http://i.imgur.com/hUStz.jpg
"Ikonimaalari järkyttyi kuvista" - Kaleva 16.5.2012, s. 19.
Tuollainen artikkeli osui silmään. Toki artikkeli on jo vanha, mutta aihe on mielenkiintoinen. Ortodoksisen yhteisön jäsenet järkyttyivät, kun heidän sivustolleen lähetettiin kuvia taiteilja Hanni Haapaniemen töistä. Haapaniemi perustelee töidensä etiikkaa sillä, että ne eivät täytä ikonimaalauksen kriteerejä, eli ne eivät ole ikoneja. Lisäksi hän huomauttaa, että hänen maalaustensa aiheet eivät ole läheskään niin rajuja kuin joidenkin ikonien - esimerkiksi kiduttaminen ja ristiinnaulaaminen.
Tämä onkin mielenkiintoinen näkökulma. Voidaanko uskonnon varjolla voidaan hyväksyä paljon enemmän edes kyseenalaistamatta? Miksi uskonnollisen yhteisön jäsenet loukkaantuivat töistä niin paljon, että vaativat ne tuhottaviksi ja taidekoulun määrärahat "tarkistettaviksi"? Jos mikään uskonto on niin heikolla pohjalla että nuoren taiteilijan työ sitä horjuttaa, niin mielestäni uskonnon tulisi murehtia ihan jostain muusta kuin yksittäisten töiden tuhoamisesta.
Puhumattakaan siitä, että Haapaniemen töiden taustalla on älykäs idea: tarkastellaan sitä, mitä ihmiset nykyaikana palvovat.
"Ikonimaalari järkyttyi kuvista" - Kaleva 16.5.2012, s. 19.
Tuollainen artikkeli osui silmään. Toki artikkeli on jo vanha, mutta aihe on mielenkiintoinen. Ortodoksisen yhteisön jäsenet järkyttyivät, kun heidän sivustolleen lähetettiin kuvia taiteilja Hanni Haapaniemen töistä. Haapaniemi perustelee töidensä etiikkaa sillä, että ne eivät täytä ikonimaalauksen kriteerejä, eli ne eivät ole ikoneja. Lisäksi hän huomauttaa, että hänen maalaustensa aiheet eivät ole läheskään niin rajuja kuin joidenkin ikonien - esimerkiksi kiduttaminen ja ristiinnaulaaminen.
Tämä onkin mielenkiintoinen näkökulma. Voidaanko uskonnon varjolla voidaan hyväksyä paljon enemmän edes kyseenalaistamatta? Miksi uskonnollisen yhteisön jäsenet loukkaantuivat töistä niin paljon, että vaativat ne tuhottaviksi ja taidekoulun määrärahat "tarkistettaviksi"? Jos mikään uskonto on niin heikolla pohjalla että nuoren taiteilijan työ sitä horjuttaa, niin mielestäni uskonnon tulisi murehtia ihan jostain muusta kuin yksittäisten töiden tuhoamisesta.
Puhumattakaan siitä, että Haapaniemen töiden taustalla on älykäs idea: tarkastellaan sitä, mitä ihmiset nykyaikana palvovat.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tällaista jälkeä kun mikään ei ole pyhää.
Tällaista jälkeä tulee kun jokin on pyhää.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Harrowhell.jpg
En ole ortodoksi ja en tiedä heidän uskostaan kovin paljoa. Tunnen erään ortodoksinaisen, joka vetää kansalaisopistossa ikonimaalauspiiriä. Kun olen jutellut muutamien piiriin osallistuvien kanssa, niin on tullut käsitys, että niiden maalamiseen littyy jotain sääntöjä ja ohjeistusta. Mikä tahansa Jeesusta tai raamatunhenkilöä kuvaava kuvaelma ei ole ikoni.
Ortodoksella on oma symboliikkansa, ja liittyy heidän uskontoonsa. Ei välttämättä ole Jumalan vaatimaa vaan sitä ihmisen ja perinteen uskonnollisuutta uskonnollisuutta jolle ei ulkopuolinen voi mitään.
Mielestäni tässä on ihan sama kompastus kuin se että ääriateisteja nyrppii koulun päätösjuhlassa laulettu suvivirsi.
