio alueelle. Tätä ennen (15.9) oli käyty Suursaaren taistelu jossa hyökkäävä Saksan sotajoukko kukistettiin puna-armeijan ilmavoimien tuella.
Saksan armeija vetäytyi lapista. Suomen armeija pyrki saartamaan vetäytyvää saksalaista armeijaa apäonnistuen siinä. Vastassa oli sotaa kokenutta Saksan armeijaa suomalaisen ollessa pääosin asevelvollisia. Turhaan ei tätä sotaa ole kuvailtu suomalaisten puolelta "lasten sotana". Vuodenvaihteeseen v.44-45 mennessä saksalaiset olivat karkoitettu Suomesta. Nämä jättivät jälkeensä tuhotun ja poltetun lapin josta väestö oli evakuoitu ennen taisteluiden alkamista. Sota ja sodat olivat Suomen osalta päättyneet.
Alkoi toisenlainen kamppailu jota käsittelen seuraavassa kirjoituksessani joka käsittää vuodet 1945-50.
Valitan sitä, että vaikka yritin lyhentää kirjoitustani siitä tuli näinkin pitkä. Syyksi voin sanoa vain sen, että yritin saada kaiken oleellisen mukaan. Tämän kirjoituksen tarkoitus, edellisten vuosikymmenien suomalaisten historiaa käsittelevien kirjoitusteni tapaan, on herättää keskustelua. Sotiin johtaneista seikoista voimme olla eri mieltä ja se sallittakoon. Näin minä näen vuodet 1940-1945.
40-luvun alkupuolisko merkitsi..
32
665
Vastaukset
- vpr
Itseäni on kiinnostanut juuri tuo saksalaisten joukkojen tulo Suomeen ja se että sopimuksen voimaantuleminen edellytti vain pienen piirin osallistumista siihen. Jos ajatelellaan edeltäviä tapahtumia talvisodan epäoikeudenmukaisesta rauhasta lähtien, niin kaikki tapahtui suunnitelmien mukaan - salassa heiltä, jotka eivät ymmärtäneet...
- Vandaali
On olemassa todisteita, joistya virallinen Suomi vaikenee. Kehotan tutustumaan Erkki Hautamäen kirjaan Finland i stormens öga. Osaa kaksi odotellessa voi yrittää päästä tutustumaan Vilho Tahvanaisen julkaisemattomaan teokseen sota-arkistossa (jos sinne pääsee). Tässä teoksessa on kopiot niistä asiakirjoista, jotka Mannerheim halusi julkaista joskus hamassa tulevaisuudessa. Yleisesti tiedetään, että Suomi ei ole julkaissut kaikkia asiakirjoja Jatkosotaan johtaneesta kehityksestä eikä muistakaan lähihistorian ajoista.
En myöskään pidä Talvisodan lopputulosta torjuntavoittona vaan tappiona. Näin sen myös aikalaiset kokivat. Rauhansopimukseen oli pakko suostua. Kuten Lasse Laaksonen on osoittanut, Suomn armeijan nopea luhistuminen oli enää päivien kysymys.- vm - 38
Euroopan maista vain Espanja, Portugali, Sveitsi ja Irlanti onnistuivat pysyttelemään toisen maailmansodan ulkopuolella, kiitos maantieteen. Ruotsi oli puolittain mukana raaka-aineiden toimittajana ja sotajoukkojen kauttakulkumaana.
En usko, että pieniltä mailta kysyttiin, halusivatko ne liittyä sotaan vai ei, vaan tavalla tai toisella niiden oli pakko mennä mukaan. Suomella oli mahdollisuus valita, kummalla puolella se lähti sotaan, ja Suomen valinnat olivat aivan oikeat: saksalaisten rinnalla niin kauan kuin ne olivat voitolla, ja saksalaisia vastaan, kun niiden tappio oli varma. Tärkeintä oli loppputulos: suuria taisteluja ei käyty sodan alkuvaiheissa Suomen maaperällä eikä maahan tullut miehityshallintoa (vaikka likellä oli). Lappi tosin tuhoutui sodan loppuvaiheissa, mutta väestö saatiin turvaan.
