Sortamattoman yksirunkoisen sloopin määritelmä

3 minsaa meni ja ilman perusteluja, hyvä hyvä. Ensi kerralla nopeampi reagointi ja paremmilla perusteluilla.

grgewg kirjoitti:

3 minsaa meni ja ilman perusteluja, hyvä hyvä. Ensi kerralla nopeampi reagointi ja paremmilla perusteluilla.

Muodostaessaan nostetta kölii aina sortaa liikkuessaan veden läpi, jos köli ei sortaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta. Jos sitten yrität korjata asian kääntämällä kölin veneen keskilinjasta niin kölisi sortaa edelleen mutta keulasi osoittaa vielä alemmas.

heh, kirjoitti:

Muodostaessaan nostetta kölii aina sortaa liikkuessaan veden läpi, jos köli ei sortaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta. Jos sitten yrität korjata asian kääntämällä kölin veneen keskilinjasta niin kölisi sortaa edelleen mutta keulasi osoittaa vielä alemmas.

Lue lisää

"Muodostaessaan nostetta kölii aina sortaa liikkuessaan veden läpi, jos köli ei sortaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta"

Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan. Katso:

http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
" Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

picture of keel

This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

Fw = -{Fk Fd}.

So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "

heh, kirjoitti:

Muodostaessaan nostetta kölii aina sortaa liikkuessaan veden läpi, jos köli ei sortaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta. Jos sitten yrität korjata asian kääntämällä kölin veneen keskilinjasta niin kölisi sortaa edelleen mutta keulasi osoittaa vielä alemmas.

Lue lisää

Muodostaessaan nostetta lentokoneen siipi aina sakkaa liikkuessaan ilman läpi, jos siipi ei sakkaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta.

Aivan järjetön lause, huomatko.

i67gg kirjoitti:

"Muodostaessaan nostetta kölii aina sortaa liikkuessaan veden läpi, jos köli ei sortaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta"

Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan. Katso:

http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
" Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

picture of keel

This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

Fw = -{Fk Fd}.

So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "

Lue lisää

Jos kölin nostovoima olisi yhtä suuri kuin purjeen vastakkaiseen suuntaan painava voima niin veneesi ei liikkuisi lainkaan.

20+15 kirjoitti:

Jos kölin nostovoima olisi yhtä suuri kuin purjeen vastakkaiseen suuntaan painava voima niin veneesi ei liikkuisi lainkaan.

Jos kölin nostovoima olisi yhtä suuri kuin purjeen vastakkaiseen suuntaan painava voima niin veneesi ei liikkuisi lainkaan. "

Purjeesta tulee yksinkertaisesti esitettynä kaksi voimakomponenttia, nopean purjeveneen köli kumoaa sivuttaisliikkeen ja jäljelle jää eteenpäin vievä voima.

http://physicsofsailing.wikispaces.com/file/view/IMAGE_002.png/54019710/IMAGE_002.png

bcvbxcvb kirjoitti:

Muodostaessaan nostetta lentokoneen siipi aina sakkaa liikkuessaan ilman läpi, jos siipi ei sakkaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta.

Aivan järjetön lause, huomatko.

Lue lisää

Purjelentokone sortaa lentäessään aina, eli se kulkee alaspäin ilmassa. Pysyäkseen ilmassa ja noustakseen ylöspäin sen täytyy pysytellä nousevassa ilmavirtauksessa, mutta siipi sortaa koko ajan.

Aina sortaa kirjoitti:

Purjelentokone sortaa lentäessään aina, eli se kulkee alaspäin ilmassa. Pysyäkseen ilmassa ja noustakseen ylöspäin sen täytyy pysytellä nousevassa ilmavirtauksessa, mutta siipi sortaa koko ajan.

Lue lisää

Purjelentokone tarvitsee paljon ulkoista energiaa päästäkseen liikkeelle. Energia on varastoitu korkeuteen jota nostavat ilmavirtaukset pitävät yllä. Analogia ei sovi purjehdukseen.

Aina sortaa kirjoitti:

Purjelentokone sortaa lentäessään aina, eli se kulkee alaspäin ilmassa. Pysyäkseen ilmassa ja noustakseen ylöspäin sen täytyy pysytellä nousevassa ilmavirtauksessa, mutta siipi sortaa koko ajan.

Lue lisää

Iso ero, purjelentokone ei liiku mihinkään 3 m/s tuulella maassa, purjevene vedessä kulkee yli 5 solmua.

http://www.yachtingaustralia.com.au/site/yachting/ayf/downloads/Technical/Measurement/2012 ORC Forms/7140 ORC Certificate.pdf

efhnwh kirjoitti:

Purjelentokone tarvitsee paljon ulkoista energiaa päästäkseen liikkeelle. Energia on varastoitu korkeuteen jota nostavat ilmavirtaukset pitävät yllä. Analogia ei sovi purjehdukseen.

Lue lisää

Olet ihan jodlari. Purjelentoon lähdet pahvivuoren päältä. Purjelentokoneen eteenpäin vievä voima syntyy painovoimasta, se vastaa purjeveneeseen kohdistuvaa tuulivoimaa. Siipi sortaa ilmavirrassa mutta muodostaa myös nostetta joten putoaminen (sortaminen) on hidasta. Nousevassa virtauksessa purjelentokone pysyy ilmassa vaikka kuinka kauan mutta silti siipi sortaa koko ajan. Ilman nousevaa virtausta kone laskee (sortaa) maahan asti.

jodlarin analogia kirjoitti:

Olet ihan jodlari. Purjelentoon lähdet pahvivuoren päältä. Purjelentokoneen eteenpäin vievä voima syntyy painovoimasta, se vastaa purjeveneeseen kohdistuvaa tuulivoimaa. Siipi sortaa ilmavirrassa mutta muodostaa myös nostetta joten putoaminen (sortaminen) on hidasta. Nousevassa virtauksessa purjelentokone pysyy ilmassa vaikka kuinka kauan mutta silti siipi sortaa koko ajan. Ilman nousevaa virtausta kone laskee (sortaa) maahan asti.

Lue lisää

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

pure utv Lee saraketta ja lopeta skeidanjauhaminen

palaute1234 kirjoitti:

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

pure utv Lee saraketta ja lopeta skeidanjauhaminen

Lue lisää

- Leeway Angle. A leeway angle of zero degrees indicates that the craft drifts directly downwind.
- Leeway Velocity Vector The magnitude of the leeway velocity. Leeway speed is always positive.
Leeway speed and angle are the polar coordinates for the leeway velocity vector.

