Uskoton vaimo ei halua selvittää eron syitä

Mutta eikö aloittajalla ole oikeutta tiedustella eron syitä, vai onko se ihastuminen niin kaiken kattavaa ja huumaavaa ettei ole halua eikä kiinnostusta selvittää asiaa jätetylle ?.

Voi pyhä yksinkertaisuus: toki ap. sen tietää ja kiperästi tietääkin. Pitääkö siitä vielä vääntää rautalankaa? Tai olla kuin halki-pokki-pinoon palikka? Eikä asia ole yksinkertaisuudessaan sitä. Eniten vituttaa rakkaulätinät niiden ihmisten suusta, jotka rakkeudettomia tekoja lähimmilleen tekvät. Oikeasti nämä tapaukset pitäisi laittaa holhouksen alaiseksi. Mutta minkäs teet, kun liekki lepattaa vielä kerran sekavasti, ennen kuin vaihdevuodet: kuivuus iskee/kalu lerpahtaa.

Kysyvä ei eksy kirjoitti:

Mutta eikö aloittajalla ole oikeutta tiedustella eron syitä, vai onko se ihastuminen niin kaiken kattavaa ja huumaavaa ettei ole halua eikä kiinnostusta selvittää asiaa jätetylle ?.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Vaimo ei vaan enää rakasta. Rakkaus ei lopu hetkessä, se on pitkä prosessi jota vaimo on todennäköisesti työstänyt mielessään vuosia. Todennäköisesti hän on ilmaissut tyytymättömyyttään, mutta toinen ei huomaa tai "kuule", jos on itse tilanteeseen tyytyväinen.

Kysyä saa ja pitää. Aloittaja kertoo myös yksityiskohtia, joita vaimo on kertonut. Kysyjä monesti haluaa noita yksityskohtia, jotka sinällään voivat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta muodostavat kuitenkin toistuessaan kokonaisuuden. Kysyjälle ei riitä mikään vastaus. Vaikka tässä tapauksessa vaimo 20 seuraavaa vuotta vastailisi, niin sekän ei todennäköisesti riitä. Erossa on vain hyväksyttävä se, että eteenpäin on mentävä ja selvitettävä asiat itsensä kanssa. Toisen syytely ei johda ketään eteenpäin. Joskus tunteet vaan oikeasti loppuu.

50 vuotiaalla on puoletr aikuista elämää edessä, joten on aivan ymmärrettävää, ettei ripustaudu suhteeseen, jossa ei ole hyvä olla.

Tasapainoisessa suhteessa ei ole tilaa muille suhteille. Kun rakkaus loppuu, niin se loppuu. Sitä voi selitellä toisen mielenrauhaksi miten tykkää. Se vaan kuitenkin on niin, että kun rakkaus on loppunut on turhauttavaa vastailla toisen jankutuksiin ja jatkuvaan kyselyyn.

Aloittajan osalta tietokone-episodi tuskin on syy eroon, mutta se on osa suurempaa kuvaa = vuosien aikana vaimo on tarpeineen jäänyt toistuvasti ilman huomiota. Siitä on syntynyt pettymysten kierre, joka on lopulta näivettänyt tunteet. Näin käy kun ei enää jaksa uskoa parempaan ja herää siihen todellisuuteen ettei asiat oikeasti koskaan tule muuttumaan.

Ikävä totuus kirjoitti:

Tasapainoisessa suhteessa ei ole tilaa muille suhteille. Kun rakkaus loppuu, niin se loppuu. Sitä voi selitellä toisen mielenrauhaksi miten tykkää. Se vaan kuitenkin on niin, että kun rakkaus on loppunut on turhauttavaa vastailla toisen jankutuksiin ja jatkuvaan kyselyyn.

Aloittajan osalta tietokone-episodi tuskin on syy eroon, mutta se on osa suurempaa kuvaa = vuosien aikana vaimo on tarpeineen jäänyt toistuvasti ilman huomiota. Siitä on syntynyt pettymysten kierre, joka on lopulta näivettänyt tunteet. Näin käy kun ei enää jaksa uskoa parempaan ja herää siihen todellisuuteen ettei asiat oikeasti koskaan tule muuttumaan.