Verrattuna muihin Euroopan maihin Suomi selvisi aika hyvin, vaikka hinta olikin raskas. On historiantutkjoiden tehtävä käydä lävitse yksityiskohtia. Asiakirjoista löytyy viisaita päätöksiä ja tyhmiä, mutta historia kirjoitetaan lopputuloksen valossa, ja vuonna 2004 lopputulos on paljon valoisampi kuin miltä se näytti vuonna 1944.
- meni ---
kaikkinensa! Ei mitään lisättävää eikä mitään poistettavaa.
- sitoumuksesta
Lento-osasto Kuhlmey tuli maahan jo ennen Rytin sitoumusta Mannerheimin pyynnöstä. Myös panssarinyrkkejä oli jo maassa.
- sinivalkoinen soturi
kuten tavallista tällä komukkkapalstalla! Panssarinyrkkejä oli ja kuhlmey oli,mutta Ryti joutui edes miettimään mitään suostumusta sen tähden että Mannerheim pyysi apua Saksasta. Miksi Marski vaati ja Ryti suostui , kun kerran kaikkea oli jo yllin kyllin? Eikö Mannerheim ollut tietoinen mitä oli ja mitä ei?
- Pussinperä
" Lento-osasto Kuhlmey tuli maahan jo ennen Rytin sitoumusta Mannerheimin pyynnöstä. Myös panssarinyrkkejä oli jo maassa. "
Hitler uhkasi lopettaa aseavun - sekä vetää, JO MAASAMME olevan saksalaisen aseavun! - sitten kun
Pussinperä kirjoitti:
" Lento-osasto Kuhlmey tuli maahan jo ennen Rytin sitoumusta Mannerheimin pyynnöstä. Myös panssarinyrkkejä oli jo maassa. "
Hitler uhkasi lopettaa aseavun - sekä vetää, JO MAASAMME olevan saksalaisen aseavun!sekin että oliko tuollainen ukaasi realistinen? Oliko siitä syytä huolestua Suomessa tosissaan?
- kun käyttää
Pussinperä kirjoitti:
" Lento-osasto Kuhlmey tuli maahan jo ennen Rytin sitoumusta Mannerheimin pyynnöstä. Myös panssarinyrkkejä oli jo maassa. "
Hitler uhkasi lopettaa aseavun - sekä vetää, JO MAASAMME olevan saksalaisen aseavun!lähteenä luotettavaa Wikipediaa voidaan sanoa näin että :
" Jälkikäteen on voitu todeta, että sopimuksesta kieltäytyminen olisi tuskin johtanut apuvoimien poisvetämiseen, toisin kuin Ribbentrop oli uhkaillut.."
niin että miten on? - uhkaan
sitten kun kirjoitti:
sekin että oliko tuollainen ukaasi realistinen? Oliko siitä syytä huolestua Suomessa tosissaan?
ei Rytin olisi pitänyt suhtautua vakavasti. Kaikki aseet olivat tarpeen, koska Stalin uhkasi toisaalla - kapitulaatiolla.
- mikäli lähteenä
Pussinperä kirjoitti:
" Lento-osasto Kuhlmey tuli maahan jo ennen Rytin sitoumusta Mannerheimin pyynnöstä. Myös panssarinyrkkejä oli jo maassa. "
Hitler uhkasi lopettaa aseavun - sekä vetää, JO MAASAMME olevan saksalaisen aseavun!käytettäisiinkin tällaista tekstinpätkää:
"Toisin kuin Ribbentrop itse ja myöhempi tutkimuskin ovat väittäneet, sopimusvaatimuksella ei ollut Hitlerin tukea. Diktaattori oli tehnyt ratkaisunsa jo 12. kesäkuuta, kun hän totesi Suomen saavan apua niin kauan kuin se vain jatkaa taistelua. Kaikki suurhyökkäyksen torjumisessa merkityksellinen Saksan apu olikin jo saatu siinä vaiheessa, kun Ryti lupauksensa antoi. Suomi olisi pystynyt sotimaan vuoden 1944 loppuun ilman sopimuksella saatua apua. Saksalla ei myöskään enää kesällä 1944 olisi ollut keinoja pakottaa Suomea mihinkään.
