Jos-ohjelman katsoneet:
Kysyttiinkö katolilaiselta ja ortodoksilta, miksei heillä ole naispappeja???
Miksi vain luterilaiset naispappeudenvastustajat ovat kamalia sovinistisikoja? Miksi naispappeus aina mielletään tasa-arvokysymykseksi, vaikka se ei sitä ole?
Ohjelmassa oli mukana katolisen kirkon joku tiedottoja ja ortodokseilta Isä Mitro, mutta luterilaisilta vain naispappi. Lisäksi mukana kirkosta eronnut lesboteologi, Setan entinen puheenjohtaja ja joku hiljainen tutkija.
Missä oli luterilaisuuden yhtä vaikutusvaltainen edustaja kuin oli muilla kirkkokunnilla?
Ja ennen kaikkea MISSÄ OLI SE PARJATTU HIHHULIFUNDAMENTALISTISOVINISTISIKASUVAITSEMATON???
Ohjelmassa annettiin vain yksi näkökulma. Tämän näkäkulman ihmiset haluavatkin kuulla. Seinät leveällä ja katto korkealla! Suvaitaan vaan kaikki! Niin, kaikki paitsi Raamatun mukaan elävät, jotka "ovat kirkon suurin ongelma".
Ihmeellistä, että homoutta ei saa sanoa synniksi. Kukaan ei ilmeisesti uskaltanut tai halunnut niin tehdä! Vai onko näin? En nähnyt ohjelmaa ihan kokonaan.
Kysyttiinkö katolilaiselta ja ortodoksilta, miksei heillä ole naispappeja???
Miksi vain luterilaiset naispappeudenvastustajat ovat kamalia sovinistisikoja? Miksi naispappeus aina mielletään tasa-arvokysymykseksi, vaikka se ei sitä ole?
Ohjelmassa oli mukana katolisen kirkon joku tiedottoja ja ortodokseilta Isä Mitro, mutta luterilaisilta vain naispappi. Lisäksi mukana kirkosta eronnut lesboteologi, Setan entinen puheenjohtaja ja joku hiljainen tutkija.
Missä oli luterilaisuuden yhtä vaikutusvaltainen edustaja kuin oli muilla kirkkokunnilla?
Ja ennen kaikkea MISSÄ OLI SE PARJATTU HIHHULIFUNDAMENTALISTISOVINISTISIKASUVAITSEMATON???
Ohjelmassa annettiin vain yksi näkökulma. Tämän näkäkulman ihmiset haluavatkin kuulla. Seinät leveällä ja katto korkealla! Suvaitaan vaan kaikki! Niin, kaikki paitsi Raamatun mukaan elävät, jotka "ovat kirkon suurin ongelma".
Ihmeellistä, että homoutta ei saa sanoa synniksi. Kukaan ei ilmeisesti uskaltanut tai halunnut niin tehdä! Vai onko näin? En nähnyt ohjelmaa ihan kokonaan.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ohjelmasta en tiedä, sanonpa vain oman mielipiteeni.
Homoseksuaalisuus sinänsä ei ole synti vaan ihmisen ominaisuus, sen toteuttaminen taas on eri asia, sanotaan usein. Eli jos on niin pöhkö että ajattelee kahden toisistaan välittävän aikuisen ihmisen välisen vapaaehtoisen rakkaudenosoituksen olevan syntiä, niin minä ainakin pitäisin tällaista ihmistä syntisempänä kuin homoa.
Ihanpa kehoittaisin tällaista ajattelijaa peiliin katsomaan ja asettumaan hetkeksi toisen asemaan. Empatia ei kuulu näiden "hartaiden" luonteenpiirteisiin, vaan päällimmäisenä on tietämättömyys, sitä kautta viha ja suvaitsemattomuus. Onko tämä kristillistä?
// Homoseksuaalisuus sinänsä ei ole synti //
On se. - syntiä. (Ihmisluonto on täysin synnin turmelema. Jos sellaista jossakussa on, niin sellainen on yhdenlaista ihmisen perisyntisyyttä. Luterilaisittain ja raamatullisesti ajatellaan, että jo meidän perisyntimme eli turmeltunut luontomme aiheuttaa syyllisyyden Jumalan edessä. Perisyntimme on pääsynti ja kaikkien muiden syntien lähde.)
Väkivaltaa ei tule tietenkään tehdä, mutta synti tulee sanoa synniksi. Syntistä ihmistä tulee rakastaa, mutta syntiä tulee vihata. (Jumala vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä ihmistä niin paljon, että antoi ainokaisen Poikansa ristin kuolemaan meidän syntisten ihmisten tähden.)
Jos hylkäämme lain, niin silloin alamme käsittääkseni pitämään epäpyhänä liiton verta eli Kristuksen ristin kuolemaa.
Jos ajattelemme, että senkun vaan teemme syntiä (tai että senkun vaan rikomme Jumalan käskyjä), niin vaarallisella tiellä alamme olla.
Hebr. 10
10:14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
10:15 Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan:
10:16 "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
10:17 ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista."
10:18 Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.
10:19 Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
10:20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
10:21 ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",
10:22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
10:23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
10:24 ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
10:25 älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
10:27 vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
10:28 Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
10:29 kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
10:30 Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa."
10:31 Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.
10:32 Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,
10:33 kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.
10:34 Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.
10:35 Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.
10:36 Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
10:37 Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele;
10:38 mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen."
10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.
Ollaankos silloin vaarallisella tiellä, jos tuijotetaan liikaa raamatun teksteihin, eikä itse ajatella omilla aivoilla mikä on oikein ja mikä väärin? Onko tosiaan parempi hakea käytännön neuvoja monta sataa vuotta vanhoista kirjoituksista, kuin tästä päivästä ja tosielämän esimerkeistä?
Raamatun ns. viisaita sanoja voit ladella minkä jaksat, mutta niissä on todella pahoja ristiriitoja minun oikeuskäsitykseni ja moeaalini kanssa. Raamattu itsessäänkin sisältää lukuisia ristiriitoja!
1.Mooseksen kirja:
3:1 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?"
3:2 Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
3:3 mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'"
3:4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
3:5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan."
1.Moos.
5:5 Niin oli Aadamin koko elinaika yhdeksänsataa kolmekymmentä vuotta; sitten hän kuoli.
Jos Raamatun sanaan turvataan, niin silloin ollaan turvallisella tiellä. Meidän Isä taivaassa on turvallinen ja pitää meistä (Jumalan lapsista) huolen. Isä ei jätä omiaan yksin, vaan on antanut sanansa ja Henkensä meille. Sanasta voimme opetella tuntemaan Jumalaa / Jumalan, taivaallisen Isän.
Ps.
119:10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
119:14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
119:15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
119:16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
119:21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
119:28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
119:29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
119:30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
119:31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
119:32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
119:33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
119:34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
119:35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
119:49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
119:50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
119:51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
119:53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
119:54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
119:55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
119:56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
119:57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
119:58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
119:59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
119:60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
119:61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
119:62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
119:68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
119:69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
119:70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
119:71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
119:72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
119:73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
119:75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
119:76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
119:77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
119:78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
119:86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
119:87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
119:88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
119:89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
119:90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
119:95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
119:96 Kaikella täydellisellä on rajansa - sen olen nähnyt - mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
119:97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
119:98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
119:104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
119:105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
...
119:147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
119:148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
119:150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
119:151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
jne...
http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=psa&hakuehto=119
/ Raamatun ns. viisaita sanoja voit ladella minkä jaksat, mutta niissä on todella pahoja ristiriitoja minun oikeuskäsitykseni ja moeaalini kanssa. /
Ihmisen oikeuskäsitys ja moraali on pimentynyt syntiinlankeemuksen jälkeen.
Ja ihminen voi täysin paatua.
Raamatussa on Jumalan ilmoittamat käskyt ja moraali.
Asiaa vain hyvin vähän sivuten:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/2.html
->
/ Väärää opetusta on siis väite, että ihmisellä on tallella ainakin sen verran kykyjä, että hän mielellään tahtoisi ottaa evankeliumin vastaan ja lohduttautua sillä - toisin sanoen, että ihmisen tahto voi myötävaikuttaa kääntymisessä edes hiukan. Tällainen käsitys on väärä, sillä se on ristiriidassa pyhän, jumalallisen Raamatun, kristillisen Augsburgin tunnustuksen, sen Puolustuksen, Schmalkaldenin opinkohtien, Lutherin Ison ja Vähän katekismuksen sekä muiden tämän etevän ja Hengen valaiseman teologin kirjojen kanssa. /
Laitetaanpa tällainenkin
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/1.html
->
/ Ensiksi on varmaa: Ei riitä, että kristityt pitävät syntinä ja tietävät synniksi teoin tapahtuvan Jumalan käskyjen rikkomisen. Ennen kaikkea on todella pidettävä syntinä ja synniksi tiedettävä se kauhea, pöyristyttävä perinnöllinen sairaus, joka on turmellut koko ihmisluonnon. Se on jopa pääsynti, kaikkien tekosyntien juuri ja lähde. Tohtori Luther sanoo sitä luonnon- eli persoonansynniksi 5 antaen ymmärtää, että ihmisen luonto ja persoona on syntinen, vaikka hän ei ajattelisi, puhuisi eikä tekisi mitään pahaa, mikä kuitenkin on ihmisluonnolle mahdotonta esivanhempiemme lankeemuksen jälkeen. Luonnon ja persoonan on perisynti hengellisenä leprana perin pohjin, läpikotaisin myrkyttänyt ja turmellut Jumalan silmissä. Siitä turmeluksesta, ensimmäisen ihmisen lankeemuksen perusteella, Jumalan laki syyttää luontoamme eli persoonaamme ja tuomitsee sen. Siten me olemme luontomme (Ef. 2:3) puolesta vihan, kuoleman ja kadotuksen lapsia, jos ei Kristuksen ansio pelasta meitä siitä tilasta. /
Raamattu on Jumalan sanaa.
Mikä on sinun luotettavan ilmoituksen lähteesi? Oma järkesikö? Tiesitkö, että sellainen on hurmahenkisyyttä?
Voimme luottaa Jumalaan ja hänen sanaansa. Kiitos siitä Herralle.
Millainen on sinun kirkkosi? Millainen oppitunnustus siinä on? Onko se kirjattu jonnekin, jotta voisin arvioida sitä? Mitkä ovat sen ilmoituksen lähteet. Tunnustaako se edes perususkontunnustusten mukaisesti?
Tiesitkö, että luterilaisuudessa Raamattu on kaiken opin lähde ja ohje:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/yo.html
->
/ TIIVISTELMÄ
jossa Tunnustus toistetaan ja kiistat kristillisesti selvitetään ja sovitaan Jumalan sanan johdolla.
Opin summa, sääntö ja ohje,
jonka mukaan kaikkea oppia on arvioitava ja syntyneet kiistat kristillisesti selvitettävä ja ratkaistava
1. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Kirjoitettu on: "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun teilläni" (Ps. 119.) Pyhä Paavali sanoo: (Gal. 1:8) "Vaikka tulisi taivaan enkeli ja julistaisi toisin, hän olkoon kirottu".
Muita vaikka kuinka nimekkäiden vanhojen ja uusien opettajien kirjoituksia ei ole pidettävä Pyhän Raamatun vertaisina, vaan ne on kaikki tyynni alistettava sen alaisiksi. Niitä tulee käyttää yksinomaan todistajina, jotka kertovat, millaisena ja millä paikkakunnilla profeettojen ja apostolien oppi on säilytetty apostolien ajan jälkeen. /
Uudelleen tästä... tunnustatko edes apostolisen uskontunnustuksen mukaisesti?
/ 2. Kohta apostolien ajan jälkeen, jopa heidän vielä eläessään, ilmaantui vääriä opettajia ja harhaoppisia. Heitä vastustamaan vanha kirkko laati symboleja eli lyhyitä, täsmällisiä tunnustuksia, jotka sisältävät oikeauskoisen tosi kirkon yhteisen ja yksimielisen kristillisen uskon ja tunnustuksen. Sellaisia ovat Apostolinen, Nikaian ja Athanasioksen tunnustus. Niinpä mekin tunnustamme ne omiksemme ja hylkäämme siten kaikki harhaopit, sellaiset opit, jotka ovat tunkeutuneet Jumalan kirkkoon mutta sotivat näitä tunnustuksia vastaan. /
Uskontunnnustukset:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/ekumeeni.html
Ilm.
4:8 Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: "Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on."
Ps.
