Brittipääministeri aiheutti uskontokohun! Katso kuvat!

Poliittinen keskustelu Englannissa menee suoravivaisudessaan, värikkydessään ja rohkeudessaan.. aika reilusti ohi vastavan suomalaisen kulttuuriperinnön. Ei Katainen anna tuollaisia ajatuksia.. julkilausumina ainakaan pääministerin viitta harteillaan. Ehkä sydämen ääni kuuluu paremmin sitten.. kun etäisyyttä vanhaan virkaan tulee lisää.

Tämä huolestunut herra professori Jim al Khalili, joka väsäsi vastinekirjeen
"järkyttävän kehityksen"... "disturbing trend"- vuoksi... ei erotu värikkyydessään poliitikoista. Kuitenkin Cameronin kommentti on vain jäävuoren huippu...lakipiste
samalla taajuudella etenevälle kehitykselle, jota englantilaiset poliitikot ovat ajaneet jo usean vuoden ajan.....tämän Mr. Khali itse toteaakin ja pitää kristillisyyttä kasvavana trendinä ja lopulta ihmisiä erottavana voimavarana, siis vaarallisena.

Tällainen asiantuntija-nimilista, joka allekirjoittaa.. pitää kirkon läsnäoloa, lue= auttavana henkisenä pääomana, pitää apua siis ihmisiä erottavana tekijänä..
siitäkin huolimata, vaikka taloudessa sukelletaan nyt ilman happilaiteita, ennätys syvällä.

Tämä kuuluu sarjaan "sekulaarit mysteerit", siinä kuin unirytmin palauttaminenkin

Soinihan jo muutaman kerran on lausunut jotain tuollaista. Persut vain ovat onnistuneet niin hyvin siinä "media kiusaa meitä aina"-markkinointistrategiassaan, etteivät edes puolueführerin idioottimaisimmat lausunnot enää herätä juurikaan kummastelua. En tiedä pitäisikö tässä toivoa vai pelätä Soinia tulevana mahdollisena pääministerinä. Toivoa siksi että äänestäjäkuntansa viimeinkin näkisi ja tajuaisi mistä on kyse ja pelätä siksi etteivät näe edes silloin.

Tuo David Cameronin toive kirkon (vai kirkkojen?) suuremmasta roolista yhteiskunnassa ja politiikassa toki hieman ihmetyttää.

Ehkä Cameron oikeasti olettaa, että jos heidän kaikki kirkot tulisivat mukaan päivänpoliittiseen debattiin, niin tilanne jotenkin selkeytyisi.

Ihan sivujuonteena sanon, että kun uskovat ovat vaatineet uskonnon ja tieteen pitämistä erillään, niin olisi kohtuullista että pitäisivät sitten myös uskonnon ja politiikan erillään.

Enkä käsitä, miten eduskunnassa voitaisiin tehdä poliittisia päätöksiä huomioiden luterilainen kristinusko, koska ei edes uskovat itse tiedä, mitä se sellainen kristinusko oikein olisi. Tai miten sen pohjalta tehtäisiin poliittisia päätöksiä.

Uskonto ja politiikka pitäisi pitää erillään ja siihenhän luterilaisuus nimeomaan perustuukin. Vapaiden suuntien seurakunnilla ei taas ole koskaan ollutkaan suoranaista yhteyttä politiikkaan. Martti Lutherin kirkon ja maallisen hallintavallan erottanut kahden regimentin oppi kuuluu wikipedian mukaan näin:

Kahden regimentin opin mukaan on olemassa kaksi elämänaluetta:

1. Maallinen regimentti (maallinen hallinta / maallinen valtakunta, regnum civile), jossa miekalla, esivallalla ja maallisilla järjestyksillä on tehtävänsä

2. Hengellinen regimentti (Jumalan hengellinen hallinta / Kristuksen valtakunta, regnum Christi), jossa taistellaan Jumalan sanalla ja evankeliumilla.

Wikipedian artikkeli jatkuu näin:

- "Koska ihminen on luonnostaan paha ja roisto, täytyy esivallan ja miekan käyttää rankaisukeinoja, ja lain saada aikaan ulkonainen järjestys. Ensimmäiseen regimenttiin kuuluu siis rankaisu ja pakko. Hengellisessä regimentissä (kirkossa / Kristuksen valtakunnassa) taas hallitsee evankeliumi ja siten sen leimaava piirre on vapaus."

Omana mielipiteenäni sanon että politiikan ja uskonnon sekoittaminen on vaarallinen tie eikä sellaiselle tielle pitäisi missään nimessä lähteä. Valitettavasti uskottavuuspulasta jatkuvasti kärsivät poliitikot nostavat uskonnon kampanjoittensa keskiöön hyvin usein myös länsimaissa - puhumattakaan muusta maailmasta. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Suomen politiikan kärkinimistä ainakin Sauli Niinistö, Päivi Räsänen, Timo Soini, Juha Sipilä, Mitro Repo, Paula Risikko ja Jutta Urpilainen ovat antaneet julkisuuteen Kristinuskoa puoltavia lausuntoja. Muutamat heistä tosin vastauksena toimittajien nimeomaisille kyselyille.