Lue lisää

Ihmettelen näitä edellisen kaltaisia vastauksia!
Onko mukava lyödä lyötyä?

Aloitetaan syyllistämään petettyä ja hoetaan rakkauden loppumista. Se on julmaa!
Tämäkin aloittaja on varmasti fiksu mies (ainakin kirjoituksen sisällöstä päätellen) ja ihan varmasti kelaa/ on kelannut pettämiseen johtaneita syitä omassa hiljaisuudessaan.

Turhaa tulla tänne julkisesti satuttamaan tuskissaan asioita pyörittelevää petettyä ja vakuuttamaan rakkauden loppumista.
Jos pettäjillä ja kakkosilla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, niin olisi sitten hiljaa.

Hiukan empatiaa, please!

Ikävä totuus kirjoitti:

Tasapainoisessa suhteessa ei ole tilaa muille suhteille. Kun rakkaus loppuu, niin se loppuu. Sitä voi selitellä toisen mielenrauhaksi miten tykkää. Se vaan kuitenkin on niin, että kun rakkaus on loppunut on turhauttavaa vastailla toisen jankutuksiin ja jatkuvaan kyselyyn.

Aloittajan osalta tietokone-episodi tuskin on syy eroon, mutta se on osa suurempaa kuvaa = vuosien aikana vaimo on tarpeineen jäänyt toistuvasti ilman huomiota. Siitä on syntynyt pettymysten kierre, joka on lopulta näivettänyt tunteet. Näin käy kun ei enää jaksa uskoa parempaan ja herää siihen todellisuuteen ettei asiat oikeasti koskaan tule muuttumaan.

Lue lisää

Oikeasti Ikövin totuus on se, että petät ja laitat sen puolisosi syyksi. Kaiken lisäksi söhläät jonkun toisen ihmisen parisuhteen välissä. Teksteistäsi paistaa kovuus ja pahansuopaisuus omaa puolisoasi kohtaan ja tässä tapauksessa hyökkäät sinulle tuntemattoman ihmisen kimppuun agressiiviseksi. On vaikea kuvitella, että olet juuri sellainen hauras ja ikävöivää rakkautta täynnä oleva kakkonen, kuin tällä palstalla näkee. Kakkos-ihmisessä on kaksi puolta, joista molemmat kieroaja kuten sinusta voi huomata.

Sivullinen kulkija kirjoitti:

Ihmettelen näitä edellisen kaltaisia vastauksia!
Onko mukava lyödä lyötyä?

Aloitetaan syyllistämään petettyä ja hoetaan rakkauden loppumista. Se on julmaa!
Tämäkin aloittaja on varmasti fiksu mies (ainakin kirjoituksen sisällöstä päätellen) ja ihan varmasti kelaa/ on kelannut pettämiseen johtaneita syitä omassa hiljaisuudessaan.

Turhaa tulla tänne julkisesti satuttamaan tuskissaan asioita pyörittelevää petettyä ja vakuuttamaan rakkauden loppumista.
Jos pettäjillä ja kakkosilla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, niin olisi sitten hiljaa.

Hiukan empatiaa, please!

Lue lisää

"Aloittajan osalta tietokone-episodi tuskin on syy eroon, mutta se on osa suurempaa kuvaa = vuosien aikana vaimo on tarpeineen jäänyt toistuvasti ilman huomiota. Siitä on syntynyt pettymysten kierre, joka on lopulta näivettänyt tunteet. Näin käy kun ei enää jaksa uskoa parempaan ja herää siihen todellisuuteen ettei asiat oikeasti koskaan tule muuttumaan. "

Mielestäni tuo kuvastaa totuutta joidenkin ihmisten osalta vaikka sitä ei voi suoraan rinnastaa aloittajan tilanteeseen. Osapuolena voi olla vaimo tai aviomies aivan yhtälailla.

Sivullinen kulkija kirjoitti:

Ihmettelen näitä edellisen kaltaisia vastauksia!
Onko mukava lyödä lyötyä?

