Katselin tänään - tai oikeastaan eilen - Elina Pyykön JOS-ohjelmaa. Mitä mieltä tämän palstan kirjoittajat ovat siitä ja erityisesti Katolisen kirkon kannanotoista? Itse olen katolilainen ja haluaisin kuulla erityisesti rouskun kommentin. Ja sitten vielä vastapuheenvuoro Turust, joka sopivasti täydentää kala-ystävämme näkemyksiä Auran rannoilta. Saa muutkin kommentoida, mutta olkaa kilttejä, älkää taas tehkö tästäkin pro- ja anti-wrobeliaanien kiistaa.
Jossittelua
34
2122
Vastaukset
- rousku
En katsonut, en edes tiennyt koko ohjelmasta. Mistä on kyse?
- juha
Ohjelma uusitaan perjantaina 08.10. YLE1:llä klo 13:35.
- ystävä
Oliko kirkon kannoissa jotakin vikana? Mikä oli teemana?
- henrikäinen
Itsellänikään ei ollut tilaisuutta katsoa kunnolla eikä kokonaan, koska en ollut kotona. Sinä aikana kun katsoin oli keskustelun alla pedifolia, naispappeus ja homoseksuaalisuus. Ortodoksista kirkkoa edusti isä Mitro, Katolista kirkkoa katolisen tiedotuskeskuksen johtaja (en muista hänen nimeään) ja luterilaista kirkkoa kaiketi yksi ensimmäisistä luterilaisista naispapeista.
En sanonut oliko jossain - ja jos oli niin missä - vikaa, mutta Pyykön ohjelmat ovat useimmiten aika mielenkiintoisia ja tämä varmaan kiinnostaa aiheensa puolesta katolilaisia ehkä tavallista enemmän. Ehkäpä nauhoitan sen itsekin perjantaina (kiitos juhalle ohjelmatiedoista) saadakseni katsella sen kokonaan enkä siis halua muodostaa, saati sitten julkisesti ilmaista käsityksiäni sitä ennen. Ajattelin vaan, että se saattaisi olla sopiva keskustelun aihe tälle palstalle, ja siksi aloitin ensimmäistä kertaa täällä uuden aiheen. Ei mitään sen kummempaa.
- ahh
Ohjelman 'tavoite' tuntuu selviävän jo lukiessa netissä kyseisestä ohjelmajaksosta...
"Katolisen kirkot pedofilia-skandaalit ovat yleistä tietoisuutta nykyään. Pappien selibaatin vaikeudet ja sen johtaminen arvaamattomille teille on tiedetty jo kauan sitten."
Mitä tämä tarkoittaa? Lähtökohtaolettamus Pyyköllä siis on, että selibaatti aiheuttaa 'arvaamattomia teitä'. Entäpä se tosiasia, että pedofilia on aivan yhtä yleistä myös ei-selibaatissa elävien keskuudessa?
"Selibaattivaatimus perustuu jo 300-luvun kirkolliskokouksiin, mutta aktiivisesti sitä alkoi vaatia paavi Gregorius VII 1000-luvulla. Hän vaati pappeja eroamaan vaimoistaan, minkä seurauksena useat papit alkoivat elää ”taloudenhoitajiensa” kanssa. Perheen merkitystä korostava kirkko päätti evätä sen omilta työntekijöiltään."
Että tällä tavalla. Kirkon tiedottajalla oli varmaankin oikein 'mukavaa', kun lähtöolettamus oli tämä...
"Tähän verrattuna luterilaisuus tuntuu kumman edistyneeltä kirkolta: Luther painotti koulutusta, hänen mukaansa nainen oli koulutettava lukemaan siinä missä mieskin. Lutherin vaatimus toi kirjat ja koulut myös tavallisten ihmisten ulottuville ja avasi naisille sivistyksen portit."
Juu, Luther, sankarimme ja suuri naisten vapauttaja ja tasa-arvoistaja. Minulla ei ole ollut tapana kirjoittaa Lutherista, mutta moisen suitsutuksen jälkeen annos realismia ei tekisi pahaa: Kas kun Pyykkö ei mainitse laisinkaan Lutherista esim. 'mielenkiintoista' näkemystä "Jos vaimosi ei ole halukas seksipuuhiin, ota piikasi sänkyysi". (Vapaa käännös... Kyseinen Lutherin teos alkukielellä löytyy kirjahyllystä, jos se jotakuta kiinnostaa.)
Eroja löytyy jo siinä, miten keskustelijat netissä esitellään:
Katolisen kirkon tiedottaja oli "kommentoimassa ja miettimässä katoliseen kirkkoon liittyviä ajankohtaisia asioita" kun taasen ortodoksipappi oli mukana keskustelussa "kertomassa ortidoksisen kirkon näkemyksistä ajankohtaisiin kirkkoja koskettaviin asioihin."
Miksi katolisen kirkon edustaja on paikalla pohtimassa vain oman kirkkonsa ajankohtaisia asioita (joihin kuuluu Pyykön mielestä nähtävästi pelkkä pedofilia), kun taas ort. edustaja kertoo kirkkonsa näkemyksistä eri kirkkoja koskettaviin asioihin.
Minusta vaikuttaa, että katolisen kirkon edustaja oli paikalla, että ohjelmalle saatiin raflaava alku. Todelliseen asioiden esilletuomiseen taikka selventämiseen ei hänelle annettu mahdollisuutta. En myöskään ole ihastunut siitä, että 'keskusteluohjelmaa' juontaa vahvasti tiettyyn suuntaan vetävä henkilö. Se siitä tasapuolisuudesta.
Olenko minä ainoa vainoharhainen? ;) - Reetta
Katolinen kirkko ja Marko Tervaportti selvisivät todella vähällä. Koko ohjelma muodostui loppujen lopuksi luterilaisten ja ortodoksien väliseksi keskusteluksi ja tietysti Seta:n entinen puheenjohtaja osallistui aktiivisesti keskusteluun. Otsikko oli raflaava, mutta otsikossa mainittu asia käsiteltiin ohimennen. Mikä lienee ollut Mirja Pyykön tarkoitus ohjelmaa suunnitelleessaan? Tuskin kuitenkaan naispappeus ja homojen papiksi vihkiminen.
- passatore
Alkukirkossa keskusteltiin ja riideltiin tunnekuohujen vallassa kuten lähetyskirjeistä voimme päätellä. Synnintunnustus oli julkinen tilaisuus. Sana oli vielä vapaa. Tieto ja epätietoisuus olivat yhteistä todellisuutta ja elämän rakennusainetta.
Nyt kirkkokuntia on monta ja kaikki on toisin nimenomaan Katolisessa kirkossa. Sen saattoi viimeksi havaita Mirja Pyykön keskusteluohjelmassa 3.10, johon Katolisesta kirkosta ei taaskaan löytynyt pappia edustajaksi, vaan TV-kameroiden eteen luterilaisen ja ortodoksisen papin seuraksi lähetettiin Tiedotuskeskuksen (Lue: Tiedonpimityskeskuksen) johtaja Tervaportti.
Vakavoitumiseen olisi korkea aika nykyisessä Vatikaanissa ja Katolisessa kirkossa, jonka 2000 vuotinen historia ei ole mairittelevaa luettavaa.
Siksi kirkon historiaa ei saanutkaan lukea ja tuntea esimerkiksi pappisseminaarissa (Italia 60-luku). Jotta nuorten kandidaattien sielu ei turmeltuisi, kirkkohistoria pantiin pappikoulussa ”pannaan”.
Näin jäi tulevien vuosien omaksi löydöksi sekin tieto, että paavi Celestinus V luopui virastaan lähes heti tultuaan valituksi paaviksi.
Nähtyään kuinka moraalisesti sairas silloinen ”Vatikaani” oli, paavi totesi: viisaampi luopuu ensin. Celestinus V palasi luostariin. Hän kuoli paavin (Bonifacius VIII) vankina.
Tiedon saannin rajoittaminen on yksi Vatikaanin toiminnan perusajatuksista nykyäänkin. Tämä näkyy sekä käytännön työssä (ehkäisy ym. valistus jne.) että rikkaiden ja akateemisten etujärjestö Opus Dein toiminnassa.
Opus Dein lista ei-suositeltavista kirjoista on pitkä kuin nälkävuosi.
Voi ihmetellä ja kysyä miksi Katolisen kirkon on niin vaikea tunnustaa inhimilliset juurensa, toisin sanoen, erehtyväisyytensä?
Jopa viranhaltioiden henkilökohtaiset virheet (pedofilia jne.) tuntuvat olevan uhka koko kirkolle päätellen siitä miten virheitä yritetään sekä kätkeä että kieltää. Eikö kirkko usko Jumalan olemassaoloon ja varjelukseen? Inhimilliset virheetkö, jos ne tulevat ilmi, sortavat koko rakennelman?
Itse opin ”päivittäminen” vaikuttaa olevan niin tuskainen juttu Katolisessa kirkossa ettei siinä ainakaan kirkkokansaa haluta kuulla (Espanjassa yli 70% kansasta haluaa hyväksyä esim. homoseksuaalien liitot jne.).
Katolinen kirkko on suurissa vaikeuksissa ja korkean koulutuksen maissa yhä enemmän altavastaaja , kun se yrittää aina vain epätoivoisemmin julistuksin väittää olleensa aina ja joka kohdassa sama ja oikeassa oleva.
Voivatko maallikot protestoida kirkossa? Kuinka käyttäydytään, kun kaanoneistakaan ei löydy vastausta siihen mitä pitäisi tehdä, kun paimen jättää osan laumastaan oman onnensa nojaan?
Minne kätkeä hämmennys, kun pastoraalineuvot puetaan sellaiseen muotoon, että ainakin heikkopäisimmät tulevat pitämään niitä Jumalan tahtona?
Vanha Testamentti varoittaa profeettoja siitä etteivät nämä saa pukea omia uniaan ja harhojaan Herran tahdoksi. Mistä ihmeestä Katolinen kirkko tietää, että sen visiot ovat lähempänä Jumalaa kuin muiden visiot? (Ja jos näin ei ole, miksi katolilaisen ei ole suositeltavaa käydä muissa kirkoissa ehtoolliselle menosta puhumattakaan?).
Maallikot ovat oppineet lukemaan suurina laumoina. Heillä on Sana keskuudessaan. He haluavat vaikuttaa.
