Vielä yksi analyysi: http://www.uskonnonvapaus.fi/2014/ei-uskontoa-koulussa.html#2014-04-27
Minusta aiempi tilanne oli
1) Ruokarukoukset ei käy
2) Uskonnolliset päivänavaukset käy
3) Joulukirkko ym. käy
Uusi tilanne on
1) Ruokarukoukset ei käy
2) Uskonnolliset päivänavaukset eivät ole oikein suositeltavia
3) Joulukirkko ym. käy
Suunta on aivan oikea.
Minusta aiempi tilanne oli
1) Ruokarukoukset ei käy
2) Uskonnolliset päivänavaukset käy
3) Joulukirkko ym. käy
Uusi tilanne on
1) Ruokarukoukset ei käy
2) Uskonnolliset päivänavaukset eivät ole oikein suositeltavia
3) Joulukirkko ym. käy
Suunta on aivan oikea.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Mutta ei riittävä!
Lisäksi voittona kanteluista voidaan pitää korortusta, että kaikilla, myös evlut kirkkoon kuuluvilla, on oikeus kieltäytyä uskonnollisista tilaisuuksista ja että perheitä on aina tiedotetava uskonnollisista tilaisuuksista. Vaikka laki on nykyäänkin tarkoittanut juuri tätä, niin näin on menetelty käytännössä varsin heikolla menestyksellä. Nyt jos linja saadaan kentällä muuttumaan, niin tämä tulee suitsimaan uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä, koska koska järjestämiseen tulee monenlaisia käytännön hankaluuksia. Tulee tiedotusrumpaa, selitys rumbaa, luokat hajoaa, pitää järjestää korvaa toimintaa, valvontaa pitää olla kahdessa paikassa, jne... Lisäksi aukeaa mahdollisuus, että vähemmistö menee esim. kirkkoon, jolloin aletaan ihmettelemään onko palvonta tilaisuuksissa enää mitään mieltä.
Opettajien työt lisääntyvät jotta kirkon propagandaa voidaan jatkaa. Opettajat eivät saa kuitenkaan lisäkorvausta likaisesta työstä, tai kirkon kohdalla tulisi puhua saastaisesta työstä. Kirkon tulisi maksaa kirkkoon oppilaita valvomaan lähteville opettajille tunnin korvaus työstä esim. jos paikalla on 15 opettajaa niin kirkolle tulisi lähettää 15x50e=750e lasku.
Ei kirkon tehtävä ole maksaa opettajien palkkoja. Fuckifuu on nyt syvällä psykoosissaan, mene hakemaan paikkaa takaisin suljetulle.
Totuus on että tässä maassa on tapana maksaa työstä palkkaa. Jos opettajat velvoitetaan osallistumaan vastoin vakaumustaan riitteihin, niin siitä tulee maksaa erillinen palkkio.
Teknisesti opettajien palkata maksaa kunnat ja tällöin siis kunnan tulisi veloittaa kirkkoa antamistaan palveluista.
Ei kai joka luokalle lähde oma opettaja mukaan valvomaan vaan luokat yhdistetään. Osa opettajista voi siten järjestää muuta toimintaa. Osa voi vetää lonkkaa tai valmistella tulevia tunteja.
Kyllä lähtee pääsääntöisesti jokainen vie oman luokkansa. Kyseessä on kuitenkin lasten turvallisuus eli riittävä määrä opettajia tulee olla. Esim. oppilaita ei saa jättää valvomatta mm. käytäviin. Näin sanoo Suomen Laki ja siihen ei Raamattu auta.
Opetushallitukselta tulee uusi toiminta ohje kouluille uskonnollistentilaisuuksien järjestämisestä. Mielenkiinnolla odotan miten ohjeistuksissa kerrotaan ettei kenenkään, ei edes evlut kirkon jäsenten, ole pakko osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Ihmettelen miksi julkisuudessa ei ole ollenkaan käsitelty opettajien oikeutta olla osallistumatta uskonnollisiin tilaisuuksiin. Näistä asioista olisi hyvä järjestää kaikki koulut käsittävä tiedotus kamppanja. Uskonnollisiin tilaisuuksiin ei ole kenenkään pakko osallistua. Kamppanja voisi hyvin johtaa siihen ettei kirkkon lähtijöitä olisi kuin muutama prosentti koulun oppilasmäärästä.
Osan onkin epäilemättä syytä jäädä kouluun opettelemaan oikeinkirjoitusta.
Ja joidenkin on hyvä mennä kirkkoon keksimään uusia koulukiusaamismenetelmiä.
En kuulu kirkkoon, enkä ole aikeissa liittyä. En ainakaan tuollaisesta syystä.
Kuka ne kuljetukset kirkkoon maksaa, kun joka koulun vieressä ei ole kirkkoa? Käsittääkseni koulun opetussuunnitelmaan ei kuulu uskonnonharjoittaminen, niin onko tämä kirkossa käynti ylityötä opettajille.