119:155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
119:156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
119:157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
119:158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
119:159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
119:161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
119:162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
119:163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
119:164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
119:165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
119:166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
119:167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
119:168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
119:169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
119:170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
119:171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
119:172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
119:173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
119:174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
119:175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
119:176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
"Ihmisen oikeuskäsitys ja moraali on pimentynyt syntiinlankeemuksen jälkeen.
Ja ihminen voi täysin paatua.
Raamatussa on Jumalan ilmoittamat käskyt ja moraali."
Ja raamatun ovat kirjoittaneet parituhatta vuotta sitten ja aiemminkin ihmiset, jotka ovat saattaneet olla ties mitä kylähulluja.
"Raamattu on Jumalan sanaa."
Sanoo raamattu. Seuraava!
"Mikä on sinun luotettavan ilmoituksen lähteesi? Oma järkesikö? Tiesitkö, että sellainen on hurmahenkisyyttä?"
Oma järki on hurmehenkisyyttä? No voi hyvänen aika, kai minä sitten olen hurmiossa, kun osaan ajatella omillakin aivoillani.
"Voimme luottaa Jumalaan ja hänen sanaansa. Kiitos siitä Herralle."
Sanot sinä. Vai oliko se raamattu?
"Millainen on sinun kirkkosi? Millainen oppitunnustus siinä on? Onko se kirjattu jonnekin, jotta voisin arvioida sitä? Mitkä ovat sen ilmoituksen lähteet. Tunnustaako se edes perususkontunnustusten mukaisesti?"
Kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen opintunnustukset lienevät paremmin sinulla selvillä. Mietinkin vain edelleen ovatko ne ajan tasalla.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulun vielä, mutta kysyit kyllä ihan asiallisesti että pystynkö sitten elämään kaikkien raamatun ja kirkon oppien mukaan. Vastaus on: En pysty, enkä halua. Ja voi olla että tämän keskustelun jälkeen jätän hyvinkin kirkon sinunlaisillesi "harrastelijoille".
Toivottavasti pystyt nielemään tulevaisuudessakin kaiken kirkon tarjoaman pullamössön pureksimatta.
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta ehdotti mietinnössään, että molempien aloitteiden (kirkollisen siunauksen kaava parisuhteille, kirkollisen työsuhteen kielto parisuhteessa eläville homoille)tulisi raueta. Mietintöön liittyvässä eriävässä mielipiteessä sen allekirjoittajat halusivat puolustaa torjuvaa kantaa kaikenlaiseen harjoitettuun homoseksuaalisuuteen. He perustelivat tätä muun muassa viittaamalla ajattomaan moraalioppiin, ja he vaativat sitovia sääntöjä homoseksuaalista parisuhdetta vastaan.
Harha piilee kuitenkin uskomuksessa, että moraalikysymyksille voidaan löytää lopullisia vastauksia allekirjoittajien ajattelemassa muodossa.
Moraalikäsitys, joka korostaa ihmisten välistä kohtaamista sekä itse subjektia ja tämän luonnetta moraalin ytimenä, johtaa sellaiseen tapaan keskustella homoseksuaalisuudesta, jossa normit ja säännöt jäävät taka-alalle. Yksittäisen subjektin painottaminen yleispätevien normien sijaan merkitsee, että se henkilö, joka esim. kirkolliskokouksessa luulee sanovansa jotain, joka pätee muihin ihmisiin, itse asiassa ei tee mitään muuta kuin ilmaisee oman sisäisen moraalisen luonteensa. Jos joku sanoo, että sellaisilla homoseksuaaleilla, jotka toteuttavat sukupuolisen suuntautumisensa, ei ole paikkaa kirkossa, tämä lausahdus antaa tietoa lähinnä lausujan moraalisesta asenteesta. Lausuma antaa kuvan kyseisestä henkilöstä; ei homoseksuaalisista siskoista tai tai veljistä. Kukaan ei voi omalta osaltaan piiloutua ajattomiin käskyihin viittaavien mainintojen taakse tai sellaisen teoreettisen tiedon taakse, joka väittää tuntevansa Jumalan tahdon.
Moraalista painoarvoa ei tässä tapauksessa ole sillä, mitä periaatteita henkilö sanoo kannattavansa ja millaisen päätöksen hän haluaisi näiden periaatteiden valossa kirkolliskokouksen tekevän. Moraalisesti painavaa on, mitä henkilön oma toiminta kirkolliskokouksen käsittelyssä kertoo siitä, millainen ihminen kyseinen henkilö itse on ja haluaisi olla.
Se, joka haluaa sanoa ei aloitteelle parisuhteessa elävien homoseksuaalisten parien kirkollisesta siunaamisesta, kertoo samalla olevansa ihminen, jonka mukaan on mahdollista ja jopa toivottavaa, että kirkko yrittää estää Jumalan siunausta ulottumasta näihin ihmisiin. Samalla tämä henkilö viestii myös, että nämä ihmiset eivät ole tervetulleita kirkolliseen yhteisöön. Sanomalla ei aloitteelle, joka pyrkii kieltämään kirkon palveluksessa olevilta mahdollisuuden elää homoseksuaaleina parisuhteessa, henkilö osoittaa olevansa ihminen, jonka mielestä on mahdollista, että osa kirkon palveluksessa olevista elää elämäänsä tällä tavalla.
Ei ole olemassa puolueetonta mittapuuta sen ratkaisemiselle, mitkä luonteenpiirteet voidaan käsittää rakastavina ja mitkä ei. Samalla uskon, että harvalla ihmisellä on vaikeuksia arvioida, kumpi yllä mainituista asenteista helpommin on liitettävissä siihen, minkä me tavallisesti miellämme rakkaudeksi.
Raamatun sanasta luopumistahan tuo on.
(Mutta sen kirjoittaja varmaankin tiedostaa.)
Jumalaa ei pidetä Jumalana, Pyhänä ja Kaikkivaltiaana.
Aikalailla harhassa taidat olla.
/ Se, joka haluaa sanoa ei aloitteelle parisuhteessa elävien homoseksuaalisten parien kirkollisesta siunaamisesta, kertoo samalla olevansa ihminen, jonka mukaan on mahdollista ja jopa toivottavaa, että kirkko yrittää estää Jumalan siunausta ulottumasta näihin ihmisiin. Samalla tämä henkilö viestii myös, että nämä ihmiset eivät ole tervetulleita kirkolliseen yhteisöön. /
Sideavaimiakin voidaan käyttää julkisyntisiä kohtaan.
Mutta sekin tarkoittaa sitä, että tahdottaisiin mahdollisimman pian päästä käyttämään päästöavainta. Tahdotaan, että mahdollisimman pian synnit saataisiin anteeksi!
Vaikka ihminen jatkaisi synnissä elämistään, niin silti tämän ihmisen toivotaan tulevan kirkkoon kuulemaan Jumalan sanaa. Sehän jokaisen ihmisen ainut toivo onkin, että ihminen palaisi Jumalan luo. Ei ihmisten tule olla välinpitämättömiä toisen syntielämää kohtaa (ja antaa ihmisen kävellä kadotukseen itse vierestä seuraten, mutta toimimatta mitenkään tuon ihmisen puolesta. Sellainen ei ole rakkautta.)
Ehtoolliselta ihminen voidaan poissulkea, mutta nimenomaan Jumalan sanahan tämän ihmisen voi juuri vetää takaisin kotiin - turvaan Isän luo - pois Perkeleen orjuudesta. Ihmisen kannattaa tulla aina Jumalan sanaa kuuntelemaan!
Ja on myös tilanteita, joissa julkisynnissäkin elävä on katuvainen. Hänet tulee päästää ehtoolliselle.
Ef.
4:12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
4:13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
4:14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
4:15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
4:16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.
4:17 Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
4:18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,
4:19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.
4:20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
4:21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:
4:22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
4:23 ja uudistua mielenne hengeltä
4:24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
4:25 Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
4:26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
4:27 älkääkä antako perkeleelle sijaa.
4:28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
4:29 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.
4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
4:31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
4:32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.
Pyhäkön lampun nro 4/2004, Uusi uskonpuhdistus -artikkelin teesi nro 7 on hyvä:
"Suomen ev.lut. kirkon vesittynyt opetus jättää kirkon jäsenet väärään rauhaan. Kirkko siunaa ja hyväksyy tai ei puutu sellaiseen elämäntapaan, joka on selkeästi Jumalan sanan vastainen. Kirkko ei halua suututtaa jäseniään ja jättää nämä siksi syntiin, kuolemaan ja kadotukseen."
Ehkä sinäkin voisit sitten harkita evankelis-luterilaisesta kirkosta eroamista, ja hakeutua sellaiseen uskontokuntaan, joka on enemmän näkemystesi ja raamatun mukainen.
Suomen ev.lut. kirkkohan edelleen virallisesti sitoutuu Raamattuun ja ev.lut. kirkon tunnustuskirjoihin.
Siinä tunnustuksessa pysymme. Miksi emme saisi silloin olla ev.lut. kirkossa, jos kerran tunnustamme sen virallisen tunnustuksen mukaisesti?
Ja me emme ole mitään muuttaneet. Yht'äkkiä meidät ollaan ajamassa pois ev.lut. kirkosta? Miksi emme saa olla kodissamme? Yht'äkkiä olette julistamasssa kaikki edelliset kristilliset (mm. luterilaiset) sukupolvet harhaoppisiksi? (Ja olette pyytämässä heitä lähtemään pois kodistaan. Tehän tässä olette muodostamassa uutta kirkkokuntaa? Tosin nuo uudet tuulet eivät näytä kyllä kristilliseltä kirkolta vaan joltain muulta.)
On parempi herätellä ihmisiä. (Tämä alkaa olla tosi vakavaa luopumusta.)
Tahdomme olla ja pysyä kodissamme. Mutta näyttää siltä, että meidät halutaan pois kodistamme (ev.lut. kirkosta) monien ihmisten taholta.
Itse aion pysyä kirkossa niin pitkään, kunnes meidät heitetään ulos.
Jos kirkon tunnustusta muutetaan rajusti, niin silloin ne jotka muuttavat sitä, itse erottavat itsensä kirkosta. He saattavat ehkä sanoutua irti itse kristillisestä Kirkosta (riippuen siitä millaisia muutoksia ihmiset aikovat ajaa ev.lut. kirkkoon).
Meidät joko heitetään ulos, tai kirkon virallista tunnustusta muutetaan niin rajusti, että siinä tilanteessa ei enää oikein tiedä mitä tehdä. En tiedä miten silloin toimia. (Nytkin on hiukan epävarmuutta, kun en tunne asioita niin hyvin.)
Jos te muutatte Suomen ev.lut. kirkon oppeja, niin tehän silloin erotatte itsenne Suomen ev.lut. kirkosta. Me pysymme siinä samassa ev.lut. kirkossa, joka on tätä ennen ollut olemassa. Tahdomme pysyä Kristuksen Kirkossa.
Mielestäni ongelma on siinä, että mielestäsi vain kirkko tuntuu toimivan väärin, mutta itse et voi myöntää edes sitä mahdollisuutta, että sattuisit itse olemaan harha-oppinen ja tulkitsevasi raamattua väärin.
Monivalintakysymys: Mihin näistä olet eniten sitoutunut? Miksi?
a) Jumalaan?
b) Kirkon oppeihin?
c) Omaantuntoosi?
d) Raamattuun?
Mielenkiintoinen yhtälö, jonka nimimerkki "totuus?" kirjoitti:
"Monivalintakysymys: Mihin näistä olet eniten sitoutunut? Miksi?
a) Jumalaan?
b) Kirkon oppeihin?
c) Omaantuntoosi?
d) Raamattuun?"
Jos ihminen on sitoutunut Jumalaan, niin todennäköisesti hän on tehnyt sen oman tunnon tähden, halusta tai pakosta.
Ja jos ihminen on sitoutunut Jumalaan, niin hän on myös sitoutunut Jumalan Sanaan, Raamattuun. Sillä sanassaan Jumala ilmoittaa itsensä. Raamtusta myös selviää synti, syntiselle pelastus ja mitä kuuluu jumaliseen, Jumalalle mieluisaan elämään.
Raamatun ilmoitus on todennäköisesti se, mistä omatunto on herännyt. Raamatussa laki on ilmoittanut omalle tunnolle synnin ja synnistä syylliselle omalletunnolle evankeliumin eli armon.
Ja sen jälkeen Raamatussa on puhelua siitä, miten ihmisen olisi Jumalan armossa hyvä elää pitäen omatunto puhtaana.(Tämä mielestäni kuuluu evankeliumiin).
Raamattu taas määrittelee mitä ja mikä on Kristuksen kirkko. Se on uskovien yhteys, jossa Jumalan Sanaa julistetaan ja sakramettjeja hoidetaan.
Raamatusta on johdettu Tunnustuskirjat eli opit, joihin kirkko (ev.lut) on perinteisisti sitoutunut.
Näihin oppeihin uskovan omatunto mielellään sitoutuu ja siellä se haluaa olla, sillä se on koti.
Ja nyt huomatkaa: asia muuttuu erillaiseksi jos kirkko käy sanomaan (uudelleen tulkitsemaan), mikä on Jumalan Sanaa, eikä enää tyydy siihen, mitä on ennen pidetty jumalisena ja oikeana.
Sellaiselle tulkinnalla, että aika olisi ajanut lain ja evankeliumin ohitse jättäen ne vanhentuneina kaappiin fossiilien seuraksi pidän outona. Ja tälläiseenkö kirkon pitäisi mennä mukaan, että se pysyisi trendikkäänä?
Nähtävästi pitää...
Hohhoijakkaa
En ole puhunut mitään trendikkäästä, ja jos kuvittelet tämän keskustelun kiistakapulan eli homoseksuaalisuuden olevan trendioikku, niin tarkistapa tietosi uudelleen, ja mieluummin muistakin lähteistä kuin raamatusta. Voinemme olla yhtä mieltä siitä että tietoa on parin tuhannen vuoden aikana tullut asiasta vähän lisää. Suosittelen vierailemaan esimerkiksi Setan sivustolla. Kysymys on loppujen lopuksi rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta, ja näiden kieltäminen sotii minun mielestäni erittäin räikeästi kristinuskon ja kirkon perusopetuksia vastaan. Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä rakkaus.
Maailma on muuttunut parin tuhannen vuoden kuluessa, ja jopa uskonpuhdistuksen jälkeen monessa eri suhteessa. Raamattu on vanha kirja, ja mikäli kirkon tehtävänä on elää raamatun oppien mukaisesti edes miettimättä kantaa todellisen maailman muutoksiin tai punnitsematta oikeaa ja väärää, niin voiko kirkko edes tietää, mitä se on tekemässä?
Raamattua tulkitaan koko ajan eri tavoin ja eri tarkoitusperien mukaisesti, sieltä löytyy oikeutus teolle kuin teolle, jos tarpeeksi tutkii. Evankelis-luterilaisen kirkon tulisi selkeästi osittaa, mitkä väestöryhmät sinne ovat tervetulleita. Minulle kirkko on aina edustanut rakkautta ja suvaitsevuutta, mutta mikäli se on muuttumassa herrainklubiksi, jonne on tarkat pääsykriteerit, ja jonka seinien sisältä osoitellaan ulkona värjötteleviä syntisiä, niin pitäkää hyvänänne.
Aivan tavallisena rivikristittynä olen miettinyt tämänpäivän luterilaisen kirkkomme opetusta, lähinnä sitä, miten paljon se sitoutuu Jumalan Sanaan ja sen opetuksiin ja kuinka paljon se opettaa kansankirkkona valtavirrasta saatujen vaikutteiden ohjaamana.
Paljon puhutaan rakkaudesta, Jumalan rakkaudesta meitä syntisiä kohtaan ja meidän keskinäisestä rakkaudesta toinen toistemme välillä.
Yksinkertaisena ihmisenä, en teologisiin syvyyksiin tutustuneena, olen tullut siihen lopputulokseen, että kysymys on siitä, onko Raamatun Sanalla enää auktoriteetin asemaa, vai ei.
Homosuhteet ovat nyt ajankohtainen keskustelunaihe, naispappeus ja eronneiden vihkiminen taisivat olla sitä aiemmin.
On aika kummallista, että Raamattua ei enää saisi siteerata näistä asioista keskustellessa, vaan vedotaan kirkolliskokousten demokraattisiin päätöksiin...Eihän Jumalan Sanasta voida asioita poistaa niistä äänestämällä.
Jumalan luomina seksuaaliolentoina on monasti vaikeaa olla yksin, olipa kyse sitten homoseksuaaliseksi itseään kokevasta tai yksinelävästä heteroseksuaalisesta henkilöstä. Avioliitossa elävänkin on joskus elettävä ilman seksuaalista kanssakäymistä puolison sairauden vuoksi. Yhtäkaikki, Jumalan Sanasta kiinni pitävä tahtoo taistella näissäkin kiusauksissa.
Tunnen homoseksuaalisia henkilöitä, jotka tuntevat suuntautumisensa kipuna, mutta haluavat elää Jumalan Sanan mukaisesti, olen myös itse elänyt yksin, yksin myös avioliiton aikana puolison sairauden aikana. En ole sankari, vaan jo ajatuksistani asti synnin alle myyty, langenneenakin itseni löytänyt, ja siitä Jumalan voiman kautta ylösnostettu. Mutta taistella tahdon, jotta voittopalkinnon saavuttaisin, en omalla tahdonvoimallani taistellen, mutta Jumalan voimalla, luottaen siihen, että Raamatun Sana on edelleen elävää Jumalan Sanaa.
Anteeksi yksinkertainen puheenparteni, halusin tämän kuitenkin lähettää.
Ei kirkon tehtävä koskaan ole ollut miellyttää maailmaa, vaan Jumalaa. Tästä on suoriuduttu vaihtelevalla menestyksellä.
Jos kirkko käy etsimään maailman suosioita, niin emme voi muuta, kuin todeta sen eksyneen raiteiltaan ja luopuneen tehtävästään.
Ei kirkkoa ole tarkoitettu kaikenlaisia menoja ja rienoja varten, joissa jokainen voi hehkuttaa omaa mieltymystään, vaan tämän ikivanhan Raamatun sanan julistusta varten.
Evankeliumin julistus on kirkon päätehtävä, mikäki et ole sitä huomannut.
Ja tätä julistusta voi toki tulla kuuntelemaan minkälaisena vain.
Tälläisen julistus tehtävän on itse kristus kirkolleen antanut. Eikä evankeliumia tarvitse sellainen, jota ei ensin ole Jumalan laki koskettanut synnin tuntoa herättävästi.
Nykyaikana rakkauskin tuntuu, niin erillaiselta, kuin mitä kristinuskon Jumalan rakkaus on.
Nykypäivänä Jumalaa varmaankin sanotaan sangen suvaitsemattomaksi, koska Hänen luokseen ei voi synti ja pahuus tulla.
Tähän synnin ongelmaan on Jumalan rakkaus antanut Poikansa Kristuksen, joka armahtaa ja sovittaa syntisen ihmisen. Näin ihminen pääsee Kristuksen kautta Jumalan luo.
Ja huom. Kristusta ei tarvitse sovittajakseen, kuin syntinen ihminen. Minä olen syntinen ja tarvitsen Kristusta. Homokin tarvitsee Kristusta, vain jos hän tunnustautuu syntiseksi ihmiseksi. Kuka vain ihminen tarvitsee Kristusta.
Mutta jos ihminen ei tunnustaudu syntiseksi ihmiseksi, ei hän tarvitse Kristusta.
Kirkon tehtävä on julistaa Kristuksen anteeksi antoa syntisille ihmisille. Sellaisena kirkolla on aina paikkansa maailmassa.
Sitä varten kirkko on. Se on kirkon tehtävä ja sitä varten kirkko on perustettu.
Tälläisenä se ei etsi maailman suosiota, vaan Jumalan. Tosin evankeliumin sanoma ei koskaan ole miellyttänyt ihmisiä ja maailmaa.
Jumalan laki koskettaa, niin herraa, kuin narriakin. Se osoittaa syylliseksi syntiin, niin heteron, kuin homonkin.
Ja joka synteihinsä arnmahdusta kaipaa, sille kirkon, Raamatun sanoma on selvä ja ihana:
Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan Poikansa, ettei kukaan, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Kiitos omasta mielipiteestäsi, minun henkilökohtaisesti on paljon helpompi arvostaa sitä, koska ajattelusi on myös sinun omaasi, ei pelkästään raamatun siteeraamista.
Tämä keskustelu on herättänyt minussa kysymyksen siitä, mihin uskovaiset oikeastaan uskovat. Vastauksen olen jo aiemmin tiennyt, mutta nyt hiljalleen alan sen vasta todella käsittää. Kiitos myös muille keskustelijoille asian valottamisesta.
Kun puhutaan rakkaudesta lain täyttymyksenä, kyse ei oikeastaan ole ulkoisesta laista, joka ulkopuolelta pakottaisi ihmistä johonkin. Rakkaus on välitöntä eikä se vaadi perusteita. Tästä nouseva moraalinen näkemys ja näkemys moraalin paikasta ihmisen elämässä sointuvat huonosti yhteen sen käsityksen kanssa, jonka mukaan on olemassa objektiivinen moraalilaki, josta ensin on saatava tieto ja jota sen jälkeen on seurattava. Kyse on sen sijaan jostain paljon hienosyisemmästä asiasta. Hyvä tulee näkyviin teoissamme, ja tekomme ovat hyviä, kun ne ovat rakkauden näkökulman värittämiä.
Tämä merkitsee sitä, ettei kukaan ulkopuolinen pysty päättämään, miten jonkun toisen ihmisen tulisi elää. Jokaisen ihmisen on itse elettävä ja kannettava vastuu elämästään. Lähimmäiset ovat ensisijaisesti olemassa tukeakseen yksilöä tämän elämänprojektissa. Tämä ei kuitenkaan merkitse alistumista toisen ihmisen konkreettisiin valintoihin. Voin kieltäytyä tukemasta toista, jos hän mielestäni asettaa panoksensa väärin tai on tekemässä jotain väärää. Sitä kautta paljastan, millainen ihminen minä olen. Se, millainen ihminen olen, voi puolestaan saada toisen ihmisen muuttamaan ajatuksiaan, mikäli hän kokee, että tapani olla on aito ja vakuuttava. Moraali siis elää jatkuvassa persoonien välisessä vuorovaikutuksessa - ei missään teoreettisessa tilassa, jossa pohdiskellaan abstrakteja yleisinhimillisiä periaatteita.
Tästä ei tietenkään löydy yksiselitteistä vastausta homoseksuaalisuuteen. Ehkä kuitenkin voidaan vapautua lukkiutuneista tavoista keskustella aiheesta. Tunnustan, etten itsekään ole selvillä siitä, mitä voidaan tai tulisi ehdottaa kirkolle toimintamalliksi. Samalla tiedän, että homoseksuaaliset kirkon jäsenet rikastuttavat elämää ja kirkkoni elämää. Pidän hyvin tärkeänä, että he saavat kirkolta elämässään tarvitsemansa tuen ja että minäkin saan tarvitsemani tuen. En tiedä, tekeekö tämä minusta homoseksuaalien puolustajan vai vastustajan.
Ikävää, jos luulet niin, että Jumala on niin suppea-alainen ja rajallinen, että Hän koskettaisi ja kutsuisi ihmisiä vain siten, että joku toinen paasaa ihmiselle lakia ja sitten evankeliumia.
Jos Paavali olisi uskonut noin, niin hän ei olisi tullut edes uskoon...
Jumala on niin paljon suurempi kuin meidän käsityksemme Hänestä. Niin useita Hän on kutsunut ilman lain julistusta. Ja tuleepa varmaan jatkossakin niin tekemään, vaikka tietystihän mainitsemasi kirkon tehtävä onkin vain kirkon tehtävä, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Jumala haluaa tehdä ja tekee kirkon ulkopuolella.
Onneksi et kai kuitenkaan sanele yhtä mahtipontisesti itse Jumalallekin, että mikä on Jumalan tehtävä ja miten Hänen tulisi sinun määrittämäsi tehtävä suorittaa?
Lutherilla oli tunnustuksellinen raamattunäkemys.
Aika kauhea asia, että jos Luther eläisi nyt, niin nykypäivänä oltaisiin heittämässä Lutheria ulos luterilaisesta kirkosta (tai kehoitettaisiin eroamaan luterilaisesta kirkosta). Näin taitaisi tapahtua useiden henkilöiden taholta. (Tuollaiselta ainakin asia itsestä vaikuttaa.)
Luther piti Raamattua auktoriteettina. Edellisen viestin kirjoittaja olisi pyytämässä Lutheria eroamaan luterilaisesta kirkkokunnasta (jos Luther eläisi tänä päivänä)? Vai ymmärsinkö oikein?
