än farbror presidenten.
Ville Niinistö talar bättre svenska...
utmärkt
22148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ville N har ju i många år varit gift med en svenska så det är väl inte så konstigt.
Också ARHINMÄKI var en positiv överraskning.
Soini talar bra svenska
Onkos se aina niin, että jos avioituu ruotsinkielisen kanssa, niin kotikieli on ainoastaan ruotsi?
Åtminstone i vår familj är både språken lika viktiga.
En usko, yleensä se menee niin että puhutaan molempia kieliä sekaisin. Ainakin tuntemissani kaksikielisissä perheissä puhuvat lapset vanhempiensa kanssa yleensä kyseisen vanhemman äidinkieltä. Vanhemmat useimmiten suomea keskenään jos toinen on suomenkielinen ja lapset usein keskennän sitä kieltä joka on heidän koulunkäyntikielensä. Toki saattavat lapset puhua myös suomea keskenään niissä perheissä jossa ruotsinkieli on jääny heikommalle.
Kukaan ei kaksikielisessäkään perheessa kehity täysin sujuvaksi kaksikieliseksi ilman että kieliin kiinnitetään huomiota ja erityisesti panostetaan. Yleensä se johon joutuu erityisesti panostamaan on ruotsi.
Ruotsinkielisen äidin lapset kehittyvät varmemmin kaksikielisiksi kuin suomenkielisen äidin lapset, siis ainakin vahvasti suomenkielisillä alueilla. Asuinpaikalla on luonnollisesti myös väliä.
Svekoankka "unohti" mainita, että noissa kaksikielisissä perheissä lapset säännöllisesti laitetaan surukouluihin ja rekisteröidään suruiksi.
VAIKKA lasten tausta olisi selvästi suomenkielinen!
Mutta ei kannettu vesi tunnetusti kaivossa pysy. Kuplaa vain suurennetaan ja jokainen tietää lopputuloksen: POKS!
Ps. Kaikesta huolimatta surujen määrä vähenee, mikä kertoo kaiken oleellisen.
No kuka helvetti jossain Vantaalla kaltaistasi rasittavaa ämmää puolisokseen ottaisi.
Pitäähän niitä vakoojia ja agitaattoreita saada "vihollisen" joukkoon.
Kun tilanne on 50 - 50 niin on mahdollisuus valita. Ja ei ne kaksikielisen perheen lapset ole selvästi suomenkielisiä. Jotkut toki mutta taso vaihtelee.
Mitä pahaa siinä on?
Mikä ihmeen kupla? Kyllä kaksikielisen perheen lapsi joka pannaan ruotsinkieliseen koullun kehittyy kaksikieliseksi. Mitä vikaa siinä on! Paitsi että fennoa se ****tuttaa.
Jos ei muka koulunkäynnin ja opetuksen yhteydessä kannettu tieto pysy päässä niin miksi sitten koulua käydä ylipäätään?
Kaksikielinen on pahin freudenthalisti.
Vastustat ruotsin oppimista ja kaksikielisyyttä koska kaksikieliset kannattavat ruotsin oppimista ja opetusta? Onpa hyvä perustelu!
Väittäisin että me kaksikieliset jos ketkä tiedämme ja tunnemme kaksikielisyden edut. Helppohan sinun on ruotsin kielen turhuudesta raivota kun et paremmasta tiedä.
Siksihän juuri sinä tällä palstalla mesoatkin koska tiedät että sinullekin olisi siitä ruotsin taidosta hyötyä mutta et viitsi opetella ja toivot että se hyöty katoaisi.
Sorppa, ei katoa!
Useilla paikkakunnilla suomenkielinen väestö vähenee ja ruotsinkielinen kasvaa.
Se on sitä elämisen laatua.
Nimeä näitä paikkakuntia. Maataloustuilla ja varustamotuella elävää aluetta nimeltä "Rutsala" ei lasketa.
Villelläkin tulee monta virhettä puhuessaan joten vaikka onkin sujuvaa puhetta niin ei se virheetöntä ole!