Marsalkka Mannerheim tajusi kaiken tämän, mutta ilmeisesti tulevia rauhanneuvotteluja ajatellen halusi armeijalleen kaiken mahdollisen lisäavun. Hän myös epäili, ettei Hitler ollut sopimusvaatimuksen takana ja suunnitteli jo kääntymistä suoraan tämän puoleen sen poistamiseksi. Ribbentrop oli jo maaliskuusta 1943 alkaen yrittänyt painostaa suomalaisia sopimukseen, mutta Hitlerin tuen puuttuessa hän ei ollut päässyt tavoitteeseensa. Tällä kertaa Mannerheim kuitenkin katsoi parhaaksi pelata varman päälle ja luopui yhteydenotosta Hitleriin, eivätkä vähäisempien tietojen nojalla toimineet presidentti ja hallitus uskaltaneet kyseenalaistaa hänen sopimusta puoltavaa kantaansa"
-eli siis Jokisipilän väitöskirjan johtopäätöksistä pätkä. Mites tuo on? - mitä tohtorismies
uhkaan kirjoitti:
ei Rytin olisi pitänyt suhtautua vakavasti. Kaikki aseet olivat tarpeen, koska Stalin uhkasi toisaalla - kapitulaatiolla.
meille kertoi tuossa alemmassa teksissä.
"ollut Hitlerin tukea. Diktaattori oli tehnyt ratkaisunsa jo 12. kesäkuuta, kun hän totesi Suomen saavan apua niin kauan kuin se vain jatkaa taistelua. Kaikki suurhyökkäyksen torjumisessa merkityksellinen Saksan apu olikin jo saatu siinä vaiheessa, kun Ryti lupauksensa antoi. Suomi olisi pystynyt sotimaan vuoden 1944 loppuun ilman sopimuksella saatua apua. Saksalla ei myöskään enää kesällä 1944 olisi ollut keinoja pakottaa Suomea mihinkään.
Marsalkka Mannerheim tajusi kaiken tämän, mutta ilmeisesti tulevia rauhanneuvotteluja ajatellen halusi armeijalleen kaiken mahdollisen lisäavun. Hän myös epäili, ettei Hitler ollut sopimusvaatimuksen takana"
eli siis varmisteltiin kuitenkin jotakin. Mahdollisesti jo tulevaa irtautumistta koko sodasta. - Hitleriä
sitten kun kirjoitti:
sekin että oliko tuollainen ukaasi realistinen? Oliko siitä syytä huolestua Suomessa tosissaan?
ja pyysi että Saksa purkaisi Suomelle osoitetun asevientikiellon. Kyllähän Mannerheim tiesi oliko meillä aseita vai ei!
" Jo toukokuun 12. päivänä Mannerheim oli laittanut kirjeen Hitlerille asevientikiellon kumoamiseksi, johon kirjeeseen Hitler vastasi laajasti perustellen maailmansodan lähestyvän ratkaisuaan (maihinnousu Ranskaan):
" Tältä pohjalta Teidän Herra Marsalkka on ymmärrettävä, että en voi ottaa vastuulleni sitä, että seistessämme ehkä koko maailmanhistorian ratkaisevimman taistelun edessä antaisin yhden ainoankaan aseen pois tietämättä varmasti, että se jollakin muualla kohden käytettynä tulisi vielä positiivisemmin ja keskitetymmin yhteiseksi hyödyksi. "
Göring saikin komennon lähettää Lapista lentojukkoja etelään. Samoin panssarilähitorjunta-aseita alettiin toimittaa moottoritorpedoveneillä Suomeen pikavauhtia, 9000 pansarinyrkkiä ja 5000 kauhua kiidätettiin Etelä-Suomen satamiin. Samin merivoimat olivat valmiina antamaan oman panoksensa jolla haluttiin näyttää että Saksa auttaa suomalaisia tarmokkaasti.
