Muurahaisten altruismi on luonnonvalinnan avulla vielä selitettävissä: työmuurahaiset eivät lisäänny, joten kyse on vain ja ainoastaan kuningattaren selviytymisestä. Kuningatar jolla on itseään uhraavia työmuurahaisia jatkaa sukua todennäköisemmin kuin kuningatar, jolla on itsekkäitä muurahaisia.
Ihmisen kohdalla tämä ei toimi, sillä kaikki ihmiset pyrkivät lisääntymään. Ei ole mitään väliä mikä hyöty altruismista on yhteisölle pitkällä aikajänteellä, sillä ihmiset ovat yksilöitä ja mikäli altruismi on valintahaitta yksilön lisääntymiselle niin sillä ei ole mahdollisuutta yleistyä.
Ihmisen kohdalla tämä ei toimi, sillä kaikki ihmiset pyrkivät lisääntymään. Ei ole mitään väliä mikä hyöty altruismista on yhteisölle pitkällä aikajänteellä, sillä ihmiset ovat yksilöitä ja mikäli altruismi on valintahaitta yksilön lisääntymiselle niin sillä ei ole mahdollisuutta yleistyä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei pysty kreationismikaan. Jos jumala olisi tehnyt ihmisestä altruistisen, jeesuksen ei olisi tarvinnut tätä saarnata. Jos taas ihminen oli jo altruistinen, kristinuskolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Todellisuudessa altruismia on esiintynyt kauan ennen Raamatun aikoja ja sitä esiintyy myös eläinmaailmassa. Altruismi tuo laumalla selviytymisedun ja sopii näin ollen täydellisesti evoluutioon. Tosin en osaa ottaa kantaa siihen, onko sille biologisia perusteita, vai onko se eläinten opittua käyttäytymistä. Luonnontieteilijät ovat havainneet saman lajin eri laumojen toimivan eri tavoin ja esimerkiksi joiden apinoiden alkaneen käyttää yksinkertaisia "työkaluja", kuten kiviä pähkinöiden hajottamiseen yms. Samalla tavalla jotkin laumat ovat voineet oppia auttamaan toisiaan huomattuaan voivansa näin karkoittaa petoja tai voivansa suojata pentuja.
Kylähän evoluutiobiologiakin yrittää selitellä altruismiakin (Lähde: Wiki).
Evoluutiobiologiassa altruismi määritellään toiminnaksi, joka auttaa kohdetta mutta aiheuttaa toimijalle itselleen jonkinlaista haittaa. Se tapahtuu yleensä, joskaan ei aina, saman lajin yksilöiden välillä. Altruistista toimintaa on esimerkiksi se, kun mehiläinen pistää tunkeilijaa ja kuolee yhdyskuntansa puolesta.[21] Altruismi ja moraali eivät rajoitu täysin vain ihmisiin, vaikka ihmisillä ilmiö onkin ainutlaatuisen voimakas: muun muassa simpansseilla ja kapusiiniapinoilla on selvästi altruistisia käyttäytymismalleja. Altruismi ei siten voikaan olla vain ihmisten sosiaalisen kulttuurin tulos, vaan sillä on myös biologista perustaa.[22][14] Darwinismin näkökulmasta altruismi saattaa kuitenkin näyttää oudolta, sillä eläinten olettaisi ajavan vain omaa etuaan ja kasvattavan siten omia lisääntymismahdollisuuksiaan. Altruististen yksilöiden pitäisi joutua epäedulliseen asemaan verrattuna itsekkäisiin yksilöihin.[23]
Uskontofikosofisesti, Jeesuksen opettamana, altruismi tarkoittaa Jumalan rakkautta ihmisyksilöä kohtaan ja ihmisyksilön rakkautta Jumalaa kohtaan ja tuosta rakkaudesta kumpuavaa lähimmäisen rakkautta, jonka rakkauden täyttämä ihminen pystyy antamaan vaikka henkensä pelastaakseen lähimmäisensä elämän
"Kylähän evoluutiobiologiakin yrittää selitellä altruismiakin (Lähde: Wiki)."
