Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Matt. 5:5, 7
Kärsivälliset, hiljaiset, nöyrät, sävyisät, maltilliset, lempeät – sana voidaan kääntää monin tavoin –, jotka odottavat Jumalan apua, ovat niitä, jotka perivät maan ja joita Jeesus onnittelee autuaiksi. Kyseistä kreikan ilmaisua käytetään puhuttaessa vaikkapa lempeästä tuulen henkäyksestä, ystävällisestä sanasta, kesytetystä eläimestä tai kipua lievittävästä voiteesta. Sellaisia ovat Jumalan lapset, sellainen on heidän Vapahtajansa. He ovat myös mieleltään armahtavia. Armahtaminen tarkoittaa rangaistukseen tuomitsemisen vastakohtaa, se on avun tarpeessa olevan auttamista. Jeesuksen autuaaksijulistukset raottavat meille jotakin siitä, mihin Pyhä Henki tahtoo kristittyjä ohjata. Tunnistettakoon meidätkin siitä, että olemme armahtavia, puhdassydämisiä ja rauhaa rakentavia. Olkoon uskomme pikemminkin sydämen puhtautta kuin ulkoista elämäntapojen puhdistelua. Vähäsarja.
- Suvaitsevaisuutta on myös enemmistön harjoittaman uskonnon suvaitseminen, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd). (Iltalehti)
Matt. 5:5, 7
Kärsivälliset, hiljaiset, nöyrät, sävyisät, maltilliset, lempeät – sana voidaan kääntää monin tavoin –, jotka odottavat Jumalan apua, ovat niitä, jotka perivät maan ja joita Jeesus onnittelee autuaiksi. Kyseistä kreikan ilmaisua käytetään puhuttaessa vaikkapa lempeästä tuulen henkäyksestä, ystävällisestä sanasta, kesytetystä eläimestä tai kipua lievittävästä voiteesta. Sellaisia ovat Jumalan lapset, sellainen on heidän Vapahtajansa. He ovat myös mieleltään armahtavia. Armahtaminen tarkoittaa rangaistukseen tuomitsemisen vastakohtaa, se on avun tarpeessa olevan auttamista. Jeesuksen autuaaksijulistukset raottavat meille jotakin siitä, mihin Pyhä Henki tahtoo kristittyjä ohjata. Tunnistettakoon meidätkin siitä, että olemme armahtavia, puhdassydämisiä ja rauhaa rakentavia. Olkoon uskomme pikemminkin sydämen puhtautta kuin ulkoista elämäntapojen puhdistelua. Vähäsarja.
- Suvaitsevaisuutta on myös enemmistön harjoittaman uskonnon suvaitseminen, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd). (Iltalehti)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.
Jaak. 3:17
Viisas on se, joka armahtaa ja pyrkii tasapuolisuuteen ja teeskentelemättömyyteen. Viisas on se, joka rakentaa rauhaa ja tavoittelee puhtautta sanoissa, ajatuksissa ja teoissa. Jumalan sana rohkaisee pyytämään viisautta Taivaalliselta Isältä, jos sitä puuttuu. Sellaisen rukouksen Jumala on luvannut kuulla. Salomo sai toivoa Jumalalta mitä vain ja hän pyysi lisää viisautta. Rukous oli Jumalan mieleen. Kun Jumalalta saatava viisaus on lempeää ja sopuisaa, mutta myös tasapuolista ja teeskentelemätöntä, se tarkoittaa rakkauden ja totuuden tervettä tasapainoa. Kristityn tulee olla totuudellinen, mutta ei kova ja riitaisa, saati ylimielinen. Lempeä lujuus pitää sisällään armollisen mielenlaadun, siksi se kypsyttää parhaan ja kestävimmän hedelmän. Sellaista viisautta Jumala antakoon meille runsaasti.
Avattu
Se on avattu
Mutta hän on vastannut minulle: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima.