Jos kesken koulupäivän lähdetään jeesustelemaan, niin silloin se on pois monista eri oppiaineista, kun kaikilla luokilla ei voi olla uskontotunti samaan aikaan.
Kouluilla on raha kuulemma niin tiukassa, että pyyhekumitkin puolitetaan.
Tuo Koskisenkin selitys p-lakivaliokunnan kantaan oli aika huono. Hän selitti tätä vanhaa veruketta että kun taropeeksim kauan on tuputettu jotain tunnustuksellista kristillistä, vaikkapa Suvivirttä, niin se muuttuu neutraaliksi ja uskonnotomaksi.
Miksi sen tuputtaminen kuolussa on kirkolle sitten niin turkasen tärkeäöä, jos se ei ole enää ihmisten mielissä uskonnollinen laulu. Kyllä kirkko ainakin tuntuu uskovan että sen kailottaminen kouluiossa on kirkon etu.
Ihan samalla mukaperustelulla tunnustukselliset aamunavaukset ja ruokarukoilutuksetkin voitaisiin sallia kouluissa. Ne on muodostuneet "kansallisiksi" perinteiksi (eivätkä ole erityisen tunnustuksellisia ihmisten mielissä).
Tässä valiokunna päätöksessä haisee a
Kaikki uskontoon ja kirkkoon liittyvä uskonnon harjoittaminen, joita nykyään naamioidaan "tavaksi" ja "kulttuuriksi", jotta uskontoa voidaan tehokkaanmin levittää on aikaanaan pakottamalla saatu yleiseksi käytännöksi. Jos aikanaan et mennyt sunnuntaina kirkkoon, niin kieltäytyjälle oli tarjolla monenlaista häpeäpaalua ja jalkapuuta, jossa kieltäytyjää nöyryytettiin. Ja vielä kun mennään ajassa taaksepäin, niin kristinuskoa pakotettiin kansalle jopa kuoleman uhalla. Suomessakin löytyy viralliset asiakirjoat yli 200 helkilöstä jotka on mestattu, hirtetty tai noitina poltettu, kun vastustivat kristinuskoa. Virallinen dokumentaatio on tietenkin vain jäävuoren huippu. Voi vain arvailla kuinka monta tuhatt ihmistä on menettänyt henkensä. Kristillisten tapojen pakottamista on ollut kansa- ja peruskoulussakin. Aikanaan jos suvivirren laulu tai kirkossakäyminen ei kiinnostanut, niin rehtorilla ja opettajilla oli oikeus rankaista jopa fyysisesti niskoittelijaa, esim. karttakeppiä sormille. Tätä kristinuskon pakottamislistaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteenvetona kun joku yrittää puhua kauniisti, että kristillinen uskonnon harjoittaminen on vain harmiton tapa tai "kaunista" kulttuuria, niin todellisuudessa on kyse pakottamalla luodusta käytännöstä eli olemme pakottamalla luotujen rituaalien uhreja.
Niin, ei pitänyt soheltaa vaan sanoa että p-lakivaliokunnan päätöksessä haisee ainakin kilomerin päähän, se että ensin on päätetty "pohdinnan" lopputulema ja lausunnon, kannanoton sisältö, ja vasta sen jälkeen on alettu keksiä, etsiä perusteluita kissojen ja koirien kanssa.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että vielä pitkään aikaan päättäjät eivät ole valmiita, eivät ymmärrä tai halua pohtia kysessä olevia asioita puhtaalta pöydältä lähtien, juridisista- yhdenvertaisuus-, tasa-arvo ja ihmisoikeuslähtökohdista ja -periaatteista,- arvoista lähtien, vaan panevat tylysti evlut kirkon "perinteisen" suosimisen, sen suosituimmuusaseman, hegemonian säilyttämisen, varmistamisen, sementoimisen edellisten edelle.
(Tulee mieleeni armeijan takaperoiset asehankinnat, jotka mielestäni menevät aina niin, että ensin korkea-arvoiset sotilaat eri aselajeista käyvät armeijan sisäisen kädenväännön siitä millä aselajilla nyt on vuoro saada uudet lelut. Vasta sen jälkeen aletaan kehittämään hatusta vetämällä sotilaallista uhkakuvaa, joka puoltaa juuri kyseisten haluttujen lelujen hankkimista.
Kun päätös armeijassa on saatu aikaan niin eduskunnalle ilmoitetaan, että haluamme x kpl näitä leluja, ja samalla kerrotaan että hankinnan kustannusarvio on y miljardia euroa. Ja eduskunta hyvääksyy armeijan esityksen, ja antaa tilausvaltuutuksi x:lle lelulle, jotka lopulta maksavat 2y Mrd euroa.