Näin dokumentit kertovat Hitlerin suhtautumisesta Suomelle suuntautuvaan aseivientiin. Jokisipilä väittää jälkikäteen Hitlerin vain bluffanneen.
Samoin Ribbentropin käynnin yhteydessä juhannuksen tietämillä 1944, Hitler itse vaati ukaasissaan Saksan suurlähetystöön (Blücher) osoittamassaan sähkeessä poliittista sopimusta heti, koskien uutta aseapua ja vanhan aseavun vetämistä pois. - todelline
mitä tohtorismies kirjoitti:
meille kertoi tuossa alemmassa teksissä.
"ollut Hitlerin tukea. Diktaattori oli tehnyt ratkaisunsa jo 12. kesäkuuta, kun hän totesi Suomen saavan apua niin kauan kuin se vain jatkaa taistelua. Kaikki suurhyökkäyksen torjumisessa merkityksellinen Saksan apu olikin jo saatu siinä vaiheessa, kun Ryti lupauksensa antoi. Suomi olisi pystynyt sotimaan vuoden 1944 loppuun ilman sopimuksella saatua apua. Saksalla ei myöskään enää kesällä 1944 olisi ollut keinoja pakottaa Suomea mihinkään.
Marsalkka Mannerheim tajusi kaiken tämän, mutta ilmeisesti tulevia rauhanneuvotteluja ajatellen halusi armeijalleen kaiken mahdollisen lisäavun. Hän myös epäili, ettei Hitler ollut sopimusvaatimuksen takana"
eli siis varmisteltiin kuitenkin jotakin. Mahdollisesti jo tulevaa irtautumistta koko sodasta." Kaikki suurhyökkäyksen torjumisessa merkityksellinen Saksan apu olikin jo saatu siinä vaiheessa, kun Ryti lupauksensa antoi. "
Entpä jos Ryti olisi kieltäytynyt sopimuksesta ja Hitler olisi TOTEUTTANUT UKAASINSA, vetänyt Lento-osasto Khulmayn ja Greif divisioonan POIS?
Kuinka Jokisipilä tulkitsee asiaa? - totuus...
sinivalkoinen soturi kirjoitti:
kuten tavallista tällä komukkkapalstalla! Panssarinyrkkejä oli ja kuhlmey oli,mutta Ryti joutui edes miettimään mitään suostumusta sen tähden että Mannerheim pyysi apua Saksasta. Miksi Marski vaati ja Ryti suostui , kun kerran kaikkea oli jo yllin kyllin? Eikö Mannerheim ollut tietoinen mitä oli ja mitä ei?
Totuus nyt vain sattuu olemaan niin kuin sanoin, ei muuta. Jos luet tekstini ja oman tekstisi, huomaat että olet keksinyt aika paljon asioita lisää siihen mitä minä sanoin.
- asiassa...
Pussinperä kirjoitti:
" Lento-osasto Kuhlmey tuli maahan jo ennen Rytin sitoumusta Mannerheimin pyynnöstä. Myös panssarinyrkkejä oli jo maassa. "
Hitler uhkasi lopettaa aseavun - sekä vetää, JO MAASAMME olevan saksalaisen aseavun!"Presidentti Ryti teki kesäkuun -44 kriisitilanteessa henkilökohtaisella takuullaan sopimuksen Saksan kanssa. Saksa lähetti armeijallemme panssarintorjunta-aseistusta ja everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn johtaman ilmavoimien osaston, jossa oli tänne saapuessaan 73 taistelukonetta, osaksi uusimpia hävittäjiä ja rynnäkkökoneita sekä syöksypommittajia."