2 Kor. 12:9
Paavali tajusi olevansa juuri heikkona väkevä, sillä heikkoon saviastiaan Jumala laskee voimansa. Voima ei saa edes näyttää tulevan ihmisestä itsestään. Mitä haljenneempi palvelukseen kutsuttu astia on, mitä himmeämpi on sen oma kimallus, sitä kirkkaammalta näyttää aarre, joka heikkoon astiaan lasketaan. Jumala kätkeytyy omiltaan vastakohtaisuuksiinsa. Kun hän on lähellä, luulemme hänen olevan kaukana. Kun hän vie taivaaseen, hän kuljettaa läpi pimeiden laaksojen. Kun hän käyttää työssään, hän asettaa ensin sivuun. Kun hän siunaa, saatamme menettää kasvomme. Paavali kertoo koskettavasti Herran vastauksesta, kun hän pyysi saada päästä vaivoistaan eroon ollakseen voimakkaampi ja tehokkaampi Herran palvelija. Herra Jeesus sanoi hänelle: ”Minun armoni riittää sinulle, koska voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Se voidaan myös kääntää: ”Sillä se osoittaa voimansa heikkouden keskellä.”
Kun luemme Paavalin kirjeitä, niin saamme löytää erittäin voimakkaan ihmisen. Hän ei ollut heikko siten, miten moni käsittää. Hän oli heikko lihassa, eli synnissä. Hän ei voinut vastata pilkkaajilleen samalla tavalla, koska ei voinut pilkata ollessaan heikko lihassa, eli synnissä.
Koska Paavali oli heikoksi tullut lihassa, oli Jumala hänessä niin väkevä, että Paavali iloitsi kaiken sen keskellä, mikä aiheutti ahdistusta ja hätää. Hän luotti Jumalaan, oli toisinaan estetty menemästä sinne, minne oli päättänyt mennä, mutta hän ei kapinoinut.
Paavali osaakin kertoa hyvin siitä, miten vanhan liiton aikana ihmiset, jotka saivat saman kasten, saman hengellisen ruuan, olivat kuitenkin juovalla erotetut toisistaan. Lihassa heikoksi tulleet tulivat väkeviksi Jumalassa, lihassa väkevät kuolivat omaan väkevyyteensä.
Piti kirjoittaa vanhan liiton aikalaisten, niiden jotka vaelsivat erämaassa saaneen saman KASTEEN. Siis, kaikki saivat saman kasteen, mutta hetikään kaikkiin Jumala ei mielistynyt ja se jouhtui siitä, että nuo olivat lihassa väkeviä ja kapinoivat jatkuvasti Jumalaa vastaan. Vaikka kaikki saivat saman kasteen ja saman hengellisen ruuan/juoman, ei tuo hengellinen ruoka kaikkissa sulanut ja näin suuri osa jäi muuttumattomaan tilaan ja kuoli erämaassa.
Paavali opetti saman lain mukaan, mitä Jeesus opetti. Paavalin opetuksissa on kutenkin paljon sellaista, jota tietämättömät, eli he, jotka eivät tunne Jeesusta, voivat ja kykenevät vääntämään kieroon.
Paavali oli vahva hengessä, koska hän oli lihassa heikko. Olihan Paavali vainononnut ennen Jeesuksen tulemista elämäänsä, Hänen seurakuntaansa ja siihen Paavali palasi kerta toisensa jälkeen. Hän piti itseään keskensyntyneenä ja kertoi, että vaikka hän ei ollut opissa yhtään huonompi kuin muut, ei häntä arvostettu samoin kuin heitä, "isoisia apostoleita, mitä lienevätkin", jotka olivat saaneet kutsun ja lähteneet seuraamaan Jeesusta ilman lähimmäisten vainoamista.