Leeway Angle nolla tarkoittaa vene menee suoraan myötätuuleen.

Leeway Velocity Vector on aina positiivinen. Tarkoittaa että sortaa aina.

Sortaa aina kirjoitti:

- Leeway Angle. A leeway angle of zero degrees indicates that the craft drifts directly downwind.
- Leeway Velocity Vector The magnitude of the leeway velocity. Leeway speed is always positive.
Leeway speed and angle are the polar coordinates for the leeway velocity vector.

Leeway Angle nolla tarkoittaa vene menee suoraan myötätuuleen.

Leeway Velocity Vector on aina positiivinen. Tarkoittaa että sortaa aina.

Lue lisää

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf
Enimmäkseen sorto on 0-2 astetta, ei pysty ohjaamaan edes niin tarkasti.

i67gg kirjoitti:

"Muodostaessaan nostetta kölii aina sortaa liikkuessaan veden läpi, jos köli ei sortaisi ei se myöskään saisi aikaan nostetta"

Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan. Katso:

http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
" Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

picture of keel

This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

Fw = -{Fk Fd}.

So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "

Lue lisää

Tää oli aivan huippua: "Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan".

Pistämättömän täydellistä hölynpölyä, joka kertoo, että sen kirjoittaja on pihalla kuin toissavuotinen lumiukko. Täydellinen tietämättömyys ei tietenkään ikinä ole estänyt jänkkäämästä tappiin saakka.

hgderfjjjk kirjoitti:

Iso ero, purjelentokone ei liiku mihinkään 3 m/s tuulella maassa, purjevene vedessä kulkee yli 5 solmua.

http://www.yachtingaustralia.com.au/site/yachting/ayf/downloads/Technical/Measurement/2012 ORC Forms/7140 ORC Certificate.pdf

Lue lisää

Tää purjelentovertaus on täysin relevantti. Mutta osoittaa myös, jodlarin ymmärrys aiheesta tuskin poikkeaa nollasta. Ja jos poikkeaa, niin kumpaan suuntaan.

Muuta olipa yhdessä kohtaa jodlarikin oikeassa. Maassa oleva purjelentokone lähes poikkeuksetta ei liiku mihinkään. Ei edes 10 m/s tuulessa, koska se tuulessa sidotaan paikalleen maahan. Ja liikkuu maassa lopulta vain vetämällä.

sulla sortaa aina kirjoitti:

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf
Enimmäkseen sorto on 0-2 astetta, ei pysty ohjaamaan edes niin tarkasti.

Lue lisää

Sortaa vastatuulessa enemmän, ymmärtäisit edes mikä on myötätuulisorto ja mikä vastatuulisorto.

Sortaa kirjoitti:

Sortaa vastatuulessa enemmän, ymmärtäisit edes mikä on myötätuulisorto ja mikä vastatuulisorto.

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf
Enimmäkseen sorto on 0-2 astetta, ei pysty ohjaamaan edes niin tarkasti.

this is the top! kirjoitti:

Tää oli aivan huippua: "Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan".

Pistämättömän täydellistä hölynpölyä, joka kertoo, että sen kirjoittaja on pihalla kuin toissavuotinen lumiukko. Täydellinen tietämättömyys ei tietenkään ikinä ole estänyt jänkkäämästä tappiin saakka.

Lue lisää

Noin upputkkivenelijät vastaavat, koska ei ole esittää tietellistä vasta-argumenttia ja on uppotukit myymättä. Sitä odotellessa Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan.

purjelento/purjehdus kirjoitti:

Tää purjelentovertaus on täysin relevantti. Mutta osoittaa myös, jodlarin ymmärrys aiheesta tuskin poikkeaa nollasta. Ja jos poikkeaa, niin kumpaan suuntaan.

Muuta olipa yhdessä kohtaa jodlarikin oikeassa. Maassa oleva purjelentokone lähes poikkeuksetta ei liiku mihinkään. Ei edes 10 m/s tuulessa, koska se tuulessa sidotaan paikalleen maahan. Ja liikkuu maassa lopulta vain vetämällä.

Lue lisää

"Tää purjelentovertaus on täysin relevantti. "

utv puppua tuo.

,.oo00 kirjoitti:

Noin upputkkivenelijät vastaavat, koska ei ole esittää tietellistä vasta-argumenttia ja on uppotukit myymättä. Sitä odotellessa Noste ja sorto kumoavat toisensa ja siksi nopea purjevene menee suoraan.

Lue lisää

Menee takuuvarmasti helmiä jodlarille, mutta menköön. Sorto tuottaa köliin nostovoiman. Ja tämän tietämiseen ei tarvittaisi peruskoulufysiikan pidempää oppimäärää virtaustekniikasta.

Tai ehkä jodlarin kölissä onkin epäsymmetrinen profiili ja venettä purjehditaan vain yhdellä halssilla odotellen järkeviä olosuhteita?

vvdwfv kirjoitti:

Jos kölin nostovoima olisi yhtä suuri kuin purjeen vastakkaiseen suuntaan painava voima niin veneesi ei liikkuisi lainkaan. "

Purjeesta tulee yksinkertaisesti esitettynä kaksi voimakomponenttia, nopean purjeveneen köli kumoaa sivuttaisliikkeen ja jäljelle jää eteenpäin vievä voima.

http://physicsofsailing.wikispaces.com/file/view/IMAGE_002.png/54019710/IMAGE_002.png

Lue lisää

Purjeveneen köli kumoaa sivuttaisliikkeen sortamalla. Koska köli muodostaa nostetta vain kohtauskulmalla on sorto on välttämätöntä. Sortamaton köli ei toimi muuta kuin ankkuroimalla se meren pohjaan ja silloin veneesi ei liiku.

minimaalinen oppimää kirjoitti:

Menee takuuvarmasti helmiä jodlarille, mutta menköön. Sorto tuottaa köliin nostovoiman. Ja tämän tietämiseen ei tarvittaisi peruskoulufysiikan pidempää oppimäärää virtaustekniikasta.

Tai ehkä jodlarin kölissä onkin epäsymmetrinen profiili ja venettä purjehditaan vain yhdellä halssilla odotellen järkeviä olosuhteita?