Katolilaisena minäkin haluaisin vaikuttaa... silti arvostelen Vatikaanin nykyisiä vallanpitäjiä. - henrikläinen
Kiitos kaikille keskustelijoille heidän näkökohdistaan, rupeaa mielenkiinto heräämään juhan mainitsemaa ohjelman perjantaista uusintaa kohtaan. Pistän taas lusikkani tähän soppaan, koska keskustelu on saavuttanut suvantovaiheen ennen mahdollista uudelleen käynnistymistä mainitun uusinnan jälkeen.
ahh kysyy puheenvuoron lopussa hymiön kera, onko hän vainoharhainen. No, en nyt sanoisi niinkään, ehkä hieman herkkähipiäinen kuitenkin. Minä kun en oikein ymmärtänyt, miksi hän veti herneen nenäänsä mainitsemistaan nettisitaateista. Ehkä niissä on jotain epätarkkuutta (vaikka itse pitäisin sitä normaalina journalistisena tyylinä), mutta yleistyksistä ja jonkinmoisesta tendenssimäisestä lähestymistavasta täysin vapaa ei ystävämme ahh ole itsekään. Olisi mielenkiintoista esimerkiksi kuulla, mihin tutkimukseen perustuu väite, että "pedofilia on aivan yhtä yleistä myös ei-selibaatissa elävien keskuudessa." Ja jos pedofilia on yhtä yleistä kutsumuksen saaneiden, kirkon virkaan vihittyjen, siveyslupauksen antaneiden katolisten pappien kuin keskivertopopulaation keskuudessa, minä en kyllä mainitsisi sitä, jos haluaisin puolustaa Kirkkoa tai papistoa!
” Minusta vaikuttaa, että katolisen kirkon edustaja oli paikalla, että ohjelmalle saatiin raflaava alku. Todelliseen asioiden esilletuomiseen taikka selventämiseen ei hänelle annettu mahdollisuutta.” Näin ahh. Minusta taas olisi ollut täysin anteeksiantamatonta tasapuolisuuden periaatteiden rikkomista, jos sellaista ei olisi kutsuttu. Sitä, että hän ei mitään (kovin painavaa) sanonut, ihmetytti kyllä minuakin, mutta suurin osa muidenkin puheenvuoroista otettiin omasta aloitteesta eikä Pyykön pyynnöstä. Ennemmin oikeastaan istuin hieman tulisilla hiilillä peläten, että Pyykkö esittää hänelle suoran kysymyksen, josta hän ei selviäisi kunnialla. Sikäli olen Reetan kanssa samaa mieltä siitä, että Marko selvisi ”todella vähällä”. Hänellä on ilmeisesti ennemminkin teologista kuin journalistista taustaa ja kokemusta, mikä on tietenkin aivan luonnollistakin Kirkon palveluksessa olevalle.
En voisi olla enemmän samaa mieltä Lutherin monista vioista, mutta miksi ne tai joidenkin paavien siveelliset kömmähdykset kannattaa joka asiaan sotkea. Miksi uskovien ihmisten (oletan että sama koskee muitakin kuin katolilaisia) on jotensakin vaikea pysyä asiallisina uskoa koskevissa keskusteluissa? Tässä tulee mieleen sekin vilkas ja laajaksi paisunut keskustelu, jossa katolilainen veli/sisar puolusti Kirkon pedofilia-skandaalia vertaamalla sitä Lieksan opiston opiskelijoiden tekemisiin;). Mutta lisättäköön yksi ajankohtainen Lutherin vika, jota en ole vielä tällä palstalla nähnyt mainittavan, nimittäin turkkilaisvastaisuus. Tämä ihan vaan sen vuoksi, ettei kukaan epäile minun pesunkestävää katolilaisuuttani!
Sitä paitsi selibaatti on todellinen ja kasvava ongelma Kirkossamme. Siirryimmehän pois Hollannin re(e)giosta (mitä jotkut pitävät hiippakuntaamme jäytävän skisman alkuna ja juurena), koska kyseinen maa ei kykene tuottamaan riittävästi pappeja omiinkaan tarpeisiinsa meistä puhumattakaan. En tiedä, johtuuko tämä selibaatista, mutta en ihmettelisi, jos selibaatti esittäisi jotain osaa, sillä onhan eri maissa pappisopiskelijoita tullut maitojunalla takaisin perustaakseen perheen. Sehän on toisaalta melkoinen uhraus kutsumuksen saaneelle ja Kirkon palveluksessa elämänuraa suunnitelleelle nuorelle (toistaiseksi;)) miehelle, koska se merkitsee luopumista minkäänlaisesta merkittävästä kirkollisesta urasta.
Passatorella oli yhtä ja toista sanottavaa, mutta minusta siinä ehkä meni hieman puurot ja vellit sekaisin. Olihan siinä jonkinlainen aasinsilta Pyykön ohjelmaankin, mutta aika suuri osa siitä oli copy ja paste –menetelmällä siirretty yhdeltä toiselta katolista uskoa käsittelevältä foorumilta tänne.
Toivottavasti nämä myöhäisen iltahetken sohaisut, jotka on ihan ystävällismielisiksi tarkoitettu (toivon, että voimme olla joistain asioista eri mieltä panettelematta ketään, mukaan lukien harhautuneet protestanttiset sekä ortodoksiveljemme ja sisaremme) saavat aikaan keskustelun uudelleen vilkastumisen tällä palstalla. Minun mielestäni Pyykön ohjelmassa käsitellyt asiat ovat Kirkolle tärkeämpiä kuin monet suostuvat myöntämään. Älkäämme siis rajoittako keskustelua vain Pyykön ohjelmaan vaan ehkä ennen muuta siinä käsiteltyihin asioihin Kirkon kannalta.
Se, mikä eniten kiinnitti huomiota ohjelmassa, oli kuinka valtava ero on katolilaisten ja ortodoksien moraalikäsitysten välillä, mikäli tällainen yleistys sallitaan. Onko kukaan koskaan tullut ajatelleeksi, että ”ne muut” eivät aina olisikaan harhautuneita ja me aina erehtymättömiä? Uskallan kirjoittaa tällä tavalla näin in kognito!
Lopuksi vielä niille, jotka haluavat nähdä ohjelman uusinnan, juhan toimittama tieto:
Ohjelma uusitaan perjantaina 08.10. YLE1:llä klo 13:35.- rousku
...mutta en yksinkertaisesti ehdi katsomaan sitä ohjelmaa. Pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa.
- giallorosso
Sanoit että: "En tiedä, johtuuko tämä selibaatista, mutta en ihmettelisi, jos selibaatti esittäisi jotain osaa, sillä onhan eri maissa pappisopiskelijoita tullut maitojunalla takaisin perustaakseen perheen. Sehän on toisaalta melkoinen uhraus kutsumuksen saaneelle ja Kirkon palveluksessa elämänuraa suunnitelleelle nuorelle (toistaiseksi;)) miehelle, koska se merkitsee luopumista minkäänlaisesta merkittävästä kirkollisesta urasta."
Taidat itse olla poikamies. Eiköhän se rakkaus voita kaiken muun. Tähän on nyt turha ryhtyä saivartelemaan että Jumalaa pitää rakastaa ylikaiken ja sitten vasta lähimmäistä, sillä voihan Jumalaa rakastaa vaikka oliskin naimisissa.
Enkä usko että kovinkaan moni papiksi ryhtyvä haaveilee merkittävästä kirkollisesta urasta vaan yksinkertaisesti tuntee kutsumuksen pappeuteen. Jos joku taas ryhtyy papiksi, koska haluaa ryhtyä kardinaaliksi, niin tällaista kaveria tuskin kannataa seminaariin edes päästää, sillä hänhän todennäköisesti ajaisi vain omia etujaan. Ihan niin kuin poliitikot nykyään.
Minusta pikemminkin on hienoa, että tuossakin vaiheessa uskaltaa tehdä ratkaisevan päätöksen ja seurata omaa todellista kutsumusta ja mennä naimisiin. Tosin tätä asiaa voisi pohtia jo ennen seminaariinkiin menoa.
- Serafim
Käytät loiskiehunnasta ja erimielisyyksistä tietyissä asioista hiippakunnassamme sanaa "skisma". Eikö termi ole hieman liian voimakas? Ei kai nyt virallinen hierarkia ja katkirkkolaiset reformistit sentään toisiaan skismaattisina pidä?!?
- henrikläinen
Itse katselin ohjelman uusinnan, kun kerran olin tämän keskustelun alulle pannut. Kiitos kaikille kommenteista. Rouskulle varmaan voidaan myöntää synninpäästö siitä, ettei pysty olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa;) Olisi vaan ollut mielenkiintoista kuulla hänenkin mielipiteensä asisasta.
Ei ehkä ole tarpeen paljastaa siviilisäätyä tai sukupuolta tämän keskustelun kannalta. Kieltämättä kyllä on Henrikissä erittäin suuri osa yhden hengen talouksia. Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. Lemmikkieläimen hankintahan on oma valinta, yksineläminen saattaa sitäkin olla, mutta homona oleminen tuskin on valinta, ainakaan katolilaiselle.
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä giallorosson kanssa (en usko edes poikamiesten olevan eri mieltä;)). Poikkeuksiakin tietenkin on, kuten esimerkiksi Isä Mitro ohjelmassa itsestään kertoi. Se kuitenkin lienee kutsumus ja armolahja, jota ei ole useimmille annettu. Avioliiton lisäksi lasten hankkiminen on sellainen rohkea askel, josta ei koskaan tiedä mihin se johtaa...
Kuitenkin olen sitä mieltä, että katolinen pappi nauttii tiettyä arvovaltaa seurakunnassaan, mielestäni se näkyy myös Henrikissä. En siis uralla tarkoita kardinaaliksi tai diplomaatiksi tulemista tai muuta sellaista. Kaikki tuntevat katolisen papin, joka hienossa univormussa esiintyy suurelle yleisölle kertoen ajatuksiaan vähän siitä sun tästä ja antaa seurakuntalaisille Kirkon arvovallalla määräyksiä miten näiden tulisi kanonisen lain mukaan olla ja elellä. Moni vastaavanlaisen koulutuksen saanut ei tähän yllä.
Serafim epäilee minun käyttäneen liian voimakasta termiä, kun puhuin skismasta. Piti oikein konsultoida Nykysuomen sanakirjaa, joka antaa tukea meille molemmille. Nyt minä puolestani saan arvailla, että Serafim on teologi tai historioitsija, koska ajattelee skismasta puhuessaan katolisessa Kirkossa 1378 – 1417 vallinnutta aikakautta, jolloin Avignonissa oli kilpaileva paavi.
