" Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, VAAN JUMALA, joka antaa kasvun."
Vaikka Jumala sallisikin ihmeitä tapahtua ihmisten kautta, niin kuitenkin on AINA kysymys ainoastaan HÄNEN teoistansa. Tämä meidän tulisi muistaa!
Vaikka Jumala sallisikin ihmeitä tapahtua ihmisten kautta, niin kuitenkin on AINA kysymys ainoastaan HÄNEN teoistansa. Tämä meidän tulisi muistaa!
Vastaukset 32
Vanhimmat
Nimenomaan näin - niin pian kuin me alamme Aadamin tavoin "tietämään paremmin" olemme menossa väärään suuntaan. Ja "ihmeisiin" ei kannata luottaa tai toivoaan panna - maailma on täynnä noita ihmeiden tekijöitä.
"alex.kasi"
Kyllä Jumala tekee ihmeitä meidän ihmistenkin kautta, mutta kunnia kuuluu AINA JUMALALLE!
" Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, VAAN JUMALA, joka antaa kasvun."
Nöyrä rukous ja kiitos on sydämen kieltä Jumalalle.
Muistuttaidin Eevasta, joka houkutti Adamin syntiin. Nainen, miehen kylkiluusta luotu.
Olisi hauska kuulla "adventtisisar", että mitäköhän tällä sinun lausahduksellasi on tekemistä tämän aloituksen kanssa?
Ensinnäkin tuntuu, että olet mies nimimerkistäsi huolimatta, jo tuosta yhdestä lauseesta saa naista halveksivan asenteesi selville. Oletko mies, vai olenko väärässä?
Niin houkutteli Aadamin, Eeva, kyllä. Hyvä huomio. Sillä "Ei mies tehnyt syntiä vaan vaimo".
Silti mies joutuu kantamaan päävastuun - siksi kutsutaan perheen pääksikin.
1. Moos. 3:9 :
Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?"
Ihmeistä puheenollen - suurin niistä on ihmisen uudestisyntyminen elävään uskoon. Tosi kristitty ei voi olla uskomatta ihmeisiin, sillä tosi kristitty on "syntisistä suurin", Paavalin jälkeen, ja itse siis on suurin ihme, kun pelastui.
"Adventtisisar" omaksuu naisen ja vaimon roolin ihailtavan nöyrästi. On silti muistettava, että voidakseen olla tosi vahva tuki miehelle, naisen pitää olla myös itsenäinen ja omin aivoin ajatteleva. naisen aivot sitäpaitsi ovat hienommat, naisella on tunneäly; miehellä tunne ja äly kulkevat miten sattuu.
Monesta esim. jenkkilän pressasta sanotaan, että nainen on kaiken takana ja joillekin vaimo kirjoitti puheet. Jumala sanoi Aabrahamille: "Kuule vaimoasi Saaraa kaikessa ..." Vikaan meni paljonkin, mutta ilman Saaran kuulemista olisivat olleet aivan hakoteillä. Joskus tarvitaan tosi naista . . .kuten tri Debora:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Tuom. 4:1&rnd=1399377367031
Muuten . . . kiitokset siunatulle nikille "adventtisisar" - hän tuo palstalle kevättuulen raikkautta.
https://www.google.fi/search?q=lainelautailu&rlz=1C1AVNC_enFI564FI568&es_sm=122&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=Oc9oU96PH-vMygPom4HwCQ&ved=0CEgQsAQ&biw=1162&bih=791#facrc=_&imgdii=_&imgrc=LNN_4Gn7v6yEZM:;6p_gdMrLK6fqhM;http://s5.wallpapic.de/4d4699f133bb1ebfaa67681f57e66d26/29/29764/details.jpg;http://wallpapic-fi.com/urheilu/lainelautailu/wallpaper-29764;500;375
antti
Nöyrää mieltä Jumala odottaa meiltä. On nöyrryttävä Raamatun totuuden edessä. Luepa Mooseksen kirjat uudestaan ja uudestaan... olen nainen, kumppaniksi luotu. Minulla on omat tehtäväni. Ei vähempiarvoiset ollenkaan. Mutta naisen tehtävät. Mielestäni tämä juuri liittyy aloituksen otsikkoon. Aurinko paistaa. Taivas on sininen. Aivan kirkkaan sininen.
Juuri niin, siinä meille riittääkin läksyä koko elämäksi. Nöyryys Jumalan edessä ei ole nöyristelyä ihmisten edessä. Jumala toimii ainoastaan Pyhässä Hengessä ja Totuudesa:
" Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, VAAN JUMALA, joka antaa kasvun."
Tästä kai olemme samaa mieltä?
PSALMI 32
Synnin tunnustaminen Jumalalle. Katumuspsalmi.
1 Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!
2 Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!
3 Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.
4 Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.
