Itsenäisyyden puolesta ja vastaan 1700-luvun Suomessa

Eräässä ketjussa avaaja halusi tietää, mitä syitä oli puolustaa tai vastustaa Suomen itsenäisyyttä, niin vastaan tässä uudessa aloituksessa, koska siihen ei ole vastattu toisessa ketjussa.

Kysymys nousi esille sen jälkeen kun Venäjän keisarinna Elisabet hattujen sodan aikana v.1742 julkaisi manifestin, jossa tarjottiin suomalaisille tukea itsenäisen valtion muodostamiseksi.

Aikalaiset ja myöhäisempi sukupolvi ymmärsi kyseessä olleen itsenäisyys Venäjän suojeluksessa ja se olikin mielipidettä jakava tekijä.

Niillä, jotka kannattivat ajatusta itsenäisyydestä Venäjän suojeluksessa, oli perusteena kaksi seikkaa:

1) Sotien loppuminen Suomen alueella. Tähän liittyi epäilys Ruotsin kyvystä puolustaa Suomea, koska maa oli ollut kaksi kertaa miehitettynä (Isoviha ja Pikkuviha).

Toinen peruste oli toive saada menetetyt alueet takaisin (Karjala ja Viipuri).

Ehkä asiaan liittyi myös odotukset viljan huoltovarmuudesta, kun oli koettu paha nälänhätä 1600-luvulla. Uskottiin, että maayhteys Venäjän kanssa varmistaisi ruuan saannin väestölle. näin sillä edellytyksellä, että ruotsalainen historiankirjoitus pitää paikkansa.

Perusteet itsenäisyyden vastustamiselle voidaan esittää käänteisenä:

1) Epäluottamus Venäjää kohtaan. Ei uskottu, että Venäjä kunnioittaisi kovin pitkään takaamaansa itsenäisyyttä. Venäjän armoille ei haluttu heittäytyä.

2) Ruotsi oli monen mielestä siitä syystä paras turva, koska sieltä oli mahdollisuus saada vahvistusta suomalaisille joukoille ja aseita.

Kolmantena tekijänä voitaisiin esittää myös se, että koska suomalaiset osallistuivat Ruotsin valtiopäivillä lainsäädäntötyöhön ja muihin päätöksiin, niin Ruotsin valtakunta omittiin itselle. Ei nähty mitään syytä erota Ruotsin yhteydestä ja muodostaa omaa valtiota.

Tässä on esitettynä päälimäiset syyt jakaantuneelle mielipiteelle.

9

68

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sanompa vaan

      Tämä oli ensimmäinen tarjous autonomiasta, mutta epäluottamuksella oli vahvat syynsä ja siksi siihen ei tarjottu, tavallinen kansa tuskin edes tiesi tarjouksesta ja eliitti taas oli taustaltaan "ruotsalainen", joten sille se oli liian iso kysymys.

      Ei venäläiset mitään hyvää hyvyyttään tarjonneet, kyllä kyse oli politiikasta, jolla Ruotsia työnnettiin kauemmas Venäjän alueilta ja Pietarista, pitää olla aika sinisilmäinen jos uskoo noihin tarinoihin.

      • älä ihmeessä

        Ihako politiikast. Oliko jämptiki.


      • näin se on
        älä ihmeessä kirjoitti:

        Ihako politiikast. Oliko jämptiki.

        Menehän vaan mittaan niitä venäläisten kikuleita, kuten ennekin.


      • Manifesti oli suunnattu sekä ruotsin-, että suomenkielisille. Tässä suomennos:

        http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1700_3_laki_ja_sano

        Jokainen voi tekstiä lukiessa miettiä, oliko kyseessä tarjous autonomiasta vai itsenäisyydestä.

        Suomessa kokoonnuttiin myös maakuntapäiville Vaasaan:

        http://fiwikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntaha

        Aikomuksena oli perustaa Suomen kuningaskunta. Pitikö sen olla suoraan Venäjän alainen (kuten Puolan kuningaskunta 1800-luvulla) vai Venäjän suojeluksessa oleva itsenäinen valtakunta, ratkaiskoon kukin itsekseen.