En kyllä oikein tiedä mitä kiistan (ok sana?) osapuolet toisiaan pitävät, paitsi että virallisen linjan kannattajat näyttävät pitävän seksiä erittäin merkittävänä tekijänä, koska toistavat toistamasta päästyäänkin, että reformisteista kaksi on ”luterilaisia lesboja”. No, isä Mitrokin sanoi puheena olevassa ohjelmassa, että seksi on saanut ylikorostuneen aseman monien ihmisten mielessä nykyään. Meidän katolilaisten kohdalla se pitää paikkansa ehkä hieman eri tavalla kuin muun väestön. Ainakaan homoksi nimittely on jo taakse jäänyttä elämää useimmille suomalaisille.
Nykysuomen sanakirja tuntee kyllä sen jokapäiväisen merkityksenkin skisma-sanalle, esimerkkinä ”Paha s. syntyi perheessä aina lasten elokuvissakäynneistä.” Sanaan loiskiehunta en pysty ottamaan kantaa, sillä sehän on näitä kekkoslaisten termejä.
Katseltuani koko ohjelman, kadun, etten pitänyt kiinni alkuperäisestä päätöksestäni olla ottamatta kantaa ennen kuin olin nähnyt sen kokonaan. Nyt nimittäin mielestäni Marko esiintyi todella hyvin ohjelmassa sekä persoonana että Kirkon kannan esiintuojana, joten pyydän anteeksi aiemmassa puheenvuorossa esittämääni mielipidettä. En sano, että olen aivan kaikesta samaa mieltä, mutta sehän on eri asia. Tietenkin on niin, että monien kohdalla pitää paikkansa ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, mutta Marko on varmasti vilpittömästi sanojensa takana.
Katsoiko kukaan muu tätä uusintaa tai nauhoittiko? - Serafim
henrikläinen kirjoitti:
Itse katselin ohjelman uusinnan, kun kerran olin tämän keskustelun alulle pannut. Kiitos kaikille kommenteista. Rouskulle varmaan voidaan myöntää synninpäästö siitä, ettei pysty olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa;) Olisi vaan ollut mielenkiintoista kuulla hänenkin mielipiteensä asisasta.
Ei ehkä ole tarpeen paljastaa siviilisäätyä tai sukupuolta tämän keskustelun kannalta. Kieltämättä kyllä on Henrikissä erittäin suuri osa yhden hengen talouksia. Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. Lemmikkieläimen hankintahan on oma valinta, yksineläminen saattaa sitäkin olla, mutta homona oleminen tuskin on valinta, ainakaan katolilaiselle.
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä giallorosson kanssa (en usko edes poikamiesten olevan eri mieltä;)). Poikkeuksiakin tietenkin on, kuten esimerkiksi Isä Mitro ohjelmassa itsestään kertoi. Se kuitenkin lienee kutsumus ja armolahja, jota ei ole useimmille annettu. Avioliiton lisäksi lasten hankkiminen on sellainen rohkea askel, josta ei koskaan tiedä mihin se johtaa...
Kuitenkin olen sitä mieltä, että katolinen pappi nauttii tiettyä arvovaltaa seurakunnassaan, mielestäni se näkyy myös Henrikissä. En siis uralla tarkoita kardinaaliksi tai diplomaatiksi tulemista tai muuta sellaista. Kaikki tuntevat katolisen papin, joka hienossa univormussa esiintyy suurelle yleisölle kertoen ajatuksiaan vähän siitä sun tästä ja antaa seurakuntalaisille Kirkon arvovallalla määräyksiä miten näiden tulisi kanonisen lain mukaan olla ja elellä. Moni vastaavanlaisen koulutuksen saanut ei tähän yllä.
Serafim epäilee minun käyttäneen liian voimakasta termiä, kun puhuin skismasta. Piti oikein konsultoida Nykysuomen sanakirjaa, joka antaa tukea meille molemmille. Nyt minä puolestani saan arvailla, että Serafim on teologi tai historioitsija, koska ajattelee skismasta puhuessaan katolisessa Kirkossa 1378 – 1417 vallinnutta aikakautta, jolloin Avignonissa oli kilpaileva paavi.
En kyllä oikein tiedä mitä kiistan (ok sana?) osapuolet toisiaan pitävät, paitsi että virallisen linjan kannattajat näyttävät pitävän seksiä erittäin merkittävänä tekijänä, koska toistavat toistamasta päästyäänkin, että reformisteista kaksi on ”luterilaisia lesboja”. No, isä Mitrokin sanoi puheena olevassa ohjelmassa, että seksi on saanut ylikorostuneen aseman monien ihmisten mielessä nykyään. Meidän katolilaisten kohdalla se pitää paikkansa ehkä hieman eri tavalla kuin muun väestön. Ainakaan homoksi nimittely on jo taakse jäänyttä elämää useimmille suomalaisille.
Nykysuomen sanakirja tuntee kyllä sen jokapäiväisen merkityksenkin skisma-sanalle, esimerkkinä ”Paha s. syntyi perheessä aina lasten elokuvissakäynneistä.” Sanaan loiskiehunta en pysty ottamaan kantaa, sillä sehän on näitä kekkoslaisten termejä.
Katseltuani koko ohjelman, kadun, etten pitänyt kiinni alkuperäisestä päätöksestäni olla ottamatta kantaa ennen kuin olin nähnyt sen kokonaan. Nyt nimittäin mielestäni Marko esiintyi todella hyvin ohjelmassa sekä persoonana että Kirkon kannan esiintuojana, joten pyydän anteeksi aiemmassa puheenvuorossa esittämääni mielipidettä. En sano, että olen aivan kaikesta samaa mieltä, mutta sehän on eri asia. Tietenkin on niin, että monien kohdalla pitää paikkansa ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, mutta Marko on varmasti vilpittömästi sanojensa takana.
Katsoiko kukaan muu tätä uusintaa tai nauhoittiko?...skismasta puhuessani esim. lännen ja idän suurta skismaa ja pannaanjulistuksia, jotka vasta paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras 1960-luvulla kumosivat. Siis ehtoollisyhteyden katkaisemista. Skismaattiset eivät ole harhaoppisia, mutta ehtoollisyhteyttä ei ole. Ja Helsingin hiippakunnassa vallinnee sentää ehtoollisyhteys...
Serafim on muuten maallistunut maallikko, jonka teologian ja historian opinnot rajoittuvat muinaiseen keskikouluun. - giallorosso
henrikläinen kirjoitti:
Itse katselin ohjelman uusinnan, kun kerran olin tämän keskustelun alulle pannut. Kiitos kaikille kommenteista. Rouskulle varmaan voidaan myöntää synninpäästö siitä, ettei pysty olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa;) Olisi vaan ollut mielenkiintoista kuulla hänenkin mielipiteensä asisasta.
Ei ehkä ole tarpeen paljastaa siviilisäätyä tai sukupuolta tämän keskustelun kannalta. Kieltämättä kyllä on Henrikissä erittäin suuri osa yhden hengen talouksia. Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. Lemmikkieläimen hankintahan on oma valinta, yksineläminen saattaa sitäkin olla, mutta homona oleminen tuskin on valinta, ainakaan katolilaiselle.
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä giallorosson kanssa (en usko edes poikamiesten olevan eri mieltä;)). Poikkeuksiakin tietenkin on, kuten esimerkiksi Isä Mitro ohjelmassa itsestään kertoi. Se kuitenkin lienee kutsumus ja armolahja, jota ei ole useimmille annettu. Avioliiton lisäksi lasten hankkiminen on sellainen rohkea askel, josta ei koskaan tiedä mihin se johtaa...
Kuitenkin olen sitä mieltä, että katolinen pappi nauttii tiettyä arvovaltaa seurakunnassaan, mielestäni se näkyy myös Henrikissä. En siis uralla tarkoita kardinaaliksi tai diplomaatiksi tulemista tai muuta sellaista. Kaikki tuntevat katolisen papin, joka hienossa univormussa esiintyy suurelle yleisölle kertoen ajatuksiaan vähän siitä sun tästä ja antaa seurakuntalaisille Kirkon arvovallalla määräyksiä miten näiden tulisi kanonisen lain mukaan olla ja elellä. Moni vastaavanlaisen koulutuksen saanut ei tähän yllä.
Serafim epäilee minun käyttäneen liian voimakasta termiä, kun puhuin skismasta. Piti oikein konsultoida Nykysuomen sanakirjaa, joka antaa tukea meille molemmille. Nyt minä puolestani saan arvailla, että Serafim on teologi tai historioitsija, koska ajattelee skismasta puhuessaan katolisessa Kirkossa 1378 – 1417 vallinnutta aikakautta, jolloin Avignonissa oli kilpaileva paavi.
En kyllä oikein tiedä mitä kiistan (ok sana?) osapuolet toisiaan pitävät, paitsi että virallisen linjan kannattajat näyttävät pitävän seksiä erittäin merkittävänä tekijänä, koska toistavat toistamasta päästyäänkin, että reformisteista kaksi on ”luterilaisia lesboja”. No, isä Mitrokin sanoi puheena olevassa ohjelmassa, että seksi on saanut ylikorostuneen aseman monien ihmisten mielessä nykyään. Meidän katolilaisten kohdalla se pitää paikkansa ehkä hieman eri tavalla kuin muun väestön. Ainakaan homoksi nimittely on jo taakse jäänyttä elämää useimmille suomalaisille.
Nykysuomen sanakirja tuntee kyllä sen jokapäiväisen merkityksenkin skisma-sanalle, esimerkkinä ”Paha s. syntyi perheessä aina lasten elokuvissakäynneistä.” Sanaan loiskiehunta en pysty ottamaan kantaa, sillä sehän on näitä kekkoslaisten termejä.
Katseltuani koko ohjelman, kadun, etten pitänyt kiinni alkuperäisestä päätöksestäni olla ottamatta kantaa ennen kuin olin nähnyt sen kokonaan. Nyt nimittäin mielestäni Marko esiintyi todella hyvin ohjelmassa sekä persoonana että Kirkon kannan esiintuojana, joten pyydän anteeksi aiemmassa puheenvuorossa esittämääni mielipidettä. En sano, että olen aivan kaikesta samaa mieltä, mutta sehän on eri asia. Tietenkin on niin, että monien kohdalla pitää paikkansa ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, mutta Marko on varmasti vilpittömästi sanojensa takana.
Katsoiko kukaan muu tätä uusintaa tai nauhoittiko?Sanoit: "Kieltämättä kyllä on Henrikissä erittäin suuri osa yhden hengen talouksia. Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. Lemmikkieläimen hankintahan on oma valinta, yksineläminen saattaa sitäkin olla, mutta homona oleminen tuskin on valinta, ainakaan katolilaiselle. "
Minä olen aina kuvitellut että pappien pitää saarnata evankeliumista ja muista päivän lukukappaleista eikä esittää omia mielipiteitä. Tosin kai sitä voi avioerosta liikkeelle lähtiessä päätyä homoihinkin, mutta kritiikkikin pitäsisi esittää rakkaudella, eikä siten että pyritään murskaamaan muut.