Lue lisää

Fiktiivisessä veneessä voi olla köli vaikka menosuuntaan poikittain :) Jodlarin pitäisi harkita uraa sketsitaiteilijana.... paljonko veloitat jos tulet meidän seuran seuraaviin kekkereihin esiintyjäksi? Voit päästä jopa astumaan ihan oikeaan purjeveneeseen jos lupaat olla oksentamatta sitlooraan kun alkaa keinua.

Sorto on välttämätön kirjoitti:

Purjeveneen köli kumoaa sivuttaisliikkeen sortamalla. Koska köli muodostaa nostetta vain kohtauskulmalla on sorto on välttämätöntä. Sortamaton köli ei toimi muuta kuin ankkuroimalla se meren pohjaan ja silloin veneesi ei liiku.

Lue lisää

"Sorto on välttämätön"
http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

TWA 90-180, niin sorto on 0-1 astetta.

minimaalinen oppimää kirjoitti:

Menee takuuvarmasti helmiä jodlarille, mutta menköön. Sorto tuottaa köliin nostovoiman. Ja tämän tietämiseen ei tarvittaisi peruskoulufysiikan pidempää oppimäärää virtaustekniikasta.

Tai ehkä jodlarin kölissä onkin epäsymmetrinen profiili ja venettä purjehditaan vain yhdellä halssilla odotellen järkeviä olosuhteita?

Lue lisää

"Sorto tuottaa köliin nostovoiman. "

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

TWA 90-180, niin sorto on 0-1 astetta.

"
First 36.7: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

Nyt on mustaa valkoisella, että purjevene voi purjehtia sortamatta moneen suuntaan. Kyseessä on siis Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle). Joko loppuu utveiden skeidanjauhanta aiheesta?

hwrjhwrj kirjoitti:

"
First 36.7: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

Nyt on mustaa valkoisella, että purjevene voi purjehtia sortamatta moneen suuntaan. Kyseessä on siis Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle). Joko loppuu utveiden skeidanjauhanta aiheesta?

Lue lisää

Utv: n ja jodlarin ero löytyy veneenomistussuhteesta. Jodlarilla EI OLE venettä ja sehän syö miestä/pikkupoikaa. Niinkuin näillä palstoilla yötäpäivää tapahtuu. Onneksi hän saa pikkujöpötyksen aikaiseksi loputtomilla plaanauksilla juutuubissa. Hän on virtuaalipurjehduksen kruunaamaton kuningas.

Ylpeä veneenOMISTAJA kirjoitti:

Utv: n ja jodlarin ero löytyy veneenomistussuhteesta. Jodlarilla EI OLE venettä ja sehän syö miestä/pikkupoikaa. Niinkuin näillä palstoilla yötäpäivää tapahtuu. Onneksi hän saa pikkujöpötyksen aikaiseksi loputtomilla plaanauksilla juutuubissa. Hän on virtuaalipurjehduksen kruunaamaton kuningas.

Lue lisää

Ei loppunut näköjään skeidanjauhanta. Sitä se uppotukkiveneily teettää. On utveilla huono olo töissä, vapaa-ajalla, veneessä, koko ajan.

Avuksi:

http://www.rogersyachtdesign.com/

Tuolta eräs suomalainen ex-uppotukkiveneilijäkin sai apua. Olivat joutuneet kellumaan lapsiparat 10 vuotta vanhempien uppotukilla.

nernnemh kirjoitti:

Ei loppunut näköjään skeidanjauhanta. Sitä se uppotukkiveneily teettää. On utveilla huono olo töissä, vapaa-ajalla, veneessä, koko ajan.

Avuksi:

http://www.rogersyachtdesign.com/

Tuolta eräs suomalainen ex-uppotukkiveneilijäkin sai apua. Olivat joutuneet kellumaan lapsiparat 10 vuotta vanhempien uppotukilla.

Lue lisää

Työt ei paljoa työtöntä rasita. Kelpaa olla Jodlar, vapaa herrasmies. Ei työtä, ei vaimoa tai perhettä, ei venettä, ei kunnon autoa, kyllä kelpaa olla jodlari! Toteutumattomien haaveiden järjestys oli muistaakseni: X-79, jod-35 ( josta sain syntymänimensä, jodlari,) sunfast 3200, pogo. Mikä noista antaa parhaan peräsintuntuman netissä?

Oikeaanlaitaan kirjoitti:

Työt ei paljoa työtöntä rasita. Kelpaa olla Jodlar, vapaa herrasmies. Ei työtä, ei vaimoa tai perhettä, ei venettä, ei kunnon autoa, kyllä kelpaa olla jodlari! Toteutumattomien haaveiden järjestys oli muistaakseni: X-79, jod-35 ( josta sain syntymänimensä, jodlari,) sunfast 3200, pogo. Mikä noista antaa parhaan peräsintuntuman netissä?

Lue lisää

"Mikä noista antaa parhaan peräsintuntuman netissä? "

Utveiden kannattaa aloittaa tästä:
http://www.virtualskipper.com/

Oikeaanlaitaan kirjoitti:

Työt ei paljoa työtöntä rasita. Kelpaa olla Jodlar, vapaa herrasmies. Ei työtä, ei vaimoa tai perhettä, ei venettä, ei kunnon autoa, kyllä kelpaa olla jodlari! Toteutumattomien haaveiden järjestys oli muistaakseni: X-79, jod-35 ( josta sain syntymänimensä, jodlari,) sunfast 3200, pogo. Mikä noista antaa parhaan peräsintuntuman netissä?

Lue lisää

Ei uskoisi,että aikuiset tällä palstalla kirjoittaa.

Ylpeä veneenOMISTAJA kirjoitti:

Utv: n ja jodlarin ero löytyy veneenomistussuhteesta. Jodlarilla EI OLE venettä ja sehän syö miestä/pikkupoikaa. Niinkuin näillä palstoilla yötäpäivää tapahtuu. Onneksi hän saa pikkujöpötyksen aikaiseksi loputtomilla plaanauksilla juutuubissa. Hän on virtuaalipurjehduksen kruunaamaton kuningas.

Lue lisää

Nyt utvt ovat päässet töistä ja matkalla kotiin. Illalla ja yöllä alkaa tulla taas pahan olo purkaksia tänne.

hwrjhwrj kirjoitti:

"
First 36.7: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

Nyt on mustaa valkoisella, että purjevene voi purjehtia sortamatta moneen suuntaan. Kyseessä on siis Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle). Joko loppuu utveiden skeidanjauhanta aiheesta?

