THL:n suositukset laajoista terveyspalveluista eivät vaikuta Helsinkiin
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingissä ei vieläkään ohjeistusta paperittomista/a1398050415531
Helsingissä ei vieläkään ohjeistusta paperittomista
22.4.2014 2:000
Paperittomien terveydenhuoltoa on yritetty saada läpi Helsingissä jo syksystä 2012.
Paperittomia ovat esimerkiksi Romanian ja Bulgarian romanit, joilla ei ole kotimaassaan sairausvakuutusta, sekä EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta tulleet, luvatta maassa olevat ihmiset.
Epäselvyys terveyspalveluiden tarjoamisesta paperittomille ulkomaalaisille jatkuu edelleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos totesi maaliskuussa, että Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten mukaan paperittomien pitäisi saada samat terveyspalvelut kuin suomalaisten.
Suositus ei kuitenkaan vaikuttanut Helsinkiin. Helsingin kaupunginhallitus päätti joulukuussa, että kaupunki tarjoaa raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille paperittomille samat palvelut kuin helsinkiläisille. Tämän päätöksen mukaan mennään, sanoo terveyspalveluista vastaava osastopäällikkö Hannu Juvonen.
"Emme me voi jäädä odottamaan THL:n suositusten perusteella tehtäviä valtion toimenpiteitä", Juvonen sanoo.
THL:n julkaisemassa raportissa todettiin myös, että paperittomien terveydenhuolto tulisi kattaa valtion kassasta.
Juvosen mukaan Helsinki ei kaupunginhallituksen päätöksen myötä saa enää valtiolta edes kiireellisen hoidon kustannuksia.
"Tämä johtuu siitä, että Helsingissä päätettiin, että hoidosta ei peritä maksua asiakkailta, joten maksamatta jääneitä kustannuksia ei myöskään voi periä Kelalta", Juvonen kertoo.
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ei ole vielä antanut terveysasemille ohjeita paperittomien hoidosta. Hannu Juvosen mukaan tämä johtuu siitä, että vähemmistövaltuutettu haluaa varmistaa, ettei ohjeistus ole syrjivää. Ongelmat liittyvät esimerkiksi henkilötietojen kirjaamiseen ja paperittoman oleskelulupatilanteen raportointiin.
"Maassa oloon liittyvät asiat pitäisi selvittää, jotta tiedetään, kuka hoidon maksaa", Juvonen perustelee.
Tähän asti terveyspalveluita paperittomille on tarjonnut Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä vapaaehtoisvoimin pyörivä Global Clinic. Laitoksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Pekka Tuomola sanoo, että he eivät ole vielä saaneet kaupungilta toimintaohjeita. He eivät siis tiedä, minne lähettää raskaana olevat tai lapset, jotka tarvitsevat lääkäriä tai vaikka rokotuksia.
"En ymmärrä, että mitään ei tapahdu, vaikka korkein päättävä elin on tehnyt päätöksen jo viime vuoden puolella", Tuomola kummastelee.
Äärimmäisen turhautunut on myös vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari, joka on ajanut pitkään paperittomien oikeuksia terveydenhuoltoon.
"Tämä on vain viivästynyt ja viivästynyt. Enää ei olisi pitänyt olla mitään syitä sille, ettei palveluita olisi tarjottu lapsille ja raskaana oleville jo vuoden alusta", Kari sanoo.
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingissä ei vieläkään ohjeistusta paperittomista/a1398050415531
Helsingissä ei vieläkään ohjeistusta paperittomista
22.4.2014 2:000
Paperittomien terveydenhuoltoa on yritetty saada läpi Helsingissä jo syksystä 2012.
Paperittomia ovat esimerkiksi Romanian ja Bulgarian romanit, joilla ei ole kotimaassaan sairausvakuutusta, sekä EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta tulleet, luvatta maassa olevat ihmiset.
Epäselvyys terveyspalveluiden tarjoamisesta paperittomille ulkomaalaisille jatkuu edelleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos totesi maaliskuussa, että Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten mukaan paperittomien pitäisi saada samat terveyspalvelut kuin suomalaisten.
Suositus ei kuitenkaan vaikuttanut Helsinkiin. Helsingin kaupunginhallitus päätti joulukuussa, että kaupunki tarjoaa raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille paperittomille samat palvelut kuin helsinkiläisille. Tämän päätöksen mukaan mennään, sanoo terveyspalveluista vastaava osastopäällikkö Hannu Juvonen.
"Emme me voi jäädä odottamaan THL:n suositusten perusteella tehtäviä valtion toimenpiteitä", Juvonen sanoo.
THL:n julkaisemassa raportissa todettiin myös, että paperittomien terveydenhuolto tulisi kattaa valtion kassasta.