Normaalisti mikä tahansa suora syytös saa kuulian korvat lukkiutumaan ja loppu on blaa blaata.
Tekstianalyysillä vosi saada täällä mielenkiintoista tietoa kirjoittelijoiden henkilöllisyydestä. Jos jollain on aikaa niin voi vaikka harrastaakin tätä. - rousku
Serafim kirjoitti:
...skismasta puhuessani esim. lännen ja idän suurta skismaa ja pannaanjulistuksia, jotka vasta paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras 1960-luvulla kumosivat. Siis ehtoollisyhteyden katkaisemista. Skismaattiset eivät ole harhaoppisia, mutta ehtoollisyhteyttä ei ole. Ja Helsingin hiippakunnassa vallinnee sentää ehtoollisyhteys...
Serafim on muuten maallistunut maallikko, jonka teologian ja historian opinnot rajoittuvat muinaiseen keskikouluun.Mielenkiinnon siivittämänä jätin toisen suunnitelmani pois, siirryin television ääreen ja katselin kyseisen ohjelman. Olen tyytyväinen Marko Tervaportin suoritukseen - hän oli avoin ja kiertelemätön mutta silti lämmin ja hymyilevä, ja puhui asioista myös henkilökohtaiselta kannaltaan eikä pelkästään kirkon edustajana.
Oli varmaankin hyvä valinta, ettei hän juuri osallistunut homoseksuaalisuutta ja naispappeutta käsittelevään keskusteluun, tiedämme kyllä mitä siitä olisi tullut etenkin, kun ohjelman alkuosa lähinnä kului siihen että Mirja Pyykkö toistuvasti kyseli "Onko edes mahdollista elää selibaatissa?" ynnä muuta nyky-yhteiskunnalle täysin käsittämättömiä arvoituksia, ja oli muutenkin jopa hyökkäävä katolista kirkkoa kohtaan. Tervaportti kuitenkaan ei ryhtynyt vastahyökkäykseen vaan puhui lopuksi kaikkein olennaisimmasta - lähimmäisenrakkaudesta. Pari kertaa hän yritti saada suunvuoroa, mutta ortodoksi- ja luterilaisedustajat olivat tuolloin äänessä. - ahh
henrikläinen kirjoitti:
Itse katselin ohjelman uusinnan, kun kerran olin tämän keskustelun alulle pannut. Kiitos kaikille kommenteista. Rouskulle varmaan voidaan myöntää synninpäästö siitä, ettei pysty olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa;) Olisi vaan ollut mielenkiintoista kuulla hänenkin mielipiteensä asisasta.
Ei ehkä ole tarpeen paljastaa siviilisäätyä tai sukupuolta tämän keskustelun kannalta. Kieltämättä kyllä on Henrikissä erittäin suuri osa yhden hengen talouksia. Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. Lemmikkieläimen hankintahan on oma valinta, yksineläminen saattaa sitäkin olla, mutta homona oleminen tuskin on valinta, ainakaan katolilaiselle.
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä giallorosson kanssa (en usko edes poikamiesten olevan eri mieltä;)). Poikkeuksiakin tietenkin on, kuten esimerkiksi Isä Mitro ohjelmassa itsestään kertoi. Se kuitenkin lienee kutsumus ja armolahja, jota ei ole useimmille annettu. Avioliiton lisäksi lasten hankkiminen on sellainen rohkea askel, josta ei koskaan tiedä mihin se johtaa...
Kuitenkin olen sitä mieltä, että katolinen pappi nauttii tiettyä arvovaltaa seurakunnassaan, mielestäni se näkyy myös Henrikissä. En siis uralla tarkoita kardinaaliksi tai diplomaatiksi tulemista tai muuta sellaista. Kaikki tuntevat katolisen papin, joka hienossa univormussa esiintyy suurelle yleisölle kertoen ajatuksiaan vähän siitä sun tästä ja antaa seurakuntalaisille Kirkon arvovallalla määräyksiä miten näiden tulisi kanonisen lain mukaan olla ja elellä. Moni vastaavanlaisen koulutuksen saanut ei tähän yllä.
Serafim epäilee minun käyttäneen liian voimakasta termiä, kun puhuin skismasta. Piti oikein konsultoida Nykysuomen sanakirjaa, joka antaa tukea meille molemmille. Nyt minä puolestani saan arvailla, että Serafim on teologi tai historioitsija, koska ajattelee skismasta puhuessaan katolisessa Kirkossa 1378 – 1417 vallinnutta aikakautta, jolloin Avignonissa oli kilpaileva paavi.
En kyllä oikein tiedä mitä kiistan (ok sana?) osapuolet toisiaan pitävät, paitsi että virallisen linjan kannattajat näyttävät pitävän seksiä erittäin merkittävänä tekijänä, koska toistavat toistamasta päästyäänkin, että reformisteista kaksi on ”luterilaisia lesboja”. No, isä Mitrokin sanoi puheena olevassa ohjelmassa, että seksi on saanut ylikorostuneen aseman monien ihmisten mielessä nykyään. Meidän katolilaisten kohdalla se pitää paikkansa ehkä hieman eri tavalla kuin muun väestön. Ainakaan homoksi nimittely on jo taakse jäänyttä elämää useimmille suomalaisille.
Nykysuomen sanakirja tuntee kyllä sen jokapäiväisen merkityksenkin skisma-sanalle, esimerkkinä ”Paha s. syntyi perheessä aina lasten elokuvissakäynneistä.” Sanaan loiskiehunta en pysty ottamaan kantaa, sillä sehän on näitä kekkoslaisten termejä.
Katseltuani koko ohjelman, kadun, etten pitänyt kiinni alkuperäisestä päätöksestäni olla ottamatta kantaa ennen kuin olin nähnyt sen kokonaan. Nyt nimittäin mielestäni Marko esiintyi todella hyvin ohjelmassa sekä persoonana että Kirkon kannan esiintuojana, joten pyydän anteeksi aiemmassa puheenvuorossa esittämääni mielipidettä. En sano, että olen aivan kaikesta samaa mieltä, mutta sehän on eri asia. Tietenkin on niin, että monien kohdalla pitää paikkansa ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, mutta Marko on varmasti vilpittömästi sanojensa takana.
Katsoiko kukaan muu tätä uusintaa tai nauhoittiko?"Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. "
Olikohan asia nyt ihan noin? Ei kuulosta kyseisen papin saarnoilta, enkä ainakaan itse ole moista saarnaa kuullut... Voisin kuvitella, että hän on esim. lemmikkieläimet maininnut jossain yhteydessä, mutta on kovin vaikea kuvitella, että hän olisi ne "tuominnut". En voi olla ajattelematta, että kuulija on aika rankasti tulkinnut saarnaa... - henrikläinen
giallorosso kirjoitti:
Sanoit: "Kieltämättä kyllä on Henrikissä erittäin suuri osa yhden hengen talouksia. Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. Lemmikkieläimen hankintahan on oma valinta, yksineläminen saattaa sitäkin olla, mutta homona oleminen tuskin on valinta, ainakaan katolilaiselle. "
Minä olen aina kuvitellut että pappien pitää saarnata evankeliumista ja muista päivän lukukappaleista eikä esittää omia mielipiteitä. Tosin kai sitä voi avioerosta liikkeelle lähtiessä päätyä homoihinkin, mutta kritiikkikin pitäsisi esittää rakkaudella, eikä siten että pyritään murskaamaan muut.
Normaalisti mikä tahansa suora syytös saa kuulian korvat lukkiutumaan ja loppu on blaa blaata.
Tekstianalyysillä vosi saada täällä mielenkiintoista tietoa kirjoittelijoiden henkilöllisyydestä. Jos jollain on aikaa niin voi vaikka harrastaakin tätä.Giallorosson mielipiteeseen on helppo yhtyä. Se lienee nykyaikainen käsitys saarnasta, ja ainakin kilpailevassa yrityksessä se on lyönyt itsensä läpi. Tietysti voi argumentoida, että on saarnattava synti synniksi, jotta ihminen tulee synnintuntoon ja armo kelpaa. Näinhän on kaunokirjallisuuden (teologista tunnen vielä vähemmän) ja vanhojen elokuvien perusteella ollut luterilaisessa kirkossakin viime vuosisadalla ja tämän alkupuoliskolla. Yhtenä perusteena tälle on, että ei pidä saarnata ihmisten korvasyyhyn mukaan. No, ottakoon tähän kantaa, joilla sellainen on, vaikka keskustelu hieman jo alkuperäisestä aiheesta eteneekin.
En usko, että minun henkilöllisyydestäni saat kovinkaan helposti selkoa tekstianalyysin perusteella. Siihen varmaan pitäisi olla luotettavia autenttisia vertailukohtia, eikö, ja niitä sulla tuskin on. Olisiko se sellainen mielenkiintoinen tieto? Ei se nyt mikään valtakunnan salaisuus ole, vaikka täällä nyt on tapana kirjoittaa in kognito. Ken tietää, vaikka olisimme joskus törmänneetkin, jos olet hesalainen. - henrikläinen
ahh kirjoitti:
"Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. "
Olikohan asia nyt ihan noin? Ei kuulosta kyseisen papin saarnoilta, enkä ainakaan itse ole moista saarnaa kuullut... Voisin kuvitella, että hän on esim. lemmikkieläimet maininnut jossain yhteydessä, mutta on kovin vaikea kuvitella, että hän olisi ne "tuominnut". En voi olla ajattelematta, että kuulija on aika rankasti tulkinnut saarnaa...No, en tietenkään ole erehtymätön, ja jokainen tietenkin suodattaa vastaanottamansa omien filttereidensä läpi. Tästä kuitenkin olen varma, ja voimme ehkä odotella, onko joku muu palstan lukija kuullut ko saarnan ja vaivautuuko kommentoimaan. Ei saarnan pitäjä tietenkään lemmikkieläimiä tuominnut vaan itsekkään elämäntavan omaavat henkilöt, joihin jostain syystä luettiin sinkkujen lisäksi lemmikkieläinten pitäjät sekä tietenkin homot. Muistan asian sen takia hyvin, että keskustelin siitä jonkun kanssa, joka sanoi minulle, että Henrikissä on paljon yhden hengen talouksia. En olisi sitä itse tullut ajatelleeksi, mutta pitänee paikkansa.