Lue lisää

Sinä katsot tuosta taulukosta sortoa myötätuuleen ;) Katsopa tuo "up.leeway" niin saat vaihteluväliksi 2,6 - 6 astetta..... että se siitä jauhannasta

12354432554 kirjoitti:

Sinä katsot tuosta taulukosta sortoa myötätuuleen ;) Katsopa tuo "up.leeway" niin saat vaihteluväliksi 2,6 - 6 astetta..... että se siitä jauhannasta

Alle 8 m/s tuulessa sorto on alle 4 astetta, avomerellä aallokossa ko tuulessa ei pysty 4 asteen tarkuudella ohjaamaan ja hyvinpurjehtiva vene kulkee riitävän nopeasti, joloin sortoa ei tarvitse ottaa ohjailukurssissa huomioon.

Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto.

h2tyh24 kirjoitti:

Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto.

kumpi siis on mielestäsi suurempi:
4,63 m/s = 9 solmua vai
5 kN
???

Edelliset edustavat vauhtia, jälkimmäinen sortoa.
Onko siis niin, että koska 5 > 4,63 nostetta on enemmän, vai onko kuitenkin niin, että koska 9>5 vauhtia on enemmän ?

aitopurjehtija kirjoitti:

kumpi siis on mielestäsi suurempi:
4,63 m/s = 9 solmua vai
5 kN
???

Edelliset edustavat vauhtia, jälkimmäinen sortoa.
Onko siis niin, että koska 5 > 4,63 nostetta on enemmän, vai onko kuitenkin niin, että koska 9>5 vauhtia on enemmän ?

Lue lisää

Tuollaisen pohtimisen sijaan kannattaa mennä vaikka purjelautailemaan, niin saa käsityksen sorron olemattomuudesta.

http://www.youtube.com/watch?v=ugK_mLTN18U

h2tyh24 kirjoitti:

Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto.

Melges kulkee luovilla jotain 6.2-6.4 solmua, purjetta muistaakseni noin 30 m2. Kölin lateraalipilta on pieni. Siis väkisinkin sortoa on. Sanoisin, että enemmän kuin perinteisissä veneissä.

Oleellista on, että kölin toiminnan sallimaa maksimi sortoa ei ylitetä. Voi olla, että kapea köli sallii suuremman sorron kuin leveä. Jos sorto on ongelma, purjehtijan täytyy opetella tuntemaan vene ja ajamaan sitä pienemmällä sorrolla. Ehkäpä normaalin veneen köliä ei saa sakkaamaan, jos kallistus pidetään kurissa...

12+9 kirjoitti:

Melges kulkee luovilla jotain 6.2-6.4 solmua, purjetta muistaakseni noin 30 m2. Kölin lateraalipilta on pieni. Siis väkisinkin sortoa on. Sanoisin, että enemmän kuin perinteisissä veneissä.

Oleellista on, että kölin toiminnan sallimaa maksimi sortoa ei ylitetä. Voi olla, että kapea köli sallii suuremman sorron kuin leveä. Jos sorto on ongelma, purjehtijan täytyy opetella tuntemaan vene ja ajamaan sitä pienemmällä sorrolla. Ehkäpä normaalin veneen köliä ei saa sakkaamaan, jos kallistus pidetään kurissa...

Lue lisää

Sorrot eivät ole lähelläkään sakkauskulmia (yli 10 astetta) missään jatkuvassa tilanteessa. Huonon vendan jälkeen tai startissa tilanne voi olla toinen. Samoin peräsimen saa sakkaamaan, kun sille laittaa liikaa painetta. Yleensä peräsin on mitttasuhteeltaan paljon syvempi ja kapeampi kuin köli. Tästä seuraa parempi tehokkuus, mutta myös suurempi herkkyys sakkaukselle, jota kompensoidaan yleensä käyttämällä vähemmän sakkausherkkää profiilia (esim. perinteistä 00-sarjaa 12-18% paksuudella).

Köli (ja symmetriset siipiprofiilit yleensäkin) toimii parhaiten suuruusluokkaa 4 asteen kohtauskulmalla eli sorrolla. Veneen rungon kannalta tilanne taas voi olla hyvinkin erilainen runkomuodosta riippuen. Usein rungon vastus kasvaa liikaa sorron kasvaessa, jolloin sen optimi on alempi sorto, Siksi joissain veneissä käytetään säädetttäviä eviä, joilla saadaan eri kohtauskulma rungolle ja evälle.

Kölin pinta-alaa optimoimalla haetaan sopiva sortokulma kokonaisuuden kannalta. Suuri pinta-ala jarruttaa, varsinkin avotuulilla täysin turhaan, mutta tietysti myös vähentää sortoa.

Syväyksen kasvattaminen parantaa evien tehoa eli samalla pinta-alalla sorto vähenee ja myös vastus vähenee. Bulbista taas on vain haittaa (muussa kuin oikaisevan momentin kannalta). Se heikentä evien tehoa ja aiheuttaa itsessään vastusta.

h2tyh24 kirjoitti:

Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto.

"Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto"... Miettikääs hetki mitä tuo tarkoittaisi jos olisi totta ;)

fghjdhhfh kirjoitti:

"Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto"... Miettikääs hetki mitä tuo tarkoittaisi jos olisi totta ;)

Montakohan Newtonia onkaan edes yksi aste?

fghjdhhfh kirjoitti:

"Kuten melgeskuski tuossa esittää, tarpeeksi vauhtia niin kölin noste on suurempi kuin sorto"... Miettikääs hetki mitä tuo tarkoittaisi jos olisi totta ;)

Se olikin Jodlarin pieru :D Todellisuudessa kölin noste loppuu silloin kun sortaminen loppuu. Kölissä joka ei sorra ei myöskään ole yhtään nostetta, joten nostaakseen köli sortaa aina.

kuten esittää, heh kirjoitti:

Se olikin Jodlarin pieru :D Todellisuudessa kölin noste loppuu silloin kun sortaminen loppuu. Kölissä joka ei sorra ei myöskään ole yhtään nostetta, joten nostaakseen köli sortaa aina.

