Eräässä ketjussa avaaja halusi tietää, mitä syitä oli puolustaa tai vastustaa Suomen itsenäisyyttä, niin vastaan tässä uudessa aloituksessa, koska siihen ei ole vastattu toisessa ketjussa.
Kysymys nousi esille sen jälkeen kun Venäjän keisarinna Elisabet hattujen sodan aikana v.1742 julkaisi manifestin, jossa tarjottiin suomalaisille tukea itsenäisen valtion muodostamiseksi.
Aikalaiset ja myöhäisempi sukupolvi ymmärsi kyseessä olleen itsenäisyys Venäjän suojeluksessa ja se olikin mielipidettä jakava tekijä.
Niillä, jotka kannattivat ajatusta itsenäisyydestä Venäjän suojeluksessa, oli perusteena kaksi seikkaa:
1) Sotien loppuminen Suomen alueella. Tähän liittyi epäilys Ruotsin kyvystä puolustaa Suomea, koska maa oli ollut kaksi kertaa miehitettynä (Isoviha ja Pikkuviha).
Toinen peruste oli toive saada menetetyt alueet takaisin (Karjala ja Viipuri).
Ehkä asiaan liittyi myös odotukset viljan huoltovarmuudesta, kun oli koettu paha nälänhätä 1600-luvulla. Uskottiin, että maayhteys Venäjän kanssa varmistaisi ruuan saannin väestölle. näin sillä edellytyksellä, että ruotsalainen historiankirjoitus pitää paikkansa.
Perusteet itsenäisyyden vastustamiselle voidaan esittää käänteisenä:
1) Epäluottamus Venäjää kohtaan. Ei uskottu, että Venäjä kunnioittaisi kovin pitkään takaamaansa itsenäisyyttä. Venäjän armoille ei haluttu heittäytyä.
2) Ruotsi oli monen mielestä siitä syystä paras turva, koska sieltä oli mahdollisuus saada vahvistusta suomalaisille joukoille ja aseita.
Kolmantena tekijänä voitaisiin esittää myös se, että koska suomalaiset osallistuivat Ruotsin valtiopäivillä lainsäädäntötyöhön ja muihin päätöksiin, niin Ruotsin valtakunta omittiin itselle. Ei nähty mitään syytä erota Ruotsin yhteydestä ja muodostaa omaa valtiota.
Tässä on esitettynä päälimäiset syyt jakaantuneelle mielipiteelle.
Kysymys nousi esille sen jälkeen kun Venäjän keisarinna Elisabet hattujen sodan aikana v.1742 julkaisi manifestin, jossa tarjottiin suomalaisille tukea itsenäisen valtion muodostamiseksi.
Aikalaiset ja myöhäisempi sukupolvi ymmärsi kyseessä olleen itsenäisyys Venäjän suojeluksessa ja se olikin mielipidettä jakava tekijä.
Niillä, jotka kannattivat ajatusta itsenäisyydestä Venäjän suojeluksessa, oli perusteena kaksi seikkaa:
1) Sotien loppuminen Suomen alueella. Tähän liittyi epäilys Ruotsin kyvystä puolustaa Suomea, koska maa oli ollut kaksi kertaa miehitettynä (Isoviha ja Pikkuviha).
Toinen peruste oli toive saada menetetyt alueet takaisin (Karjala ja Viipuri).
Ehkä asiaan liittyi myös odotukset viljan huoltovarmuudesta, kun oli koettu paha nälänhätä 1600-luvulla. Uskottiin, että maayhteys Venäjän kanssa varmistaisi ruuan saannin väestölle. näin sillä edellytyksellä, että ruotsalainen historiankirjoitus pitää paikkansa.
Perusteet itsenäisyyden vastustamiselle voidaan esittää käänteisenä:
1) Epäluottamus Venäjää kohtaan. Ei uskottu, että Venäjä kunnioittaisi kovin pitkään takaamaansa itsenäisyyttä. Venäjän armoille ei haluttu heittäytyä.
2) Ruotsi oli monen mielestä siitä syystä paras turva, koska sieltä oli mahdollisuus saada vahvistusta suomalaisille joukoille ja aseita.
Kolmantena tekijänä voitaisiin esittää myös se, että koska suomalaiset osallistuivat Ruotsin valtiopäivillä lainsäädäntötyöhön ja muihin päätöksiin, niin Ruotsin valtakunta omittiin itselle. Ei nähty mitään syytä erota Ruotsin yhteydestä ja muodostaa omaa valtiota.
Tässä on esitettynä päälimäiset syyt jakaantuneelle mielipiteelle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämä oli ensimmäinen tarjous autonomiasta, mutta epäluottamuksella oli vahvat syynsä ja siksi siihen ei tarjottu, tavallinen kansa tuskin edes tiesi tarjouksesta ja eliitti taas oli taustaltaan "ruotsalainen", joten sille se oli liian iso kysymys.
Ei venäläiset mitään hyvää hyvyyttään tarjonneet, kyllä kyse oli politiikasta, jolla Ruotsia työnnettiin kauemmas Venäjän alueilta ja Pietarista, pitää olla aika sinisilmäinen jos uskoo noihin tarinoihin.
Ihako politiikast. Oliko jämptiki.
Menehän vaan mittaan niitä venäläisten kikuleita, kuten ennekin.
Manifesti oli suunnattu sekä ruotsin-, että suomenkielisille. Tässä suomennos:
http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1700_3_laki_ja_sano
Jokainen voi tekstiä lukiessa miettiä, oliko kyseessä tarjous autonomiasta vai itsenäisyydestä.
Suomessa kokoonnuttiin myös maakuntapäiville Vaasaan:
http://fiwikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntaha
Aikomuksena oli perustaa Suomen kuningaskunta. Pitikö sen olla suoraan Venäjän alainen (kuten Puolan kuningaskunta 1800-luvulla) vai Venäjän suojeluksessa oleva itsenäinen valtakunta, ratkaiskoon kukin itsekseen.
Pääasia tässä on vain se, että silloin Suomessa yritettiin ensimmäisen kerran jonkinlaista valtiohanketta, joka olisi ollut jollain tavoin itsenäinen ja Ruotsista erillään. Suomalaisille oli pettymys, kun Venäjän keisarinna ei hyväksynyt suomalaisten kuningaspyyntöä.
Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa. Tähän saakka minulla on ollut sellainen käsitys, että miehitys johtui maan heikosta puolustuksesta.
Mikä mahtoi olla Venäjän tarkoitus, on toinen asia. Olisi mielenkiintoista saada venäläinen tulkinta asiasta, mikäli se on mahdollista.
koska suomalaista upseeristoa ei ollut, Kaikki kuuluivat Ruotsin armeijaan.
"Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa."
Upseeristolla ei ollut minkäänlaista taistelutahtoa, ei myöskään miehistöllä.
Lisäksi armeijan johto oli kelvoton.
Taitaa se olla sinun "perheenisän" hommia.
Mikään ei vedä niin hyökkääjiä paikalle, kuin maan heikko puolustus.
aloitti Ruotsi.
Suomen pitäisi nytkin vaatia Karjala ja Viipuri takaisin Venäjältä vaan eipä ole kuultu kenenkään ajavan tai kannattavan sitä.