Pitäisi antaa y Mrd euron rahamääräinen valtuutus ja sanoa armeijalle, että ostaakaa sillä niin monta ja niin hyvää lelua kuin irti saatte.)
Takaisin asiaan.
Koskisen perustelu, että uskonnon harjoittaminen kouluissa on ok, kunhan oppilaat saa valita osallistuvatko siihen, on huono.
Jossain kunnan koulussahan, jossa sattuu olemaan tosiuskovainen rehtori, ja opettajakunta voitaisiin harjoittaa hartautta aamulla, keskipäivällä ja iltapäivällä, ja ruokarukoiluttaa aina syödessä ja järkätä j-palveluksia tuhkatiheään, kunhan vain oppilailla on mahdollisuus valita olla osallistumatta.
Ei puhunut Koskinen ainakaan tv-uutisissa mitään siitä, että onko myös oppilailla jotka ovat kirkon (pakko)jäseniä, oikeus olla osallistumatta tunnustuksellisiin uskonnollisiin kristillisiiin?
Entä jos oppilas on kirkon jäsen eikä halua osallistua koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin, mutta hänen vanhempansa haluavat hänen osallistuvan. Saako siis koulun oppilas, joka on kirkon jäsen, olla osallistumatta koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin, ja jos niin päättääkö siitä viimekädessä oppilas itse ai hänen vanhempansa.
Ilman muuta pitäis olla jokaisella oppilaalla, kirkkoon kuuluvallakin, oikeus päättää itse haluaako osallistua uskonnonharjoittamiseen, tai muuhun uskonnollissävytteiseen tilaisuuteen, koulussa ja kaikkialla muuallakin.
Ja johdonmukaisesti ajateltuna toki myös oikeus päättää haluaakoa ottaa oppiaineeksi ET:n vai uskonnon.
Ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole, että kunhan oppilaiden ei ole pakko osallistua uskonnontuptutustilaisuuksiin kouluissa, niin siinä tapauksessa uskontoa voidaan tuputtaa kouluissa rajoituksetta.
Ei ole oikein, että kunnat hoitavat kouluissaan kustannuksellaan kirkon ja sen jäsenten tehtäviä, johtavat uskonnon harjoittamista ja antavat uskonnollista kasvatusta. Ne kuuluvat kirkolle ja sen jäsenille, ja tehtäväksi kodeissa ja kirkoissa ja srk-tiloissa kirkon ja sen jäsenten kustannuksella.
Kyvytön ja avuton kirkko teettää muilla ja muiden kustannuksella.
Juuri noin.
Joku Suvivirrenpuolustaja, vanha möreä-ääninen ukkeli, sanoi Kansanradiossa, että koska 90%, (todiste että tuo mies elää meneessä, on ajastaan jäljessä), kansasta on kristittyjä niin uskonnon tuputtaminen on oikein.
Ja edelleen 75% kansasta kuuluu kirkkoon edelleen juurikin pakon, vauvakasteen takia. Mutta vain 27% kirkon omankin kyselyn mukaan uskoon kirkon opettamalla tavalla. On siis ihan huuhaata että kirkolla olisi muka kaikkien 4 milj jäsenensä avoin valtakirja edustaa heitä asiassa kuin asiassa. Arvot ja varsinkin niiden soveltaminen käytäntöön, ovat suurella osalla kirkon jäsenistä ihan muuta kuin kirkolla
Mies kertoi, että aikanaan armeijassa pantiin riviin ja kysyttiin kuka ei ole köäynyt riparia. Jotka nostivat käden passitettiin intin rippikouluun. Siten sai naimaluvan ja kuntsarin ja lomalla saattoin hyvillä mielin nussia tyttöystävää. Eikös sen pitäisi olla vaimoa, ei mitää esiaviollista seksiä - hyi, pois se uskovaisista.
Jos ei osallistu uskonnolliseen toimintaan, niin järjestetään pakollista korvaavaa toimintaa. Tätä korvaavan toiminnan tarvetta minä en ainakaan ymmärrä. Jos jotkut haluaa palvoa jumalaa, niin mitenkä siitä on johdettavissa, että siihen osallistumattomien on tuhlattava sama aika johonkin muuhun puuhasteluun? Kun jumalan palvojat menee koulupäivän päätteeksi kirkkoon, niin muiden pitätäisi olla vapaita lähtemään kotiin. Vai pelkäävätkö uskovat, jos rankaisuluontoista korvaavaa toimintaa ei olisi, ettei kirkkoon lähtijöitä olisikaan, vaan kaikki lähtisivät kotiin omien harrastuksien pariin.