Aloitetaan syyllistämään petettyä ja hoetaan rakkauden loppumista. Se on julmaa!
Tämäkin aloittaja on varmasti fiksu mies (ainakin kirjoituksen sisällöstä päätellen) ja ihan varmasti kelaa/ on kelannut pettämiseen johtaneita syitä omassa hiljaisuudessaan.

Turhaa tulla tänne julkisesti satuttamaan tuskissaan asioita pyörittelevää petettyä ja vakuuttamaan rakkauden loppumista.
Jos pettäjillä ja kakkosilla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, niin olisi sitten hiljaa.

Hiukan empatiaa, please!

Lue lisää

No voi nyt ihme... Siis nyt sitten totuuden sanominen ääneen on petetyn syyllistämistä?

Aloittajan vaimo on sanonut, että rakkaus on loppunut, koska HÄNESTÄ TUNTUU SILTÄ - olisiko parempi jatkaa ja teeskennellä toisen mieliksi, että kaikki on kunnossa, vaikka ei ole?! Totta hemmetissä rakkaus on vähentynyt tai jopa loppunut, kun toisen kelkkaan on lähdetty. Ei puolisoaan rakastava ihminen petä!

Kun kaiken tiedät, miten aloittajan vaimon olisi pitänyt sitten selittää se, ettei yhteiselämän jatkaminen enää kiinnosta?

ytujhhhhhtg kirjoitti:

No voi nyt ihme... Siis nyt sitten totuuden sanominen ääneen on petetyn syyllistämistä?

Aloittajan vaimo on sanonut, että rakkaus on loppunut, koska HÄNESTÄ TUNTUU SILTÄ - olisiko parempi jatkaa ja teeskennellä toisen mieliksi, että kaikki on kunnossa, vaikka ei ole?! Totta hemmetissä rakkaus on vähentynyt tai jopa loppunut, kun toisen kelkkaan on lähdetty. Ei puolisoaan rakastava ihminen petä!

Kun kaiken tiedät, miten aloittajan vaimon olisi pitänyt sitten selittää se, ettei yhteiselämän jatkaminen enää kiinnosta?

Lue lisää

Osuit naulan kantaan. pettäjä ei osaa luoda oikeaa rakkaussuhdetta puolisoonsa ja siksi pettäjästä tuntuu, että "rakkaus loppuu". Oikea rakastaminen on taitolaji, johon monilla ihmisillä on huonot valmiudet. Lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiimme: jos lapsena ei ole saanut tervettä rakkautta vanhemmiltaan, ei turvallisen kiintymyssuhteen luominen puolisoonkaan onnistu. Käännä katseesi ex-puolisosi lapsuudenkotiin ja analysoi sen ihmissuhteita. Millainen oli vanhempien suhde? Entä vanhempien ja lasten suhde? Millainen on asenne, jolla toisiin ihmisiin suhtaudutaan. Nähdäänkö toiset ihmiset luotettavina ja oma itse arvokkaana?

Turvallisuus* kirjoitti:

Osuit naulan kantaan. pettäjä ei osaa luoda oikeaa rakkaussuhdetta puolisoonsa ja siksi pettäjästä tuntuu, että "rakkaus loppuu". Oikea rakastaminen on taitolaji, johon monilla ihmisillä on huonot valmiudet. Lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiimme: jos lapsena ei ole saanut tervettä rakkautta vanhemmiltaan, ei turvallisen kiintymyssuhteen luominen puolisoonkaan onnistu. Käännä katseesi ex-puolisosi lapsuudenkotiin ja analysoi sen ihmissuhteita. Millainen oli vanhempien suhde? Entä vanhempien ja lasten suhde? Millainen on asenne, jolla toisiin ihmisiin suhtaudutaan. Nähdäänkö toiset ihmiset luotettavina ja oma itse arvokkaana?