Tämä ei pidä paikkaansa. Kuhlmey oli jo maassa eikä tullut Rytin sitoumuksen jälkeen tai sen takia. Onko noin vaikeaa lukea jotakin niin kuin se on kirjoitettu...? - asiassa
asiassa... kirjoitti:
"Presidentti Ryti teki kesäkuun -44 kriisitilanteessa henkilökohtaisella takuullaan sopimuksen Saksan kanssa. Saksa lähetti armeijallemme panssarintorjunta-aseistusta ja everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn johtaman ilmavoimien osaston, jossa oli tänne saapuessaan 73 taistelukonetta, osaksi uusimpia hävittäjiä ja rynnäkkökoneita sekä syöksypommittajia."
Tämä ei pidä paikkaansa. Kuhlmey oli jo maassa eikä tullut Rytin sitoumuksen jälkeen tai sen takia. Onko noin vaikeaa lukea jotakin niin kuin se on kirjoitettu...?ja luet ja käsität - mitä Hitler uhkasi aseavun VETÄMISELLÄ POIS.
- sinivalkoinen soturi
totuus... kirjoitti:
Totuus nyt vain sattuu olemaan niin kuin sanoin, ei muuta. Jos luet tekstini ja oman tekstisi, huomaat että olet keksinyt aika paljon asioita lisää siihen mitä minä sanoin.
alkaa peittelemään tietämättömyytensä solvaamalla kanssakirjoittajaa! ryypillistä kun tieto loppuu!
Minähän en keksinyt teksiisi mitään. Esitinpä vain kysymyksen , kun komukka näyttää lukeneen toveripiirin vihkosensa, että miksi marski vaati Rytiä tuollaista sitoumusta antamaan kun kaikki tarvittava jo oli? - tohtoriakin
todelline kirjoitti:
" Kaikki suurhyökkäyksen torjumisessa merkityksellinen Saksan apu olikin jo saatu siinä vaiheessa, kun Ryti lupauksensa antoi. "
Entpä jos Ryti olisi kieltäytynyt sopimuksesta ja Hitler olisi TOTEUTTANUT UKAASINSA, vetänyt Lento-osasto Khulmayn ja Greif divisioonan POIS?
Kuinka Jokisipilä tulkitsee asiaa?voi esittää kysymyksen : miksi se hitleri olis vetänyt tuon jo maassa olevan apunsa pois ja samalla jättänyt mottiin koko Norjan armeijansa? Hitler oli poliitikko ja uhkailut sun muut puheet kuuluvat poliitikon jokapäiväiseen arsenaaliin.
- tainnu se
Hitleriä kirjoitti:
ja pyysi että Saksa purkaisi Suomelle osoitetun asevientikiellon. Kyllähän Mannerheim tiesi oliko meillä aseita vai ei!
" Jo toukokuun 12. päivänä Mannerheim oli laittanut kirjeen Hitlerille asevientikiellon kumoamiseksi, johon kirjeeseen Hitler vastasi laajasti perustellen maailmansodan lähestyvän ratkaisuaan (maihinnousu Ranskaan):
" Tältä pohjalta Teidän Herra Marsalkka on ymmärrettävä, että en voi ottaa vastuulleni sitä, että seistessämme ehkä koko maailmanhistorian ratkaisevimman taistelun edessä antaisin yhden ainoankaan aseen pois tietämättä varmasti, että se jollakin muualla kohden käytettynä tulisi vielä positiivisemmin ja keskitetymmin yhteiseksi hyödyksi. "
Göring saikin komennon lähettää Lapista lentojukkoja etelään. Samoin panssarilähitorjunta-aseita alettiin toimittaa moottoritorpedoveneillä Suomeen pikavauhtia, 9000 pansarinyrkkiä ja 5000 kauhua kiidätettiin Etelä-Suomen satamiin. Samin merivoimat olivat valmiina antamaan oman panoksensa jolla haluttiin näyttää että Saksa auttaa suomalaisia tarmokkaasti.
Näin dokumentit kertovat Hitlerin suhtautumisesta Suomelle suuntautuvaan aseivientiin. Jokisipilä väittää jälkikäteen Hitlerin vain bluffanneen.