Lue lisää

Pienenä pilkunviilauksena "noste" (bouyant force) tarkoittaa nesteen aiheuttamaa staattista Archimedeksen lain mukaista voimaa. Siipiprofiilin aiheuttama virtaussuuntaan nähden sivuttaisvoimaa kutsutaan "nostovoimaksi" (lift force) johtuen teorioiden lentokonehistoriasta. Se on taas dynaaminen virtauksesta syntyvä voima, joka nostaa lentokoneen ilmaan.

Kölin sivuttaisvoima (=kölin nostovoima, jos sivuttaisvoima on määritelty kulkusuunnan mukaan ei kölisuunnan) on tasapainossa purjeiden sivuttaisvoiman kanssa (ei nostovoiman, joka on määritelty suhteellisen tuulen mukaan). Purjeiden ja kölin sivuttaisvoimat aiheuttavat momentin, joka havaitaan kallistumisena. Toisin sanoen kun on kallistavia voimia on myös sortoa.

Sorron määrä on kutakuinkin suoraan verrannollinen sivuttaisvoimiin ja kutakuinkin kääntäen verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. Kallistuminen sinänsä ei kohtuullisissa määrin juurikaan vaikuta sortoon eli miehistön siirto laidalla vähentää kallistumista muttei (juurikaan) sortoa.

Nopeusriippuvuudesta johtuen sorto on huomattavasti pienempää spinnuslöörillä kuin kryssillä, vaikka kallistuma ja sivuttaisvoimat olisivat samat.

Veneen suunnittelija tietää veneen nopeuspotentiaalin ja suunnittelee sen mukaiset evät. Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä.

Joakim_ kirjoitti:

Pienenä pilkunviilauksena "noste" (bouyant force) tarkoittaa nesteen aiheuttamaa staattista Archimedeksen lain mukaista voimaa. Siipiprofiilin aiheuttama virtaussuuntaan nähden sivuttaisvoimaa kutsutaan "nostovoimaksi" (lift force) johtuen teorioiden lentokonehistoriasta. Se on taas dynaaminen virtauksesta syntyvä voima, joka nostaa lentokoneen ilmaan.

Kölin sivuttaisvoima (=kölin nostovoima, jos sivuttaisvoima on määritelty kulkusuunnan mukaan ei kölisuunnan) on tasapainossa purjeiden sivuttaisvoiman kanssa (ei nostovoiman, joka on määritelty suhteellisen tuulen mukaan). Purjeiden ja kölin sivuttaisvoimat aiheuttavat momentin, joka havaitaan kallistumisena. Toisin sanoen kun on kallistavia voimia on myös sortoa.

Sorron määrä on kutakuinkin suoraan verrannollinen sivuttaisvoimiin ja kutakuinkin kääntäen verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. Kallistuminen sinänsä ei kohtuullisissa määrin juurikaan vaikuta sortoon eli miehistön siirto laidalla vähentää kallistumista muttei (juurikaan) sortoa.

Nopeusriippuvuudesta johtuen sorto on huomattavasti pienempää spinnuslöörillä kuin kryssillä, vaikka kallistuma ja sivuttaisvoimat olisivat samat.

Veneen suunnittelija tietää veneen nopeuspotentiaalin ja suunnittelee sen mukaiset evät. Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä.

Lue lisää

"Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä. "

Maalaisjärkikin sanoo, etä mitä nopeammin evä vedessä liikkuu eteenpäin, sitä vähemmän se ehtii sortaa. Jos vene on paikallaan se sortaa 100% varmasti, tuuli ja aallot vievät mennessään. Mitä kovempaa alus kulkee eteenpäin, sitä vähemmän aallot ja tuuli aiheuttaa sortoa.

dhbwrnb kirjoitti:

"Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä. "

Maalaisjärkikin sanoo, etä mitä nopeammin evä vedessä liikkuu eteenpäin, sitä vähemmän se ehtii sortaa. Jos vene on paikallaan se sortaa 100% varmasti, tuuli ja aallot vievät mennessään. Mitä kovempaa alus kulkee eteenpäin, sitä vähemmän aallot ja tuuli aiheuttaa sortoa.

Lue lisää

Jopa maalaisjärki voisi sanoa jotain, joskin virtaustekniikan kyseessä ollen maalaisjärki on useimmiten väärässä. Tietyn tahon maalaistollojärki on aina väärässä, kuten tässäkin.

Joakim_ kirjoitti:

Pienenä pilkunviilauksena "noste" (bouyant force) tarkoittaa nesteen aiheuttamaa staattista Archimedeksen lain mukaista voimaa. Siipiprofiilin aiheuttama virtaussuuntaan nähden sivuttaisvoimaa kutsutaan "nostovoimaksi" (lift force) johtuen teorioiden lentokonehistoriasta. Se on taas dynaaminen virtauksesta syntyvä voima, joka nostaa lentokoneen ilmaan.

Kölin sivuttaisvoima (=kölin nostovoima, jos sivuttaisvoima on määritelty kulkusuunnan mukaan ei kölisuunnan) on tasapainossa purjeiden sivuttaisvoiman kanssa (ei nostovoiman, joka on määritelty suhteellisen tuulen mukaan). Purjeiden ja kölin sivuttaisvoimat aiheuttavat momentin, joka havaitaan kallistumisena. Toisin sanoen kun on kallistavia voimia on myös sortoa.

Sorron määrä on kutakuinkin suoraan verrannollinen sivuttaisvoimiin ja kutakuinkin kääntäen verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. Kallistuminen sinänsä ei kohtuullisissa määrin juurikaan vaikuta sortoon eli miehistön siirto laidalla vähentää kallistumista muttei (juurikaan) sortoa.

Nopeusriippuvuudesta johtuen sorto on huomattavasti pienempää spinnuslöörillä kuin kryssillä, vaikka kallistuma ja sivuttaisvoimat olisivat samat.

Veneen suunnittelija tietää veneen nopeuspotentiaalin ja suunnittelee sen mukaiset evät. Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä.

Lue lisää

Eikö sortaessa myös veneen runko vastusta sivuttaisvoimia, silloinhan venekin etenee vähän sivuttain? Mitkäköhän on kölin ja rungon sivuttaisvoimien suhteet?

Bossu kirjoitti:

Eikö sortaessa myös veneen runko vastusta sivuttaisvoimia, silloinhan venekin etenee vähän sivuttain? Mitkäköhän on kölin ja rungon sivuttaisvoimien suhteet?