Olisiko mahdollista, että et olisikaan osallistunut messuun joka sunnuntai tai että olisit jo saarnan siinä vaiheessa ollut unten mailla;)? - giallorosso
henrikläinen kirjoitti:
Giallorosson mielipiteeseen on helppo yhtyä. Se lienee nykyaikainen käsitys saarnasta, ja ainakin kilpailevassa yrityksessä se on lyönyt itsensä läpi. Tietysti voi argumentoida, että on saarnattava synti synniksi, jotta ihminen tulee synnintuntoon ja armo kelpaa. Näinhän on kaunokirjallisuuden (teologista tunnen vielä vähemmän) ja vanhojen elokuvien perusteella ollut luterilaisessa kirkossakin viime vuosisadalla ja tämän alkupuoliskolla. Yhtenä perusteena tälle on, että ei pidä saarnata ihmisten korvasyyhyn mukaan. No, ottakoon tähän kantaa, joilla sellainen on, vaikka keskustelu hieman jo alkuperäisestä aiheesta eteneekin.
En usko, että minun henkilöllisyydestäni saat kovinkaan helposti selkoa tekstianalyysin perusteella. Siihen varmaan pitäisi olla luotettavia autenttisia vertailukohtia, eikö, ja niitä sulla tuskin on. Olisiko se sellainen mielenkiintoinen tieto? Ei se nyt mikään valtakunnan salaisuus ole, vaikka täällä nyt on tapana kirjoittaa in kognito. Ken tietää, vaikka olisimme joskus törmänneetkin, jos olet hesalainen.Sanoit: "En usko, että minun henkilöllisyydestäni saat kovinkaan helposti selkoa tekstianalyysin perusteella. Siihen varmaan pitäisi olla luotettavia autenttisia vertailukohtia, eikö, ja niitä sulla tuskin on. Olisiko se sellainen mielenkiintoinen tieto? Ei se nyt mikään valtakunnan salaisuus ole, vaikka täällä nyt on tapana kirjoittaa in kognito. Ken tietää, vaikka olisimme joskus törmänneetkin, jos olet hesalainen."
Jatkampa kiusoittelua tällä palstalla. Hmm. En usko, että vertailukohtia ei ole. Selvästi olet mies ja naimaton sekä aika älykäs. Lisäksi omaat paljon mielipiteitä pappien koulutuksesta. Sellaisia ei Henrikin surakunnasta löydy montaakaan. Tosin eipä se minua kyllä kiinnostakkaan. - henrikläinen
giallorosso kirjoitti:
Sanoit: "En usko, että minun henkilöllisyydestäni saat kovinkaan helposti selkoa tekstianalyysin perusteella. Siihen varmaan pitäisi olla luotettavia autenttisia vertailukohtia, eikö, ja niitä sulla tuskin on. Olisiko se sellainen mielenkiintoinen tieto? Ei se nyt mikään valtakunnan salaisuus ole, vaikka täällä nyt on tapana kirjoittaa in kognito. Ken tietää, vaikka olisimme joskus törmänneetkin, jos olet hesalainen."
Jatkampa kiusoittelua tällä palstalla. Hmm. En usko, että vertailukohtia ei ole. Selvästi olet mies ja naimaton sekä aika älykäs. Lisäksi omaat paljon mielipiteitä pappien koulutuksesta. Sellaisia ei Henrikin surakunnasta löydy montaakaan. Tosin eipä se minua kyllä kiinnostakkaan.Ehkä olen jotain noista kolmesta mainitsemastasi asiasta, ehkä en. Kiitos joka tapauksessa siitä että pidät minua "aika älykkäänä". Sitä kai en enää voi kieltää, etteikö minulla olisi paljon mielipiteitä pappien koulutuksesta. Onhan siihenkin joutunut hieman perehtymään, kun olemme saaneet tämän uuden pappisseminaarin hiippakuntaamme. Siitä asiasta kyllä saisivat useammatkin olla kiinnostuneita, myös sinä, parahin giallorosso!
- henrikläinen
rousku kirjoitti:
Mielenkiinnon siivittämänä jätin toisen suunnitelmani pois, siirryin television ääreen ja katselin kyseisen ohjelman. Olen tyytyväinen Marko Tervaportin suoritukseen - hän oli avoin ja kiertelemätön mutta silti lämmin ja hymyilevä, ja puhui asioista myös henkilökohtaiselta kannaltaan eikä pelkästään kirkon edustajana.
Oli varmaankin hyvä valinta, ettei hän juuri osallistunut homoseksuaalisuutta ja naispappeutta käsittelevään keskusteluun, tiedämme kyllä mitä siitä olisi tullut etenkin, kun ohjelman alkuosa lähinnä kului siihen että Mirja Pyykkö toistuvasti kyseli "Onko edes mahdollista elää selibaatissa?" ynnä muuta nyky-yhteiskunnalle täysin käsittämättömiä arvoituksia, ja oli muutenkin jopa hyökkäävä katolista kirkkoa kohtaan. Tervaportti kuitenkaan ei ryhtynyt vastahyökkäykseen vaan puhui lopuksi kaikkein olennaisimmasta - lähimmäisenrakkaudesta. Pari kertaa hän yritti saada suunvuoroa, mutta ortodoksi- ja luterilaisedustajat olivat tuolloin äänessä.Niin, oliko hyvä, ettei Marko "juuri osallistunut homoseksuaalisuutta ja naispappeutta käsittelevään keskusteluun" vaan puhui "kaikkein olennaisimmasta - lähimmäisenrakkaudesta"? Mikä olikaan ohjelman aihe? Lähimmäisenrakkaus? Tällä logiikallahan ei koskaan kannattaisi mistään muusta puhuakaan, oli aiheena vaikka mikä. Jotenkin tavanomaisen terävän analyyttisen lähestymistapasi puuttuminen tällä kertaa tuo eittämättä mieleen, että ilmeisesti katolisen Kirkkomme kantoja näihin asioihin ei kannata esitellä, vaikka siihen tarjoutui harvinaislaatuinen tilaisuus. Milloin oli edellinen tilaisuus tähän TV1:ssä tunnin ajan ja milloin seuraava?
Vai olenko tulkinnut sinua jotenkin väärin? - rousku
henrikläinen kirjoitti:
Niin, oliko hyvä, ettei Marko "juuri osallistunut homoseksuaalisuutta ja naispappeutta käsittelevään keskusteluun" vaan puhui "kaikkein olennaisimmasta - lähimmäisenrakkaudesta"? Mikä olikaan ohjelman aihe? Lähimmäisenrakkaus? Tällä logiikallahan ei koskaan kannattaisi mistään muusta puhuakaan, oli aiheena vaikka mikä. Jotenkin tavanomaisen terävän analyyttisen lähestymistapasi puuttuminen tällä kertaa tuo eittämättä mieleen, että ilmeisesti katolisen Kirkkomme kantoja näihin asioihin ei kannata esitellä, vaikka siihen tarjoutui harvinaislaatuinen tilaisuus. Milloin oli edellinen tilaisuus tähän TV1:ssä tunnin ajan ja milloin seuraava?
Vai olenko tulkinnut sinua jotenkin väärin?"Niin, oliko hyvä, ettei Marko "juuri osallistunut homoseksuaalisuutta ja naispappeutta käsittelevään keskusteluun" vaan puhui "kaikkein olennaisimmasta - lähimmäisenrakkaudesta"? Mikä olikaan ohjelman aihe? Lähimmäisenrakkaus? Tällä logiikallahan ei koskaan kannattaisi mistään muusta puhuakaan, oli aiheena vaikka mikä. Jotenkin tavanomaisen terävän analyyttisen lähestymistapasi puuttuminen tällä kertaa tuo eittämättä mieleen, että ilmeisesti katolisen Kirkkomme kantoja näihin asioihin ei kannata esitellä, vaikka siihen tarjoutui harvinaislaatuinen tilaisuus."
Yritän lähinnä suhtautua asiaan positiivisesti jos ollenkaan. Tiedän nimittäin erittäin hyvin, että jos Tervaportti olisi aktiivisesti alkanut esitellä kirkon kantaa homoseksuaalisiin tekoihin ja naispappeihin, siitä olisi hyvin nopeasti seurannut huutoäänestys, jossa tuomari Pyykkö ei olisi ollut niitä puolueettomimpia, eikä katsojaa olisi palvellut tämänkaltainen julkinen lynkkaus (etenkin, kun juuri hetkeä aiemmin muut ovat kilpaa puhuneet näiden asioiden ihanuudesta). Sen sijaan hän toi kirkon kannan aborttiin esiin epäsuorasti, juuri sen kautta, mitä se palvelee - ihmiselämän suojelemista. Kenties hän olisi voinut antaa näihinkin kysymyksiin samalla tavalla kannan antamatta SETA:n edustajalle tai muulle tilaisuutta vetää sitä pääasiaksi - mielestäni aborttikannan esiintuontitapa palveli katsojaa paremmin kuin julistuksellinen, paikalla olevien liberaalien tuomitsema palopuhe olisi palvellut. Kenties Tervaportti jopa yritti kertoa samalla tavalla näistä asioista, mutta pari kertaa isä Mitro ei antanut hänelle suunvuoroa. - Turust
rousku kirjoitti:
"Niin, oliko hyvä, ettei Marko "juuri osallistunut homoseksuaalisuutta ja naispappeutta käsittelevään keskusteluun" vaan puhui "kaikkein olennaisimmasta - lähimmäisenrakkaudesta"? Mikä olikaan ohjelman aihe? Lähimmäisenrakkaus? Tällä logiikallahan ei koskaan kannattaisi mistään muusta puhuakaan, oli aiheena vaikka mikä. Jotenkin tavanomaisen terävän analyyttisen lähestymistapasi puuttuminen tällä kertaa tuo eittämättä mieleen, että ilmeisesti katolisen Kirkkomme kantoja näihin asioihin ei kannata esitellä, vaikka siihen tarjoutui harvinaislaatuinen tilaisuus."