Samoin Ribbentropin käynnin yhteydessä juhannuksen tietämillä 1944, Hitler itse vaati ukaasissaan Saksan suurlähetystöön (Blücher) osoittamassaan sähkeessä poliittista sopimusta heti, koskien uutta aseapua ja vanhan aseavun vetämistä pois.jokipirilä väittää tällaista:
"Jokisipilä väittää jälkikäteen Hitlerin vain bluffanneen."
-mutta Ribbentropin kylläkin bluffanneen. - Rytikin
tohtoriakin kirjoitti:
voi esittää kysymyksen : miksi se hitleri olis vetänyt tuon jo maassa olevan apunsa pois ja samalla jättänyt mottiin koko Norjan armeijansa? Hitler oli poliitikko ja uhkailut sun muut puheet kuuluvat poliitikon jokapäiväiseen arsenaaliin.
jota Hitler uhkaili. Ryti olisi ottanut suunnattoman riskin jos olisi uskotellut Hitlerin vain puffaavan.
Jo toukokuun 12. päivänä, kun Mannerheim oli laittanut kirjeen Hitlerille asevientikiellon kumoamiseksi, johon kirjeeseen Hitler vastasi laajasti perustellen maailmansodan lähestyvän ratkaisuaan (maihinnousu Ranskaan):
" Tältä pohjalta Teidän Herra Marsalkka on ymmärrettävä, että en voi ottaa vastuulleni sitä, että seistessämme ehkä koko maailmanhistorian ratkaisevimman taistelun edessä antaisin yhden ainoankaan aseen pois tietämättä varmasti,että se jollakin muualla kohden käytettynä tulisi vielä positiivisemmin ja keskitetymmin yhteiseksi hyödyksi. "
Selvä Hitlerin uhkaus osoitettiin jo toukokuussa Mannerheimille. - tosiasioilla
tainnu se kirjoitti:
jokipirilä väittää tällaista:
"Jokisipilä väittää jälkikäteen Hitlerin vain bluffanneen."
-mutta Ribbentropin kylläkin bluffanneen."mutta Ribbentropin kylläkin bluffanneen."
Blücher kertoo teoksessaan kuinka Hitler uhkasi Saksan suurlähetystöön lähettämässään sähkeessään vetää aseapunsa pois!
Jokisipilä ei kerro asiasta muuta kuin ettei ole löytänyt sähkettä! Suurlähetystö asiapapereineen lähti Suomesta kuin kuppa tölöstä syksyllä 1944. - hitleri vähän myöhemmin
Rytikin kirjoitti:
jota Hitler uhkaili. Ryti olisi ottanut suunnattoman riskin jos olisi uskotellut Hitlerin vain puffaavan.
Jo toukokuun 12. päivänä, kun Mannerheim oli laittanut kirjeen Hitlerille asevientikiellon kumoamiseksi, johon kirjeeseen Hitler vastasi laajasti perustellen maailmansodan lähestyvän ratkaisuaan (maihinnousu Ranskaan):
" Tältä pohjalta Teidän Herra Marsalkka on ymmärrettävä, että en voi ottaa vastuulleni sitä, että seistessämme ehkä koko maailmanhistorian ratkaisevimman taistelun edessä antaisin yhden ainoankaan aseen pois tietämättä varmasti,että se jollakin muualla kohden käytettynä tulisi vielä positiivisemmin ja keskitetymmin yhteiseksi hyödyksi. "
Selvä Hitlerin uhkaus osoitettiin jo toukokuussa Mannerheimille.lausui ´kuitenkin näin:
"Valtakunnankansleri Adolf Hitler teki historiallisen linjauksen 12. kesäkuuta.
– Niin kauan kuin suomalainen taistelee, apua annetaan; heti kun hän neuvottelee, lähetykset katkaistaan, diktaattori lausui.
Suomeen alkoi virrata panssarinyrkkejä..."
-ja peruutettiin kuukausi myöhemmin. - on kuitenkin käynyt
tosiasioilla kirjoitti:
"mutta Ribbentropin kylläkin bluffanneen."