5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani minä sanoin: Minä tunnustan Herralle rikokseni, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.
6 Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.
7 Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.
8 Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee.
9 Älkää olko niinkuin järjettömät orhit ja muulit, joita suitsilla ja ohjaksilla, niiden valjailla, suistetaan muutoin ne eivät sinua lähesty.
10 Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo.
11 Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset.
Raamatun todellista armonsanomaa puhtaimmillaan:
Jokanen voi rukoillen lukea ja kuunnella sydäntään, että mitä Jumalan Pyhä Henki hänelle tällä Raamatun paikalla tahtoo ilmaista: (Ps. 32: 5-8)
5 "Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani minä sanoin: Minä tunnustan Herralle rikokseni, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.
6 Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.
7 Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.
8 Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee."
Adventtisisar, sinussa on jotain "naamiointia", joka tulee läpi kirjoituksistasi. Feikkaatko ja vedätätkö täällä palstan muita kirjoittajia? Muistutat kovin erästä tuntemaani adventistia Helsingistä ja epäilen tuntevani sinut (olet siis oikeasti mies!)
Tietysti olen mies. Jos haluat niin ajatella... oikeasti olen nainen. Mieheni voisi vaikka todistaa. :)
Olet tullut tänne vain pelleilemään ja huiputtamaan ja nautit, kun ihmiset uskovat, mitä kirjoittelet. Olitpa mies tai nainen, joka tapauksessa feikkaat aikasi kuluksi yöt ja päivät. Hupinsa kullakin...
Sinä olet varma asiastasi. Saat olla. Ei kukaan tuomitse sydämestään adventtiuskoisista sinua niinkuin ei minuakaan. Hupini minulla ja sinulla. Minun Suurin Iloni on palvella Jumalaa, miten vain parhaiten osaan. En oikein osaa. Autahan minua kertomalla, miten osaisin kirjoittaa niin, ettei se sinusta tuntuisi pelleilyltä?
Olen lukenut (en kommentoinut!) näitä ketjuja jo jonkin aikaa ja jokunen päivä sitten ilmestyit uutena tänne ja sinulla on oma tyylisi, joka on erilainen kuin muiden. Olet samanaikaisesti monessa ketjussa ahkerasti kommentoinut (ihailtavaa, että ehdit ja jaksat ja aikasi riittää siihen yöt ja paivät - tämän totesin tänä aamuna, kun luin palstaa perusteellisemmin). Tästä päättelen ensiksikin, ettei sinulla ole työtä eikä tehtäviä oikeassa elämässäsi vaan purat pitkäveteisyyttä täällä. Saat tehdä niin, ketäpä se haittaisi.
Kirjoitustyylisi on kuitenkin hyvin välttelevää. Jos joku asiallisesti kysyy sinulta jotain, et anna vastausta. Joko jossain ketjussa sanot "kysykää miehiltä" tai "rakasta Jumalaa" tai "luehan Raamattua". Kukaan ei koskaan saa varsinaisesti vastausta. Tämä on silmiinpistävä ero muihin kirjoittajiin. Kukahan se nyt kysyi, että onko kasteestasi kauankin ja sinä vastasit jotain, "etten osaa sanoa". Vaikka kuinka taitavasti yrität näytellä "adventtisisarta", niin ei taida onnistua... Ei kenenkään tarvitse nimeansä julkistaa, ellei halua, eipä tietenkään. Eikä siitä olekaan kyse. Kyse on ilmeisesti ennemminkin, että olet keksinyt itsellesi jonkinlaisen roolin ja nimeät sen "adventtisisareksi". Ehkä olet jakautunut persoonallisuus, jolla on tällainen tarve. Siksi kukaan ei loppujen lopuksi voi uskoa, oletko mies vai nainen tai edes ollenkaan adventisti, tokko ihan oikeasti edes uskova. Sen verran omituista pelehtimisesi on. Tämä näin avoimesti sanottuna.
Niin ei adventtisisar tuntenut edes oppia pyhästä jäännöksestä vaan piti omaisuuskansana ja jäännöksenä juutalaisia vastoin adventistien oppia.
En ole kaikkitietävä. Silmäni eivät ole avautuneet siihen malliin. Onneksi, sillä silloin rienaisin Pyhää Jumalaamme. Olen ihminen. Sallinette minun olla ihminen. Maan tomua . Jumalamme, meidän Herramme ainoastaan on kaikkitietävä.
niin mutta oletko sinä mies vaiko nainen? joka minulta kysyit?