Toisekseen kun koulun opetussuunnitelmaan ei lainkaan mukaan kuulu uskonnonharjoittaminen, niin miksi vähäisiä opetukseen tarkoitettuja taloudellisia voimavaroja käytetään uskonnonharjoittamiseen. Kouluja lakkautetaan, luokkakokoja kasvatetaan, opetusmateriaaleista tinkitään, kouluruokaa tehdään minimibudjetilla, opetustunnit ei riitä kaikkeen tarpeelliseen, jne, mutta opetussuunnitelmaan kuulumattomaan uskonnonharjoittamiseen kyllä löytyy rahaa ja resursseja.
Olen samaa mieltä. Tuon korvaavan toiminnan korostaminen on kummallista. Järkätään tosiaan koulujen uskonnontuputus päivän alkuun tai loppuun niin täysjärkiset voi käyttää tuon ajan niin kuin haluavat. Silloin ei tule mitään valvontaongelmaakaan,
Jos on pakko olla koulussa niin sen voisi käyttää vaikka läksyjen tekoon. Ei ole mitään vastaavaa, korvaavaa sijaistoimintoa, jolla olisi edes kaukaisesti verrannollisuutta typerään mielikuvitusolennon palvontaan.
Tilanne on kovasti erilainen 1. ja 9. luokan oppilaalla. Viimeksimainittu voisikin mennä kotiin siksi aikaa kun muu luokka on kirkossa, ensinmainittu välttämättä ei.
Mitenkähän käy, kun jossain 9-luokkalaiset tajuavat voivansa oikeasti jäädä pois kirkosta ilmoitusasiana? Voi äkkiä olla 5% kirkossa ja 95% tehdä muuta. Ja ehkä rehtorilla välähtää siinä vaiheessa jotain.
OAJ.in joku erityistutkija sanoi että mikään ei oikeastaan muutu. Hän väitti että riittää jos koulun oppaassa on mainitaan tiettyjen juhlien olevan uskonnollisia. Minusta tämä ei ole riittävä, vaan kysymys tulee esittää ennen jokaista tilaisuutta.
Seuraava kysymys kuuluu:. Kysyvätkö opettajat oppilailta jatkossa luokassa kuka haluaa mennä kirkkooon? PeV sanoi että vanhemmilla ja OPPILAILLA pitää olla todellinen mahdollisuus kieltäytyä uskonnollisista tilaisuuksista, eivätkä he sitä rajoittaneet mihinkään ikään.
Nyt pitäisi informoida oppilaita, etenkin yläkoululaisia, että heillä on HENKILÖKOHTAINEN OIKEUS kieltäytyä uskonnollisista ohjelmista sanovat vanhemmat mitä tahansa. Kun nuoret saadaan käännytettyä, niin muut ikäluokat seuraavat perässä ja kirkon valta koulussa on mennyttä.
Suomalaisia koskee oppivelvollisuus eli opetussuunnitelman (OPS) mukaiset oppimäärät on opiskeltava peruskoulussa tai vaihtoehtoisesti kotiopetuksessa. Uskonnonharjoittaminen tai uskonnolliset tilaisuudet ei sisälly opetussuunnitelmaan eli oppivelvollisuuden alaisuuteen. Kysynkin misti tulee oppilaiden pakko osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin tai jos ei osallistu niin korvaavaan ohjelmaan? Millä momentilla / asetuksella oppilaat voidaan velvoittaa osallistumaan? Vai onko tässä uskovaiset rehtorit vain luoneet lakiin perustumattoman pakon, jota ei uskalleta kyseenalaistaa?
Eipä tätä kysymystä ole vielä kukaan keksinyt tällä palstalla tehdäkkään, eihän?
Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
Tämä että oppilaiden on pakollista osallistua korvaavaan puuhasteluun, jos ei halua palvoa jumalaa on vähän sama, jos laissa olisi pykälä koko kansalle, että jos et mene sunnuntaina kirkkoon, niin joudut kutomaan saman ajan vaikka sukkaa kansalaisopistossa. Eihän tässä korvaavan toiminan periaatteessa ole mitään järkeä. Mitenkä jopa perustuslakivaliokunnassa voidaan ajatella näin idioottimaisesti? Tälläinen käytäntö on irvikuva ihmisoikeuksista ja vakaumuksenvapaudesta.
Vaparit ainakin ovat keksineet korvaavaa toimintaa: tappelevat keskenään. Lisäksi opettavat samalla antamallaan esimerkillä lapsensa riidankylväjiksi.
Parempi vaparien olisi kutoa sukkaa, vaikka tuskin ne sukkaa saisi aikaiseksi , mutta ainakin sen ajan lapset saisivat olla rauhassa, mitä nyt jumalatonta noitumista joutuisivat kuuntelemaan.
Ja tälläistä käytäntöä, jos et mene jumalanpalvelukseen joudut käytämään saman ajan johonkin muuhun keksittyyn korvaavaan toimintaan Perustuslakivaliokunta kutsuu "aidoksi mahdollisuudeksi kieltäytyä".
