mitä ovat VATI, KUUPPA, KALJAASI, PYTINKI, KOKKA, KOLHOOSI, KAKLUUNI, PORSTUA, PANKKO...
Ihmeellisiä suomalaisia sanoja
ei leikkaa
532147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
KVG
Vati on iso astia. Kuuppa on joku kiljun ryystämis kuppi joka on tehty visakoivusta. Kaljaasi jotenkin viittaa merenkulkuun. Pytinki on kuplakämppä. Kokka on veneessä, eli keula. Kolhoosi on viherpiiperöiden parempi maailma. Mitä vielä jäljellä? happi loppuu ja pierettää! Kakluuni on uuni. Porsua on entisvanhaan eteinen, joka myös usein kylmillään. Porsastakin siellä voi hätäpäissään majoittaa. Pankonhan kaikki tuntee näistä meidän uunin pankko miehistä? On siellä itsekkin tenavana köllötelty!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
verkot järveen!
v
Kovinpa on aloittaja kieliköyhä jos ei noita mainitsemiaan sanoja ymmärrä!!!! Miten on sanavarastosi jäänyt noin heikoksi......Sovjetunionin naapurina et tiedä edes mikä on kolhoosi..:::)))))))Voi näitä ääliöitä, huomaa että on kansakoulu jäänyt kesken...::)))
Mut mitä on ne höttö ja mölö ja muruleipä?? Nälkä kurki ain puhuu näist .
Tässä täytyy erityisesti korostaa kolhoosin (osuustoimintatila) ja sovhoosin (valtiontila) välistä teoreettista eroa. Kolhoosin omistivat periaatteessa siihen liittyneet talonpojat, sovhoosin omisti suoraan valtio. Sinänsä yhdentekevää, sillä kummankin toiminnasta antoi todelliset määräykset joku neuvostovaltion maatalousvirkamies.
Kolhoosin omistivat siihen liittyneet talonpojat, siis yksityiset tilalliset maanviljelijät, eli kolhoosi oli yhteinen yritys ja myöhemmin kolhooseja purettaessa omistajat saivat osuutensa takaisin.
Sovhoosit olivat valtion tiloja ja niitä ei tietääkseni jaettu työntekijöille.
Muutenhan kolhoosilaisten arki oli aika pitkälti sitä samaa, mitä sovhoosilaistenkin, mutta periaatteessa kolhoosilaisilla oli jonkilainen päätäntävalta kolhoosin toiminnasta, vaikka valtion toimesta tulikin määräyksiä. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kolhoosi_ita-siperiassa_29627.html#media=29630
Pesuskoulua on jo käyty 45v eikä siellä noita opeteta:):):)
Sori, peruskoulu.
Eipä suinkaan yhdentekevää. Sovhoosilainen saa valtion työntekijänä pienehköä, mutta varmaa palkkaa. Kasvoi kaali tai ei. Kolhoosilainen sen sijaan sai osan tilan tuotosta. Yleensä koohoosilaisten palkat olivat sohvoosityöntekijän palkkoja paremmat, mutta ei aina. Varsinkin sotien jälkeen muutettiin monia huonosti tuottavia kolhooseja sovhooseiksi. Esimerkiksi Karjalaan ei tietääkseni jäänyt yhtään kolhoosia.
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
ei tullu kalaa
mä en tiedä mikä on vintti, tai valjunki. vaski ja vamppi, kuukkeli ja keppana
Taidat vedättää. Kyllä useimmiten on niin, että kaveri joka ei tunne esimerkiksi sanaa "vaski" on useimmiten sangen tuttu "keppanan" kanssa, hyvässä lykyssä on "vamppi" ollut samaan aikaan kainalossa...
Vintti on joko ullakko tai veden nostoon tarkoitettu laite kaivolla ns. vinttikaivo.
Vaski on metalli. Jonkinlainen kuparin ja messingin seos mistä valettiin mm. kelloja.
Vamppi on flirttaava naikkonen.
Keppana on keskiolut.
Valjungista ei ole hajuakaan :)
OSTAKAA SIVISTYS SANA KIRJA, ja opetelkaa sanat!!!
Tai KUUKLETTAKAA!!
Mie kuukletan aika paljon kaikkee.
Tuttuja sanoja kaikki. Mutta enpäs kerro teille... Hankkikaa sanakirja...
kyl noi ny tietää ilman kirjojajii jokaane.
mitä on sumplia???
sumpilia...sitä että jollain tapaa järjestää jonkin asian.Vaikka sitten mutkan kautta.
Visakoivusta tehty juoma-astia on kuksa, kuuppa tarkoittaa saunakauhaa, jolla otettiin vettä tynnyristä ja heitettin löylyä, myös tunnetaan nimellä nappo.
Kakluuni on uuni.
Pankko tarkoittaa uunin sitä osaa jossa istuttiin lämmittelemässä ja asetettiin myös kenkiä kuivumaan.
Kaljaasi on alus, laiva työkäytössä, ei matkustamisessa.
Pytinki on tupa, talo, uudisrakennus. Tupa tarkoittaa myös olohuonetta.
Kuukkeli on lintu.
Höttö tarkoittanee rahkajälkiruokaa?
Kuuppa on täälläpäin lampun varjostin.
kuuppa on aika monimuotoinen... se on yhtä hyvin astia kuin pyöreä lampunkuuppakin.