Minulla on varmaan jotain ongelmia psyykeni kanssa. Pitääpä tarkistuttaa asia. Että jos olenkin jotenkin kahtia jakautunut. Työstäni tai työttömyydestäni en sano mitään tässä kohden. Kaikki aikanaan. Nyt todistan. Yksi lasten suusta kuultu asia: tai siis luettu netistä. Poika meni avaamaan oven. Kysyttiin kuka siellä oli. Poika vastasi, että siellä oli jehova ja todistaja. Minä olen se todistaja. Aina. Jehovantodistajathan liikkuvat parittain. Mutta lapset kertovatkin ihan toisin. Voin vannoa, etten koskaan ole ollut jehovantodistaja. Mutta upotuskasteeni jälkeen olen ollut todistaja. Kaikki aikanaan ystäväiseni. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Olemme ihmisinä joskus hieman kärsimättömiä. Minä mukaan lukien... Todistan adventtiuskosta, puhtaimpana minun tietämänäni kirkkokuntana. Amen.
Ja siis kun ovesi takana on jehova ja todistaja, mieti silloin tarkasti ketä kumarrat. Ei siis ihmisistä kumpaakaan, vaan kumman Herraa?
Adventtisisarelle. Jehovan todistajat eivät minua kiinnosta. Jeesusta Herraani ainoata kumarran. Mikä kumman "ystäväiseni"? En ole moisesta ystävyydestä kanssasi tietoinen!
Jokainen uudestisyntynyt kristitty on lähetyskäskyä täyttäessään todistaja, evankeliumin ilosanoman eteen päin viejä. Tehtäväksi annettu Isältä ja Pojalta ja Pyhältä Hengeltä.
Jos kumarrat samaa Jeesusta kuin minä, olet ystäväiseni. Uskossa olemme kaikki sisaria ja veljiä. Toistemme ystäväisiä. Jos sinä sen kiellät, uskosi ei voi olla uskoa samaan Heraamme Jeesukseen kuin minulla.
Herraamme, korjaan... Anteeksi Jumala, kirjoitusvirheeni. En tehnyt sitä tahallani.
OK, näin on, ajattelin sinun tarkoittavan jotain muuta. Ei ihmekään, että olet "väsy" kaiken valvomisen jälkeen... Ja tuo ilmanalakin kun väsyttää. Ystäväksi en enää koskaan voi kellekään alkaa, kun ei voi kehenkään luottaa. Jos sinulla, adventtisisar, ei ole kokemusta siitä, mitä on, kun "sielunkumppani"-ystävä pettää ja kääntää kelkkansa, heittää sinut nurkkaan kuin märän rätin ( eli olit "hyödyllinen" vain niin kauan, kuin hän sinua tarvitsi), niin ole onnellinen, ettei sinun ole tarvinnut tuollaista kokea. Toivon, ettet koskaan joudu kokemaankaan. Siihen olin kuolla. Onneksi elän.
Taisi vetää adventtisisaren vähän hiljaiseksi...???
Sisar taisi olla vain yhden päivän perhonen ja huomasi naamiointinsa "ei-toimivaksi"! Feikki...
Kiitos myös sinulle Sirkka-Iita. Olet ihana. Siunausta päivääsi. t. adventtisisaresi. Alkaa taas olla jo sydämessänikin vähän aurinkoisempaa. Kirjoitat kauniisti.
Lässyttäminen ja turhan "lässääminen" on kaksinaamaisuutta ja naurettavaa mielistelyä... sanon minä !
Nöyryys ja Nöyristely on kaksi eri asiaa...
Kristuksen sotilaat ei nöyristele, vaan sanovat asiat suoraan niin kuin ne on !
Aito Kristuksen sotilas on "Jesurun " = Suora ! :))
>>>Lässyttäminen ja turhan "lässääminen" on kaksinaamaisuutta ja naurettavaa mielistelyä... sanon minä !
Äitini opetti seuraavan aamurukouksen:
Rakas Jeesus
Kiitos rauhaisesta yöstä
kiitos leikistä ja työstä
uuden päivän alkavan
neuvo mua oppimaan
anna käytös kuuliainen
mieli nöyrä, auttavainen
kaikki lahjat aikanaan
aamen
Iltarukous, jonka äitini opetti:
Levolle lasken Luojani
Armias ole suojani
jos sijaltain en nousisi
taivaaseen ota tykösi
aamen
Minusta paras iltarukous on... " Kyllä sä tiedät "...
Sirkka-Iita aloituksessa ja myöhemminkin:
[][] " Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, VAAN JUMALA, joka antaa kasvun."
Tästä kai olemme samaa mieltä? [][]
Kyllä, samaa mieltä. Mutta lässyttely- ja nöyristelykeskustelua kommentoidakseni . . .
Jumala tahtoi tehdä Jobille mieliksi - sensijaan me ihmiset monasti koetamme vain olla mieliksi. Jumala, suuruudestaan huolimatta, on nöyrä. Me ihmiset monasti, ehkä pienuudestamme johtuen, tahdomme olla mieliksi.
antti