"Perustuslakivaliokunnan mukaan koulujen on annettava oppilaille aito mahdollisuus kieltäytyä uskonnollisesta toiminnasta."
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194896923233/artikkeli/valiokunta uskonnollisesta paivanavauksesta pois jaava oppilas ei saa leimautua.html
Herää vain kysymys missä kaikessa muussa vallanpitäjä voi käyttää tätä samaa "aidoksi mahdollisuudeksi kieltäytyä" -käsitettä.
Ei tuosta jäänyt kuin luu kouraan.
"Jos koulussa järjestetään uskonnollisia päivänavauksia, tulee ... huolehtia, että jokaisella on MAHDOLLISUUS OLLA OSALLISTUMATTA näihin tilaisuuksiin."
Kuten tähänkin asti.
"on... olennaista, että oppilaalle... jää... vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Koulujen on tilaisuuksien aikana MAHDOLLISUUKSIEN mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa."
Eli myöskin käytävässä istuttaminen käy, jos ei muutakaan keksitä. Eli aivan kuten nytkin on osassa kouluja.
Kouluja ei siis velvoiteta yhtään mihinkään nykymallista poikkeavaan, vaikka seurakunnan aamunavaukset myönnettiinkin problemaattisiksi negatiivisen uskonnonvapauden kannalta.
En ole varma oliko siinä kuitenkin se, että myös kirkkoon kuuluva oppilas voisi olla osallistumatta seurakunnan järjestämiin aamuhartauksiin.
Kyllä ohjeistus muuttui ja sen noudattamista täytyy vaatia. Muuten ei tapahdu mitään.
Vaikea keksiä koulua, jolla EI olisi mahdollista järjestää vaihtoehtoiseksi toiminnaksi jotain muuta kuin käytävässä istuttamista. Jos joutuu istumaan käytävässä, niin sitten vain vaatimaan selityksiä siitä miksei ole mahdollista järjestää muuta toimintaa. Uskoisin selitysten olevan hyvin hataria tai puuttuvan kokokaan, jolloin päästään sopimaan vaihtoehtoisesta toiminnasta ja siitä se sitten lähtee.
Ja kohta moni muukin haluaa vaihtoehtoiseen toimintaan mukaan. Vain oudot menee kirkkoon.
>>>Kyllä ohjeistus muuttui ja sen noudattamista täytyy vaatia.>Vaikea keksiä koulua, jolla EI olisi mahdollista järjestää vaihtoehtoiseksi toiminnaksi jotain muuta kuin käytävässä istuttamista.>Ja kohta moni muukin haluaa vaihtoehtoiseen toimintaan mukaan.
"Kun kasteprosentit tippuu, niin loppuuhan tuo yhden uskonnon ylivalta yhteisin verovaroin ylläpidetyissä kouluissa."
Juuri näin. Vuosi vuodelta tilanne vaikeutuu koulujen kannalta myös maaseudulla, kun alhaisemman kasteprosentin ikäluokat astuu ensimmäistä kertaa koulunpenkkiin.
Kokomaan kasteosuudenlasku:
2000: 88,7%
2001: 88,2%
2002: 87,1%
2003: 87,0%
2004: 86,1%
2005: 85,7%
2006: 84,1%
--------------------
2007: 84,0%
2008: 82,5%
2009: 80,2%
2010: 79,3%
2011: 77,9%
2012: 75,3%
2013: 75,2%
Vuonna 2007 syntyneet aloittaa koulun ensi keväänä ja putkessa on jo seuraat seitsemän ikäluokkaa, joilla kasteosuus joka vuosi laskee ja eiköhän kasteosuus vain jatka jaskuaan 2014 vuonnakin ja siitä eteenpäin vanhaa trendiä mukaillen.
Vuoden 2013 kasteosuus tulee vielä korjaantumaan alaspäin, kun kirkko julkaisee tilastollisen vuosikirjansa syksyllä.
En tiedä häiritseekö muita, mutta minua ainakin häiritsee kuinka koulut ja muut tahot pitävät evlut kirkoon kuuluvaa samana kuin kristinuskovaa ja tällä perustelee kristinuskon asemaa, palveluita, etuoikeuksia ja oikeutta tyrkyttää kristinuskoa, kuten nyt kuolussa.
Vaikka suomalaisista kuuluu evlut kirkkoon 75 %, niin silti vain 27 % suomalisista uskoon kristinuskon jumalaan. Kun kristinuskon jumalaan uskovia tarkastellaan eri ikäluokissa, niin 27% jakaantuu seuraavasti:
15-29 vuotiaista 15 % uskoo kristinuskon jumalaan
30-39 vuotiaista 21 % uskoo kristinuskon jumalaan
40-49 vuotiaista 29 % uskoo kristinuskon jumalaan
50-64 vuotiaista 33 % uskoo kristinuskon jumalaan
65- vuotiaista 41 % uskoo kristinuskon jumalaan
Lähde:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf
Kaikissa ikäluokissa kristinuskon jumalaan uskoo selvästi alle puolet ikäluokasta. Lisäksi trendi on vahvasti laskeva, kun mennään nuorempiin ikäluokkiin. Peruskouluikäisiä oppilaita ei tutkimuksessa ollut mukana, mutta trendin mukaan he uskovat vielä selvästi harvemmin kuin heitä vanhempi 15-29 vuotiaiden ikäluokka, joka uskon taso oli vain 15 %.