Sama asia koskisi Paavalia. Jos Paavali pyrkisi tänä päivänä papin virkaan Suomen ev.lut. kirkossa, niin häntä ei huolittaisi.
Kristuksen kanssa kävisi varmaankin samalla tavalla? (Vaikkakaan en tiedä onko Kristusta hyvä käyttää näissä vertauksissa.)
(Eikö se kuitenkin jokatapauksessa mene niin, että "joka kuulee teita, kuulee minua".
Tarkemmin, Jeesus sanoi:
Luukkaan evankeliumi:
10:16 Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on
minut lähettänyt.")
Katsotaan tuleeko tämä sama viesti nyt moneen kertaan. Ensimmäiset yritykset epäonnistuivat...
Yksi viesti näkyy, jos klikkaan yhtä viestiketjun viestiä. Jos klikkaan toisia viestiketjun viestejä, niin sitten tätä viestiä (aikaisempia yrityksiä tästä viestistäni) ei näkynytkään. Ehkä tämä tulee nyt monta kertaa, mutta taidanpa yrittää lähettää vielä kerran.
Lutherilla oli tunnustuksellinen raamattunäkemys.
Aika kauhea asia, että jos Luther eläisi nyt, niin nykypäivänä oltaisiin heittämässä Lutheria ulos luterilaisesta kirkosta (tai kehoitettaisiin eroamaan luterilaisesta kirkosta). Näin taitaisi tapahtua useiden henkilöiden taholta. (Tuollaiselta asia ainakin itsestä vaikuttaa.)
Luther piti Raamattua auktoriteettina. Edellisen viestin kirjoittaja olisi pyytämässä Lutheria eroamaan luterilaisesta kirkkokunnasta (jos Luther eläisi tänä päivänä)? Vai ymmärsinkö oikein?
Sama asia koskisi Paavalia. Jos Paavali pyrkisi tänä päivänä papin virkaan Suomen ev.lut. kirkossa, niin häntä ei huolittaisi - mm. virkakäsityksen vuoksi.
Kristuksen kanssa kävisi varmaankin samalla tavalla? (Vaikkakaan en tiedä onko Kristusta hyvä käyttää näissä vertauksissa.)
(Eikö se kuitenkin jokatapauksessa mene niin, että "joka kuulee teita, kuulee minua".
Tarkemmin, Jeesus sanoi:
Luukkaan evankeliumi:
10:16 Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää
minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on
minut lähettänyt.")
Itse asiassa emme tiedä, KUINKA Paavali, Kristus, muut Raamatun opettajat opettaisivat TÄMÄN ajan yhteiskunnissa. Uskon opetus kun ei ole vain vanhojen kaavojen sellaisenaan toistamista. Uusi aika asettaa uudet haasteet. Se edellyttää, että evankeliumi julistetaan uusin sanoin. Meillä on suuri vastuu. Uskoa ei synny siitä, että nauhurin tavoin toistetaan raamatunlauseita. Meidän tulee sisäistää evankeliumin henki ja reagoida siltä pohjalta tämän päivän kysymyksiin. Jeesus toimi itse näin ja antoi siitä esimerkin. Hän oli niin radikaali tulkinnoissaan, että sen ajan uskonnolliset auktoriteetit älähtivät.
/ Tämä merkitsee sitä, ettei kukaan ulkopuolinen pysty päättämään, miten jonkun toisen ihmisen tulisi elää. /
Raamatussa puhutaan paljon siitä, miten tulisi elää. (Meidän ulkopuolella oleva Jumala on käskenyt käskyissään ja laissaan miten meidän tulisi elää. Ja hän on ilmoittanut meille lain myös sanallisesti, kirjoitettuna sanana.)
Jumalalla on laki, jonka hän on ilmoittanut meille. Hän päättää / tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Jos ihminen joutuisi Jumalan eteen ilman Kristusta, niin se on kamalaa. Hebr. 10:31 "Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin." Jumala on niin pyhä, että hänen edessään ei ihminen kestä (koska ihminen on niin syntinen).
Nykyisin olemme luopumassa laista. Olemme hylkäämässä Jumalan lait, ja asettumassa Jumalan yläpuolelle neuvomaan Jumalaa, ja käskemään Jumalaa että miten asiat oikeasti tulisi olla.
Raamatusta voimme lukea kuinka ihmisen tulisi elää (Jumala on ilmoittanut meille lakinsa, ja omin avuin emme sitä täysin pysty yleisen ilmoituksen kautta tuntemaankaan. Kannattaa lukea tarkemmat ohjeet Raamatusta!)
Mutta sinä et ilmeisesti Raamatun sanalle niin paljon arvoa laitakaan... (Joten aika mahdoton tästä asiasta on silloin keskustella.)
Esimerkkejä Raamatusta, miten ihmisen tulisi elää (meistä ulkopuolla olevalla Jumalalla on laki, jonka mukaan tulisi elää).
10 käskyä
Esim. 5.Moos.4:
/ 4:11 Ja te astuitte esille ja jäitte seisomaan vuoren juurelle, ja vuori paloi tulena, joka loimusi sisimpään taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä.
4:12 Ja Herra puhui teille tulen keskeltä. Sanat te kuulitte, mutta ette nähneet hänen muotoansa, kuulitte vain äänen.
4:13 Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun. /
Vuorisaarna (Matt.5...)
Koko Raamatussahan puhutaan koko ajan oikeasta ja väärästä, Perkeleestä ja Jumalasta.
Gal
5:17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
5:18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
5:19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
5:20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
5:21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
5:22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
5:23 Sellaista vastaan ei ole laki.
5:24 Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
5:25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
1.Kor.6
6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,
6:10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
1.Tim.
1:8 Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään
1:9 ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,
1:10 haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan -
1:11 autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumin mukaisesti, joka on minulle uskottu.
Ilm.
21:27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
Tietysti lakia aletaan todellisuudessa noudattamaan vasta, kun alamme sitä pitämään hyvänä. Luonnostamme vihaamme lakia ja teemme kaiken melkeinpä vasten tahtoisesti. Jos Jumala synnyttää meidät uudesti, niin Kristus ja Pyhä Henki (?) saavat meissä aikaan sen, että alammekin rakastamaan lakia ja alamme oikeasti tahtomaan, että teemme lain mukaan. Raamatusta saamme lukea tästä laista enemmän. Kun alamme rakastamaan Jumalan lakia, niin silloinhan tahdomme myös lukea siitä yhä enemmän ja enemmän. Haluamme tuntea Jumalan ilmoittaman lain yhä paremmin ja paremmin.
Lain kolmannesta käytöstä:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/6.html
mm.:
/ Me uskomme, opetamme ja tunnustamme yksimielisesti, että oikein uskovat, vilpittömästi Jumalan puoleen kääntyneet ja vanhurskautetut kristityt on julistettu ja päästetty vapaiksi lain kirouksesta. Silti heidän tulee joka päivä harjoitella Herran lain tuntemista, niin kuin on kirjoitettu: "Autuas se (...) joka rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!" (Ps. 1:1 s. ja Ps. 119:97). Laki on nimittäin kuvastin, josta on nähtävissä Jumalan tahto, se mikä on hänelle mieluista. Sitä peiliä on aina pidettävä uskovien edessä; sitä lakia on heille lakkaamatta opetettava. /
Ja tottakai jokaista ihmistä tulee auttaa.
Meidänhän tulee siunata vihamiehiämmekin.
/ Itse asiassa emme tiedä, KUINKA Paavali, Kristus, muut Raamatun opettajat opettaisivat TÄMÄN ajan yhteiskunnissa. Uskon opetus kun ei ole vain vanhojen kaavojen sellaisenaan toistamista. Uusi aika asettaa uudet haasteet. /
Kyllä edellinen viestini pitää paikkansa. Paavalia tai Lutheria ei oltaisi hyväksymässä tämän päivän kirkkoon. Kyllä nyt puhutaan niin keskeisistä asioista, että on aikamoista valhetta väittää toista. Suorastaan järkyttävää tämä nykypäivän ajattelu. (Ihmiset vaihtavat Jumalan totuuden valheeseen. Pitävät totuutta vääryyden vallassa. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet. Room.1.)
Raamatussa puhutaan mm. Jumalan käskyistä jotka eivät muutu. Ne on sillä tavalla ilmoitettu. Raamatussa on ilmoitettu mm. muuttumattomista "herran käskyistä". Kyllähän me niihin voimme luottaa! Ja niitä pitää totella! Tänä päivänä väitetään, että emme voi luottaa Jumalan ilmoitukseen! (Käsittääkseni jopa synodaalikokouksissa yms. kysellään, että voiko Raamatun sanaan luottaa!)
Ei esim. Lutherilla mitään uusia ilmoituksen lähteitä ollut, tai sellaisia ilmoituksen lähteitä, jotka kumoaisivat Raamatun ilmoituksia. Hänelle Raamattu oli ainoa auktoriteetti. Jos näin ratkaisevista asioista aletaan muuta väittämään (että eriaikoina esim. Luther toimisi näissä asioissa eri tavoin), niin aikamoista on!
Tämän päivän touhu on luopumusta. Suorastaan kauhistuttavaa luopumusta. Se yritetään esittää kaunein sanan kääntein ja hienostuneesti kaikenlaisiin muka "tulkintoihin" vetoamalla, mutta kyllä se itse Perkeleestä on. Näin uskallan sanoa. Perkelehän tahtoo aina esiintyä valkeuden enkelinä.
Syntiinlankeemuskertomuksen äärellä yhä rajummalla ja rajummalla tavalla ollaan. Väitetään ettei Raamatun sana olisi luotettavaa Jumalan sanaa.
Ensin yritetään saada ihmiset epävarmoiksi kysymällä "luuletteko, että onko Raamattu todella Jumalan sanaa ja luotettavaa", ja sitten jos ihmiset sanovat "kyllä, Jumala on meille sanansa ilmoittanut ja ilmoittanut että siihen voimme luottaa". Tämän jälkeen heti suoraan valehdellaan, että "ei, ei Raamattu ole Jumalan sanaa, ei siihen voi luottaa". Perkeleen asialla silloin ollaan.
Joh. 17:17: Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
miksi vielä nykyaikana pitää elää keskiajan ongelmien keskellä, luterialaisuudesta kun ei taida löytyä neuvoa todellisen elämän tilanteisiin. Tehän seuraatte Lutheruksen opetusta ettekä Kristusta ja kristillistä perinnettä, näin ajattelen täysin ulkopuolisena tarkkailijana...
Ehkä sinulle tekisi hyvää tutustua myös Jeesukseen: Hänen armoonsa ja rakkauteensa?
Jos olet uskovainen, silloin kohtaat ihmisiä siten kuin Jeesus on sinut kohdannut.
Kun ajattelen, miten kirjoitat ja kirjoituksillasi kohtaat lukijoita, olen surullinen puolestasi... Jeesus on siis ilmeisesti kohdannut sinut hyvin ankarana ja rajoittavana ja suvaitsemattomana...
Jeesus on jotain muuta.
Joskus jos kohtaat Hänet toisenlaisena, silloin alat kohdata myös ihmisiä toisella tavoin. Alat kohdata ihmisiä kuten Jeesus sinut kohtasi.
Nykypäivän touhu on luopumusta.
Oikea ilmoitus löytyy Raamatusta, uusia ilmoituksia ei enää tule.
Apu ihmisen syntisyyden ongelmaan on ristin työ. (Syntisyyden ongelma on se että joutuisimme itsessämme kadotukseen syntiemme ja synnillisyytemme/perisyntimme tähden.) Pelastustie ei muutu, se tulee aina olemaan sama: Jeesus Kristus. Iankaikkisuus-asiassa ainoastaan Raamattu on oikea apu ja Jumalan totuus.
Siinä on apu ihmisen todelliseen ongelmaan, siihen että joutuisimme kadotukseen ilman Kristusta.
Vanhemmat teokset ovat kaikkein luotettavimpia.
Nykypäivän teokset eivät niin paljon ole (jonkinverran on luotettavaakin kirjallisuutta - sellaista joka ammentaa viisautta Raamatusta ja perinteisestä luterilaisesta kirjallisuudesta -, mutta liberaaliteologiaa eli raamatun sanasta luopunutta tekstiä on hirvittävän paljon). Viisautta kannattaa ammentaa juuri vanhemmista teoksista, esim. vanhemmista luterilaisista teksteistä. Ne perustautuvat Raamatun sanaan. Ne selittävät oikein Raamatun sanaa.
Vielä: uutta ilmoitusta ei tule. Tänäkin päivänä ainut ilmoituksen lähteemme on Raamattu. Luther piti tiukasti kiinni Raamatusta ja sen sanasta.
Emme siis elä keskiajan ongelmien edessä. Tänä päivänä ovat samat ongelmat vastassa kuin mitkä ovat olleet aina. Aina Perkele on viemässä harhaan ja sanomassa, että "onko Jumala todella niin sanonut" / ja valehtelee: "ei Jumala ole niin sanonut", "ei se niin ole kuin mitä Raamatussa sanotaan". Keskiajallakin Raamatun sanaan pitäytyviä vainottiin, niin näköjään nykyäänkin aletaan taas tehdä myös täällä pohjolassa / Suomessa.
Ei luopumuksen kanssa ole leikkimistä.
Lakia hylätään.
Luopumus vie siihen, että joudumme eroon kaikkein tärkeimmästä: siitä että täydellinen sovitus on saatu Kristuksen ristin työssä.
Tästä Jumala Raamatussa ilmoittaa, ja siihen saamme rohkeasti turvautua.
Suvaitsemattomuudesta...
Ei Jumala syntiä suvaitse!
Jumala tahtoo syntisen pelastusta. Hän rakasti syntistä niin paljon, että antoi ainokaisen Poikansa. Hän vihaa syntiä, mutta rakasti (ja rakastaa) syntistä niin paljon, että antoi ainokaisen Poikansa ristin puulle kuolemaan. Hän tahtoo syntisen pääsevan Taivaan Kotiin.
Turvautukaamme rohkeasti ristin työhön.
Nykypäivän suvaitsevaisuus-ideologia on seuraavan tyylistä:
jos ei suvaitse syntiä samalla tavalla kuin "yleinen mielipide" sanoo (ei tahdota siunata syntiä), niin silloin sellainen henkilö tahdotaan viedään saunan taakse ja ampua.
Siinäpä suvaitsevaisuutta kyllikseen!
Kristus on todella täynnä armoa ja totuutta. Hän on täynnä armoa syntistä kohtaan. Mutta Jumala ja Kristus on myös täynnä totuutta. Ei Kristus ole valheen pesä, vaan täydellisen pyhä ja synnitön. Ei Kristus syntiä hyväksy ja siunaa.
Olikohan nyt käynyt niin, että et oikein ymmärtänyt asian jujua tai ilmaisin itseäni riittämättömästi.
Nyt oli siis kysymys siitä, mikä on kirkon ja Sanan julistuksen tehtävä.
Tähän kysymykseen vastasin.
En yrittänytkään väittää, etteikö Jumala voi saarnata itsestään muulla tavoin...
Mutta tästä aiheesta voimme keskustella tarkemmin, jos haluat?
Mitä taas Paavaliin tulee, niin eikö hän katsonut kaiken entisen lain täyteisen elämänsä turhaksi Kristuksen ilmestyttyä hänelle?
Eikö hän ottanut kasteen, että hänen syntinsä pestäisiin pois?
Eikö hän katsonut itsensä suurimmaksi syntiseksi myöhemmissä kirjeissään?
Ja mitä uskoon tulemiseen tulee, niin luulisi uskovalle tärkeintä olevan syntiensä anteeksi saaminen. Vai mitä varten hän uskoon tullut? Eikö tämä ole keskeisin asia Kristuksen seuraamisessa?
Eikö Kristus juuri sitä varten kuollut?
Jos olen tämän väärin käsittänyt, niin suuresti ihmettelen?
Nykyään näyttävät fiilikset suuntaan tai toiseen olevan uskoon tulemisen syy.
Mutta jos hyvin käy, niin tälläinen uskova kai jossakin vaiheessa paneutuu ja perehtyy uskonsa kulma kiviin ja perustaan jossa seisoo.
Ja jos ei itse paneudu, niin toivottavasti seurakunnassaan kuulee opetusta siitä.
Ainakin pitäisin tälläistä toivottavana ja käsittääkseni samaa mieltä ovat tuntemani uskovat, niin maallikot, kuin pastorit luterilaisuudesta, helluntailaisiin...
Ehkä on parempi, etten keskustele kanssasi. Siitä näyttää syntyvän vain yhä suurempi haloo... Joka tapauksessa jokainen saarna on uusi tulkinta vanhasta sanomasta. Emme voi vain toistaa samaa. Pappi ei voi ottaa saarnatuoliin vanhaa tekstiä yhä uudestaan. Nämä asiat on ajateltava ja sanoitettava aina uudestaan uusissa elämän tilanteissa. Piispa Samuel Lehtonen on kirjoittanut kirjan 'Uusin sanoin'. En minä tässä uutta oppia yritä perustaa, mutta joskus on kirkon historiassa niinkin käynyt (esim. Kristuksen toiminnan seurauksena, myös Lutherin, vaikken häntä Mestariin vertaakaan). Siis uusi tulkinta on vienyt jopa uuteen oppiin ja kirkkoon, vaikka sana on vanha ja muuttumaton. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse. Monet Raamatun omaan aikaansa sidotut opetukset ovat vanhentuneet. Siitä ei pääse mihinkään. Olennaista on, että pyrimme ymmärtämään muuttumattomat Jumalan käskyt ja erottamaan ne ihmiskäskyistä (joita niitäkin Raamatussa esiintyy). Raamattu on ilmoituksen väline. Raamattu ei ole Jumala. Jumala itse on ilmoitus.
Kirkossamme käytävä keskustelu homoseksuaalisuudesta osoittaa, että seksuaalisuutta on lähestyttävä osana suurempaa kysymystä ihmisen suhteesta ruumiillisuuteensa, muuten nykytilanteesta ei juuri päästä eteenpäin. Kysymys ei kuitenkaan ole yksinomaan seksuaalisuudesta ja sen määrittelystä, vaan myös oikeudenmukaisuudesta, jolloin palataan Jeesuksen seuraamisen teemaan. Kysymys homoseksuaalisuudesta asettuu samalle jatkumolle kirkon uskon tajun kehityksessä kuin kirkon kannanotot orjuuteen ja naisten asemaan. Orjuutta ja naisten elämän rajoittamista on aikanaan puolustettu Raamattuun ja perinteeseen vedoten, mutta perinteen OMA YDIN on haastanut tällaisen Raamatun tulkinnan. Jeesuksen esimerkki rakkaudesta ja marginaaliin sysättyjen arvosta on pakottanut kristittyjä muuttamaan tapaansa tarkastella maailmaa. Sen tietämyksen valossa, joka meillä nykyään on homoseksuaalisuudesta, on Jeesuksen hengen mukaista asettua puolustamaan homoseksuaalisten ihmisten oikeutta täyteen, ihmisarvoiseen elämään. Raamattu voi tervehdyttää kulttuuria. Kristityillä on oikeus jättää taakseen uskonTULKINTOJEN vuosisataista painolastia ja etsiä toisenlaisia, kokonaisvaltaisempia perusteita teologialleen.
/ Ehkä on parempi, etten keskustele kanssasi. /
Ihan kuinka vain.
Jos koet niin, niin en pakota.
Jos näet tarpeen, niin voimme puolestani kirjoittaa, jos siltä jossain vaiheessa tuntuu.
Itsekin kyllä koen, että emme varmastikaan tule pääsemään "yksimielisyyteen opista", emme varmastikaan tule saavuttamaan sitä. Ehkä kirjoittaminen ei auta.
Itse en ole kokenut sinun viestejäsi loukkaavina. (Vaikka olemme kirjoittaneet äärettömän tiukoista asioista.)
/ Siis uusi tulkinta on vienyt jopa uuteen oppiin ja kirkkoon, vaikka sana on vanha ja muuttumaton. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse. /
Tiedät varmastikin, että olen eri mieltä.
Uusi tulkinta vie tänä päivänä luopumukseen. (Vaikka sitä "tulkinnaksi" halutaankin kutsua.)
/ Monet Raamatun omaan aikaansa sidotut opetukset ovat vanhentuneet. Siitä ei pääse mihinkään. /
Jos ilmoitus on ilmoitettu ilmoituksena, niin sitä ei tule muuttaa. (Emme saa mielivaltaisesti "räpelöidä" Jumalan pyhää sanaa, niinkuin nykyisin ollaan tekemässä. Eikä toisia saa pakottaa syntiin.)
/ Olennaista on, että pyrimme ymmärtämään muuttumattomat Jumalan käskyt ja erottamaan ne ihmiskäskyistä (joita niitäkin Raamatussa esiintyy). /
Kyllä, myös ehdonvallanasioista Raamatussa puhutaan. Ja niistä myös opetetaan Raamatussa. Siihen opetukseen voimme luottaa! Voimme luottaa siihen mitä ehdonvallanasioista Raamatussa sanotaan.
Mutta jos alamme vääntämään Jumalan säädöksiä ja käskyjä mukamas aikasidonnaisiksi tai ehdonvallanasioiksi, niin silloin olemme pahasti väärillä linjoilla. Silloin voimme tuon "tulkinnan" avulla tuoda ihan mitä tahansa Jumalan sanan vastaisia asioita kirkkoon.
/ Raamattu on ilmoituksen väline. Raamattu ei ole Jumala. Jumala itse on ilmoitus. /
Tällaisilla sanonnoilla olet hyvin vaarallisilla vesillä. Tämä on juuri sitä nykypäivän pahinta asiaa.
Tuntuu / näyttäisi siltä, että seuraavanlainen kritiikki osuu tuonlaiseen ajatteluun. Korjaa, jos olen väärässä:
Matti Väisänen, "Raamattu ja Jumalan Sana"-kirjanen http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula2.html :
Kappale 1.2:
/ Piispojen raamattuteesit:
Luterilaisen kansankirkkomme piispat julkaisivat vuonna 1972 vihkosen nimeltä "12 teesiä Raamatusta". Vihkosen esipuheessa sanotaan: "Kun kirkossa keskustellaan Raamatun merkityksestä ja ohjeellisesta arvosta, on kannanotot perustettava kristilliseen uskoon." Vihkosen mukaan siis ihminen - tosin uskova ihminen - päättää sen, mitä Raamattu on. Sen sijaan uskonpuhdistuksen raamattuperiaatteen mukaan olisi kannanotot Raamatun merkityksestä ja ohjeellisesta arvosta perustettava yksin Raamattuun, siihen, mitä Raamattu sanoo itse itsestään. Tässä juuri on modernistisen teologian ja raamatullisen teologian perusero. /
Suomen Luther-säätiön Aamutähti-vihkosesta "Sinun sanasi on totuus, Raamattu on erilainen kirja", ( http://www.luthersaatio.com ):
/ Tämä vihkonen on tarpeellinen muistutus aikana, jona Raamatun ilmoitusluonne on katoamassa luterilaisesta teologiasta ja kirkostamme. Kansallemme on hiljakkoin julistettu: 'Uskomme kohde ei ole sana, vaan Jumala'. Raamatun sanasta irrotettu jumala ja usko edustavat pakanuutta. Julkaisun Raamattu-teesit edustavat klassista luterilaista määritelmää Raamatusta. Teesit ovat lyhyitä, ytimekkäitä ja selkeitä. 'Raamattu on erilainen kirja' on terveellistä ja virvoittavaa luettavaa.
-Emeritus pääsihteeri Matti Väisänen- /
/ Emme voi vain toistaa samaa. Pappi ei voi ottaa saarnatuoliin vanhaa tekstiä yhä uudestaan. /
Itse olen havainnut, että vanhat tekstit ovat juuri niitä ytimekkäimpiä. Niistä itse saan ammennettua juuri kaikkein eniten (aina uudelleen ja uudelleen.)
Itseasiassa niitä voisi minun mielestäni suoraan lukea nykyisinkin kirkoissa. Ne ovat ajattomia ja pätevät hyvin monesti (melkeinpä aina) täysin nykypäiväänkin.
Nykyisin kaikkein eniten tahdon lukea vanhoja kirjoja, kuten: Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä (vanhempaa käännöstä), Sidottua ratkaisuvaltaa, kirkkopostilloja, Tunnustuskirjoja, muita Lutherin teoksia, Lutherin 1.Moos.kirjan selitystä, Hedbergin tuotantoa (1800-luvulta), jne. jne.
Monet/useimmat niiden tekstit sopisivat minusta nykyisin luettaviksi vaikkapa sinällään saarnoissa. Vanhemmissa teoksissa on asiat tuotu usein selkeästi ja ytimekkäästi ja turvallisesti esiin. Ei tarvitse epäillä, että pitääkö tämä ja tämä paikkaansa vaiko eikö (niinkuin nykypäivän liberaalien tekstien suhteen joutuu järjestäen miettimään).
Nykypäivän kirjallisuudessakin on kyllä jonkin verran hyviäkin teoksia. Lähinnä vanhakantaisten tekemät teokset ovat luotettavia ja hyviä. He ammentavat viisauttaan / tietoaan juuri vanhemmista teoksista, ja sitoutuvat kirkon viralliseen tunnustukseen.
Ystävällisin terveisin "syntikurja"
Latoin lain hylkäämiseen liittyen muutaman tekstin keskusteluun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000004933079
Jos näyttävät kiinnostavilta, niin tutkaile..
Palautetta saa tietenkin antaa.
Mutta mutta..
Niin.. Miksi homoutta pitäisi sanoa synniksi?
Miksi leimata joku ihminen taipumuksensa vuoksi?
VAikka se syntiä olisikin..Yhtä suuri synti on juopotella, polttaa tupakkaa, katsella haluten vierasta naista (ja tuttuakin jos ei ole oma emäntä), sanoa veljeään hulluksi tai murhaajaksi, viedä tikkari lapselta, ohittaa jonossa tai muuten aiheuttaa kanssaeläjässä närää..
Kysymys ei ole siitä että onko homous syntiä vai ei, vaan se, miten siihen suhtaudutaan.
Joku ihminen tuomitaan taipumuksensa takia helvettiin... Se on kaukana kaukana Raamatusta.
Jokainen ihminen on syntinen, sorry vaan, se on totuus.
Homo siinä missä heterokin. Ja jos sinä pidät homoutta syntinä, ei se tarkoita, että hän olisi yhtään sen syntisempi kuin sinä, joka valehtelet, tai huijaat, ainakin itseäsi, luullen olevasi jotenkin parempi kuin he.
Älkää tuomitko sanoo Sana. Jättäkää tuomiovalta Herralle.
Jos sinä pidät homoja syntisinä, älä ole heidän läheisyydessään.. mutta anna heidän olla rauhassa.
Jokaikisellä ihmisellä on ihmisarvo, ja se on Jumalan silmissä samalla viivalla kaikkien kanssa.
Ei toinen ole toista arvokkaampi. Ihan hävettää "uskovien" homoparjaamiset.
Kuinka kehdataan nousta toisen, ihan samanarvoisen ihmisen yläpuolelle, ja sanoa, että nuo kurjat syntiset.
Nimenomaan NUO.
Tätä vastaan Jeesus taisteli. Oli niiden Pahimpien syntisten kanssa, ja osoitti, että Hän näkee todellisen ihmisen, oli ihmisten mielipide mikä tahansa. Hän näki huorien ja huijarien sisimpään, näki arvokaan herkän ihmisen, jonka puolesta hän oli valmis kuolemaan!
Nii-in, sen homonkin.
Jätä tuomitseminen Herralla, ja pyri omassa elämässäsi säilyttämään oma uskosi.
Ihan tarpeeksi hankalaa se on ilman, että muiden elämiin pitää sotkeentua.
Niin ja ainhan voit rukoilla.. ;)'
Rakas Sipulia!
Olet aivan oikeassa kaikessa muussa paitsi siinä, että homous ei muka ole synti.
Se on synti muiden syntien joukossa, ei isompi, ei pienempi. Jumalalle ne kaikki ovat samanarvoisia.
Mutta homous on silti synti, eikä syntiä kuulu hyväksyä (kuuluu hyväksyä syntinen ihminen, ei tekoja). Tarkoitan homoudella homoseksin harjoittamista, en pelkkää taipumusta. Uskon, että homoudesta voi parantua tai ainakin voi olla harjoittamatta paheitaan tai todellakin voi ainakin yrittää. Kyllähän sitä itsekin aina sortuu niihin samoihin synteihin, mutta anteeksi pyytäen palaan takaisin ja iloitsen Jeesuksen sovitustyöstä. Papin kuuluu kuitenkin olla esimerkki eikä elää julkisynnissä (avoliitto, Raamatun ja esim. uskontunnustuksen vastainen opetus...).
Tottakai kristittyjen tulisi rakastaa lähimmäistään, myös siis homppelia. Kukaan Raamatun mukaan elävä kristitty ei tuomitse homoja, mutta varmasti tuomitsee homouden, siis tuomitsee synnin.
Synnistä tulee pyrkiä eroon. Elävä usko ja rakkaus Jumalaan herättää tuon halun. Jeesuskin käski ihmisiä tekemään parannuksen!
En todellakaan usko olevani parempi kuin muut. Päin vastoin! Tuntuu, että muut elävät paljon kristillisemmin ja rakastavat lähimmäisiään enemmän.
En halua sekaantua muiden elämään, mutta haluan yrittää säilyttää Raamatun mukaan elävän ev.lut. kirkon.
/ VAikka se syntiä olisikin.. /
Homous on syntiä siinä missä muukin synti.
Homolla ei ole mitään erityisoikeutta harjoittaa syntiä.
Ei kenelläkään ole mitään erityisoikeutta harjoittaa mitään syntiä. Homouttakaan ei saa mitenkään erityisoikeudella harjoittaa.
Perisyntisiä ja läpeensä mätiä olemme jokainen, mutta ei se synnistä sen hyväksyttävämpää tee.
Jumalan edessä synti on syntiä, vaikka Perkele kuinka huutaisi vierellä että "ei, ei se syntiä ole". (Perkele sanoo: Luuletteko että Jumala todella niin on sanonut? Ja väittää: ei, ei se ole totta. 1.Moos.3.)
Sinä olet sillä tavoin sokea ihminen, että uskot että homous on syntiä ja sitten uskot, että et ole sen parempi ihminen kuin muutkaan.
Kyllä sinä pidät itseäsi homoseksuaaleja parempana. Jos viitsisit julistaa, että Vnahan Testamentin mukaan simpukoiden syöminen on ILJETTÄVÄÄ, kuten homoseksuaalisuuskin, silloin olisit hieman enemmän ok.
Jos viitsisit muistuttaa paitsi simpukoiden syöjille heidän synnillisyydestään, niin viitsisit myös muistuttaa niille, joilla on huono näkö, että Vanhan Testamentin mukaan huononäköiset eivät saa mennä kirkkoon (Jumalan Temppeliin), niin silloin olisit hieman enemmän ok.
Jos viitsisit ahkerasti kirjoittaa, että ylipainoiset ihmiset joutuvat helvettiin Uuden Testamentin mukaan (tai että he ainakin ovat syntisiä ja heidän olisi heti lopetettava ylensyönti), niin olisit vähän enemmän ok.
Jos viitsisit ahkerasti muistuttaa joka ainoata syntistä heidän synnistään, niin olisit vähän vähemmän itsesi korottava ihminen. Nyt pidät silmätikkunasi homoseksuaaleja, koska he ovat muutenkin kaltaistesi ihmisten torjumia ja itsemurhiin ajettuja ihmisiä. Sinun kaltaisesi ovat aiheuttaneet itsemurhia ja kaltaisesi tulevat niitä aiheuttamaan - sinä kentis myös.
Voisitko ystävällisesti alkaa yhtä ahkerasti tiedottamaan myös meidän muiden synneistämme? Minä tiedän montakin pappia, jotka ovat syntisiä, koska ovat ylipainoisia, vaikka UT niin monta kertaa kieltää mässäykset, syömingit ja sellaiset teot jotka tehdään himon vallassa (syömisen ja ahmimisen himo kuuluu siihen kategoriaan).
Älä viitsi lyödä lyötyä. Toimit täysin vastakohtaisesti sille miten Jeesus toimi.
Onneksi Jeesus ei ole kaltaisesi. ja kaltaistesi tähden ihmiset ajautuvat yhä kauemmaksi Jumalasta. Sori nyt vaan että sanon suoraan, mutta kai sinullekin voi sinun synnistäsi sanoa, koska itse olet joitakin toisia heidän synnesitään osoittelemassa?
Valitettavasti Jos-ohjelmassa ei puhuttu muista kuin aiheina olevista synneistä.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kaikki synnit ovat yhtä pahoja ja että kaikista tulisi varoittaa ihmisiä. Mutta homous on nyt ajankohtainen asia ja lähinnä olisin toivonut keskustelua tv-ohjelman yksipuolisesta kuvasta. Julkisynnissä elävää pappia en hyväksy (en siis pidä siitä, mutta en tuomitsekaan) ja pidän luterilaista kirkkoa uhkaavana vaarana sitä, että homoutta ei ehkä pian pidettäisikään syntinä. Nimenomaan sikäli uhkaavana, että pian voidaan äänestää ihan mistä asiasta vain. Vaikka Jeesuksen olemuksesta.
Keskustelua on sikäli turha jatkaa, että olemme peruskysymyksestä eri mieltä. Minun mielestäni homous on synti, sinun ei. Ei todellakaan maailman tärkein kysymys, mutta Raamatun arvovalta on koetuksella (samoin kuin naispappikysymyksessäkin). En halua olla sellaisen kirkon jäsen, joka ei hyväksy Raamattua Jumalan Sanana. Ehkä minun pitää homo- ym. keskusteluista vetää omat johtopäätökseni ja erota kirkosta. Katsotaan nyt.
Ehkä sinun olisi syytä erota kirkosta, koska sinulla on noita näkemyksiä, ja ennenkaikkea sinulla on tuota oikeaa uskoa?
ratkaistiin jo 300 luvun kirkolliskokouksissa. Tuolloin pitkän väännön jälkeen vähemmistön ajamana aikaansaatu päätös on osoittautunut oikeaksi.
Nyt 1700 vuotta myöhemmin meillä on ajankohtaisena ja ratkaistavana suhtautuminen homouteen. Toivokaamme ja rukoilkaamme oikeaa päätöstä. Kannattasikohan ottaa perustaksi Jeesuksen opetus. Mahdollisuus Pyhän Hengen ohjaukseen on olemassa, ellemme sitä väärällä vihallamme karkota.
Hyvä Turust. Ohjelmaa en ole nähnyt, mutta ikävä kyllä kokemukseni mukaan, ja ilmeisesti ohjelmassakin - kuulemani perusteella - pyrittiin nimenomaan vetoamaan siihen, että koska valtio on lainsäädännössään jo hyväksynyt homoseksuaalien parisuhteet, niin on myös luterilaisen kirkon niin tehtävä. Tämä on silkkaa positivismia. Ja se, jos joku, on erittäin tuhoisa tie kaikelle kristilliselle uskolle.
En usko, että meillä katolilaisilla tai edes ortodokseilla näistä asioista edes oikeasti tarvitsee koskaan keskustella. Ei valtion lainsäädäntö voi astua yli ikiaikaisen kristillisen arvomaailman. Ei ainakaan niin, että sitä pidettäisiin kirkon toiminnan uudelleenjärjestämisen ohjenuorana.
Olet kuin viisi vuotias kateellinen lapsi:
"Toi ei saa tehä tollei. Miks toi saa tehä tollei ku minä en saa. Mää en ala, ku toi saa tehä tollei ja meidän täytyy tehä tällei. Miks isä rakastaa tota ku se tekee tollei, eikä se lopeta tekemästä. Ei se saa niin enää tehä ku munkin täytyy tehä tällei ja elää niiku isi sanoo. Mut miks toi vaa tekee tollei ja miks isi sitä vaan rakastaa eikä isi sitä hylkää. Isin täytyy se hylätä koska mää teen niiku isi sanoo, mut toi ei tee niiku isi sanoo. Mut mää en enää sitä ala, vaikka isi sitä vaa rakastaiski. Mää en enää sitä kyllä ala, ku se vaan tekee tollei. Mää ainakin teen niinku isi sanoo ja vielä isi muakin rakastaa, vaikka se rakastaaki tota enemmän. Mut mää en enää sitä ala, ku se vaan tekee tollei väärin."
/ Olet kuin viisi vuotias kateellinen lapsi:
"Toi ei saa tehä tollei. /
Voi voi.
Aikamoinen olet.
Hiukan tulee mieleen niinkuin halveksisit minua.
Kyllä ihan Raamatun sanaan pitäydyn.
Valitettavaa, että suhtaudut minuun tuolla tavalla.
Toivotan Jumalan siunausta sinulle.
2. Kor. 13:13:sta tapaillen:
Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi.
Herran haltuun.
Naispappeus on tasa-arvokysymys, koska ev.lut. kirkko on valtionkirkko. Valtion lainsäädännössä erityisaseman saanneella ev.lut.kirkkolla ei voi olla erilainen ihmisoikeuskäsitys kun valtiolla. Täysin samoin on myös homoseksuaalien asemassa ja homojen kirkollisessa vihkimisessä. Jos valtio on antanut homolle täydet ihmisoikeudet, niin silloin on myös valtionkirkon annettava ihmisille samat oikeudet.
Jos valtio hyväksyy, että joku julkisyhteisö, kuten ev.lut kirkko kohtelee Suomen kansalaisia erilailla kun valtion laki sanoo, niin silloin valtio ei kohtele kaikkia kansalaisiaan tasa-arvoisesti.
Tähän ongelmaan on olemassa yksi hyvin yksinkertanen ratkaisu. Puretaan ev.lut. kirkon valtionkirkkoasema.
En tiedä tästä, mutta tietääkö joku muu?
Puhuivatko natsit valtionkirkosta?
Kyllähän nyt sentään valtio ja kirkko tulisi pitää erillään.
Ei valtio ole mikään uuden jumalallisen ilmoituksen lähde.
Yksin Raamattu on Jumalan ilmoitusta.
Sinäpä sen sanoit! Mikäli kirkko ei halua elää ajassa ja paikassa, tässä todellisuudessa, niin miksi sen pitää valtion yhteydessä olla? Valtio on ajanut jo pitkän aikaa kirkon ohi.
Ainut este asialle lienee kuitenkin kirkon omat maalliset tarpeet, eli varsinaisen toiminnan rahoitus. Kirkollisverostahan me kaikki kansalaiset automaattisesti kirkon toiminta maksetaan, jopa yritykset(kin, mitä ihmettä!?!?). Turha siis lienee mennä ehdottamaan kirkolle että alapa itsenäistyä.
Voisinpa kuvitella lapsikasteenkin puolustamisen taustalla kirkon taholta olevan selkeät, talouteen liittyvät taka-ajatukset. Näin varmistetaan myös paremmin valtionkirkon asemaa.
/ Voisinpa kuvitella lapsikasteenkin puolustamisen taustalla kirkon taholta olevan selkeät, talouteen liittyvät taka-ajatukset. /
Kyllä lapsikasteella on aivan selkeät Raamatulliset perusteet.
En sitä kielläkään. Lapsikaste vain palvelee automaattista kirkkoon kuulumista. Uskon myös kirkon taloudellisten realiteettien painavan asiassa. Jos kaste esimerkiksi annettaisiin 15-vuotiaalle, jos tämä itse sitä haluaa, niin kirkkoon kuuluvien (lue: toiminnan maksajien) määrä vähentyisi rajusti. Moni varmasti tulisi kirkkoon mukaan pelkästään siksi, että haluaa isona kirkkohäät.
Kirkko on erotettu virallisesti toisistaan, mutta käytännössä kaikenlaisia kytkyjä löytyy. Miksi näistä ei päästä eroon? Kyse on kuitenkin sekä kirkon, kirkkoon kuuluvien että kirkkoon kuulumattomien oikeuksien loukkaamisesta. Miksi esim.kirkko ei ota kantaa epäoikeudenmukaisuutta vastaan silloin se on itse edunsaajana?!
Arkkipiispa kirkon asemasta historiassa ja nykyisin:
Agricola protestoi kuningas Kustaa Vaasan voimakkaita toimenpiteitä kirkon itsenäisyyden ja valta-aseman nujertamiseksi. Turun piispa toimitti juhlallisen piispanmessun piispalliseen asuun puettuna, kertoo asiasta Juustenin piispainkronikka. Tarkoitus oli korostaa kirkon itsenäisyyttä valtiovaltaan nähden.
Agricolan pontevuus ei auttanut. Seuraavien vuosisatojen kehitys johti Ruotsi-Suomessa valtiokirkkojärjestelmään, joka takasi kirkolle turvallisen aseman valtiovallan suojassa, mutta samalla kahlitsi sen itsenäisyyttä.
Ensimmäisestä Suomen omasta kirkkolaista, ns. Schaumanin kirkkolaista 1869 lähtien on kuitenkin hiljalleen purettu kirkon ja valtion keskinäisiä siteitä. Viimeisimmät näistä purkutoimenpiteistä tapahtuivat aivan muutama vuosi sitten tuomiokapitulilaitoksen sekä piispojen nimitysten siirtyessä kirkon omiin käsiin.
Tällä hetkellä kirkon ja valtion eron voidaan katsoa toteutuneen. Kirkolla on itsenäinen asema. Hallinnollisia ja juridisia yhteyksiä on vain siinä määrin, kuin mitä niitä järjestyneessä yhteiskunnassa valtion ja kansan suuren enemmistön käsittävän kirkkoyhteisön kesken tarvitaan.
Suomessa emme ole enää pitkään aikaan voineet puhua evankelis-luterilaisesta valtiokirkosta. Kirkkomme on kansankirkko, joka päättää itsenäisesti omista asioistaan, arkkipiispa muistutti.
Olen aina puhunut ja kirjoittanut siitä, että seksuaalivähemmistöihmisten ei tulisi erota kirkosta, koska mekin saamme sinne kuulua.
Olen uskovainen ja homoseksuaali.
Enpä tiedä miksi, mutta ensimäistä kertaa näiden kymmenien vuosien aikana, tätä keskustelua lukiessani, ymmärrän, että minut todellakin tahdotaan pois kirkosta.
Kirkko ei ole homoseksuaaleja varten, vaan teitä varten, jotka osaatte elää sillä tavoin kuin Jeesus tahtookin.
En kirjoita tätä vihastuksissa, vaan päinvastoin, jotenkin hämmentyneenä... Luulen, että minunkin on aika erota kirkosta, mutta jos niin tulenkin tekemään, ei se poista sitä, etteikö Jeesus edelleen pitäisi kättänsä kädessäni ja edelleen Hän elää kanssani jokaisessa päivässäni.
/ Olen uskovainen ja homoseksuaali.
Enpä tiedä miksi, mutta ensimäistä kertaa näiden kymmenien vuosien aikana, tätä keskustelua lukiessani, ymmärrän, että minut todellakin tahdotaan pois kirkosta.
Kirkko ei ole homoseksuaaleja varten, vaan teitä varten, jotka osaatte elää sillä tavoin kuin Jeesus tahtookin. /
Jos tunnustat homoseksuaalisuuden synniksi ja tahdot siitä luopua, niin silloin syntisi annetaan anteeksi. Synninpäästö voidaan silloin julistaa. Sinun pelastustasi tahdotaan. Jumala on rakastanut syntistä niin paljon, että antoi ainokaisen poikansa ristin puulle kuolemaan. Voiko tuota suurempaa rakkautta olla? Synnitön syntisten puolesta.
Mutta jos aiot synnissä elämistä jatkaa (eli jos aiot homoseksuaalisuutta harjoittaa), niin sinulta voidaan pidättää anteeksianto. Silloin voidaan myös sulkea pois ehtoolliselta.
Silti sinun toivotaan aina tulevan kirkkoon. Tule kuulemaan Jumalan sanaa. Sehän on ainoa asia, joka voi ihmisen saada ymmärtämään syntisyytensä ja pelastuksen. Vai Jumalan sanan kautta voi tulla tuntemaan Jumalan ja tehdä parannuksen syntien anteeksisaamiseksi. (Parannuksen tekemisellämme emme saavuta syntien sovitusta. Ristin työhön ei ole mitään lisättävää. Parannus on uskon hedelmä. Se syntyy itsestään.)
Toinen asia on se, että synti voi vetää sinua puoleensa ja saatat langetakin. Silloin kehoitan rohkeasti luottamaan ristin työhön. Sinulle julistetaan synnin päästö, vaikka lankeaisitkin.
Mutta jos mitään katumusta tai parannuksen merkkiä ei näy, eli aiot ylpeästi jatkaa synnin tekemistä, niin silloin voidaan käyttää Kristuksen antamaa sideavainta (eli anteeksianto voidaan pidättää).
Älä hyvä ihminen tee mitään noin valtavaa päätöstä vain tämän palstan keskustelujen perusteella. Selvitä asioita myös muualta, vaikka oman seurakuntasi papin kanssa keskustelemalla. Tai etsimällä tietoa muualta. Mutta älä anna pelkästään tämän palstan keskustelijoiden yksin vaikuttaa päätökseesi.
Jokaisella meistä on omanlaisensa uskonsa, vaikka me lähes kaikki samaan kirkkoon kuulutaan. Erilaisuus on rikkaus myös kirkon sisällä. Vaali omaa ainutlaatuisuuttasi joka tapauksessa, äläkä missään nimessä epäile itseäsi. Joku muukin nimittäin voi olla väärässä.
Olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä monesta asiasta, mutta jotenkin keskustelusävysi tällaisen vanhan ihmisen korvaan särähti...
Homoseksuaalisuuden harjoittaminen, samoin kuin kaikki seksuaalialueen synnit ovat Jumalan edessä kauhistus emmekä me armahdetut syntiset tahdo Jumalan armoa niin halvaksi tehdä, että ehdoin tahdoin niissä eläisimme. Tiellä ja matkalla on joskus kivikoita, niihin voimme, sinä ja minäkin langeta ja itsemme loukata. Nostakaamme niitä homoseksuaalisuuden kanssa kamppailevia, kertomalla siitä, miten vaikeaa on omin voimin taistella, olipa se kiusaus mikä tahansa. Jumala ei katso meistä ketään armollisesti muutoin kuin Jeesuksen veren läpi, ei ole meillä kerskaamista omassamme. Mutta kilvoittelevina kristittyinä tahdomme taistella syntiä vastaan, nostaa myös toisia langenneita, jotka ovat kiusaukselle alttiiksi joutuneet. Vain sairaat tarvitsevat parantajaa, synnintuntokin on armon tuntemista, sitä saamme rukoilla itsellemme ja toisillemme. En tahdo sinua loukata enkä tehdä tyhjäksi sitä, miten Jumalan sanan arvovallan säilyttämisen puolesta kirjoitat, mutta olkaamme kaikessa totuudessakin myös valmiita syntinsä tuntevia tielle korjaamaan.
..että usein, kun hakee sielunhoidollista tms keskustelua jonkun paikallisen papin kanssa, niin sen ottaa jotenkin Jumalan sanana omaan hätäänsä. Tosi asia on, että pappi on ihminen, jolla on yksilölliset mielipiteet asioista. Joku voi siis tukeakin sinua vääriin ratkaisuihin omista lähtökohdistaan. Siksipä ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin keskustella useiden ihmisten kanssa ja lopulta rukoilla viisautta ja johdatusta itse Herralta. Kyllä se sieltä tulee. Älä eroa suotta, ota se mikä hyvää on ja jätä loput omaan arvoonsa:0
Kiitos erinomaisista kommenteista.
/ Nostakaamme niitä homoseksuaalisuuden kanssa kamppailevia, kertomalla siitä, miten vaikeaa on omin voimin taistella, olipa se kiusaus mikä tahansa. Jumala ei katso meistä ketään armollisesti muutoin kuin Jeesuksen veren läpi, ei ole meillä kerskaamista omassamme. /
Juuri noin.
/ Jumala ei katso meistä ketään armollisesti muutoin kuin Jeesuksen veren läpi, ei ole meillä kerskaamista omassamme. /
Kyllä
/ Mutta kilvoittelevina kristittyinä tahdomme taistella syntiä vastaan, nostaa myös toisia langenneita, jotka ovat kiusaukselle alttiiksi joutuneet. Vain sairaat tarvitsevat parantajaa, synnintuntokin on armon tuntemista, sitä saamme rukoilla itsellemme ja toisillemme. /
Oikein hyvin kirjoitat.
/ mutta olkaamme kaikessa totuudessakin myös valmiita syntinsä tuntevia tielle korjaamaan. /
Kyllä.
Sitä tässä juuri pelkään, että ihmiset hylkäävät lain (eivät välitä siitä mitä Raamattu sanoo).
Alkaa tuntua siltä, että he eivät tahdokaan korjata itseään Jumalan sanan mukaan, ja paaduttavat itseään niin että eivät enää tunne syntiä vaan nimenomaan paaduttavat itsensä Jumalan sanan edessä...
Tunnustuskirjoista, me kaikki olemme tällaisia:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/2.html
->
/ Raamattu ei siis myönnä, että luonnollisella ihmisellä itsellään, hänen ymmärryksellään, sydämellään ja tahdollaan, olisi mitään kelpoisuutta, soveltuvuutta, kykyä tai voimaa ajatella, ymmärtää, voida, aloittaa, tahtoa, ottaa tehdäkseen, tehdä, vaikuttaa yksin tai apuna, jotakin hengellistä hyvää tai oikeaa.