Rungon, kölin ja peräsimen sivuttaisvoimien suhde riippuu hyvin paljon veneestä. Nykyisissä C/R, erityisesti kilpa-veneissä ja myös useissa matkaveneissä rungon osuus on hyvin pieni (10-20%) ja peräsimen osuus varsin merkittävä (suurempi kuin rungon). Perinteisemmissä, varsinkin pitkäkölisissä, rungon osuus on paljon suurempi (20-40%?)ja peräsimen varsin vaatimaton. Toisaalta noissa on usein vaikea kunnolla sanoa missä on rungon ja kölin rajapinta. Ääriesimerkkinä jotkut matkakatamaraanit tai perinneveneet, joissa ei ole varsinaista köliä lainkaan ja silloin tietysti runko (ja peräsin) kantaa kaiken sivuttaisvoiman.

Köli ja erityisesti peräsin on huomattavan tehokas nostovoiman tuottamiseen eli vastusta syntyy vähän sivuttaisvoimaan nähden. Siksi niille on siirretty kuormaa rungolta.

Joakim_ kirjoitti:

Pienenä pilkunviilauksena "noste" (bouyant force) tarkoittaa nesteen aiheuttamaa staattista Archimedeksen lain mukaista voimaa. Siipiprofiilin aiheuttama virtaussuuntaan nähden sivuttaisvoimaa kutsutaan "nostovoimaksi" (lift force) johtuen teorioiden lentokonehistoriasta. Se on taas dynaaminen virtauksesta syntyvä voima, joka nostaa lentokoneen ilmaan.

Kölin sivuttaisvoima (=kölin nostovoima, jos sivuttaisvoima on määritelty kulkusuunnan mukaan ei kölisuunnan) on tasapainossa purjeiden sivuttaisvoiman kanssa (ei nostovoiman, joka on määritelty suhteellisen tuulen mukaan). Purjeiden ja kölin sivuttaisvoimat aiheuttavat momentin, joka havaitaan kallistumisena. Toisin sanoen kun on kallistavia voimia on myös sortoa.

Sorron määrä on kutakuinkin suoraan verrannollinen sivuttaisvoimiin ja kutakuinkin kääntäen verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. Kallistuminen sinänsä ei kohtuullisissa määrin juurikaan vaikuta sortoon eli miehistön siirto laidalla vähentää kallistumista muttei (juurikaan) sortoa.

Nopeusriippuvuudesta johtuen sorto on huomattavasti pienempää spinnuslöörillä kuin kryssillä, vaikka kallistuma ja sivuttaisvoimat olisivat samat.

Veneen suunnittelija tietää veneen nopeuspotentiaalin ja suunnittelee sen mukaiset evät. Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä.

Lue lisää

Joakim kirjoittaa ristiin tässä:
"Nopeusriippuvuudesta johtuen sorto on huomattavasti pienempää spinnuslöörillä kuin kryssillä, vaikka kallistuma ja sivuttaisvoimat olisivat samat.

Veneen suunnittelija tietää veneen nopeuspotentiaalin ja suunnittelee sen mukaiset evät. Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä. "

Ensin kertoo sorron riippuvan nopeudesta ja sitten kertoo että nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä.

2323 kirjoitti:

Joakim kirjoittaa ristiin tässä:
"Nopeusriippuvuudesta johtuen sorto on huomattavasti pienempää spinnuslöörillä kuin kryssillä, vaikka kallistuma ja sivuttaisvoimat olisivat samat.

Veneen suunnittelija tietää veneen nopeuspotentiaalin ja suunnittelee sen mukaiset evät. Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä. "

Ensin kertoo sorron riippuvan nopeudesta ja sitten kertoo että nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä.

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen! Nopeus vaikuttaa sortoon, jos mikään muu ei muutu. Mutta suunnittelija tietää tämän ja siksi hän laittaa suuremman kölin hitaampaan veneeseen ja kompensoi sillä nopeuseron vaikutuksen sortoon.

Vastaavasti nopeaan veneeseen laitetaan hyvin pieni (lyhyt) köli (ja peräsin), jotta se saadaan sortamaan kölin tehokkaan toiminnan kannalta riittävästi ja samalla päästään minimoimaan pois turha pinta-ala, joka vain jarruttaisi avotuulilla, jolloin nostovoiman tarve on minimaalinen.

Ehkä olet havainnut, että 60/70 luvun veneissä kölit olivat erittäin suuria nykyisiin verrattuna? 80-luvullla jo selvästi pienempiä ja nykyään joissain kilpaveneissä todella pieniä.

Katso myös saman veneen eri köliversioita. Kölin madaltuessa pinta-ala kasvaa. Osa tästä johtuu matalamman kölin huonommasta toiminnasta, mutta osa tulee siitä, että vene hidastuu ja vaatii "pitävämmän" kölin.

Joakim_ kirjoitti:

Luetun ymmärtäminen! Nopeus vaikuttaa sortoon, jos mikään muu ei muutu. Mutta suunnittelija tietää tämän ja siksi hän laittaa suuremman kölin hitaampaan veneeseen ja kompensoi sillä nopeuseron vaikutuksen sortoon.

Vastaavasti nopeaan veneeseen laitetaan hyvin pieni (lyhyt) köli (ja peräsin), jotta se saadaan sortamaan kölin tehokkaan toiminnan kannalta riittävästi ja samalla päästään minimoimaan pois turha pinta-ala, joka vain jarruttaisi avotuulilla, jolloin nostovoiman tarve on minimaalinen.

Ehkä olet havainnut, että 60/70 luvun veneissä kölit olivat erittäin suuria nykyisiin verrattuna? 80-luvullla jo selvästi pienempiä ja nykyään joissain kilpaveneissä todella pieniä.

Katso myös saman veneen eri köliversioita. Kölin madaltuessa pinta-ala kasvaa. Osa tästä johtuu matalamman kölin huonommasta toiminnasta, mutta osa tulee siitä, että vene hidastuu ja vaatii "pitävämmän" kölin.