Tämä saattaa koulujen käytännön varsin outoon valoon, jossa uskonnon harjoittamista ja kirkossa käyntiä perustellaan oppilaiden enemmistön kuulumisella kirkkoon, jotka pakkokasteella on kirkkon liitetty eikä oppilaiden omalla tahdolla. Oppilailaiden omaa tahtoa kuvastaa heidän uskonsa taso, joka on erittäin alhainen, sillä vain pieni vähemmistö uskoo.
Kysely on vuodelta 2011. Tiedot on kolme vuotta vanhoja. Kolmessa vuodessa lasku on edelleen jatkunut. Arviolta voi sanoa laskun jatkuneen vanhaan malliin kaikissa ikäluokissa. Jos veikkaa tämän päivän prosentteja, niin muutaman prosettiyksikön voi kaikista ottaa pois. Tutkimus tehdään neljän vuoden välein. Joten seuraava on tulossa jo vuonna 2015. Luvut julkaistaan vuoden 2016 puolella. Joten silloin saadaan yksi kylmä suihku kirkon niskaan.
Koska 10 vuoden välein tuosta ikäluokasta uskoo yhä harvempi eikä se lisäänny iän myötä niin pian tulee ikäluokka josta vain 2% uskoo kristittyjen satuihin.
Kovaa faktaa:
Vapareihin uskoo yhä harveneva joukko, alle puolitoista tuhatta, vaikkei uskoisi yhteiskunnan tuen määrästä.
Hienoja " liittokokouksia" pitää piiskuinen juopotteleva porukka. Kulkevat puhenjohtajan perässä kynä ja lehtiö kädessä, vähän kuin P-Koreassa, lisänä vain kaljapullo toisessa kädessä.
Kukapa järkevä ihminen nykyaikana uskoisi vaparibolsujen propagandaa.
Koulujumalanpalvelujen järjestämisessä yksi perustelu on tapa. Eli kun maan kansalaiset eli oppilaiden vanhemmat käyvät jumalanpalvelusissa, niin kyllä tätä tapaa sopii oppilaillekin tyrkyttää. Kun kaikki muut perustelut on jo tällä sivulla perusteltu kumoon, niin tarkastellaanpa kuinka hyvin tämä perustelu kantaa. Tarkastelun kohteena vuoden 2013 luvut.
Suomen väkiluku 2013: 5 451 270
http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html?ad=notify
Peruskoulun oppilasmäärä vuonna 2013: 540 477
http://www.stat.fi/til/pop/2013/pop_2013_2013-11-15_tie_001_fi.html
Ev.lut. kirkon jumalanpalvuskäyntien määrät vuonna 2013:
Pääjumalanpalvelukset: 3 406 879
Muut: jumalanpalvelukset: 2 627 137
Jumalanpalvelukset yhteensä: 6 034 016
Koulujumalanpalvelukset: 930 649
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/2D367082EF5DE24AC225785E003D6830/$FILE/Yleinen_seurakuntatyo_A3_koko_kirkko_2013.xlsx
Luvuista voidaan laskea, että suomalaiset (5 451 270) käy jumalanpalveluksessa (6 034 016) noin 1,1 kertaa vuodessa. Kun luvusta putsataan koulujumalanpalvelukset (930 649) pois tippuu jumalanpalveluksissa käyntitiheys 0,9 kertaa vuodessa. Peruskoululaisia (540 477) käytetään koulujumalanpalveluksissa (930 649) noin 1,7 kertaa vuodessa.
Siinä missä kansa käy keskimäärin noin 0,9 kertaa jumalanpalveluksessa käytetään peruskoulun oppilaita keskimäärin noin 1,7 kertaa jumalanpalveluksessa eli noin kaksinkertainen määrä.
Eli tämäkin perustelu ainakin puoliksi ontuu.
Mainitaan vielä, että kaikkiaan jumalanpalveluskäyntien määrä on laskenut edellisestä vuodesta 2012 noin 200 000 käyntikerralla. Eli tasaisen laskun mukaan messuaminen loppuu 30 vuoden päästä.