Paavalin elämä todistaa sen, että paljon helpompi ihmisen on tulla suoraan uskoon Jeesuksen opetuslapseuteen kuin tulla uskoon jonkin seurakunnan kautta, jossa Jeesusta ei tunnusteta Herraksi. Paavali joutui koko elämänsä kärsimään Jeesuksen nimen takia ja sen takia, että oli vainonnut Jeesusta, mutta se ei tehnyt Paavalia heikoksi hengessä, vaan nöyryytti Paavalin heikoksi lihassa. Jumala katsoi, että tuo oli paras koulutusmuoto Paavalille, kuten Hän katsoo jokaisen meidän kohdallamme soveliaan koulutus- ja nöyryyttämismuodon.
Meidän on tultava Jumalan kasvattamiksi, muuten emme peri Jumalan valtakuntaa ja siksi jokainen joutuu kärsimään Jeesuksen nimen tähden. Jeesuksen nimi tulee korotetuksi siellä, missä liha kärsii ja kuolee ja sen jälkeen alkaa vapaus ja rauha. Siitä Paavalikin kirjoittaa, kirjoittaa laista, miten hän vasta käskysanojen kautta sai nähdä synnin- ja kuolemanlain itsessään ja miten hän sai pelastua noilta lailta. Usko Jeesukseen heikensi ja kuoletti Paavalin lihan ja siksi Paavali kiittää lakia hyväksi ja pyhäksi. Hän kertoo, että ilman käskysanoja hän ei olisi tullut tuntemaan syntiä, mutta käskyjen avautuessa hengessä hän sai nähdä syntinsä ja sen, että liha ei voi pitää Jumalan lakia.
Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
Room. 3:23–24
Armo on tarjottu lahja, sen omistamiseen ei pakoteta ketään. Armoa pidetään esillä, siihen saa tarttua, ken haluaa. Kun me otamme vastaan sanoman Jeesuksen lunastustyöstä ja suostumme sen omistajiksi, se tuo mukanaan aina paljon enemmän kuin olemme osanneet ajatellakaan. Armo saa aikaan saman halun kuin opetuslapsilla kirkastusvuorel la: ”Tässä, näiden lupausten äärellä on hyvä olla, tehdään tähän majat ja jäädään tänne.” Anteeksiantamuksen ja armon lupausten voima on siinä, että ne kulkevat mukanamme elämän arkeen ja laaksoihin. Ne ovat totta silloin kun kaikki on raiteillaan ja ne ovat yhtä totta silloin, kun on koetusten aika ja risti painaa kumaraan. Lupaukset eivät muutu, Jeesus ei muutu, hänen läsnäolonsa ei muutu. Tänään hän sanoo meille, että me kelpaamme armon omistajiksi, koska Kristus Jeesus on lunastanut meidät vapaiksi. Jumalan sana on todella täynnä henkeä ja elämää.
Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa.
2 Kor. 5:20
Kun Jumala tulee lähelle ja etsii meitä, kun hän kertoo olevansa tie taivaaseen, se hämmentää moniarvoisuuteen tottuneen mielemme. Kun hän osoittaa, että vain yhdestä portista kuljetaan taivaaseen ja kaikkien on taivuttava siitä sisälle, on se pelottava ajatus maailmassa, jossa opetetaan kaikkien teiden vievän samaan päämäärään. Jeesuksen viesti on kuitenkin yksiselitteinen: kukaan ei tule Isän Jumalan luo muutoin kuin hänen kauttaan. Kun Jeesus lähestyy, on lähellä Jumala, jolla on elämämme ja kuolemamme avaimet kädessään. Siksi se on pyhä lähestyminen. Siksi on niin vakavaa, suostummeko sovintoon hänen kanssaan vai jatkammeko yhden ihmisen sotaamme. Ongelma ei ole koskaan Jumalan kutsu, vaan se, että me emme tahdo häntä kuunnella. Pahinta kaikesta on se, jos Jumala jättää meidät tekemään rauhassa sitä, mitä sydämemme luontaisesti tahtoo, eli syntiä, ja ajattelemaan Jeesuksesta jotain muuta kuin mitä hän todellisuudessa on. Jos kutsu Valtakuntaan hiljenee, on kyseessä todellinen hätätila.