Häpeällinen kusipää tuokin sen riikinruotsalaisen ämmänsä kanssa.
Jag såg bara en liten del av debatten, men jag tyckte att många av politikerna talade förvånande bra svenska. Också de som hade litet svårigheter klarade sig ändå relativt bra.
Samma här ,det här är säkert det enda landet i världen som folk bara kritiser dem som VÅGAR tala ett främmande språk.Vi är alla barn i början när det gäller främmande språk.Man måste våga tala även om det inte går perfekt.
"Vi är alla barn i början när det gäller främmande språk.Man måste våga tala även om det inte går perfekt." On uskallettava, jos se siitä on kiinni.
Tärkeämäpää kuitenkin on, että HALUTAAN PUHUA RUOTSIA, ja se on usein ruotsinkielisistä itsestään kiinni. Jos ruotsinkielisen asenne on, että hänellä on oikeus ja muilla on velvollisuus, niin väkinäiseksi se ruotsin kielen puhuminen muilta jää. Jos ruotsinkielisestä tuntuu, että häneen suhtaudutaan etäisesti ja kylmäkiskoisesti, niin hänen itsensä on pyrittävä korjaamaan tilanne ja voittamaan puolelleen suomenkielisten sympatiat ja luottamus.
Aikanaan ruotsinkielinen Elisabet Rehn oli hyvä esimerkki siitä, miten ystävällinen ja toiset huomioon ottava suomenruotsalainen voi nousta maan suosituimpien poliitikkojen joukkoon.
Vi som lever vardagen bland finskspråkiga har åtminstone inga problem.Vi har finskspråkiga arbetskamrater ,äkta hälftar ,vänner och grannar.Vi använder det språk som i olika situationer känns naturligt.Det FINNS en hel massa finskspråkiga som VILL tala svenska och då gör man det förstås.
Det är så bra att man INTE behöver ha någon kontakt med fantikerna(ok,det finns säkert också bland svenskspråkiga,det erkänner jag )
Halonen vet inte var pakkoruotsi är pä svansken
men han ventar bra historiebookarna
ock säger at dom supporterar pakkoruotsi
men grymlighetarna visar at historiebookarna kann ochså
dra os borta av pakkoruotsi emedan det är
supressive polik gentemot finlandaras levande
VOIDAANKO KIELIKESTELU PAKKORUOTSISSA VEDOTA RUOSALAISEEN
HISTORIAAN, nimittäin jos aletaan muistella, löydetään paljon mustaa
irstasta Rkp-politiikkaa lähi-historiasta
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12207062#comment-67479176
Rkp:n raakalaismaiset teot ratkaisevat, eivät puheet eivätkä historianväärennökset
Rkp pisti sodan jälkeen hulinaksi ja rääkkäsi evakoita
Paljasta Rkp:läisten historianväärennös
Sodan jälkeen Suomessa oli yli 400.000 karjalaista, evakkoa, jotka suomalainen yhteiskunta pystyi kuitenkin asuttamaan. Suuri ansio tästä lankeaa asutushallituksen pääjohtajalle Veikko Vennamolle, jonka räväkkä tyyli oli silloin kohdallaan.
Ruotsalaisen kansanpuolueen johtaja Ernst von Born omisti n.1000 ha Pernajassa. Hän vastusti viimeiseen asti ja menestyksellisesti suomenruotsalaisen maan luovutusta karjalaisille. Muistelmissaan hän kertoi miten häntä ivattiin ja pilkattin ja ihmetteli maksoiko vastustelu vaivan. Suomenruotsalaiset antoivat rahaa, eivätkä ottaneet karjalaispakolaisia vastaan.
Sodan jälkeen Suomessa oli yli 400.000 karjalaista, evakkoa, jotka suomalainen yhteiskunta pystyi kuitenkin asuttamaan. Suuri ansio tästä lankeaa asutushallituksen pääjohtajalle Veikko Vennamolle, jonka räväkkä tyyli oli silloin kohdallaan.
jatkuu vielä, lue koko teksti
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12207062#comment-67479176