Uskovaisillakin on omia tottumuksen ja perinteen muovaamia taoja, esimerkkinä rukousasennot, miten kädet on oltava rukoillessa, polvillaan, seisaallaan vai kädet kohotettuina ylös.
Vaatiiko Jumala meitä asettumaan määräasentoon rukoillessamme tai menemään nimenomaiseen rakennukseen rukoilemaan ? Hänen Sanansa vastaa kieltävästi.
Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
Markus 11:25
Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.
Johannes 11:41
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
2. Mooseksen kirja 20:4
Ei taaskaan yllätä. Uskonnoilla on kirjaroviot leimunneet iät ja ajat, miksi ne jättäisi muun kulttuurin rauhaan? Olikos se 60-luvulla, kun sikainstallaatiota vaadittiin roviolle mm. sen sisältämän sikamessiaan vuoksi. Slogan voisi olla:Uskonto, et koskaan voi tietää milloin sinut viedään poltettavaksi.
Tuli vielä mieleen tuosta ko. paikkakunnasta tällaista. Liminka on tuossa ihan lähellä, ja liminkalaisten ja taidekoululaisten välinen kitka on sinnikästä sorttia. Ei siellä voi taidekoululainen mennä esim. yksin baariin, kun turpaan tulee. Traktorijengiläiset (ihan tosi, on niitä) ei tykkää taideväestä kun ne vie näteimmät tytöt.
Evoluutio toimii ;)
Mikä on keksimisen lähtökohta?
Tarve ongelmanratkaisuun.
Mielikuvitus, mitä usko ei ole
Perustele.
Pakota sitä!
Pakottaisin hänet astumaan legon päälle, jos vain voisin.
Ei mitään uutta auringon alla... Kristityt haluavat polttaa taiteen ja estää sen tekemisen, ellei se heitä miellytä. Surullista.
Eivät suinkaan kaikki kristityt niin tahdo tehdä.
Taiteilija haluaa "hätkähdyttää". Niinpä hän maalaa sadomasopornoa ikonityyliin.
Onkohan sellainen jumalanteatteritaide taidetta?
Eli mitä vaan (vaikka paskaa teatteriyleisön niskaan) kunhan se herättää huomiota.
kekek-kekek:
Oletko Jehovan todistaja, kun tiedät heidän toimistaan niin paljon?
Kirjoitelman paras kohta:
"Taide voi olla vapautta, mutta ei sellaista vapautta, että ihmisiä voidaan loukata ihan silmittömästi."
Kuka ja miten sen määrittää, miten mikäkin tiade tai taidesuuntaus ketäkin loukkaa.
Jos taidetta lähdettäisiin tekemään sen pohjalta, että varoittaisiin ihmisten reaktioita, voisi taiteen tekeminen olla silloin hyvin hankalaa.
Ja se, että taideteokset riipasivat syvältä yhtä ikonimaalaria ei tarkoita, että ihmiset teoksista olisivat edes pahastuneet. Eikä myöskään tarkoita taulujen rovioita.
Jotkut vain eivät pidä erillaisesta taiteesta. Eikä sille mitään voi.
"Jos taidetta lähdettäisiin tekemään sen pohjalta, että varoittaisiin ihmisten reaktioita, voisi taiteen tekeminen olla silloin hyvin hankalaa."
Taiteella on mielestäni samanlainen tehtävä kuin journalisteilla: se on "vallan vahtikoira" nykyisten olosuhteiden havainnoija ja kritisoija. Jos taiteen tekijät alkaisivat puolueellisesti kumartelemaan johonkin suuntaan, taide menettäisi merkityksensä.
"Ja se, että taideteokset riipasivat syvältä yhtä ikonimaalaria ei tarkoita, että ihmiset teoksista olisivat edes pahastuneet. Jotkut vain eivät pidä erillaisesta taiteesta."
Ihan totta.
Tässä ketjussa on myös puhuttu siitä, kuinka taidetta tehdään "vain herättääkseen huomiota". Sikäli olen samaa mieltä, onnistunut taiteilija on sellainen, joka onnistuu kiinnittämään yleisön huomion. Tunteiden (myös negatiivisten) herättämäninen on taiteen tehtävä. Se millaisia tunteita teos herättää sinussa, kuvastaa sinua itseäsi ja suhtautumistasi aiheeseen.