Yritän lähinnä suhtautua asiaan positiivisesti jos ollenkaan. Tiedän nimittäin erittäin hyvin, että jos Tervaportti olisi aktiivisesti alkanut esitellä kirkon kantaa homoseksuaalisiin tekoihin ja naispappeihin, siitä olisi hyvin nopeasti seurannut huutoäänestys, jossa tuomari Pyykkö ei olisi ollut niitä puolueettomimpia, eikä katsojaa olisi palvellut tämänkaltainen julkinen lynkkaus (etenkin, kun juuri hetkeä aiemmin muut ovat kilpaa puhuneet näiden asioiden ihanuudesta). Sen sijaan hän toi kirkon kannan aborttiin esiin epäsuorasti, juuri sen kautta, mitä se palvelee - ihmiselämän suojelemista. Kenties hän olisi voinut antaa näihinkin kysymyksiin samalla tavalla kannan antamatta SETA:n edustajalle tai muulle tilaisuutta vetää sitä pääasiaksi - mielestäni aborttikannan esiintuontitapa palveli katsojaa paremmin kuin julistuksellinen, paikalla olevien liberaalien tuomitsema palopuhe olisi palvellut. Kenties Tervaportti jopa yritti kertoa samalla tavalla näistä asioista, mutta pari kertaa isä Mitro ei antanut hänelle suunvuoroa.Pyykköä puolueettomampi toimittaja tuohon ohjelmaan? Miten hän johdatteli keskustelua pois käsiteltävästä asiasta? Taitaa olla muillakin kuin minulla värilliset lasit silmillä.
Onko sopivaa kääntää puhe sukupuolitauteihin vaikka agendan mukaan pitäisi käsitellä kaljuuntumista.
Logiikkasi ei nyt minulle auennut. Tosiasiaksi jää ettei katolisen kirkon edustaja sanonut sanakaan käsiteltävästä asiasta. Pyykkö olisi hyvin voinut keskeyttää hänen puheensa joka ei millään tavoin liittynyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Mitä lähimmäisen rakkautta sellaiseen käytökseen sisältyy? - hämmästynyt
ahh kirjoitti:
"Sen takia kerran viime vuonna pisti silmään, että kirkkoherra avioerosta liikkeelle lähtiessään tuomitsi jyrkin sanoin saarnassaan niin yksin eläjät, lemmikkieläinten pitäjät kuin - tietysti - homotkin. "
Olikohan asia nyt ihan noin? Ei kuulosta kyseisen papin saarnoilta, enkä ainakaan itse ole moista saarnaa kuullut... Voisin kuvitella, että hän on esim. lemmikkieläimet maininnut jossain yhteydessä, mutta on kovin vaikea kuvitella, että hän olisi ne "tuominnut". En voi olla ajattelematta, että kuulija on aika rankasti tulkinnut saarnaa...Menee hieman ohi aiheesta, mutta siis mitä pahaa on lemmikkieläinten pidossa? Ensimmäinen kerta kun kuulin, että tällainenkin olisi syntiä tai epätoivottavaa... Monihan esim. pelastaa kaltoin kohdeltuja eläimiä eli luulisi sen olevan parempi asia kuin jättää eläimet kärsimään tai tappaa ne?
Ja yksinelämisestä: ei varmaan suurimmalle osalle yksin eläminen ole mikään itsekäs valinta, ts. eivät kaikki vietä mitään pinnallista sinkkuelämää baareissa, vaan monet ehkä haluaisivat perheen/puolison, mutta eivät vain ole kohdanneet sitä oikeaa. Eikä kai voi olettaa (tai olla toivottavaa), että yksinäiset ihmiset löisivät hynttyyt yhteen ihan vaan "jonkun sopivan" kanssa, etteivät olisi enää yksin?!
Mielelläni näihin kahteen asiaan haluaisin tarkennusta, koska jäin äimistelemään...
nimim. huolestunut hämmästynyt :) - henrikläinen
hämmästynyt kirjoitti:
Menee hieman ohi aiheesta, mutta siis mitä pahaa on lemmikkieläinten pidossa? Ensimmäinen kerta kun kuulin, että tällainenkin olisi syntiä tai epätoivottavaa... Monihan esim. pelastaa kaltoin kohdeltuja eläimiä eli luulisi sen olevan parempi asia kuin jättää eläimet kärsimään tai tappaa ne?
Ja yksinelämisestä: ei varmaan suurimmalle osalle yksin eläminen ole mikään itsekäs valinta, ts. eivät kaikki vietä mitään pinnallista sinkkuelämää baareissa, vaan monet ehkä haluaisivat perheen/puolison, mutta eivät vain ole kohdanneet sitä oikeaa. Eikä kai voi olettaa (tai olla toivottavaa), että yksinäiset ihmiset löisivät hynttyyt yhteen ihan vaan "jonkun sopivan" kanssa, etteivät olisi enää yksin?!
Mielelläni näihin kahteen asiaan haluaisin tarkennusta, koska jäin äimistelemään...
nimim. huolestunut hämmästynyt :)No problem, hämmästynyt. Kun yleisotsikko on Jossittelua, oikeastaan mikään ei mene ohi otsikosta. Toisaalta jos ajatellaan itse ohjelmaa, keskusteltiinhan siinäkin monenlaisesta, vaikkakaan ei nyt sentään lemmikkieläimistä. Eläimistä siinä ohjelmassa on kyllä aiemmin puhuttu eli joskus viime keväänä muistaakseni.
Ei se nyt varmaan ole mikään Vatikaanin uusi virallinen doktriini, että sinkkuelämä on tuomittavaa. Saattaa hyvinkin olla, että se ei ollut saarnan käsikirjoituksessa vaan lisättiin siihen ex tempore saarnan aikana. Kuitenkin saarnassa selkeästi esitettiin, että tavallinen yksineläminen ei ole mitenkään verrattavissa sääntökuntalaisten elämään (eikä tietysti olekaan), ja että muiden kuin heidän tulisi noudattaa avioliiton kutsumusta - siis tietenkin homoja lukuunottamatta, joita ei muistaakseni kehotettu rekisteröityyn parisuhteeseen. Sama näkemys kyllä näkyy muutenkin: johonkin uuteen ritarikuntaan taitaa edellytyksenä olla aviossa olo. No, siihen täytyisi myös olla mies, joten ei siitä sen enempää, mutta voisi kuvitella, että sinkuilla olisi enemmän aikaa pasteerailla erilaisissa kulkueissa.
En siis tähän osaa sen kummempaa tarkennusta antaa, koska itsekin ihmettelin asiaa hämmästyneen lailla ja olen hänen kanssaan samaa mieltä asiasta. Monien ihmisten elämää lemmikkieläin rikastuttaa (tiedän kokemuksesta), ja eihän sitä sinkustakaan tiedä, vaikka ottaisi ja menisi naimisiin huomenna. Tuskin kukaan on naimisissa syntynyt ja missä vaiheessa naimattomuus sitten muuttuu itsekkääksi? Mielestäni yleensäkään ei kannattaisi lyödä niin paljon leimoja ihmisten otsiin (varsinkaan saarnastuolista) kuin hiippakunnassamme nykyään innolla tehdään, koska ihmiset eivät ole aina samanlaisia, ja jotenkin olen ymmärtänyt asian siten, että kristinuskoon kuuluisi sisäänrakennettuna tämä muutoksen mahdollisuus. Eikä kyllä muutenkaan kannattaisi.
Ainakin vaikuttaa siltä, ettei Pyhän Franciscus Assisilaisen perintö elä hiippakunnassamme kovin voimakkaana hänen nimeään kantavasta sääntökunnasta huolimatta. Dominikaanit taitavat elää jonkinlaista renesanssia, mutta katsokaapa vain millainen vastaus tuli (piispan uskollisilta tukijoukoilta), kun joku tällä palstalla tiedusteli dominikaanien toiminnasta. Siitä varmaan muuten saisi parhaiten tietoa jollain hakukoneella. - ahh
hämmästynyt kirjoitti:
Menee hieman ohi aiheesta, mutta siis mitä pahaa on lemmikkieläinten pidossa? Ensimmäinen kerta kun kuulin, että tällainenkin olisi syntiä tai epätoivottavaa... Monihan esim. pelastaa kaltoin kohdeltuja eläimiä eli luulisi sen olevan parempi asia kuin jättää eläimet kärsimään tai tappaa ne?
Ja yksinelämisestä: ei varmaan suurimmalle osalle yksin eläminen ole mikään itsekäs valinta, ts. eivät kaikki vietä mitään pinnallista sinkkuelämää baareissa, vaan monet ehkä haluaisivat perheen/puolison, mutta eivät vain ole kohdanneet sitä oikeaa. Eikä kai voi olettaa (tai olla toivottavaa), että yksinäiset ihmiset löisivät hynttyyt yhteen ihan vaan "jonkun sopivan" kanssa, etteivät olisi enää yksin?!
Mielelläni näihin kahteen asiaan haluaisin tarkennusta, koska jäin äimistelemään...
nimim. huolestunut hämmästynyt :)Alkuperäinen pointtini oli, että olikohan saarnaa kuunnellut kirjoittaja ihan varma omasta tulkinnastaan... Vaikka olen kyseistä pappia saanut kuunnella useita vuosia, en ole koskaan kuullut mistään vastaavaa. Monia hyviä ja täysin kirkon opetuksenmukaisia saarnoja olen sen sijaan kuullut. Näin ollen mielestäni keskustelu kuulopuheiden perusteella on melko hedelmätöntä ja lähinnä saattaa vain hämmentää muita.
Yksineläminen voi kirkon mukaan olla kutsumus. (Kuten ovat myös sääntökuntaelämä, pappeus ja avioliitto.) Näin ollen minun on vaikea uskoa, että kukaan pappi kritisoisi yksinelämistä sen itsensä vuoksi. Sen sijaan voidaan varmasti kritisoida nykysuomessa yleiseltä tuntuvaa haluttomuutta sitoutua keneenkään taikka mihinkään. (Tällöin puhutaan yleistäen, eikä kenenkään pitäisi siis siitä loukkaantua. Eiväthän keskivertosuomalaiset sitoutune myöskään esim. kirkkoon.)
Mitä Messussa käyntiini tulee... En tietenkään aina ole paikalla päämessussa. Veikkaisin kuitenkin, että muitakin paikalla olleita ja kyseisen saarnan kuulleita luulisi löytyvän. - Linos
ahh kirjoitti:
Alkuperäinen pointtini oli, että olikohan saarnaa kuunnellut kirjoittaja ihan varma omasta tulkinnastaan... Vaikka olen kyseistä pappia saanut kuunnella useita vuosia, en ole koskaan kuullut mistään vastaavaa. Monia hyviä ja täysin kirkon opetuksenmukaisia saarnoja olen sen sijaan kuullut. Näin ollen mielestäni keskustelu kuulopuheiden perusteella on melko hedelmätöntä ja lähinnä saattaa vain hämmentää muita.