Graafinen kuva laskusta seuraavasta linkistä:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/2D367082EF5DE24AC225785E003D6830/$FILE/Yleinen%20seurakuntaty%F6%202013.pdf
Kivasti on kaikki muukin kirkon seurakuntatyöraportissa miinuksella. Kun ihmisiä ei enää kiinnosta yksityinen uskonnonharjoitaminen, niin kirkko yrittää väkisin työntyä julkisiin tiloihin ja palveluihin uskontonsa kanssa.
Juu, ja "julkisen tilan" käsite on vielä sekoittava, sillä sillä ei tarkoiteta vain julkista tilaa, esimerkiksi toria, vaan myös julkisen viranomaisen toimintaa, siis sitä, että esim. koulun rehtori ja opettajat käyttävät työaikaansa kirkon jumalanpalveleusruletin pyörittämiseen...
Se että perustulakivaliokunta meni suvivirren savuverhon suojassa tukemaan koulun alistamista kirkon käsikassaraksi, on kansainvälisesti katsoen ihmnisoikeuspoliittinen skandaali, jossa kiistetään EIT:n linjaukset, ja sitä nuo kirkkopoliitikkopäättäjät vielä saavat katua
Perustuslakivaliokunta ei perustellut jumalanpalveluksia koskevaa löysäilylinjaa. Kysesssä onkin "näytösoikeudenkäynnin" jälkeen nuijittu pölhöpopulistinen poliittinen päätös, ei ihmisoikeuksia kunnioittava päätös.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ohje on perustelematon vesitys Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksista.
On silti varmaan paikkoja, jossa edes tämä ei toteudu:
"... Jos koulussa järjestetään uskonnollisia päivänavauksia, tulee myös näiden ajankohdista tiedottaa etukäteen, ja samalla huolehtia, että jokaisella on mahdollisuus olla osallistumatta näihin tilaisuuksiin.
Perustuslakivaliokunnan mielestä on kaiken kaikkiaan olennaista, että oppilaalle tai hänen huoltajalleen jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa. Lisäksi julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan se, että tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä ei aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seurauksia."
Onko tuo "mahdollisuuksien2 mukaan tahallisen vai tahattoman vähättelevä ilmaus?
"Oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään." (HE 170/2002 vp)
Taustaksi yllä olevalle sitaatille:
Kun Perusopetuslakia muutettiin Uskonnonvapauslain uudistuksen yhteydessä, oli hallituksen esityksessä (HE 170/2002 vp) ehdotus uudeksi pykäläksi "13 a § Uskonnon harjoittamiseen osallistuminen" ja siinä mm.
seuraavaa: "Oppilaalle, joka ei osallistu uskonnon harjoittamiseen, tulee järjestää sen sijasta muuta toimintaa."
Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa oli seuraava kohta, joka on nyt syytä nostaa esiin:
"Perusopetuksen järjestäjä päättää, mitä toimintaa järjestetään niille oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon harjoittamiseen. Oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään."
Perustuslakivaliokunta kuitenkin poisti pykälän 13 a laista sekä ilmaisi että perustuslain määräys riittää ja että voidaan antaa hallinnollisia ohjeita.
Opetushallituksen eli OPH:n 2003/2006 antama ohje asiasta kuitenkin "unohti" tuon perusteluissa esitetyn ajatuksen, sillä siinä puhutaan vain muusta toiminnasta, mutta ei mitään em. samankaltaisuudesta. OPH on siten osaltaan ollut estämässä sitä, että uskonnonharjoitukseen osallistumattomille oppilaille järjestettäisiin kunnollista vaihtoehtoista toimintaa.
Samalla kun on perustetta edelleen nostaa esiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n ja apulaisoikeuskanslerin päätöksen sisältöjä ja puolustaa kantaamme, jonka mukaan koulun ja päiväkodin ei pitäisi järjestää yhden(kään) uskonnollisen yhdyskunnan tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, meidän on aiheellista alkaa toimia myös tuon vaihtoehtoisen "muun ohjelman" laadun parantamisen puolesta - viitaten hallituksen esityksen perusteluissa esittämään näkemykseen.
Siinä ei muuten ole todellakaan perustuslakivaliokunnan vesityspäätössään nyt käyttämää tahallisen tai tahattoman vähättelevää ilmaisua "mahdollisuuksien mukaan".
"meidän on aiheellista alkaa toimia myös tuon vaihtoehtoisen "muun ohjelman" laadun parantamisen puolesta"
Muuta ohjelmaa toki voidaan järjestää, mutta sen on oltava vapaaehtoista. Esim jos jumalanpalvelus on koulupäivän päätteeksi, niin siihen osallistumattomilla on oltava mahdollisuus lähteä kotiin. Ei ole olemassa yhtäkään perustelua miksi jumalanpalvelukseen osallistumattomien olisi pakko osallistua korvaavaan toimintaan. Uskonnonharjoittaminen ei kuulu opetussuunnitelmaan (ops) eikä täten kuulu oppivelvollisuuden piiriin ja täten ei myöskään korvaava toiminta sisällöstä riippumatta kuulu opetussuunnitelmaan eikä oppivelvollisuuden piiriin. Jonkun halu palvoa jumalaa ei voi tuoda muille mitään velvollisuuksia. Jos tuo, niin se on uskonnonvapauden vastaista. Julkisella oppilaitoksella on tosin velvollisuus järjestää asianmukaista korvaavaa toimintta, mutta vapaaehtoisuus pohjalta.