Blücher kertoo teoksessaan kuinka Hitler uhkasi Saksan suurlähetystöön lähettämässään sähkeessään vetää aseapunsa pois!
Jokisipilä ei kerro asiasta muuta kuin ettei ole löytänyt sähkettä! Suurlähetystö asiapapereineen lähti Suomesta kuin kuppa tölöstä syksyllä 1944.kaikki mahdolliset aineistot läpi Saksaa myöten tässä asiassa , eikä ole löytänyt tukea Ribbentropin väittelle. Blücherikin on voinut olla samassa juonessa Ribbentropin kanssa , olihan Ribbentroppi kuitenkin Blücherin pomo.
- se vain
sinivalkoinen soturi kirjoitti:
alkaa peittelemään tietämättömyytensä solvaamalla kanssakirjoittajaa! ryypillistä kun tieto loppuu!
Minähän en keksinyt teksiisi mitään. Esitinpä vain kysymyksen , kun komukka näyttää lukeneen toveripiirin vihkosensa, että miksi marski vaati Rytiä tuollaista sitoumusta antamaan kun kaikki tarvittava jo oli?..yksinkertaisesti otti ja uhrasi tuossa vaiheessa jo muutenkin menneen talven lumia olleen Rytin oman onnistumisensa takaamiseksi. Marski tiesi hänen kontolleen tulevan jälleen kerran Suomen valtionhoitajan osa ja edessä olevan jälleen kerran pakkorauha venäläisen kanssa ja taas kerran häviäjän osassa.
Armeija piti pitää iskukykyisenä loppuun saakka ja mahdollisimman vahvana siinä vaiheessa kun venäläisten kanssa keskustellaan aselevosta. Ryti sai tehdä viimeisen palveluksen isänmaalleen - ei enää venäläisten pysäyttämiseksi asein vaan kynällä varmistamalla suomalaisten neuvottelukelpoisuuden venäläisten kanssa loppuun saakka. Mannerheim oli kuitenkin niitä harvoja jotka tunsivat ja tiesivät venäläisen luonteen ja heikkoutta ei ainakaan kannata korostaa mikäli joutuu neuvottelemaan venäläisten kanssa.
Tosiasia on se että Mannerheim oli se joka Ribbentropin tänne johdatti. - osoittamaan
on kuitenkin käynyt kirjoitti:
kaikki mahdolliset aineistot läpi Saksaa myöten tässä asiassa , eikä ole löytänyt tukea Ribbentropin väittelle. Blücherikin on voinut olla samassa juonessa Ribbentropin kanssa , olihan Ribbentroppi kuitenkin Blücherin pomo.
ettei Jokisipilällä ole MITÄÄN muuta kuin omat tuulesta trempaamansa päätelmänsä.
" Blücherikin on voinut olla samassa juonessa Ribbentropin kanssa ,"
Blücherkö juonitteli vielä asialla sodan jälkeen, kirjoittaessaan muistelmiaan?
Heppoiset ovat perustelusi. - tarkkaan asian
osoittamaan kirjoitti:
ettei Jokisipilällä ole MITÄÄN muuta kuin omat tuulesta trempaamansa päätelmänsä.
" Blücherikin on voinut olla samassa juonessa Ribbentropin kanssa ,"
Blücherkö juonitteli vielä asialla sodan jälkeen, kirjoittaessaan muistelmiaan?
Heppoiset ovat perustelusi.Oleellista on, että KUKAAN ei voinut tietää kesäkuussa, kuinka kauan taistelut kestävät. Materiaalia oli oltava riittävästi tulossa jo maassa olevan lisäksi.
Lopultahan kävi niin, että Airo arveli syyskuussa materiaalin riittävän ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Se oli sitä tavaraa, joka tuli RR-sopimuksen perusteella aina elokuun loppuun asti. Mannerheim painosti Rytin sopimukseen juuri taatakseen materiaalin riittävyyden. Lisäksi pyydettiin joukkoja, mutta niitä ei Saksalta juuri liiennyt. Eikä niitä oikeastaan tarvittukaan. - oli asia
tarkkaan asian kirjoitti:
Oleellista on, että KUKAAN ei voinut tietää kesäkuussa, kuinka kauan taistelut kestävät. Materiaalia oli oltava riittävästi tulossa jo maassa olevan lisäksi.