Juvosen mukaan Helsinki ei kaupunginhallituksen päätöksen myötä saa enää valtiolta edes kiireellisen hoidon kustannuksia.
"Tämä johtuu siitä, että Helsingissä päätettiin, että hoidosta ei peritä maksua asiakkailta, joten maksamatta jääneitä kustannuksia ei myöskään voi periä Kelalta", Juvonen kertoo.
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ei ole vielä antanut terveysasemille ohjeita paperittomien hoidosta. Hannu Juvosen mukaan tämä johtuu siitä, että vähemmistövaltuutettu haluaa varmistaa, ettei ohjeistus ole syrjivää. Ongelmat liittyvät esimerkiksi henkilötietojen kirjaamiseen ja paperittoman oleskelulupatilanteen raportointiin.
"Maassa oloon liittyvät asiat pitäisi selvittää, jotta tiedetään, kuka hoidon maksaa", Juvonen perustelee.
Tähän asti terveyspalveluita paperittomille on tarjonnut Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä vapaaehtoisvoimin pyörivä Global Clinic. Laitoksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Pekka Tuomola sanoo, että he eivät ole vielä saaneet kaupungilta toimintaohjeita. He eivät siis tiedä, minne lähettää raskaana olevat tai lapset, jotka tarvitsevat lääkäriä tai vaikka rokotuksia.
"En ymmärrä, että mitään ei tapahdu, vaikka korkein päättävä elin on tehnyt päätöksen jo viime vuoden puolella", Tuomola kummastelee.
Äärimmäisen turhautunut on myös vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari, joka on ajanut pitkään paperittomien oikeuksia terveydenhuoltoon.
"Tämä on vain viivästynyt ja viivästynyt. Enää ei olisi pitänyt olla mitään syitä sille, ettei palveluita olisi tarjottu lapsille ja raskaana oleville jo vuoden alusta", Kari sanoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Helsingin ehdotus: Potilas saisi kiertää lääkärijonon
Helsinki harkitsee, että asukas voisi vaihtaa terveysasemaa nykyistä helpommin
23.4.2014 22:0111
Kallion terveysasemalla on Helsingin pisimmät lääkärijonot.
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin ehdotus Potilas saisi kiertää lääkärijonon/a1398274838910
.Helsinkiläiset saattavat päästä valitsemaan oman terveysasemansa entistä vapaammin.
Tarkoituksena on antaa kuntalaisille mahdollisuus väistää pitkiä jonoja kiireettömään hoitoon. Jos jostain siis ei saa aikaa, voisi pyrkiä muualle.
Muutosta harkitaan sosiaali- ja terveysvirastossa, ja se tulisi mahdollisesti voimaan ensi vuonna, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok).
Lain mukaan terveysasemaa saa vaihtaa kerran vuodessa.
Rädyn näkemyksen mukaan sääntö on merkityksellinen lähinnä silloin, kun asiakas siirtyy kunnasta toiseen.
"Voisi nähdä, että meillä on yksi terveysasema, jolla on useita toimipisteitä", Räty sanoo.
Terveysasemat puhuttivat myös Helsingin valtuustossa, jossa Räty vastasi keskiviikkoiltana Sirpa Puhakan (vas) kysymykseen jonoista.
Puhakan ja usean muun mielestä jonot asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Kiireettömän lääkäriajan saa Helsingissä tilastollisesti 29 päivän päähän (HS 14. 4.). Luku kertoo kolmannen vapaan ajan mediaanin. Sitä käytetään, jotta peruutusajat eivät vääristäisi tilastoa.
Espoossa jonot ovat saman mittaisia kuin Helsingissä, Vantaalla 23 tai 47 päivää riippuen siitä, onko potilaalla omalääkäri.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd) toivoi ensi vuoden budjettiin sitovaa tavoitetta ajan saamisesta korkeintaan kahden viikon päähän.
Rädyn mukaan kaksi viikkoa on sopiva tavoite, "mutta ehkä kannattaisi aloittaa vähän maltillisemmalla tavoitteella".
Anttila ehdotti myös terveysasemille ilta-aukioloa jonojen lyhentämiseksi.
"Toivoisin kyllä, että lääkärikunta keskuudessaan vakavasti miettisi, voivatko kaikki terveysasemat mennä kiinni kello 16."
Toistaiseksi terveysasemaa kaupungin sisällä vaihtaneiden helsinkiläisten määrä lasketaan sadoissa.
Helsingin seudulla ainakin Sipoo on pyrkinyt aktiivisesti houkuttelemaan potilaita terveysasemilleen muista kunnista.
Asukkaiden houkuttelu muualta loppunee, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu hallituksen ja opposition maaliskuussa sopimalla tavalla. Uudistuksen myötä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirtyisi sote-alueelle, joka kattaisi Uudenmaan lisäksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan.