>>>>>>>>> Palstalla oi seksuaalisuuteen vihjailevia kastekuvia joissa noin 18-20 vuotias oli kasteella. Sellainen on pakko poistaa aina palstalta- liian solvaavaa kielenkäyttöä ja monenlaista vihjailua mm. seksuaalisuuteen-
Kasteelle voi mennä kun ihmisellä on oma ymmärrys ja päätös mitä tekee. Lapset saavat jo lapsesta varhain kristillisen elämän- Raamatun opetusta.
Raamatun mukaan kaste ja pelastus liittyvät yhteen. Kasteesta ei kuitenkaan pelkkänä toimituksena puhuta Raamatussa siten, että yksin toimitus pelastaisi. "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen , on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:15-16)
Järjestys Raamatun mukaan on selvä; - Evankeliumin julistyö, usko ja kaste. Usko on uskonkasteen ehto ja edellytys. Kasteelle meno on henkilökohtainen teko. Kasteelle ei kanneta Raamatun mukaan, vaan kasteelle mennään (Apt 2:38, 8:12,36, 10:43,47, 11:17, 16:14, 16:31, 18:8, 19:5) Jotta kasteella olisi merkitystä pelastuksessa, tulee kasteen liittyä uskoon ja uudestisyntymiseen, (Joh 3:15, 1 Piet 1:23) eli ihmisen hengelliseen tilaan, mielenmuutokseen pois syntielämän vietosta, ja uskossa Herran Jeesuksen vastaanottamiseen Vapahtajana eli syntien anteeksiantajana. Kastetta edeltää usko, ja usko tulee sanan julistuksesta. (Room 10:17) Kastettava uskoo Jeesukseen Jumalan poikana. (Apt 8:37)
Uskovaisten kasteen kannattajat eivät ajattele lapsikastetta kasteena, koska sylilapsi ei voi uskoa Jeesukseen siinä merkityksessä kuin Raamattu esittää. Sylilapsi ei ymmärrä evankeliumia. (Room 10:14) Kaste on uskon teko, ja usko on Herran Hengen työ, mutta siihen vaaditaan aina ihmisen oma suostumus. Raamattu ei anna yhtäkään esimerkkiä rintalapsien kastamisesta. Kaste Raamatun mukaan kuuluu siis vain henkilökohtaiseen uskoon tulleille. Uskovan lapsi on pyhitetty vanhempiensa vuoksi. (1 Kor 7:14) Jae on myös esimerkki ettei Korintin seurakunnassa sylilapsia kastettu. Jeesus tietää milloin odottaa lapselta omaa ratkaisua uskon suhteen, ja vanhempien vaikutus pyhityksessä päättyy. (Joh 1:12)
Jeesus kehotti kastamaan opetuslapsekseen, (Matt 28:19) ei kirkonkirjojen vuoksi. Kasteessa ihminen osoittaa, että tahtoo liittää elämänsä Kristukseen. (Gal 3:27) Kukaan ei voi pelastua ilman Jeesusta.
Raamatusta voimme ymmärtää että kaste toimituksena, ja siihen liittyvät asiat uskossa liittyvät pelastukseen. Kaste ei siksi ole toisarvoinen asia. Jeesus Kristus itse jätti esikuvan ottamalla kasteen. (Matt 3:13-17, Mark 1:9-11, Luuk 3:21-22, 1 Piet 2:21) Myös Johannes Kastaja kastoi ihmisiä parannukseen ja kääntymykseen vesikasteella, (Matt 3:1-10) mutta Jeesuksen Kristuksen kasteessa ihminen kastetaan "Pyhällä Hengellä ja tulella." (11-12)
Kaste ei sovi yleiseksi tavaksi tai lain säädökseksi. Raamatun mukaan sillä on aivan toinen merkitys. Ihmistekona kaste ei ole minkään arvoinen. Kun ihminen menee kasteelle Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta tehdäkseen liiton Vapahtajan kanssa, tulee kasteesta pelastukseen liittyvä kokemus. (Kol 2:12, Room 5:1)
Raamattu kertoo että kasteita suoritettiin myös perhekunnittain. (1 Kor 1:16, Apt 16:14-15, 18:8)
Usko on aina henkilökohtainen ratkaisu, jota ei voi toisen puolesta tehdä missään olosuhteissa. Usko on myös kokonaan vapaaehtoinen asia. Omantunnon asioissa ei voi, ja on mahdotonta pakottaa ketään.
Oli iloinen asia kun koko perhekunta tuli uskoon ja kastettiin. Kuitenkin on hyvin mahdollista että perhekunnassa oli epäiljöitä jotka eivät kasteelle tulleet. Olivathan perheet hyvin suuria joihin saattoi kuulua UT:n aikana myös palvelijat perheineen. Näin "perhekunta" ei tarvitse tarkoittaa jokaista yksilöä tarkalleen. Kuitenkin jos osakin perheestä tuli uskoon, heidän vaikutuksensa aiheutti että sanaa perhekunnassa julistettiin, ja myös muut seurasivat Herraa kasteelle myöhemmin henkilökohtaisessa uskossaan. (1 Kor 7:12-16, Apt 11:14, 16:31)
Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16) Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)
Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle. Lapsi vastaa ratkaisuistaan Jumalan edessä vasta tultuaan kypsään ikään tehdä ratkaisuja seuraako perhekunnassa vanhempien tietä puoleen tai toiseen. Ennen syntien armahtamista edeltää katumus. Pikkulapsi tuskin pystyy katumaankaan syntiään. Lapsi on Raamatun opetuksen mukaan vanhempiensa pyhittämä, tai vanhempiensa mukaan kadotuksen tiellä siihen saakka kunnes Jeesus odottaa häneltä omia ratkaisuja.
(1 Kor 7:14, Ps 21:11, Snl 11:21) Jumala tahtoo että kaikki pelastuisivat. (1 Tim 2:4, 2 Piet 3:9) Jumalan armosta maa on täynnä varoitusmerkejä lähestyvästä lopusta. (Matt 24:3-14, 29, 32-33, 37-44)
Siunausta
Jari Laurila
Kasteelle voi mennä kun ihmisellä on oma ymmärrys ja päätös mitä tekee. Lapset saavat jo lapsesta varhain kristillisen elämän- Raamatun opetusta.
Raamatun mukaan kaste ja pelastus liittyvät yhteen. Kasteesta ei kuitenkaan pelkkänä toimituksena puhuta Raamatussa siten, että yksin toimitus pelastaisi. "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen , on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:15-16)
Järjestys Raamatun mukaan on selvä; - Evankeliumin julistyö, usko ja kaste. Usko on uskonkasteen ehto ja edellytys. Kasteelle meno on henkilökohtainen teko. Kasteelle ei kanneta Raamatun mukaan, vaan kasteelle mennään (Apt 2:38, 8:12,36, 10:43,47, 11:17, 16:14, 16:31, 18:8, 19:5) Jotta kasteella olisi merkitystä pelastuksessa, tulee kasteen liittyä uskoon ja uudestisyntymiseen, (Joh 3:15, 1 Piet 1:23) eli ihmisen hengelliseen tilaan, mielenmuutokseen pois syntielämän vietosta, ja uskossa Herran Jeesuksen vastaanottamiseen Vapahtajana eli syntien anteeksiantajana. Kastetta edeltää usko, ja usko tulee sanan julistuksesta. (Room 10:17) Kastettava uskoo Jeesukseen Jumalan poikana. (Apt 8:37)
Uskovaisten kasteen kannattajat eivät ajattele lapsikastetta kasteena, koska sylilapsi ei voi uskoa Jeesukseen siinä merkityksessä kuin Raamattu esittää. Sylilapsi ei ymmärrä evankeliumia. (Room 10:14) Kaste on uskon teko, ja usko on Herran Hengen työ, mutta siihen vaaditaan aina ihmisen oma suostumus. Raamattu ei anna yhtäkään esimerkkiä rintalapsien kastamisesta. Kaste Raamatun mukaan kuuluu siis vain henkilökohtaiseen uskoon tulleille. Uskovan lapsi on pyhitetty vanhempiensa vuoksi. (1 Kor 7:14) Jae on myös esimerkki ettei Korintin seurakunnassa sylilapsia kastettu. Jeesus tietää milloin odottaa lapselta omaa ratkaisua uskon suhteen, ja vanhempien vaikutus pyhityksessä päättyy. (Joh 1:12)
Jeesus kehotti kastamaan opetuslapsekseen, (Matt 28:19) ei kirkonkirjojen vuoksi. Kasteessa ihminen osoittaa, että tahtoo liittää elämänsä Kristukseen. (Gal 3:27) Kukaan ei voi pelastua ilman Jeesusta.