2 Kor. 3:5: "Ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta." Room. 3:12: "He ovat kaikki tyynni kelvottomia." Joh. 8:37: "Minun sanani eivät saa tilaa teissä." Joh. 1:5: "Pimeys ei sitä ole käsittänyt eikä ottanut vastaan." 1 Kor. 2:14: "Luonnollinen ihminen ei havaitse sitä, mikä Jumalan Hengen on" - eli, kuten kreikan kielen sana oikeastaan olisi käännettävä, "ei käsitä, ei ota vastaan", "hänessä ei ole tilaa", "hän ei kykene ymmärtämään hengellisiä asioita" - "sillä hän pitää sen hulluutena eikä voi sitä ymmärtää." Vielä paljon vähemmän hän kykenee todella uskomaan evankeliumia, vastaamaan siihen myöntävästi ja pitämään sitä totena. Room. 8:7: Luonnollisen ihmisen eli "lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle eikä se voikaan."
Jumalan Pojan sana pysyy siis ikuisesti totena: "Ilman minua te ette voi mitään tehdä." Ja Paavali sanoo (Joh. 15:5)(Fil. 2): "Jumala teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen oman mielisuosionsa mukaisesti." Suloinen on tämä sana kaikille hurskaille kristityille, jotka sydämessään tuntevat aivan vähäisen kipinän ja huomaavat kaipaavansa Jumalan armoa ja ikuista autuutta. On sangen lohdullista tietää, että tämän tosi hurskauden alun on Jumala heidän sydämeensä sytyttänyt; hän on sitä suuren heikkouden keskellä vahvistanut ja auttava heitä kestämään tosi uskossa loppuun asti. /
/ Jumala ei tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen vaan että kaikki kääntyvät hänen omikseen ja saavat iankaikkisen autuuden. Hes. 33:11: "Niin totta kuin minä elän, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää." (Joh. 3:16) "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." /
Mutta pelkään siis, että nykypäivänä aletaan olla seuraavanlaisten asioiden kanssa tekemisissä:
/ Mutta kun ihminen ei tahdo kuulla saarnaa eikä lukea Jumalan sanaa vaan halveksii Jumalan sanaa ja seurakuntaa ja näin kuolee ja hukkuu synneissään, hän ei voi lohduttautua Jumalan iankaikkisella valinnalla eikä saada osakseen Jumalan laupeutta. Meidäthän on valittu Kristuksessa, ja hän tarjoaa kaikille ihmisille armoaan sanassa ja pyhissä sakramenteissa. Kristuksen vakaa tahto on, että sanaa kuullaan. (Matt. 18:20) Hän on luvannut olla keskellämme, milloin kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään hänen pyhää sanaansa tutkimassa. Mutta kun sellainen ihminen halveksii Pyhän Hengen työvälinettä eikä tahdo kuunnella, ei hänelle tapahdu mitään vääryyttä, vaikka Pyhä Henki ei häntä valaisekaan vaan jättää hänet hukkumaan oman epäuskonsa pimeyteen. Tästä on kirjoitettu: "Kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet" (Matt. 23:37). /
Ja
/Tässä mielessä voidaan aivan hyvin sanoa, ettei ihminen ole kuin kivi tai pölkky. Eihän kivi eikä pölkky pane vastaan, kun joku sitä liikuttaa. Eihän sellainen tunne eikä tajua, mitä sille tehdään. Ihminen sen sijaan vastustaa Herraa Jumalaa omalla tahdollaan, kunnes hänet pannaan kääntymään. Silti on totta, että ihminen on ennen käännetyksi tulemistaankin järjellinen olento. Hänellä on kyllä järki ja tahto, vaikka hän ei ymmärrä mitään jumalallisista asioista eikä tahdo mitään hyvää eikä pelastukseen johtavaa. Kuten sanottu, hän ei pysty tekemään yhtään mitään kääntyäkseen. Hän on sikäli kiveä ja pölkkyäkin paljon pahempi, että hän vastustaa Jumalan sanaa ja tahtoa, kunnes Jumala herättää hänet, joka on kuollut syntiinsä, valaisee häntä ja uudistaa hänet. /
Varsinkin tämän ensimmäinen lause:
/ Jumala ei tosin tee ketään väkisin hurskaaksi. Niitä ei käännytetä, jotka pysyvästi vastustavat Pyhää Henkeä ja toistuvasti kieltäytyvät hyväksymästä totuutta, vaikka sen tuntevatkin; sellaisiksi pyhä Stefanos kuvaa paatuneet juutalaiset, Ap.t. 7:51. Jumala kuitenkin vetää luokseen sellaista ihmistä, jonka hän tahtoo käännyttää, vetää siten, että pimentyneestä ymmärryksestä tulee valaistu ja uppiniskaisesta tahdosta kuuliainen. Tätä Raamattu sanoo uuden sydämen luomiseksi. (Ps. 51:12)
Siksi ei ole oikein sanoa, että ihmisellä on ennen kääntymystään modus agendi, jonkinlainen tapa tai mahdollisuus saada jumalallisissa asioissa aikaan jotakin hyvää ja pelastukseen kuuluvaa. Koska ihminen kerran on ennen kääntymystään synteihinsä kuolleena (Ef. 2:5), ei hänessä voi olla mitään kykyä saada jumalallisissa asioissa aikaan hyvää, eikä siis myöskään mitään vaikutusmahdollisuutta (modus agendi) jumalallisissa asioissa. /
/ Koska me näet tässä elämässä saamme vasta Hengen ensimmäiset hedelmät eikä uudestisyntyminenkään ole meissä kuin alullaan, jatkuu myös valituissa, todella uudestisyntyneissä ihmisissä lihan sota Henkeä vastaan. Havaitaanhan kristittyjen kesken isoja eroja: toinen on hengessä heikko, toinen vahva. Jokainen kristitty huomaa itsessäänkin vaihtelua; joskus hän on hengessä rohkea, joskus arka ja pelokas, toisinaan palava rakkaudessa, väkevä uskossa ja toivossa, toisinaan taas kylmä ja heikko.
Mutta kun kastetut ovat menetelleet vastoin omaatuntoaan, päästäneet synnin elämässään valtaan ja siten murehduttaneet heille annetun Pyhän Hengen ja kadottaneet hänet, heitä ei tarvitse kastaa uudestaan, vaan heidän on uudestaan käännyttävä, kuten edellä on riittävän selvästi esitetty.
Totuus on siis kerta kaikkiaan tämä: Aidossa kääntymyksessä tapahtuu välttämättä muutos; ymmärrys, tahto ja sydän herkistyvät toimimaan uudella tavalla. Sydän tuntee synnin, pelkää Jumalan vihaa, alkaa inhota syntiä, oppii tuntemaan ja ottaa vastaan lupauksen Jumalan armosta Kristuksessa. Siinä syntyy hyviä, hengellisiä ajatuksia sekä kristillistä päättäväisyyttä ja uutteruutta; se alkaa taistella lihaa vastaan - ja niin edelleen. Ellei mitään tästä tapahdu ja ilmaannu, ei kääntymys ole todellinen. /
Vielä viimeinen lainaus:
/ Mutta nyt on kyseessä causa efficiens.32 Kysytään siis: Kuka saa tuon kaiken aikaan meissä? Mistä ihminen saa tuon kaiken? Kuinka ihminen pääsee tuohon tilaan? Meidän oppimme vastaa näin: Koska ihmisen luonnolliset kyvyt eivät voi asiaan lainkaan vaikuttaa eivätkä sitä edistää (1 Kor. 2:4-12, 2 Kor. 3:4-12), Jumala tekee mittaamattomassa hyvyydessään ja laupeudessaan aloitteen, saarnauttaa pyhää evankeliumiaan, jonka avulla Pyhä Henki tahtoo aikaansaada meissä kääntymyksen ja uudistuksen. Saarnan ja Jumalan sanan tutkistelemisen välityksellä Jumala sytyttää meissä uskon ja muita hurskaita hyveitä. Kaikki tämä on siis yksinomaan Pyhän Hengen lahjaa ja vaikutusta. /
Kiitoksia suuresti vanhemman neuvoista!
Tahdon vahvasti sanoa, että esiintuomiasi asioita ei voi koskaan liikaa korostaa. Jumala on se joka saa meissä muutoksen aikaan. Kaikki olemme luopuneita, kaikki tyynni, ja lankeemuksissamme tarvitsemme ja kaipaamme kaikkein eniten armahdusta synneistämme. Saatamme epätoivon syövereissä kysyä: annetaanko meille meidän syntimme anteeksi, vai joudunko vajoamaan syntiini ja jäämään unohduksiin ja ikuiseen epätoivoon? Toivottavasti aina saamme kuulla armon evankeliumin Kristuksesta ja panna toivomme siihen!
(Olen sen itsekin huomannut miten vaikeata on että saisin nuo korostamasi asiat tuotua esiin kaikkein tärkeimpänä asiana aina kun näistä asioista kirjoitetaan. Jumalan armo saa meidät kääntymään ja näkemään syntimme, ja kaikki olemme läpimätiä. Taidan aika usein tuossa epäonnistua! Jumala minua armahtakoon, jos/kun en osaa kaikesta oikein kirjoittaa.)
Itse olemme jokainen itsessämme epätoivoisesti luopuneita Jumalan sanasta ja itsessämme olemme jokainen kauhean jumalattomia ellei Jumala meissä tee työtään ja käännä meitä puoleensa. Kaikki olemme järkyttävän jumalattomia syntisiä eikä ole "ketään, ei yhden yhtäkään, joka etsisi Jumalaa". Usko ja parannus ovat Jumalan tekoa. Emme itse edes näe syntisyyttämme ellei Jumala sitä meille näytä ja ilmoita. Kukaan ei ole toista parempi.
Room. 3:
3:10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
3:11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
3:13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
3:14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
3:15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
3:16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
3:17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
3:18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
Anteeksi viestin pituus...
Minä, "---AD", olen siis sama kuin "syntikurja". :)
Eli korostan vielä:
Joudumme jokainen taistelemaan meihin takertunutta ja synnin turmelemaa lihaa vastaan. Joskus voi tuntua, että liha pääsee voitolle ja joudumme kenties sen valtaan. Voimme langetakin.
Tällöin kauheinta on, jos ihmiset eivät anna meille meidän syntejämme anteeksi. Sellainen on kauheinta.
Kristus on kuitenkin pois ottanut syntimme. Meidän syntimme on luettu hänen päällensä, hänen kannettavakseen. Hänet (synnitön) on tehty synniksi. Eli liha ei voi koskaan päästä lopullisesti voitolle (vaikka lankeaisimmekin), koska meillä on syntien anteeksiantamus Kristuksen veressä. Vapauteen Kristus on meidät vapauttanut.
Galatalaiskirje
http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?hakuehto=5&kirjat=gal
->
/ 5:1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. /
/ 5:4 Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta. /
Mutta tietysti samalla muistutetaan tästä:
Gal.
/ 5:13 Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.
5:14 Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
5:15 Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä.
5:16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. /
Sinulla on huolena, että kirkko haluaa suvaita kaikkia ihmisiä.
Ei sinun tarvitse suvaita kaikkia ihmisiä. Jeesus ei pakota sinua suvaitsemaan sellaisia, joita sinä et suvaitse.
Kun et suvaitse toisia ihmisiä, heitä et voi myöskään rakastaa. Jeesus ei todellakaan pakota sinua rakastamaan sellaisia ihmisiä, joita et tahdo rakastaa.
Jeesus ei pakota suvaitsemaan eikä rakastamaan. Sinä saat ihan rauhassa kuulua kirkkoon, vaikka et suvaitse etkä rakasta ihan kaikkia. Ei kirkkokaan sinua pakota sellaiseen, mihin Jeesuskaan ei sinua tahdo pakottaa.
Suvaitsevaisuus, ystävällisyys, rakkaus ovat juttuja, joihin Jeesus ei sinua pakota.
No nyt meni kyllä ihmeelliseksi.
Onko käsite lähimmäisen rakkaus sinulle tuttu?
Ja vielä että homot suvaitaan, homoutta ei.
Eli syntiä ei suvaita, syntinen kyllä.
Syntisiä olemme kaikki. Ja kaikkia kuuluu rakastaa, vaikka se onkin ihmiselle (lähes)mahdotonta. Jumala rakastaa meitä kaikkia Kristuksen tähden.