Lue lisää

"Mutta suunnittelija tietää tämän ja siksi hän laittaa suuremman kölin hitaampaan veneeseen ja kompensoi sillä nopeuseron vaikutuksen sortoon. "

Kovin on vaatimattomat kölit hitaissa matkapursissa, kuten tässä:
http://photos.inautia.com/barcosNuevosOferta/7/8/5/2/beneteau-espana-sa-beneteau-oceanis-50-66376070123068566653576666554548x.JPG

Draft (deep/standard) 6’ 11”/5’ 9” (2.1/1.7 m.)

ja vastaavissa.

bdfsb kirjoitti:

"Mutta suunnittelija tietää tämän ja siksi hän laittaa suuremman kölin hitaampaan veneeseen ja kompensoi sillä nopeuseron vaikutuksen sortoon. "

Kovin on vaatimattomat kölit hitaissa matkapursissa, kuten tässä:
http://photos.inautia.com/barcosNuevosOferta/7/8/5/2/beneteau-espana-sa-beneteau-oceanis-50-66376070123068566653576666554548x.JPG

Draft (deep/standard) 6’ 11”/5’ 9” (2.1/1.7 m.)

ja vastaavissa.

Lue lisää

Vertaa nyt vaikkapa Farr 40: https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTUPerKk-eTV21gbI40a_pYC7JWXX9EZ4zqrg7TuXHCa1hs8L34lQ

vs.

Sun Odysseu 40:http://www.blackrockyachting.co.uk/wp-content/uploads/2012/11/SO-40-aground-in-Hamble-lr1.jpg

Edellisessä kölin pinta-ala on alle 2,2 m2 ja jälkimmäisessä 2,9 m2 eli jälkimmäisessä on reilut 30% suurempi köli. Nopeuseroa on alle 20%, joten pinta-ala/V^2 pysyy kutakuinkin vakiona.

Joakim_ kirjoitti:

Vertaa nyt vaikkapa Farr 40: https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTUPerKk-eTV21gbI40a_pYC7JWXX9EZ4zqrg7TuXHCa1hs8L34lQ

vs.

Sun Odysseu 40:http://www.blackrockyachting.co.uk/wp-content/uploads/2012/11/SO-40-aground-in-Hamble-lr1.jpg

Edellisessä kölin pinta-ala on alle 2,2 m2 ja jälkimmäisessä 2,9 m2 eli jälkimmäisessä on reilut 30% suurempi köli. Nopeuseroa on alle 20%, joten pinta-ala/V^2 pysyy kutakuinkin vakiona.

Lue lisää

Voit varmaankin etsiä samasta tietokannasta köliparin jossa asia ei ole noin.

fdgeqrg4 kirjoitti:

Voit varmaankin etsiä samasta tietokannasta köliparin jossa asia ei ole noin.

Ei pinta-ala/V^2 tietenkään ole kaikissa sama, mutta kyllä täysin selvä trendi on se, että sporttisissa veneissä kölin pinta-ala on pienempi. Vertailua toki sotkee hiukan bulbit, jotka ovat mukana noissa pinta-aloissa.

Yhden esimerkin löysin toiseen suuntaan. FG43:n syvässä kölisssä pinta-alaa on peräti 3,2 m2. Toki se on hiukan isompi ja paljon jäykempi vene kuin nuo kaksi. Nopeudeltaan pitäisi kuitenkin olla lähellä Farr 40:stä, mistä tosin puuttuu käytännön osoitus. Ero on aika merkittävä vaikkapa verrattuna FG 44 ja FG 46:een, joissa köli on 2,9 m2, ja FG 41:n 2,4 m2:een.

bdfsb kirjoitti:

"Mutta suunnittelija tietää tämän ja siksi hän laittaa suuremman kölin hitaampaan veneeseen ja kompensoi sillä nopeuseron vaikutuksen sortoon. "

Kovin on vaatimattomat kölit hitaissa matkapursissa, kuten tässä:
http://photos.inautia.com/barcosNuevosOferta/7/8/5/2/beneteau-espana-sa-beneteau-oceanis-50-66376070123068566653576666554548x.JPG

Draft (deep/standard) 6’ 11”/5’ 9” (2.1/1.7 m.)

ja vastaavissa.

Lue lisää

Eihän suunnittelija tietysti pyri yhtä hyvään suorituskykyyn kaikissa veneissä. Cruiser saa nousta huonommin tuuleen, kunhan ei tartte jollalla soutaa yli 100 metriä.

Bossu kirjoitti:

Eihän suunnittelija tietysti pyri yhtä hyvään suorituskykyyn kaikissa veneissä. Cruiser saa nousta huonommin tuuleen, kunhan ei tartte jollalla soutaa yli 100 metriä.

"Cruiser saa nousta huonommin tuuleen, kunhan ei tartte jollalla soutaa yli 100 metriä. "

Farr 40 veneellä (syväys 2.60m) voi mennä vaikka Stora Hästöön (http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/saaristomeri/palvelut/Sivut/storahasto.aspx). Rantaan pääsee kiinni kallion kulmaan infotaulusta noin 70 metriä luoteeseen. Syvemmälle lahteen ei kannata mennä ja mahdollisimman pienisäteinen käännös, ettei osu 1.8m matalaan joka on kaakkoispuolella kiinnityspaikasta. Hitaalla vauhdilla kaikua seuraten tullaan lahteen.

Syviä kalliorantoja Itämerellä riittää.

Joakim_ kirjoitti:

Ei pinta-ala/V^2 tietenkään ole kaikissa sama, mutta kyllä täysin selvä trendi on se, että sporttisissa veneissä kölin pinta-ala on pienempi. Vertailua toki sotkee hiukan bulbit, jotka ovat mukana noissa pinta-aloissa.

Yhden esimerkin löysin toiseen suuntaan. FG43:n syvässä kölisssä pinta-alaa on peräti 3,2 m2. Toki se on hiukan isompi ja paljon jäykempi vene kuin nuo kaksi. Nopeudeltaan pitäisi kuitenkin olla lähellä Farr 40:stä, mistä tosin puuttuu käytännön osoitus. Ero on aika merkittävä vaikkapa verrattuna FG 44 ja FG 46:een, joissa köli on 2,9 m2, ja FG 41:n 2,4 m2:een.