        Pääasia tässä on vain se, että silloin Suomessa yritettiin ensimmäisen kerran jonkinlaista valtiohanketta, joka olisi ollut jollain tavoin itsenäinen ja Ruotsista erillään. Suomalaisille oli pettymys, kun Venäjän keisarinna ei hyväksynyt suomalaisten kuningaspyyntöä.

        Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa. Tähän saakka minulla on ollut sellainen käsitys, että miehitys johtui maan heikosta puolustuksesta.

        Mikä mahtoi olla Venäjän tarkoitus, on toinen asia. Olisi mielenkiintoista saada venäläinen tulkinta asiasta, mikäli se on mahdollista.


      • Ei voinut heikentää,
        suomalainen2 kirjoitti:

        Manifesti oli suunnattu sekä ruotsin-, että suomenkielisille. Tässä suomennos:

        http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1700_3_laki_ja_sano

        Jokainen voi tekstiä lukiessa miettiä, oliko kyseessä tarjous autonomiasta vai itsenäisyydestä.

        Suomessa kokoonnuttiin myös maakuntapäiville Vaasaan:

        http://fiwikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntaha

        Aikomuksena oli perustaa Suomen kuningaskunta. Pitikö sen olla suoraan Venäjän alainen (kuten Puolan kuningaskunta 1800-luvulla) vai Venäjän suojeluksessa oleva itsenäinen valtakunta, ratkaiskoon kukin itsekseen.

        Pääasia tässä on vain se, että silloin Suomessa yritettiin ensimmäisen kerran jonkinlaista valtiohanketta, joka olisi ollut jollain tavoin itsenäinen ja Ruotsista erillään. Suomalaisille oli pettymys, kun Venäjän keisarinna ei hyväksynyt suomalaisten kuningaspyyntöä.

        Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa. Tähän saakka minulla on ollut sellainen käsitys, että miehitys johtui maan heikosta puolustuksesta.

        Mikä mahtoi olla Venäjän tarkoitus, on toinen asia. Olisi mielenkiintoista saada venäläinen tulkinta asiasta, mikäli se on mahdollista.

        koska suomalaista upseeristoa ei ollut, Kaikki kuuluivat Ruotsin armeijaan.


        "Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa."

        Upseeristolla ei ollut minkäänlaista taistelutahtoa, ei myöskään miehistöllä.
        Lisäksi armeijan johto oli kelvoton.


      • olet surkimus
        näin se on kirjoitti:

        Menehän vaan mittaan niitä venäläisten kikuleita, kuten ennekin.

        Taitaa se olla sinun "perheenisän" hommia.


      • niimpäniin
        Ei voinut heikentää, kirjoitti:

        koska suomalaista upseeristoa ei ollut, Kaikki kuuluivat Ruotsin armeijaan.


        "Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa."

        Upseeristolla ei ollut minkäänlaista taistelutahtoa, ei myöskään miehistöllä.
        Lisäksi armeijan johto oli kelvoton.

        Mikään ei vedä niin hyökkääjiä paikalle, kuin maan heikko puolustus.


      • Sodan kyllä
        niimpäniin kirjoitti:

        Mikään ei vedä niin hyökkääjiä paikalle, kuin maan heikko puolustus.

        aloitti Ruotsi.


    • 090909

      Suomen pitäisi nytkin vaatia Karjala ja Viipuri takaisin Venäjältä vaan eipä ole kuultu kenenkään ajavan tai kannattavan sitä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      11
      1785
    2. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      180
      1690
    3. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      126
      1531
    4. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      119
      1512
    5. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      116
      1214
    6. Sähköauto ei saastuta

      Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv
      Maailman menoa
      296
      1056
    7. Älä nainen leikistä suutu!

      Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä
      Ikävä
      102
      982
    8. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      224
      975
    9. Olisitko oikeasti

      valmis kohtaamaan kaivattusi?
      Ikävä
      93
      943
    10. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      153
      927
    Aihe