En varsinaisesti vastustaisi, jos 7.--9. -luokkalaisilla ei olisi mitään korvaavaa vaan tosiaan jumalanpalveluksen sijaan pääsisi aiemmin kotiin tai tulisi myöhemmin.
Olisi muuten kirkossa aika pian aika vähänlaisesti väkeä... Jos kohta arvaan jo mitä sitten tapahtuisi: kirkkokaffeet alettaisiin tarjota yläastelaisille, tai kirkkojäätelöt tai jotain.
Miksi vain ev.lut. uskoville järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia? Ainakin suurimmilla paikkakunnilla koulujen rasitusta voitaisiin lisätä vaatimalla kaikille muillekin uskontoryhmille oman vakaumuksenmukaista korvaavaa toimintaa ja tämä myös vain halukkaille. Kun ev.lut. uskovien lisäksi olisi muslimi, juutalais, hindu, ortodoksi, katolinen, budhalainen, jne... palvontaryhmä, niin voisi aika monella koululla loppua into viedä oppilaita kirkkoon tälläisen organisointirumban edessä. Lisäksi olisi yksi yleinen korvaava ryhmä, joka myös olisi vapaaehtoinen. Ja kaikilla oppilailla olisi myös mahdollisuus jättää koko show väliin ja lähteä suoraan kotiin. Tämä kaikki uskonto-/vakaumusryhmät kattava ohjelmapalettivaatimus pitäisi esittää aina kun yhdelle (ev.lut.) järjestetään uskonnollista ohjelmaa. Johan jo perustuslain uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus momentit edellyttää tälläisen järjestelyn. Tai sitten on tietenkin se viisaampi ratkaisu eli ei järjestetä julkisessa koulussa ollenkaan uskonnonharjoitusta, vaan jätetään se yksityisajalle ja uskontokuntien järjestettäväksi. Edellämainitulla vaatimuksella saataisiin jälkimmäinen käytäntö näyttäytymään kouluille aikas houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Niinhän sitä sanotaan, suuret laivat kääntyy hitaasti. Eiköhän tässäkin asiassa edistytä tasaisesti, ja suurempiakin muutoksia tulee, kun kaupungeissa evlut-kirkko jää vähemmistöön. Kirkkokin tunnustaa, että koko maan suunta nähdään kaupungeissa ensimmäisenä. Ellen väärin muista, niin pääkaupunkiseudulla kirkon jäsenmäärä on 17 prosenttiyksikköä muuta maata pienempi, ja siellä jää nykyisellä kehityssuunnalla ensimmäisenä vähemmistöön. Kun evlut-kirkko ei ole enää edes valtakirkko kaikkialla, käy kirkon suosimisen perustelu vaikeaksi.
kenttäpiispa Pekka Särkiö
"Puolustusvoimissa järjestetään hartauksia, koska se on perusoikeus palveluksessa oleville. Osallistumiseen ei ole pakkoa. Vaihtoehtona on samaan aikaan eettistä toimintaa."
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7928875A01806164C2257CCF002B5975?OpenDocument&lang=FI
Tässä kenttäpiispa Pekka Särkiön käsitys pakottomuudesta.
Kun on uskonnollinen aamunavaus, niin kyllä se tiedetään jo edellisenä päivänä ja usein jo paljon aikaisemmin. Käytäntönä pitäisi olla ilmoittaa oppilaille edellisenä päivänä seuraavan aamun uskonnollisesta aamunavauksesta. Uskonnollinen aamunavaus alkaa 8:00 ja ensimmäinen oppitunti alkaa 8:15 tai uskonnollinen aamunavaus alkaa 7:45 ja ensimmäinen oppitunti 8:00. Ne jotka haluavat osallistu uskonnolliseen aamunavaukseen tulevat sen alkaessa paikalle ja ne jotka eivät halua harjoittaa uskonnollisia menoja ovat vapaita tulemaan kouluun sitten kun ensimmäinen oppitunti alkaa. Mitä järkeä on istuttaa käytävässä niitä jotka ei halua harrastaa uskonnollisia menoja, kun he voivat yksinkertaisella järjestelyllä nukkua aamulla 15 minuuttia pidempään. Vai pelkääkö koulun uskova rehtori ettei uskonnolliseen aamunavaukseen olisi tulijoita, jos ei olisi pakollista rankaisevaa ja nöyryyttävää korvaavaa ohjelmaa.