Lue lisää

"FG43:n syvässä kölisssä pinta-alaa on peräti 3,2 m2. Toki se on hiukan isompi ja paljon jäykempi vene kuin nuo kaksi. Nopeudeltaan pitäisi kuitenkin olla lähellä Farr 40:stä,"

Tuokin on eräs uusissa matkapursissa vallitseva trendi, hyvä köli ja runko, mutta onneton purjeala ja siksi vaatimattomampi suorituskyky.

vdfwfe kirjoitti:

"Cruiser saa nousta huonommin tuuleen, kunhan ei tartte jollalla soutaa yli 100 metriä. "

Farr 40 veneellä (syväys 2.60m) voi mennä vaikka Stora Hästöön (http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/saaristomeri/palvelut/Sivut/storahasto.aspx). Rantaan pääsee kiinni kallion kulmaan infotaulusta noin 70 metriä luoteeseen. Syvemmälle lahteen ei kannata mennä ja mahdollisimman pienisäteinen käännös, ettei osu 1.8m matalaan joka on kaakkoispuolella kiinnityspaikasta. Hitaalla vauhdilla kaikua seuraten tullaan lahteen.

Syviä kalliorantoja Itämerellä riittää.

Lue lisää

Riittää toki, mutta harva vene suunnitellaan Suomen olosuhteisiin.

Bossu kirjoitti:

Riittää toki, mutta harva vene suunnitellaan Suomen olosuhteisiin.

"harva vene suunnitellaan Suomen olosuhteisiin. "

Niinpä, markkinoilla soisi olevan enemmän keveitä ja kunnon purjealalla varustettuja veneitä. On suorastaan hölmöä, että painavia ja alirikattuja matkapursia ylipäätään valmistetaan. Hyvät purjehdusominaisuudet luodaan suunniteluvaiheessa ja jälkeen päin muutoksien tekeminen on hankalaa.

dhbwrnb kirjoitti:

"Tästä syystä venetyypin nopeudella ja sorrolla ei ole yhteyttä. "

Maalaisjärkikin sanoo, etä mitä nopeammin evä vedessä liikkuu eteenpäin, sitä vähemmän se ehtii sortaa. Jos vene on paikallaan se sortaa 100% varmasti, tuuli ja aallot vievät mennessään. Mitä kovempaa alus kulkee eteenpäin, sitä vähemmän aallot ja tuuli aiheuttaa sortoa.

Lue lisää

"Maalaisjärkikin sanoo, etä mitä nopeammin evä vedessä liikkuu eteenpäin, sitä vähemmän se ehtii sortaa"

Tämän maalaisjärjettömyyden takana on teoria, että sorto tapahtuu aina jolla vakionopeudella, joten sen osuus pienenee nopeuden kasvaessa. Ja siihen loppui järki.

Jos kuitenkin kölin nostovoiman ja vastuksen suhteen optimi on 4 asteen kohtauskulma, miksi sen enempää purjehtija kuin suunnittelijakaan edes yrittäisi pyrkiä pienempään? Kohtauskulma tarkoittaa samaa kuin sorto.

Koska olosuhteet vaihtelevat ja veneessä on muitakin osia kuin köli, on mahdotonta pysyä aina optimissa. Tyypillisesti Farr on m.m. 36.7:n suunnitellut 2-6 asteen sorroille optimin kahta puolta. Avotuulilla köli sitten taas on pelkkää jarrua.

233444 kirjoitti:

"FG43:n syvässä kölisssä pinta-alaa on peräti 3,2 m2. Toki se on hiukan isompi ja paljon jäykempi vene kuin nuo kaksi. Nopeudeltaan pitäisi kuitenkin olla lähellä Farr 40:stä,"

Tuokin on eräs uusissa matkapursissa vallitseva trendi, hyvä köli ja runko, mutta onneton purjeala ja siksi vaatimattomampi suorituskyky.

Lue lisää

Näinhän on todettu esimerkiksi JOD-35:n kohdalla käyneen.

ehkä niin kirjoitti:

Näinhän on todettu esimerkiksi JOD-35:n kohdalla käyneen.

Jod 35, painoa 4000 kg ja purjeala kryssillä 70m2. Aivan tätä päivää purjehdusominaisuuksiltaan yksirunkoiseksi sloopiksi.

Sanat "jodlari" ja "ymmärtää" sopivat hyvin harvaan lauseeseen yhtäaikaa.

Eero L kirjoitti:

Sanat "jodlari" ja "ymmärtää" sopivat hyvin harvaan lauseeseen yhtäaikaa.

UTVeillä on koko ajan paha olo, esim iltaisin klo 20.48 - 21.09. Kannattaa siis ostaa vain hyvinprujehtivia veneitä.

fgjfdj kirjoitti:

UTVeillä on koko ajan paha olo, esim iltaisin klo 20.48 - 21.09. Kannattaa siis ostaa vain hyvinprujehtivia veneitä.

Aika pientä, jos utv:llä on paha olo parikymmentä minuuttia vuorokaudessa. Jodlari pinnistelee tietämättömyyden tuottamassa vakavassa pahassa olossa ympäri vuorokauden. Ymmärtäähän sen, sanoo mitä hyvänsä, niin aina joku oikein todistaa sanomisen vääräksi. Ja silti on sanottava jotain sanomasta päästyäänkin. Tuskin siihen auttaisi edes hyvä vene, koska tietämättömyys estää sen käytön. Johan siinä utv:llekin tulee paha olo poloisen puolesta, vaikka vain vartiksikin.

otan osaa kirjoitti:

Aika pientä, jos utv:llä on paha olo parikymmentä minuuttia vuorokaudessa. Jodlari pinnistelee tietämättömyyden tuottamassa vakavassa pahassa olossa ympäri vuorokauden. Ymmärtäähän sen, sanoo mitä hyvänsä, niin aina joku oikein todistaa sanomisen vääräksi. Ja silti on sanottava jotain sanomasta päästyäänkin. Tuskin siihen auttaisi edes hyvä vene, koska tietämättömyys estää sen käytön. Johan siinä utv:llekin tulee paha olo poloisen puolesta, vaikka vain vartiksikin.

Lue lisää

Aurinko paistaa, kannattaa mennä ulos tuollaisen tekstin kirjoittamisen sijaan.

purjehdusvalmentaja kirjoitti:

Aurinko paistaa, kannattaa mennä ulos tuollaisen tekstin kirjoittamisen sijaan.

Jodipoju tsekkasi sään just netistä... On se hölmö.

Jolodaiduu kirjoitti:

Jodipoju tsekkasi sään just netistä... On se hölmö.

Utv:t kuuntelevat bresheniviläiseen tyyliin VHF:llä säätiedot, vai?