Raamatusta voimme ymmärtää että kaste toimituksena, ja siihen liittyvät asiat uskossa liittyvät pelastukseen. Kaste ei siksi ole toisarvoinen asia. Jeesus Kristus itse jätti esikuvan ottamalla kasteen. (Matt 3:13-17, Mark 1:9-11, Luuk 3:21-22, 1 Piet 2:21) Myös Johannes Kastaja kastoi ihmisiä parannukseen ja kääntymykseen vesikasteella, (Matt 3:1-10) mutta Jeesuksen Kristuksen kasteessa ihminen kastetaan "Pyhällä Hengellä ja tulella." (11-12)
Kaste ei sovi yleiseksi tavaksi tai lain säädökseksi. Raamatun mukaan sillä on aivan toinen merkitys. Ihmistekona kaste ei ole minkään arvoinen. Kun ihminen menee kasteelle Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta tehdäkseen liiton Vapahtajan kanssa, tulee kasteesta pelastukseen liittyvä kokemus. (Kol 2:12, Room 5:1)
Raamattu kertoo että kasteita suoritettiin myös perhekunnittain. (1 Kor 1:16, Apt 16:14-15, 18:8)
Usko on aina henkilökohtainen ratkaisu, jota ei voi toisen puolesta tehdä missään olosuhteissa. Usko on myös kokonaan vapaaehtoinen asia. Omantunnon asioissa ei voi, ja on mahdotonta pakottaa ketään.
Oli iloinen asia kun koko perhekunta tuli uskoon ja kastettiin. Kuitenkin on hyvin mahdollista että perhekunnassa oli epäiljöitä jotka eivät kasteelle tulleet. Olivathan perheet hyvin suuria joihin saattoi kuulua UT:n aikana myös palvelijat perheineen. Näin "perhekunta" ei tarvitse tarkoittaa jokaista yksilöä tarkalleen. Kuitenkin jos osakin perheestä tuli uskoon, heidän vaikutuksensa aiheutti että sanaa perhekunnassa julistettiin, ja myös muut seurasivat Herraa kasteelle myöhemmin henkilökohtaisessa uskossaan. (1 Kor 7:12-16, Apt 11:14, 16:31)
Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16) Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)
Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle. Lapsi vastaa ratkaisuistaan Jumalan edessä vasta tultuaan kypsään ikään tehdä ratkaisuja seuraako perhekunnassa vanhempien tietä puoleen tai toiseen. Ennen syntien armahtamista edeltää katumus. Pikkulapsi tuskin pystyy katumaankaan syntiään. Lapsi on Raamatun opetuksen mukaan vanhempiensa pyhittämä, tai vanhempiensa mukaan kadotuksen tiellä siihen saakka kunnes Jeesus odottaa häneltä omia ratkaisuja.
(1 Kor 7:14, Ps 21:11, Snl 11:21) Jumala tahtoo että kaikki pelastuisivat. (1 Tim 2:4, 2 Piet 3:9) Jumalan armosta maa on täynnä varoitusmerkejä lähestyvästä lopusta. (Matt 24:3-14, 29, 32-33, 37-44)
Siunausta
Jari Laurila
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kastettava oli 11-vuotias tyttö ja USA:ssa Adventtikirkossa tapahtuva JULKINEN kastetoimitus oli sensuroitava pois täällä Suomessa.
Kastajana oli Philip M niminen adventistipappi.
Toinen kastettava tyttö oli samanikäinen.
Oliko kyseessä julkinen vaiko ei-julkinen kastetilaisuus Philip-pastorin Adventtikirkossa?
Minä en hetkeäkään usko että 11 vuotias.
Mutta riippuu ihmisen omasta ymmärryksestä mitä hän tietää Raamatusta.
Adventtilaisten perheiden lapset kasvata jo kehdosta kaikkeen kristilliseen tietoon heti.
Jokainen kastetilaisuus on oma kerta ja jokaisessa kastetilaisuudessa on henkilö tai pieni ryhmä joka päättää kastetaanko vai eikö kasteta.
Tässä kysytään harkintaa. Tietenkin monet haluavat itse turhan varhain kasteelle, ei niihin lapsia hioputeta koskaan vaan päivastoin toivotaan aikuisuutta kunnolla. Yksitoistavuotias voi tehdä jo ratkaisunsa toki- mutta kuvan naisen maapallon osan rrotu on hyvin nuoren näköistä ja pienikasvuista, ja nainen näyttti siitä huolimatta nuorelta naiselta.
Siunun pitää katsoa kuvaa uudelleen.
Yst. t. Jari Laurila
>>Sellainen on pakko poistaa aina palstalta- liian solvaavaa kielenkäyttöä ja monenlaista vihjailua mm. seksuaalisuuteen-