Mutta minusta tuntuu myös siltä, että surullisen usein nykytaiteen tekijät pyrkivät herättämään ainoastaan määrittelemätöntä kummastusta ja ihmetystä ilman, että taustalla olisi mitään suurempaa merkitystä. Tätä taiteilijat perustelevat tyyliin "jokainen luo itse taiteelle merkityksen". Mutta kyllä jokin tausta-ajatus pitäisi aina olla, sillä mielestäni taiteella pitäisi olla muitakin päämääriä kuin vain olla olemassa.
Nimenomaan sillä jumalanteatteritaiteella ei ole sen enempää taiteellista ansiota kuin julkisuuteen väkisin vääntäytyvällä Johanna Tukiaisella.
Tieten seksuaalisuus on aina ollut tabu kristinuskon piirissä. Joten pyhiä ikoneja eroottisesti jäljittelevä taide voi hyvinkin varmaan toimia huomion vetäjänä. Tosin ei varmasti ole ensimmäinen kerta kun muokattua kirkkotaidetta on tuolla tavalla esitetty.
Wikipediasta löytyi asiaa sivuava kirjoitus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitsch
...ja juuri Jumalan teatterin kaltaisista taideteoksista puhuin tuossa viimeisessä kappaleessa. Taiteen tehtävä on herättää tunteita ja kyseenalaistusta, mutta sen ei pitäisi olla itse tarkoitus (mielestäni taiteilijan pitäisi pystyä antamaan teokselleen edes jonkinmoinen selitys).
Toki on myös taidetta, joka ei pyri ensisijaisesti tunteiden herättämiseen (esim. asetelmien jäljennys), mutta tavoitteet ovatkin sitten muualla kuin yhteiskunnan kritisointi, esim. todellisuuden tarkastelu kuvallisin keinoin...
Ps. Muistakaa juua simaa ja syyä munkkeja ;)
Tämä on jälleen kerran yksi osoitus siitä kuinka uskonnolliset henkilöt vaativat omalle lempi taikauskolleen erityisoikeuksia ja kohtelua, samalla vaatien että eritavalla ajattelevat ja itseään lmaisevat henkilöt tulisi vaientaa.
Tämä on sitä uskonnollista suvaitsevaisuutta jossa suvaitaan vain niitä jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä.
>>> Haapaniemi perustelee töidensä etiikkaa sillä, että ne eivät täytä ikonimaalauksen kriteerejä, eli ne eivät ole ikoneja. > Voidaanko uskonnon varjolla voidaan hyväksyä paljon enemmän edes kyseenalaistamatta? > Miksi uskonnollisen yhteisön jäsenet loukkaantuivat töistä niin paljon, että vaativat ne tuhottaviksi ja taidekoulun määrärahat "tarkistettaviksi"? > Puhumattakaan siitä, että Haapaniemen töiden taustalla on älykäs idea: tarkastellaan sitä, mitä ihmiset nykyaikana palvovat.
"Ja vaikka nämä kuvat täyttäisivätkin ikoni maalauksen kriteerit ja ne olisivat tarkoituksenmukaisesti tehty pilkaamaan uskonnollisia konsepteja, niin siinäkään tapauksessa näiden kuvien maalaamisessa taikka julkisessa esittämisessä ei ole eettisesti mitään vikaa."
Totta. Mutta suhtaudun naurunalaiseksi osoittamiseen samoin kuin muidenkin tunteiden provosointiin taiteen avulla: taustalla on oltava joku päämäärä, johon taiteilija teoksellaan pyrkii. Samoin kuin tälläkin palstalla: kriittinen saa olla ja myös näyttää, miksi toisen puheet omasta mielestä ovat naurettavia. Mutta pilkkaaminen pelkästä pilkkaamisen ilosta ilman sen kummempaa syytä on mielestäni käsittämätöntä.
"Jostain syystä monille uskonnollisille henkilöille kun näyttää olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää se että niillä jotka eivät jaa heidän uskonnollista vakaumustaan, tai vaikka jakaisikin, ei ole mitään syytä osoittaa minkäänasteista kunnioitusta uskonnollisia konsepteja ja käsityskiä kohtaan."
