Paljon on puhuttu automaatiosta ja tietokoneistumisesta. Nämä eivät kuitenkaan ole esimerkiksi logistiikka-alan suuri mörkö, vaan oikea ongelma varastoalalla on tässä: karkeasti joka kolmas tavaraa tuova tai hakeva rekkakuski puhuu Venäjää ja nimenomaan vain sitä Venäjää, eikä esimerkiksi edes auttavasti englantia. Tulevaisuuden suuri kysymys on tämä: mistä me teemme Venäjää puhuvat varastomiehet töihin alalle, jossa kielitaidon korostuminen on nousemassa arvoon arvaamattomaan?
Kielimuuri syntyy kun suomalainen varastomies puhuu vain Suomea ja mahdollisesti englantia suht sujuvasti, mutta kun se laituriin ajava rekkakuski puhuu sitä Venäjää, niin ollaan tilanteessa, jossa yhteistä työkieltä ei ole.
Ideoita? Mistä me otamme alalle ne miehet, joilta sujuu kakkoskielenä Venäjä?
Kielimuuri syntyy kun suomalainen varastomies puhuu vain Suomea ja mahdollisesti englantia suht sujuvasti, mutta kun se laituriin ajava rekkakuski puhuu sitä Venäjää, niin ollaan tilanteessa, jossa yhteistä työkieltä ei ole.
Ideoita? Mistä me otamme alalle ne miehet, joilta sujuu kakkoskielenä Venäjä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voihan ne varastot opettaa työn tekiöilleen venäjää, jos se on niin tärkeetä
Meidän varastojen ja logistiikkayhtiöiden automatisointi nykyistä suuremmaksi on erittäin epätodennäköistä. Automatisointi on jo nyt toteutettu niin pitkälle kun se mielekästä mm. päivittäistavaravarastoihin. Tavaroiden automaattinen käsittely tulee lisääntymään vain hyvin vähän lähi tulevaisuudessa.
Esimerkiksi seuraavien yritysten varastoa ja terminaaleja on automatisoiutu merkittävästi.
- Kesko, Inex eli S-ryhmän varastot
- Juoma- ja panimoteollisuus.
- Autovaraosavarastoja
- Alko
- Lääketeollisuus ja läähetukkukauppa
- Itella
Miksi ei automatisointi lisäänny
A) Pienet markkinat, kovin erilaiset asiakkaat saavat aikaan, että meillä ei varastojen automatisointi ole järkevää.
B) Tuotteiden mittastandardit ja koot ovat niin epäyhteneväisiä että automatisointi on erittäin hankalaa ja epätaloudellista
C) Automaation lisääntymiseen vaikuttaa työvoiman saatavuus ja palkkataso.
Henkilöstön saatavuus ja palkkataso on niin edulliset nyt, että se ei edistä automatisointia.
D) Kaikissa varastoissa ei vaadita hyvää suomenkielentaitoa. Varaston puhe-ohjaus keräily voi antaa keräilykäskyn kerääjän äidinkielellä, mistä, mitä, paljonko jne.
Tavaroiden automaattinen käsittely ei tule nopeasti lisääntymään. Sensijaan älykäs logistiikka, tuotteiden tunnistaminen, toimitusketjun aikainen seuranta. Verkkokauppa tulee lisääntymään roimasti. Verkkokauppa on meillä edelleen vähäistä, mutta nyt on roimasti lisääntymässä. Aiemman postimyynnin asiakkaista merkittävä osa oli suurten kaupunkien pitkälle koulutettuja nais asiakkaita, verkkokaupassa sama suunta.
Tavaroiden automaattinen käsittely ei tule nopeasti lisääntymään. Sensijaan älykäs logistiikka, tuotteiden tunnistaminen, toimitusketetjun aikainen seuranta. Verkkokauppa tulee lisääntymään roimasti
Tavaroiden automaattinen käsittely ei tule nopeasti lisääntymään. Sensijaan älykäs logistiikka, tuotteiden tunnistaminen, toimitusketetjun aikainen seuranta. Verkkokauppa tulee lisääntymään roimasti
Kansainvälinen viittomakieli toimii joka maassa / paikassa.
Varastoalalla ei ole aikaa rupatella. Käsimerkit "vie sinne, tuo tänne, pura tähän". riittää
Tuo voi pitää jollain alalla ja jossain yrityksessä paikkansa, mutta sitä ei tule yleistää.
Venäjänkielisä meillä on kyllä peräti 1-1,3 %.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2012 lopussa 70 899 venäjänkielistä henkilöä.[1] Tilastokeskuksen mukaan inkeriläiset ja suomensukuisten kansojen edustajat muodostavat lähes puolet venäjää puhuvien ryhmästä Suomessa[6]. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa Suomessa asui 30 183 Venäjän kansalaista,[1] joista osalla on kaksoiskansalaisuus. Näiden lisäksi on Suomen kansalaisuuden saaneita ja Viron venäläisiä. Kaksi yleisintä muuttosyytä ovat avioituminen ja inkerinsuomalaisten paluumuutto.[7]
Jossainmäärin kielitaito saattaa olla ongelma. Tavaran vastaaontto ja lähetystehtävissä asiat ovat niin yksinkertaisia että kielitaidotonkin selviää niistä.
Ammattikuljettajat ymmärtää asiapapereita: rahtikirjat, turvaohjekortit, käsittelymerkit jne. Erikoislastauksissa voi kielitaidon puute aikaansaada työturvallisuusriskin.
Venäjänkileiä kuljettajista on muutama prosentti. Yritykset jotka käyvät aktiivisesti Venäjänkauppaa tai joilla on Venäläisiä kuljettajia vaativat heiltä kielen osaamista tasolla 2-3/5. Ja heillä on venäjänkielistä henkilöstöä. Venäjänkielisiä kannattaa työllistää, ei jokaisen tarvi venäjää osata kunhan aina työvuorossa on yksi sellainen. Venäjänkielisiä on meillä runsaasti.
Vähänkään suuremmassa varastossa tai terminaalissakaan se vain yksi Venäjää puhuva ei riitä per työvuoro. Sitten sen yhden perässä juostaan kissojen ja koirien kanssa kun sitä yhtä tarvittaisiin toisessa päässä hallia juuri silloin kun se yksi on jossakin joko työtehtävissään tai tupakilla tai tauollaan tai vetelehtii pitkin seiniä laiskuuttaan, kuten moni tekee varastoisss heti kun esimies ei näe.
Sitten kun saman katon alla alkaa olla terminaalia, varastohotellia, varastoa ja useita osastoja, niin on kestämätön ratkaisu palkata vain se yksi Venäjää puhuva per vuoro. Saman vuorokauden aikana voi olla peräkkäin 2,3, tai jopa 4 työvuoroa, etenkin jos talo on auki yötä päivää tai vaikkapa klo 06:00-22.00
Kyllä kieliongelmat tulee lisääntymään, kun syksyllä kuljettajien ammattipätevyyden siirtymäaika loppuu. Jo nyt on suomalaisten kuorma-auto kortillisten määrä romahtanut. Pikku hiljaa suuri osa kuljetuksista menee ulkolaisille, kun suomalaiset vanhat kuljettajat loppuvat ja uusia ei juuri tule, ainakaan tarvetta vastaavaa määrää.