Ennen -56 vaaleja rakennettiin kätilöopisto. Touhussa katosi 300 000 000 mk valtion varoja. Asiaa ei kunnolla tutkittu. Kun oikeuskansleri Honka (joka muuten pantiin vaaleissa ulkopolitiikan avulla matalaksi) tuli vaalien jälkeen eläkeikään, hän, kätilöopiston jupakkaa tutkiakseen, anoi jatkoa virkakauteensa. Kekkonen ei myöntänyt jatkoaikaa. Lehdet, (ei Maalaisliiton) kirjoittivat asiasta melko avoimesti. Asiaa ei kuitenkaan sen arkaluontoisuuden takia tutkittu.
Kätilöopiston juttu
Kekkoslovakian pakolainen
121049
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suunnitelmat pieneksi käyneen Kätilöopiston siirtämiseksi Ullanlinnan Neitsytpolulta uusiin tiloihin alkoivat jo 1940, mutta rakennustöihin Kumpulassa päästiin vasta 1956. Talon yliarkkitehtina oli Martti Välikangas, ja ennen valmistumistaan 1960 talon ympärillä oli käyty jo monta ennen kokematonta poliittista skandaalia. Ongelmat alkoivat, kun rakennustoimikunta johtajanaan valtiovarainministeri Aarre Simonen valitsi talon urakoitsijaksi jo konkurssikypsän rakennusliike Teoran. Vaikeudet piilotettiin verorästien maksusuunnitelman alle, ja firmalle junailtiin ennakkomaksuna vielä tekemättömistä töistä lähes 200 miljoonaa markkaa. Valtiovarainministeriö esti toimillaan Teoran joutumisen protestilistalle. Sisäpiiriprojektina Teora rakensi samaan aikaan Munkkivuoressa satoja asuntoja sopuhintaan samaisen rakennustoimikunnan jäsenille, mm. valtiovarainministerille itselleen. Munkkivuoren asuntoyhtiöiden tietämättä oli Teora taas tahollaan pantannut asuntojen osakekirjoja omien velkojensa ja Kätilöopiston urakan vakuudeksi. Teoran viimein joutuessa konkurssiin ministeri ehti kuitenkin järjestellä oman asuntoyhtiönsä vakuuksista vapaaksi. Noin 300 miljoonan markan tappiot lankesivat veronmaksajien maksettaviksi. Oikeudenkäynti alkoi 1960 ja päättyi vuotta myöhemmin sakkotuomioon Simoselle ja sisäministeri Vilho Väyryselle varattoman rakennusliikkeen suosimisesta.
http://www.kaupunginosat.net/kumpula/tie.htm
Muistin vuosiluvut väärin. Hongan osalta juttu kuitenkin (senaikaisten lehtikirjoitusten mukaan) meni kuten mainitsin. Eräissä lehdissä jopa mainittiin eräitten poliitikkojen osuus potista. Oli sellaista tekstiä, että mainituilla poliitikoilla oli hyvä syy nostaa oikeusjuttu kirjoittajia vastaan. Luultavasti kirjoittajilla kuitenkin oli todistettavaa tietoa, sillä yhtään oikeusjuttua ei kirjoiusten takia nostettu.
Kun eräs jutun yhteydessä mainittu poliitikko (jonka osuus lehtien mukaan oli 20 000 000 mk) kuoli, pesänselvittäjät ilmoittivat että palkoillaan ja muilla verottajalle ilmoitetuilla tuloillaan edesmennyt ei ollut voinut koota moista omaisuutta. Anna lisää tietoa mikäli sellaista löydät.
... hämäsi aluksi rahan suuri määrä, mutta täytyy muistaa, että rahauudistus tapahtui vasta 1963! Esimerkiksi vuonna 1956 markka oli vain 0.139 vastaten vuoden 2001 arvoa eli 300 miljoonaa oli vuoden 2001 rahassa vajaat 5,8 miljoonaa markkaa. Paljon sekin - ainakin vuonna 1956.
http://personal.inet.fi/koti/jiipee/rahanarvo.html
... 41,7 miljoonaa.
Niihin aikoihin miljoonalla sai maatilan Länsi-Suomessa. Tosin ne maatilat olivat silloin pieniä.
... mummoilta ostettiin omaisuutta -63 jälkeen, tietenkin vanhalla rahalla ja halvalla.