Yksineläminen voi kirkon mukaan olla kutsumus. (Kuten ovat myös sääntökuntaelämä, pappeus ja avioliitto.) Näin ollen minun on vaikea uskoa, että kukaan pappi kritisoisi yksinelämistä sen itsensä vuoksi. Sen sijaan voidaan varmasti kritisoida nykysuomessa yleiseltä tuntuvaa haluttomuutta sitoutua keneenkään taikka mihinkään. (Tällöin puhutaan yleistäen, eikä kenenkään pitäisi siis siitä loukkaantua. Eiväthän keskivertosuomalaiset sitoutune myöskään esim. kirkkoon.)
Mitä Messussa käyntiini tulee... En tietenkään aina ole paikalla päämessussa. Veikkaisin kuitenkin, että muitakin paikalla olleita ja kyseisen saarnan kuulleita luulisi löytyvän.Eikö voisi myös ajatella, että pappi saarnassaan tarkoitti sitä (ja puhuipa ehkä esim. rippituolista saamansa kokemuksen syvällä rintaäänellä), että sinkkuelämä ja lemmikkieläinten pito voi todellakin olla vain oire tai merkki esim. itsekkyydestä, siitä, ettei halua sitoutua toiseen ihmiseen, koska se tarkoittaa samalla luopumista monista omista mukavuuksista?
Tällaisia tapauksia on, se on myös helppo joskus todeta, ei suinkaan aina, mutta joskus.
Ja onhan se myötätunto ja sympatia, jota lemmikit saavat osakseen, monesti pois vanhuksilta, sairailta, yksinäisiltä, siis toisilta ihmisiltä.
EN VÄITÄ, että jokainen tai edes suuri osa sinkuista olisi itsekkäitä, tai että jokainen lemmikkieläimen pitäjä ei rakastaisi oikeita lähimmäisiään. Mutta eiköhän tällaisissa tapauksissa kannata aina suorittaa pieni omantunnontutkiskelu ja pohtia, mitkä ovat ne oikeat motiivini tehdä jotakin tai elää jollakin tavalla ja mikä on oikeasti kohtuullista.
Kuulin tuon saarnan aikoinaan enkä ymmärrä siitä noussutta kohua. Eli onko niin, että se kalikka kalahtaa... - Turust
Linos kirjoitti:
Eikö voisi myös ajatella, että pappi saarnassaan tarkoitti sitä (ja puhuipa ehkä esim. rippituolista saamansa kokemuksen syvällä rintaäänellä), että sinkkuelämä ja lemmikkieläinten pito voi todellakin olla vain oire tai merkki esim. itsekkyydestä, siitä, ettei halua sitoutua toiseen ihmiseen, koska se tarkoittaa samalla luopumista monista omista mukavuuksista?
Tällaisia tapauksia on, se on myös helppo joskus todeta, ei suinkaan aina, mutta joskus.
Ja onhan se myötätunto ja sympatia, jota lemmikit saavat osakseen, monesti pois vanhuksilta, sairailta, yksinäisiltä, siis toisilta ihmisiltä.
EN VÄITÄ, että jokainen tai edes suuri osa sinkuista olisi itsekkäitä, tai että jokainen lemmikkieläimen pitäjä ei rakastaisi oikeita lähimmäisiään. Mutta eiköhän tällaisissa tapauksissa kannata aina suorittaa pieni omantunnontutkiskelu ja pohtia, mitkä ovat ne oikeat motiivini tehdä jotakin tai elää jollakin tavalla ja mikä on oikeasti kohtuullista.
Kuulin tuon saarnan aikoinaan enkä ymmärrä siitä noussutta kohua. Eli onko niin, että se kalikka kalahtaa...sellaisesta jota ei itsekkään kykene noudattamaan. Oliko tuo po. pappi edes naimisissa?
- näkökulma
Linos kirjoitti:
Eikö voisi myös ajatella, että pappi saarnassaan tarkoitti sitä (ja puhuipa ehkä esim. rippituolista saamansa kokemuksen syvällä rintaäänellä), että sinkkuelämä ja lemmikkieläinten pito voi todellakin olla vain oire tai merkki esim. itsekkyydestä, siitä, ettei halua sitoutua toiseen ihmiseen, koska se tarkoittaa samalla luopumista monista omista mukavuuksista?
Tällaisia tapauksia on, se on myös helppo joskus todeta, ei suinkaan aina, mutta joskus.
Ja onhan se myötätunto ja sympatia, jota lemmikit saavat osakseen, monesti pois vanhuksilta, sairailta, yksinäisiltä, siis toisilta ihmisiltä.
EN VÄITÄ, että jokainen tai edes suuri osa sinkuista olisi itsekkäitä, tai että jokainen lemmikkieläimen pitäjä ei rakastaisi oikeita lähimmäisiään. Mutta eiköhän tällaisissa tapauksissa kannata aina suorittaa pieni omantunnontutkiskelu ja pohtia, mitkä ovat ne oikeat motiivini tehdä jotakin tai elää jollakin tavalla ja mikä on oikeasti kohtuullista.
Kuulin tuon saarnan aikoinaan enkä ymmärrä siitä noussutta kohua. Eli onko niin, että se kalikka kalahtaa...En ole ikinä itse ajatellut, että lemmikkieläinten pito olisi itsekästä. Luulen päinvastoin, että jos ihminen ajattelisi vain omaa mukavuuttaan, hän tuskin ottaisi eläimiä, ne kun eivät mitenkään hoidu itsestään vaan aiheuttavat usein paljon vaivaa ja rahanmenoa.
Mutta toki tuovat iloakin, ja ovat monelle yksinäiselle (ja erityisesti vanhuksille) seurana, jos ei sukulaisia ja ystäviä olekaan lähimailla. On toki totta, että kunkin meistä tulisi katsoa peiliin ja pohtia sitä miten paljon annamme lähimmäisillemme, mutta väitän, että vaikka tekisi vapaaehtoistyötä koko päivän, se kotona odottava kissa, koira tai muu lemmikki voi pelastaa monien yksinäiset illat, kun ketään muuta ei ole elämässä.
Ja edelleen: naimattomuus ja yksinolo ei automaattisesti ole mielestäni "sinkkuutta", koska itse miellän tuon termin nimenomaan sellaiseen jopa pakkomielteiseen juhlimiseen, irtosuhteisiin jne, vaikka usein voi olla kyse siitä, että ihminen _haluaisi_ perheen ja parisuhteen, mutta sitä ei vaan ole hänelle suotu. Eli aina perheettömyys ei suinkaan ole ihmisen vapaaehtoinen valinta, että saisi elää elämäänsä kuten haluaa toisista välittämättä.
Ymmärrän kyllä kirkon näkemyksen perheestä ja avioliitosta yhteiskunnan peruspilarina jne, mutta mielestäni ei missään nimessä pidä sokeasti luokitella kaikkia yksineläviä joksikin paarialuokaksi, jotka vain itsekkäästi elelevät elämäänsä eivätkä osaa ajatella asioita oman napansa ulkopuolella.
Ja selvennyksenä: itse elän onnellisesa suhteessa (tosin minulla on myös lemmikki:)), mutta olen seurannut ympärilläni monien yksinelävien ihmisten tuskaa siitä, että elämä menee ohi, eivätkä he ikinä löydä puolisoa tai saa perhettä. Osalla on kokemuksia esim perheväkivallasta tai alkoholismista, ja tuollaiset traumat vielä lisäävät sitä pelkoa, että kehenkään ei voi luottaa ja he elävät loppuelämänsä yksin.
On toki sitten niitäkin, jotka sanovat olevansa onnellisia kun voi ajatella vain itseään ja paha siihen sitten on mennä mitään sanomaan. - henrikläinen
ahh kirjoitti:
Alkuperäinen pointtini oli, että olikohan saarnaa kuunnellut kirjoittaja ihan varma omasta tulkinnastaan... Vaikka olen kyseistä pappia saanut kuunnella useita vuosia, en ole koskaan kuullut mistään vastaavaa. Monia hyviä ja täysin kirkon opetuksenmukaisia saarnoja olen sen sijaan kuullut. Näin ollen mielestäni keskustelu kuulopuheiden perusteella on melko hedelmätöntä ja lähinnä saattaa vain hämmentää muita.
Yksineläminen voi kirkon mukaan olla kutsumus. (Kuten ovat myös sääntökuntaelämä, pappeus ja avioliitto.) Näin ollen minun on vaikea uskoa, että kukaan pappi kritisoisi yksinelämistä sen itsensä vuoksi. Sen sijaan voidaan varmasti kritisoida nykysuomessa yleiseltä tuntuvaa haluttomuutta sitoutua keneenkään taikka mihinkään. (Tällöin puhutaan yleistäen, eikä kenenkään pitäisi siis siitä loukkaantua. Eiväthän keskivertosuomalaiset sitoutune myöskään esim. kirkkoon.)
Mitä Messussa käyntiini tulee... En tietenkään aina ole paikalla päämessussa. Veikkaisin kuitenkin, että muitakin paikalla olleita ja kyseisen saarnan kuulleita luulisi löytyvän.Se varmaan johtaisi meidät loputtomaan keskusteluun, johon en edes ole kompetentti, mikä on Kirkon opetuksen mukainen saarna, joten jätän sen viisaammille. Ainakin se oli hyvin neokatekumenaalien opin mukainen. En myöskään pysty ottamaan kantaa siihen, sitoutuvatko suomalaiset vähemmän kuin muut kansallisuudet. Sekin olisi mielenkiintoinen, mutta loputon keskustelunaihe.
Kun kerran otit esille tuon Kirkon opetuksen mukaisuuden, voisin mainita, että omien kokemuksien mukaan seurakunnan papiston spiritualiteetti tuntuu vaikuttavan aika paljon hengellisen elämän sekä saarnojen sisältöön. Oma vertauskohtani on jesuiittojen seurakunta, jossa olen paljon käynyt ulkomailla ollessani. Neokatekumenaaleista on ollut keskustelua täälläkin; laitan aika pitkän sitaatin ihmisten vaivojen säästämiseksi. Ehkä siitäkin löytyy jotain osviittaa tähän....En ole mainittua teosta lukenut, mutta yhtään vastaväitettä ei tuohon puheenvuoroon tullut. Ei muuten tullut siihen heittoonikaan, että papit saarnoissaan juttelevat niitä näitä ja antavat ihmiselle kanonisen lain mukaisia ohjeita, miten kuuluu olla ja elellä. Hyvä, että näistä perusasioita olemme yhtä mieltä!