Kuuppa on myös pääkoppa. Kuuppa himmeänä voi kulkea, vähä pösilö..
tuossapa onkin jo johdannainen siihen lamppukuuppaan... eli valot on himmeenä
No niinpä onkin :) siitähän se sanonta tulee varmaan, heh..
Olen kuullut, kuuppa on matalahko, pyöreä esine tai astia. Ei pään muotoinen.
Mutta mikä on työtöntyötön?
Ja mikä onkaan epäsyrjäytyjä, eli työssäkäyvätyötön?
Entäs työssäkäyvä työssäkäyvä?
Mitä tarkoittavat "ukuli" ja "venteli" ?
ukuli on pöllö venteliä en oo kuullu mutta vinteli, on ja se tarkoittaa käsin veivattavaa poraa.....siis niinkuin esi aste porakoneesta.
Jatkoksi tässä pari sanaa... ranstaakka, lahankka, separaatti, piälti.....minä tiedän nuo mutta muille pohdittavaa. Ja lisää vanhoja sanoja, näitä on kiva muistella.
Ai jaaa, mutku ne sanojat sanoivat sanojen tarkottavan pojanvintiötä, poikaviikaria.
toisella puolen Suomea sama tarkoittaa ihan eri juttua...esim. itikka kun onkin lehmä jossain pohjoisempana mutta tarkoittaa sitä pientä pistävää ja lentävää sääskeä etelämpänä....jotta nii.
Nuo ovat kaikki murresanoja. Ranstakka on hiilihanko tai hiilikoukku. Separaatti tarkoittaa kai separaattoria jolla erotettiin maidosta kerma. Piälti voisi olla uunin tai hellan pelti. Lahankka ei sano mitään minulle.
lahankka on vanhanaikainen peltinen soikean muotoinen pesusoikko jossa kahvat eli korvat mol. päissä.Muut oikein.
potuska...ken on kuullut..
potuska = se/ne tunne/tuntemukset joita potilas hammalääkärissä kokee onnistuneen puudutuksen jälkeen.
potuska on olkitäytteinen patja,joita oli käytössä maaseudulla ainakin 50-luvulla.Ja tästä taas johdannaisena tulee 'vaaru'...ken senkin lie kuullut.
Laitanpas minäkin muutamia harvinaisempia sanoja arvattavaksi. Tiedättekö, että mitä tarkoittaa nämä sanat:
- helo
- äpäre
- edukas
- haaksi
- alinen
- vatja
edukas on edullinen
haaksi on laiva joka on ajanut karille
alinen, oisko navetassa joku parru, ylinen ja alinen
äpäre on niiton jälkeen kasvanut apila....jota liikaa syötyään lehmät halkeaa.Vatjaa en ole kuullut, muistaakseni.
helo = hehku tai loiste esim. auringon helo/aurinko helottaa
äpäre = jälkikasvu, heinän jälkisato
edukas = edullinen, halpa, kannattava
haaksi = laiva tai vene. Toiselta merkitykseltään haaksirikkoon joutunut alus
alinen = alapuolella oleva. Käytetään varsinkin tarkoittamaan joen alajuoksua
vatja = suomalais-urgilaiseen kieliperheeseen kuuluva uhanalainen kieli. Vatjaa puhuva kansa on vatjalaiset, jotka elävät Länsi-Venäjällä
niinpä olikin se vatja... vatjalaisethan opetettiin niinä suomensukuisina kansoina...silloin joskus kansakoulussa v.1957-60 välillä
Loukko
Päre
viltti
pieksut
välly
mäntti
loukko=joku asia on jossakin loukossa, vähän kuin piilossa tai muuten vaikeasti löydettävissä
päreitä käytetään pärekatoissa
viltti on villainen peite
pieksut ovat jalkineet, nahkaiset saapikkaat
välly=vällyjen eli lämpimien peittojen välissä voi vaania myös vällykäärme
mäntti on tyhmä tai hankala ihminen
Mutta mikä onkaan suuli?
Suomi on köyhä maa kuin sivistyssanakirjaa ei löydy kirjastosta. Se on vammainen asia.
suuli oli joku säilytys tila...ei aitta ei vintti...jotain sinne suuntaan, olisiko jonkinlainen välitila kahden rakennuksen välissä...ei nyt muista mutta kuullut olen.
Mutta mitä tarkoittanee soristella.
Mikä on kuuri?
Kuuri tarkoittaa ainakin esim. lääkekuuri -sanassa sitä, että on joku lääkemääräys menossa, joka pitää syödä.
Soristella tarkoittaa mielestäni hyppelyä tai jalkojen heiluttelua.
Suuli on mielestäni murresana ja tarkoittaa jonkinlaista säilytystilaa esim. latoa.
kuuri on puuliiteri tai muu ei niin tiivis varasto
Ärsyttäviä sanoja on TUTA. TÄPPÄRI
Mitä tapahtuu tässä? "pist see sin knääkin nokkaa roikkumaan"
Entäpä mikä on pipparmato?
paljonko on sylyllinen puit???
Entäpä mitä on hörnö???? Tämä menee eteläsavon puolelle.
No mutta mikä on könsikäs ja nappu pääläri ja korvo.