Vakavasti ottaen keinottelu toisten omaisuudella kätilöopiston esimerkin tapaan on halpamaista, etenkin jos siihen syyllistyy poliitikko - valtion rahat kun ovat äänestäjien rahoja. Kätilöopisto-tapaus tosin vaatisi perusteellisempaa tutkimusta, jotta asioiden todellinen luonne paljastuisi ja voitaisiin huutaa Vennamon lailla; "rosvot kiinni ja rötösherrat kuriin!".
Valitettavasti pitkälle 90-luvulle saakka vallalla oli ajatus, että valtion rahoja ammennetaan jostain pohjattomasta kaivosta? Ehkä näitä tapauksia on enemmänkin?
Myöhemmin oli hämäriä puuhia Kansaneläkelaitoksen ympärillä. Sielläkin muistaakseni katosi rahaa. Asioista vastuussa olleita, politiikkoja tietenkin, käytettiin leivättömän pöydän ääressä. Heidät tuomittiin "ymmärtämättömyydessä tehdystä virkavirheestä" maksamaan sakkoa. Yksi näistä "ymmärtämättömistä" oli naapuripitäjän suurimman talon isäntä. Määrättiin maksamaan 75 000 markan sakot, joita ei kuitenkaan pystynyt maksamaan, koska ei omistanut mitään. En tiedä, perittiinkö sakkorahoja hänen kansanedustajan palkastaan.
... kätilöopiston "pääarkkitehdistä" tai suurimmasta roistosta Aarre Simosesta - oli hänellä myös mainetekoja,
http://www.tamperelainen.fi/archive/simonen_aarre.shtml
mutta ei sen pitäisi vähentää yhtään tehdyn rikoksen vakavuutta tai ei ainakaan oikeuttaa siihen. Vakuttaa siltä, että yhteiskunnassa merkittävän aseman hankkineille poliitikoille tämä ei ole sääntö, vaan poikkeus. Lista on pitkä kuin nälkävuosi...
Oli hänellä silti jonkin aikaa kannattajiakin. Se Kemin verilöyly puhutti paljon ja moni muutti puoluesuuntansakin sen takia. Siinä asiassa Simosta on vaikea puolustaa tai syyttää. Hän oli vastuussa yhteiskuntarauhan säilyttämisestä. Kemi oli silloin hyvin "punainen" kaupunki. Kuka tietää, mitä olisi tapahtunut, jos liikehdintää ei olisi tukahdutettu alkuunsa. Monilla oli kyllä varma mielipide siitäkin asiasta.
Siitä "pääarkkitehdistä." Joukolla tehdyissä konnuuksissa yleensä yksi tai kaksi ottavat syyllisyyden niskoilleen. Toiset maksavat näiden vaitiolon rahalla.
Kätilöopistoa remontoitiin 1994-1994. Olin mukana työssä yhtenä osapuolena.
Vanhojen piirustusten mukaan kätilöopisto valmistui lopullisesti vasta 1960-luvun alussa.
Peruskivenmuuraustilaisuus lienee ollut jo 1950-luvun puolella. Siellä oli arvovaltaista kutsuvierasjoukkoa.
Muurarina oli myös johtavia poliitikkoja, mm sen ajan SKDL:n huippupoliitikko Hertta Kuusinen.
Tietoa rakenteisiin piilotetun metallilieriön paikasta ei ole enää säilynyt.
Kätilöopiston remontin yhteydessä 1994-1999 sitä kysyttiin myös minulta, mutta en onnistunut sijaintipaikan tietoa löytämään mistään.
Olisi tietysti ollut helppo jonkin tekosyyn varjolla kaivaa se esille. Joku jopa leikillään vaati sitä väittäen kätilöopistoa alusta alkaen seuranneen huonon onnen (korruptio yms.) siten kaikkoavan.
Erään silloin työmaalla työskennelleen remonttimiehen mukaan tavaraa tuovista kuorma-autoista osa kävi vain kääntymässä työmaan portilla kuittauttamassa tavara vastaanotetuksi ja vei kuorman jonnekin tuntemattomaan määränpäähän. Näin kerrottiin. Liekö sitten perää.
Eivät kaikki jutussa mainitut poliitikot varmaankaan olleet hämäräbisneksessä mukana.
Onhan tapaus aikoinaan tutkittu ja tuomiotkin hutkittu.
niin kauan että osa "tietävistä" oli kuollut, papereita häipynyt, ym.