Törmäsin tällaiseen käsitteeseen kuin NOM (new order mormon) mikä tarkoittaa mormonia, joka ei usko kaikkiin (osaan) kirkon opeista mutta on silti kirkon jäsen esim. sosiaalisista syistä.
Onkohan tällä palstalla ketään sellaista, joka ei siis usko että MAP-kirkko olisi se ainoa oikea, mutta silti omista syistään pysyy kirkon aktiivisena jäsenenä?
http://newordermormon.org/
Onkohan tällä palstalla ketään sellaista, joka ei siis usko että MAP-kirkko olisi se ainoa oikea, mutta silti omista syistään pysyy kirkon aktiivisena jäsenenä?
http://newordermormon.org/
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä meitä on Suomessakin, täällä on paljon mormoneja jotka ei usko kaikkia kirkon oppeja. Täytyy kuitenkin pitää matalaa profiilia juuri noista sosiaalisista syistä.
Osallistutko kuitenkin aktiivisesti kirkon toimintaan?
Osanottoni, että joudut elämään kaksoiselämää, etkä voi olla rehellisesti oma itsesi.
ole edes mormoni.
En. Syitä en ole kertonut monellekaan, sosiaalisista syistä.
Syy voi olla sama, kuin monessa muussakin parisuhteessa, eli lapset. Avioero uhkaa, jos puoliso eroaa kirkosta. Varsinkin temppeliavioliiton solmineet ovat pulassa.
Jos vielä rakkautta riittää puolisoa kohtaan, ei hänen mieltään halua pahoittaa. Mieluumin avioliiton toinen osapuoli salaa, että on menettänut uskonsa mormonismiin.
kaikille uskonto ei ole omantunnonkysymys, kuten minulle oli.
ei ollut mitään menetettävää, mormonipojista ei ollut mihinkään.
Kieltämättä mormonimiehistä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on ollut enemmän harmia kuin iloa. Mutta huomattakoon sentään, että eräs mormoninuorukainen osti minulle kristillistä lähimmäisenrakkautta osoittaen kerran talvisaappaat, kun minulla ei ollut kuin risat vanhat miesten sotilassaappaat. Tosin isäni pakotti hänet palauttamaan ne takaisin kauppaan.
Omantunnonkysymys oli minulle mormonien harjoittama rasismi.
Mormonit niin mielellään kuvittelevat, että kirkosta eroamisen syy on halu käyttää alkoholia tai tupakkaa tai harrastaa esiaviollista seksiä, Mikään noista ei kuulunut elämääni erotessani mormonikirkosta.
Tämänpäivän mittapuulla jokainen kirkko oli rasistinen vielä pitkälle 1980 lukua, mormonit eivät olleet poikkeus. Muistattehan laulun "Musta Saara" tuota sinänsä kaunista laulua laulettiin luterilaisessa kirkossa vielä ainakin 1990 luvulla. Vähintäänkin rasistinen viesti mustasta tytöstä joka kärsittyään muuttuu valkoiseksi ja pääsee taivaaseen.
rasismilla syylllistäminen on muiden kirkkojen harjoittamaa oman pesän VALKOpesua. Vieläkö luterilaisessa pyhäkoulussa pelataan Mustaa Pekkaa?
Sitähän se on. Peittää omat ongelmat syyttämällä niistä muita.
Meillä oli sunnuntaina kokouksessa 6 eri kansalaisuutta, joista vain 3 vaaleita.
Minä en neuvottele omantuntoni kanssa tuollaisista asioista.
Sillä verukkeella, että muutkin tekevät väärin voi perustella itselleen mitä vaan. Voi lorvia työpaikalla ja varastaa työnantajan maksamaa aikaa, koska muutkin laiskottelevat. Tai kiertää veroja. Tai panna ongelmajätteet tavalliseen roskikseen. Tai ostaa lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita, tai vetää päänsä täyteen viikonloppuna
- koska muutkin tekevät niin!
Halpaa kaupankäyntiä omantunnon kanssa. Ei ole mun juttu.
On havaittavissa ihan palstalle vakituisesti kirjoittavien mormonien uskonkäsityksissä suuria eroja. Ongelma mormonismissa on se, että teologiaa ei ole. Siten mormonin on mahdollista uskoa luomiskertomukseen, Baabelin kieltensekoitukseen ja Nooan arkkiin kirjaimellisesti - tai pähkäillä niistä omia virityksiään.
Olenkin usein sanonut, että joka mormonilla on korviensa välissä oma pikku mormonisminsa.
Olen tuntenut mormoniperheen, jossa ei juotu mitään, jossa oli sana tee. Ei siis myöskään masaiteetä, kamomillateetä tai edes hopeateetä. He tulkitsivat viisauden sanaa niin, että tee kuin tee on kielletty. Toisaalta olen tuntenut myös mormoneja, jotka juovat kofeiinitonta kahvia.
Minäpä tunnen mormoneja, jotka nauttivat alkoholiakin.