Lopultahan kävi niin, että Airo arveli syyskuussa materiaalin riittävän ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Se oli sitä tavaraa, joka tuli RR-sopimuksen perusteella aina elokuun loppuun asti. Mannerheim painosti Rytin sopimukseen juuri taatakseen materiaalin riittävyyden. Lisäksi pyydettiin joukkoja, mutta niitä ei Saksalta juuri liiennyt. Eikä niitä oikeastaan tarvittukaan." Oleellista on, että KUKAAN ei voinut tietää kesäkuussa, kuinka kauan taistelut kestävät. Materiaalia oli oltava riittävästi tulossa jo maassa olevan lisäksi. "
Ainoastaan jälkiviisas Jokisipilä tietää 60 vuotta sodan jälkeen kuinka aseet olisivat riittäneet ja milloinka sota loppui! - pässi!
asiassa kirjoitti:
ja luet ja käsität - mitä Hitler uhkasi aseavun VETÄMISELLÄ POIS.
Mä korjasin virheen tossa tekstissä. Siinä nimittäin oli virhe. Jos toi asia on liian vaikee tajuta, niin vittuako mä sun kyvyttömyydelle voin. Sä voit horista täällä sitte vaikka lopun ikääs noista omista asioistas, niillä ei oo mitään tekemistä sen mun korjaaman asiavirheen kanssa.
- vitun tyhmä?!
sinivalkoinen soturi kirjoitti:
alkaa peittelemään tietämättömyytensä solvaamalla kanssakirjoittajaa! ryypillistä kun tieto loppuu!
Minähän en keksinyt teksiisi mitään. Esitinpä vain kysymyksen , kun komukka näyttää lukeneen toveripiirin vihkosensa, että miksi marski vaati Rytiä tuollaista sitoumusta antamaan kun kaikki tarvittava jo oli?Mä sanoin, että Kuhlmey ei tullu Suomeen Rytin sitoumuksen johdosta, kun se OLI JO MAASSA!! Onko liian vaikee tajuta? Mä en puhunu mitään siitä miks Ryti sen sitoumuksen teki, vaan korjasin ASIAVIRHEEN. En oo sua haukkunu, mutta nyt teen sen: Vittu sä oot idiootti!!!
- Vaka Vanha
Muuten tuo oli ihan hyvä, mutta tuo maininta että kauttakulkusopimuksen aikaan ennen jatkosotaa, "pohjois-suomi olisi ollut käytännössä miehitetty" ei oikein kestä kriittistä tarkastelua.
Pitää muistaa että hallinnollisesti alueella oli voimassa kokoajan Suomen lait ja asetukset, sekä entiset virkamiehet entisine toimivaltuuksineen, alueen hallinnollisia rajoja ei muullakaan tavalla mitenkään muutettu.
Eli siinä mielessä kyse ei ollut miehityksestä, koska miehittäjälle ei ollut annettu mitään valtuuksia, eikä se myöskään ollut niitä itse ottanut, alueen hallinnossa tai sen järjestelyssä, pohjois-suomen etniseen koostumukseen ei myöskään puututtu samalla tavalla kuin Saksa puuttui muissa miehittämissä maissaan, eli myöskään nämä Saksalaisten sotilaiden perässä tulevat lait ei astuneet täällä voimaan.- lisäksi...
Siellä Pohjois-Suomessa ei saksalaisia suuria määriä edes ollut ennen -41 kesää, jolloin sinne siirrettiin Barbarossassa käytettävät joukot. Ei siis todellakaan voida puhua mistään miehityksestä kauttakulkusopimuksen aikaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6427882Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4362157Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2272065- 1431648
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511220Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251192Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951063Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65827Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6709Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.54696