Ja tämän olen havainnut olevan yleisin yhteentörmäyksien aiheuttaja. Vaikka uskonnoton henkilö kommentoisi uskontoa, ottaa uskonnollinen henkilö sen helposti henkilökohtaisena loukkauksena. Kristinuskonkin suunnat näyttävät virittävän ääriuskovaisia siihen suuntaan, uskontoa ilmiönä ei voi erottaa henkilöistä, ettei siitä voi keskustella objektiivisesti.
"Tätä kysymystä ei tarvitse edes esittää hypoteettisena. Historiallisesti on varsin hyvin nähtävissä että uskonnon nimissä ihmiset ovat oikeuttaneet mitä tahansa, samlla esittäen että heidän tekonsa palvelevat korkeinstä mahdollista hyvää."
Tämähän näkyi palstoilla esim keskustelussa pääsiäisnäytelmän sopivuudesta lapsille.
"Koska uskonnollinen indoktrinaatio vaatii eristämistä todellisuudesta ... ajatuksen esttäminen jo itsessään uhka uskonnolliselle liikkeelle."
Mielestäni se kertoo jotain kivijalasta, jolla ks. uskonnollisen liike seisoo...
">>> Puhumattakaan siitä, että Haapaniemen töiden taustalla on älykäs idea: tarkastellaan sitä, mitä ihmiset nykyaikana palvovat.
Taiteella ei tarvitse olla mitään taiteilijasta itsestään riippuvaa päämäärää taikka tarkoitusta, eikä sellaisella edes ole mitään merkitystä, ja jos taiteella on ylipäätään jokin tarkoitus niin sen tarkoitus on provosoida ihmisiä jollain tavalla.
Näin siitä miten ihmiset reagoivat esitettyyn taiteeseen tulee osa taideteosta.
Huolimatta siitä että taiteen tarkoitus on provosoida, on jokainen yksilö aina henkilökohtaisesti vastuussa siitä miten hän reagoi taiteen aiheuttamaan provokaatioon. Eikä kenelläkään ole oikeutta vaatia sellaisen taiteen kieltämistä joka provosoi negatiivisia tunteita, vain ja ainoastaan siksi että jokin taide on loukkaavaa.
>>> Kristinuskonkin suunnat näyttävät virittävän ääriuskovaisia siihen suuntaan, uskontoa ilmiönä ei voi erottaa henkilöistä, ettei siitä voi keskustella objektiivisesti. > Tämähän näkyi palstoilla esim keskustelussa pääsiäisnäytelmän sopivuudesta lapsille. > Mielestäni se kertoo jotain kivijalasta, jolla ks. uskonnollisen liike seisoo... > Mutta ei, artikkelissa kiinnitetään pikkutarkasti huomio uskonnolliseen kontekstiin, vieläpä sen yhteen ainoaan suuntaukseen.
Siellä missä tauluja poltetaan, poltetaan pian ihmisiäkin.
Päänsärkyisenä kommentointi jää lyhyeen. Välillä sitä miettii, että oliko ihan pakko tehdä juuri noin. Oliko pakko tehdä noin voimakas provokaatio. Vastareaktio tulee myös tehokkaan voimakkaana. Kumpikaan osapuoli ei hyödy yhtään mitään.
Taiteilijako teki provokaation? Vai mitä...
Kuka mielestäsi teki turhan voimakkaan provokaation?
Jeesusko ristillään, elävältä puuhun naulattuna?
Jumalako hukuttamalla kiukuspäissään lähes kaikki ihmiset ja eläimet maailmasta?
Vai ketä tarkoitat?
Jotakuta taulunmaalaajaa?
Nimenomaan, tuolla tavalla taiteilijan sai nimensä tunnetuksi piireissä, ei huono, jos ei osaa maalata kunnolla, nyt on hyvä maalari monen mioelestä.
No kristitythän ovat aina tuhonneet ei-uskonnollista taidetta ja kristityissä ikoneissa poltetaan elävältä vääräuskoisia, noitia jne ja lävistetään keihäällä ihmisiä. Eivätkös ne ole provokaatiota yhtälailla nekin?