Paavin armejaKirjoittanut: Epäilevä katolilainen 25.9.2004 klo 20.36
Hyvä Hannu, PLJ:n vastaukseen haluaisin lisätä seuraavaa: Katolilainen Gordon Urquhart kirjassaan “The Pope’s Armada” on käynyt läpi kolme katolista järjestöä (Focolare, Neokatekumenaalit, ja Kommunio ja Vapaus), joita yhdistää mm. sokea kuuliaisuus Paavin sanoille sekä omanlaatuinen asenne avioliiton edessä. Seuraavassa, pieni tiivistelmä Urquhartin kirjasta (ainoastaan neokatekumenaalien osalta): Neokatekumenalijärjestön perustivat ja johtivat (1960-luvulla) espanjalaiset maalari Francisco Argüello (Kiko) ja Carmen Hernandez. Yli sadassa maassa järjestöön kuuluu n. miljoona ihmistä ja järjestö on läsnä 800 hiippakunnassa ja 5000 seurakunnassa. Järjestö on omaa perhettäkin tärkeämpi, ja se on katsottava jopa omien lasten etujen edellä. Järjestölle seksi, vihkiminen ja perhe ovat primäärivälineet joiden avulla poliittinen ja uskonnollinen valta säilyvät ”luotettavan” auktoriteetin käsissä. Em. välineiden avulla vanhoilliset Kirkon edustajat yrittävät palauttaa Kirkon auktoriteettia maailmassa, jossa asioita on ruvettu pohtimaan liberaalisella tavalla Tuntuu myös siltä, että Vatikaanissa neokatekumenaalien suosio on jatkuvassa kasvussa, joskin sen rakenne muistuttaa enemmän sotilasarmeijaa kuin kristillistä järjestökuntaa. (Lisää Gordon Urquhartin kirjasta: The Pope's Armada: Unlocking the Secrets of Mysterious and Powerful New Sects in the Church by Gordon Urquhart. Published by Prometheus Books. Gordon Urquhart on toiminut 9 vuotta aktiivisena Focolare liikkeen jäsenenä. Muiden jäsenten kanssa hän perusti Focolare Yhteisön Liverpoolissa, johti sen Englannin nuorisotoiminnan ja vastasi New City lehden julkaisusta). - henrikläinen
Linos kirjoitti:
Eikö voisi myös ajatella, että pappi saarnassaan tarkoitti sitä (ja puhuipa ehkä esim. rippituolista saamansa kokemuksen syvällä rintaäänellä), että sinkkuelämä ja lemmikkieläinten pito voi todellakin olla vain oire tai merkki esim. itsekkyydestä, siitä, ettei halua sitoutua toiseen ihmiseen, koska se tarkoittaa samalla luopumista monista omista mukavuuksista?
Tällaisia tapauksia on, se on myös helppo joskus todeta, ei suinkaan aina, mutta joskus.
Ja onhan se myötätunto ja sympatia, jota lemmikit saavat osakseen, monesti pois vanhuksilta, sairailta, yksinäisiltä, siis toisilta ihmisiltä.
EN VÄITÄ, että jokainen tai edes suuri osa sinkuista olisi itsekkäitä, tai että jokainen lemmikkieläimen pitäjä ei rakastaisi oikeita lähimmäisiään. Mutta eiköhän tällaisissa tapauksissa kannata aina suorittaa pieni omantunnontutkiskelu ja pohtia, mitkä ovat ne oikeat motiivini tehdä jotakin tai elää jollakin tavalla ja mikä on oikeasti kohtuullista.
Kuulin tuon saarnan aikoinaan enkä ymmärrä siitä noussutta kohua. Eli onko niin, että se kalikka kalahtaa...Joo, juuri noin vois varmaan ajatella, mutta siitä vaan vedettiin aika pitkälle menevät ja ehdottomat johtopäätökset. Elämä ei ole niin yksinkertaista, että sen ongelmat voisi aina ratkaista saarnastuolista annetuilla ehdottomilla ohjeilla. Onhan tietenkin sekin aika, jonka vietämme puolisomme ja lastemme kanssa poissa vanhuksilta ja sairailta (ellei puoliso tai jo lapsetkin ole sellaisia), ja maailman ongelmat tuntuvat todella ratkaisemattomilta ja musertavan alleen, jos niitä rupeaa sillä tavalla funtsimaan, mistä jokainen perheen, ystävien tai muuten vietetty aika on poissa. Näinhän ei siis siinä saarnassa sanottu vaan Linoksen puheenvuorossa, tämä vain pienenä tarkennuksena.
Sitä en tiedä, onko saarnasta noussut jokin erikoinen kohu. Meidän katolilaisten puolellahan ei saarnojen sisältöihin samalla tavalla kiinnitetä huomiota kuin harhautuneiden luterilaisten sisartemme ja veljiemme puolella, kuten rouskun puheenvuoroistakin olemme saaneet lukea [tiedän kyllä, että hän ei käyttänyt prikulleen näitä sanoja;)]. Se tietysti johtuu kirkon hierarkiasta, jota hiippakunnassamme vielä erityisesti korostetaan.
Ehkä tarkoitit sananlaskua "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa." En oikeastaan koe, että minä olisin nostanut tämän keskustelunaiheen esille, vaan se oli se yksi monista tämän palstan pointeista, joita muutama henkilö viime aikoina on kommentoinut. Toki voimme palata ohjelman pääaiheisiin, elleivät ne ole liian kuumia. Sinänsä kyllä pidän tuollaisia henkilökohtaisuuksiin meneviä huomautuksia epä-älyllisinä ja vastenmielisinä. Sivumennen sanoen olen sitä mieltä, että katkirkon palstaa vaivaa sama tauti, minkä takia en heidän soppaansa ole lusikkaani pistänyt, vaikka sitä soppaa olen joskus maistellutkin. - henrikläinen
näkökulma kirjoitti:
En ole ikinä itse ajatellut, että lemmikkieläinten pito olisi itsekästä. Luulen päinvastoin, että jos ihminen ajattelisi vain omaa mukavuuttaan, hän tuskin ottaisi eläimiä, ne kun eivät mitenkään hoidu itsestään vaan aiheuttavat usein paljon vaivaa ja rahanmenoa.
Mutta toki tuovat iloakin, ja ovat monelle yksinäiselle (ja erityisesti vanhuksille) seurana, jos ei sukulaisia ja ystäviä olekaan lähimailla. On toki totta, että kunkin meistä tulisi katsoa peiliin ja pohtia sitä miten paljon annamme lähimmäisillemme, mutta väitän, että vaikka tekisi vapaaehtoistyötä koko päivän, se kotona odottava kissa, koira tai muu lemmikki voi pelastaa monien yksinäiset illat, kun ketään muuta ei ole elämässä.
Ja edelleen: naimattomuus ja yksinolo ei automaattisesti ole mielestäni "sinkkuutta", koska itse miellän tuon termin nimenomaan sellaiseen jopa pakkomielteiseen juhlimiseen, irtosuhteisiin jne, vaikka usein voi olla kyse siitä, että ihminen _haluaisi_ perheen ja parisuhteen, mutta sitä ei vaan ole hänelle suotu. Eli aina perheettömyys ei suinkaan ole ihmisen vapaaehtoinen valinta, että saisi elää elämäänsä kuten haluaa toisista välittämättä.
Ymmärrän kyllä kirkon näkemyksen perheestä ja avioliitosta yhteiskunnan peruspilarina jne, mutta mielestäni ei missään nimessä pidä sokeasti luokitella kaikkia yksineläviä joksikin paarialuokaksi, jotka vain itsekkäästi elelevät elämäänsä eivätkä osaa ajatella asioita oman napansa ulkopuolella.
Ja selvennyksenä: itse elän onnellisesa suhteessa (tosin minulla on myös lemmikki:)), mutta olen seurannut ympärilläni monien yksinelävien ihmisten tuskaa siitä, että elämä menee ohi, eivätkä he ikinä löydä puolisoa tai saa perhettä. Osalla on kokemuksia esim perheväkivallasta tai alkoholismista, ja tuollaiset traumat vielä lisäävät sitä pelkoa, että kehenkään ei voi luottaa ja he elävät loppuelämänsä yksin.
On toki sitten niitäkin, jotka sanovat olevansa onnellisia kun voi ajatella vain itseään ja paha siihen sitten on mennä mitään sanomaan.Lemmikkieläinten pidosta on todettu terveydellisiä, sekä fyysisiä että henkisiä, etuja (mikäli näitä kahta pystyy aina erottamaan). Harvalla koiraa omistamattomalla on kotona joku, joka aina juoksee iloisena ovelle vastaan, kun tulee kotiin;). Tosin myönnän kyllä, että joskus tuntuu, että lemmikkeistä on enemmän vaivaa kuin lapsista!
Vaikea aina tietää, pitääkö itseltä vaatia loputtomasti vai olla salliva itseään kohtaan. Menisikö tässä kirkkokuntien välillä joku raja ja mikä lopulta johtaa parhaimpaan lopputulokseen? Ja mikä se paras lopputulos sitten on? Näkökulma muuttuu koko elämän ajan, ja mikähän se sitten lopulta on? Varmaan sekin vastaus löytyy kanonisesta laista jo tämän elämän aikana.
Onnellista viikonloppua näkökulmalle ja kaikille palstan lukijoille siitä huolimatta mihin kaikkiin eri kategorioihin ja alakulttuureihin he sitten kuuluvat tai ovat kuulumatta!
- Turust
esiintyi edukseen. Hänestä henkii todellinen lähimmäisen rakkaus ja laaja näkemys vaikeisiinkin asioihin.
Muille tuohon keskusteluun osallistuneille annan tukun miinuspisteitä. Mistähän luterilaisetkin olivat tuollaisen sönköttävän mitään sanomattoman ämmän löytäneet.
Mikäli se jotenkin on mahdollista katolinen tiedotusjohtaja oli jopa häntäkin huomattavasti surkeampi. Lopputilin minä tuollaiselle tiedottajalle antaisin. Onneksi yhtään asiallista asiaa ei ratkaista tuohon keskusteluun osallistuneiden kesken. Hentilä on loputon sössöttäjä puhui hän mistä tahansa asiasta ei siitä minkäänlaista tolkkua tule.
Joudunko sanoistani linnaan? Samaa mieltä olen silti. Tämä on kuitenkin valitettavasti kaikki jonka sain irti tuosta keskustelusta ja on siten aivan oma mielipiteeni.
Oliko tämä nyt lopultakaan niin mukavaa kuultavaa. Yritin kyllä kaikkeni arvioidakseni ohjelmaa mahdollisimman positiivisesti. :-) Ropeli sen sijaan saattaa hyvinkin olla piispa paikallaan. En minä häntä kykene tämän ohjelman perusteella arvioimaan.- henrikläinen
...minkä sanoit isä Mitrosta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6487948Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662234Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292135- 1441703
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511230Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251223Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991104Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65836Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.58753Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7732