Lainauksesi jälkeen Wikipediassa selitetään vielä tarkemmin eri malleja, esim.:
"Sukulaisvalinta
Tyypillisimmässä altruismin muodossa eläin, erityisesti emo, auttaa jälkeläistään.[25]
Perimmäinen selitys tälle ilmiölle on, että sukulaistaan auttaessaan yksilö samalla lisää omien geeniensä kopioiden määrää. Hamiltonin sääntö määrää ehdon sille, milloin yksilö toimii altruistisesti sukulaistaan kohtaan (eli kantaa kustannuksen, jotta sukulainen saa tietyn hyödyn):
Kustannus (C) < Sukulaisuussuhde (r) · Hyöty (B)
Vanhemmat, jälkeläiset ja sisarukset saavat sukulaisuussuhteen kertoimeksi 0,5, kun taas sisarpuolet ja isovanhemmat saavat kertoimeksi 0,25 ja serkut 0,125. Poikkeuksen muodostavat muun muassa muurahaiset ja mehiläiset, joiden koiraat syntyvät neitseellisesti — sukulaisuussuhde on tällöin naaraspuolisten sisarusten välillä 0,75. Korkea sukulaisuussuhde selittää muurahaisten ja mehiläisten steriilin työläiskastin synnyn. Identtisten kaksosten välinen sukulaisuussuhde on 1.[26]
Kustannus ja hyöty mitataan kelpoisuuden laskuna tai nousuna. Hamiltonin sääntö monimutkaistuu vielä, kun otetaan huomioon eri yksilöiden todennäköisyys pysyä hengissä ja levittää geenejään. Esimerkiksi lapsenlapsen ja isovanhemman sukulaisuussuhde on 0,25, mutta isovanhemmalla saattaa olla tätä suurempi syy auttaa lastenlapsiaan, koska hän on itse voinut ohittaa lisääntymisiän tai olla alttiimpi kuolemaan.[27]
Sukulaisvalintaan liittyy myös epävarmuus, sillä yksilö ei voi olla aina varma sukulaisuussuhteestaan toisiin yksilöihin. Sisarukset voivat todellisuudessa ollakin sisaruspuolia tai päinvastoin. Yksilö ei myöskään voi olla täysin varma identtisen kaksosensa todellisesta sukulaisuussuhteesta itseensä, mikä on yksi syy sille, miksi yksilöt eivät pidä identtisiä kaksosia täysin samanarvoisina kuin itseään. Sukulaisuussuhteita arvioidessa pitääkin aina ottaa huomioon se, miten varma yksilö voi olla siitä, mitä sukua sukulaiset hänelle oikeasti ovat."
Selvää tietysti on, että ihmisillä altruistinen käytös on kehittynyt myös kulttuurin avulla sen biologisen perustan lisäksi.
Tokihan altruismi on tärkeätä kaikissa laumoissa. Jos ei olisi, niin logiikkasi mukaan lisääntymiskyvyttömät voisi samantien tappaa yhteisölle hyödyttöminä yksilöinä. Naisetkin voitaisiin surmata vaihdevuosien jälkeen, koska heistä ei mielestäsi ole enää mitään hyötyä yhteisölle.
Altruismi määritellään sellaisena toimintana, joka haittaa yksilöä mutta hyödyttää muita.
Ei yhteisön hyvällä ole väliä jos yksilö lisääntyy enemmän olematta altruistinen.
»Altruismi määritellään sellaisena toimintana, joka haittaa yksilöä mutta hyödyttää muita.»
Missäs noin määritellään?
"Ei yhteisön hyvällä ole väliä jos yksilö lisääntyy enemmän olematta altruistinen."
Jos yhteisössä on altruistisen yksilön geneettisesti läheisiä sukulaisia, yksilön geenit hyötyvät altruistisesta käytöksestä.
Altruismi tarttuu myös kultuurievoluution kautta ilman luonnonvalinnan perusmekanismia.
On myös geneettistä altruisimia vaistotoimintojen muodossa. Delfiinit ovat joskus pelastaneet ihmisiäkin hukkumasta, kun ne vaistomaisesti hoivaavat näin vielä uimataidottomia poikasiaan.
Eihän tuo tietenkään ole mikään evoluution perusmekanismi, mutta kyllähän laumaeläimet toisinaan auttavat toisen lajin vauvoja. Kyse on laumaeläinten käytäytymisestä, ja sikäli sekin tietenkin on evoluutiota.
Niin, enpä minäkään arvellut, että delfiineillä olisi "Pelastakaa poikaset ry", jonka säännöissä sanottaisiin hätätilassa ihmisenkin kelpaavan.
Sensuuntaisiakin taivasteluja on joskus palstalla näkynyt.
"Ei ole mitään väliä mikä hyöty altruismista on yhteisölle pitkällä aikajänteellä, sillä ihmiset ovat yksilöitä ja mikäli altruismi on valintahaitta yksilön lisääntymiselle niin sillä ei ole mahdollisuutta yleistyä."
Juttu onkin siinä, että minkälaiset yhteisöt menestyvät. Minkälaisessa yhteisössä on parempi kasvattaa lapsiaan? Sellaisessa, jossa vallitsee edes jonkinlainen moraali ja altruismi on arvo vai sellaisessa, jossa vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan?
Laumat pärjäävät, kun pystyvät tekemään yteistyötä. Yhteistyötä ei synny ilman sääntöjä ja luottamusta.