Välikysymys työllisyydestä

Tavoite heitti siis 200 000,aika moista.

Ei olisi keskusta tai persut luoneet yhtään työpaikkaa, vaikka olisivat olleet hallituksessa. Puolueet ei luo työpaikkoja kuin puoluetoimistoonsa.
Yritykset luovat työpaikkoja. Piste. Poliittista sanahelinää ja kohkaamista. Välikysymykset eivät vie asiaa eteenpäin. Senkin energian voisi käyttää asian todelliseen pohtimiseen, miten saadaan yritykset palkkaamaan yli 50-vuotiaita jne. Työuria ei pidennetä eläkeikää nostamalla.

Huvittavaa on kyllä SDP:n Ihalaisen kannalta se, että vanha SAK-jyräkään ei saanut nuorisotyöttömyyttä aisoihin, vaikka tuli nuorisotakuu jne. Ei se mikään uusi asia muuten ollut. Vihreiden Sinnemäki jo aiemmin toi työmarkkinoille nuorten Senssi-kortin, nyt nuorisotakuu oli uusi nimi tuolle Senssille, no pikkuisen enemmän. Ei se Senssikään tuonut paljoa helpotusta. Se on vaan niin, että AY-liike ja poliitikot eivät luo työpaikkoja vaikka niistä kohkaavat. Vain yritykset niitä luovat ja parasta työsuhdeturvaa on yritysten hyvä kannattavuus!

Hyvä analyysi,sitten seuraa kysymys miten yritykset saadaan
kannattavaksi,tässä on vastaus:

Omalla rahalla tulevaisuuteen

Oma raha tarjoaa tien ulos nykyisestä umpikujasta. Oman rahan ja päätösvallan palauttaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Uusi itsenäistyminen avaa toivon näköalan.

1.Suoran keskuspankkirahoituksen kielto monien ongelmien taustalla

Euroalueeseen kuuluvilla mailla ei ole omaa valuuttaa. EU-sopimukset kieltävät jäsenvaltioiden suoran keskuspankkirahoituksen, ja rahan luominen on alistettu liikepankeille, joilta valtioiden on lainattava pääomansa – samoilta pankeilta, jotka valtioiden on hädän hetkellä riennettävä pelastamaan. Häntä heiluttaa koiraa.

Jokainen Suomen valtion lainaama euro on ulkomaanvelkaa. Olemme tilanteessa jossa liikepankeille on annettu käytännössä veto-oikeus parlamentaariseen päätöksentekojärjestelmään nähden ja valtiolta on viety mahdollisuus kohdentaa voimavarojaan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiin kohteisiin. Liikkumavara ja päätöksentekomahdollisuudet ovat euron ja EU-sopimusten myötä kaventuneet tuntuvasti. Tämä on johtanut nykyiseen umpikujaan.


2.Euro – harhakuvia ja pelottelua

Euroa on väitetty vakaaksi valuutaksi ja kasvun turvaajaksi. Todellisuudessa eurojärjestelmä on ollut useita kertoja lähellä romahdusta, joka on vältetty vain paniikkiratkaisuilla ja suunnattoman kalliilla takausjärjestelyillä. Euron arvo on myös heilahdellut rajusti, pahimmillaan yli 90 prosenttia suhteessa USA:n dollariin. Valtaosalle euromaista euro on hyvinvointiin tähtäävän politiikan este.

Kallis euro on vaikeuttanut vientiä ja helpottanut tuontia. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta.

Euron kerrotaan tuoneen alhaiset korot. Tosiasiassa todellinen korkotaso oli Suomessa vv. 1960-86, siis ennen EU-politiikkaan valmistautumista, keskimäärin samalla tasolla kuin se on ollut euroaikana. 1990-luvun alun laman keskeinen syy oli valmistautuminen EU-jäsenyyteen. Suomi noudatti EY:n määräyksiä vuodesta 1989, siis jo vuosia ennen v. 1995 alkanutta EU-jäsenyyttä.

http://ipu.fi/itsenaisyyspuolueen-eurovaaliohjelma-2014-2/