Lue lisää

Vaimoni Facebook päivitysten mukaan ( eräs ystäväni on vaimoni Facebook kaveri ) hän on useampaan otteeseen tuonut esiille mm. 50- vuotisajankohtaan liittyviä "pelkotiloja " . eli jonkin asteinen ikäkriisi saattaisi myös olla kyseessä. Facebook päivityksistä päätellen on myös tuonut esille jo vuosi sitten minuun liittyvää arvostelua, joka on jatkunut syksyllä. Yleensähän ihmiset kertovat Facebookissa hyvistä asioista, mutta hänen kohdallaan hän on liittänyt minuun joko suoraa tai epäsuoraa arvostelua, joten hän on ystäväpiirissään tehnyt selväksi suhdettaan minuun jo pidemmältä ajalta. Näin muutaman päivityksen ja olin aika yllättynyt kovasta arvostelusta. Hän on myös osaltaan miettinyt paljon vanhempiensa avioliittoa ja siihen liittyviä asioita. Myöhemmin minulle on selvinnyt appiukon pelttäneet anoppia heidän nuoruudessaan ja vaimoni tietää näsitä. Vaimoni oli pienenä jo edesmenneen isänsä sillmäterä. Hyvin paljon vaimoni siis kelaa tällä hetkellä monenlaisia asioita ja hänen ystäväpiirinsä on muuttunut hetkessä täysin, tällä hetkellä hänen aktiivii ystäväpiiriinsä kuuluu lähinnä eronneita ystäviä, jopa vanhoja sellaisia eronneita ystäviä joihin ei ole pitänyt vuosiin yhteyttä on nyt otettu yhteyttä, eli ilmeisesti hakee sosiaalista vertaistukea erolleen. Miettiessäni mietin, että lähes kaikki hänen ystävänsä ( nuoruuden tai työstä ) ovat eronneet, joten hänen aikansa ilmeisesti tuli nyt toimia samoin ?

Ap. kirjoitti:

Vaimoni Facebook päivitysten mukaan ( eräs ystäväni on vaimoni Facebook kaveri ) hän on useampaan otteeseen tuonut esiille mm. 50- vuotisajankohtaan liittyviä "pelkotiloja " . eli jonkin asteinen ikäkriisi saattaisi myös olla kyseessä. Facebook päivityksistä päätellen on myös tuonut esille jo vuosi sitten minuun liittyvää arvostelua, joka on jatkunut syksyllä. Yleensähän ihmiset kertovat Facebookissa hyvistä asioista, mutta hänen kohdallaan hän on liittänyt minuun joko suoraa tai epäsuoraa arvostelua, joten hän on ystäväpiirissään tehnyt selväksi suhdettaan minuun jo pidemmältä ajalta. Näin muutaman päivityksen ja olin aika yllättynyt kovasta arvostelusta. Hän on myös osaltaan miettinyt paljon vanhempiensa avioliittoa ja siihen liittyviä asioita. Myöhemmin minulle on selvinnyt appiukon pelttäneet anoppia heidän nuoruudessaan ja vaimoni tietää näsitä. Vaimoni oli pienenä jo edesmenneen isänsä sillmäterä. Hyvin paljon vaimoni siis kelaa tällä hetkellä monenlaisia asioita ja hänen ystäväpiirinsä on muuttunut hetkessä täysin, tällä hetkellä hänen aktiivii ystäväpiiriinsä kuuluu lähinnä eronneita ystäviä, jopa vanhoja sellaisia eronneita ystäviä joihin ei ole pitänyt vuosiin yhteyttä on nyt otettu yhteyttä, eli ilmeisesti hakee sosiaalista vertaistukea erolleen. Miettiessäni mietin, että lähes kaikki hänen ystävänsä ( nuoruuden tai työstä ) ovat eronneet, joten hänen aikansa ilmeisesti tuli nyt toimia samoin ?

Lue lisää

Minulla on varsinkin eronneista naisista sellainen kuva, että he hyvin herkästi yllyttävät myös ystäviään eroamaan. He maalaavat liian autuaan mielikuvan eron jälkeisestä elämästä, joka ei aina olekaan niin totta.

En muista koskaan kuulleeni eronneen ystävän tai työkaverin suusta, että älkää erotko vaan tehkää kaikkenne parisuhteen säilyttämiseksi! Ei edes lasten vuoksi, vaikka tosiasiassa useammassakin suhteessa kannattaisi kriisin jälkeen jatkaa hiukan pidempään, säilyttääkseen lastensa ja nuortensa elämän tasapainoisena.

Turvallisuus* kirjoitti:

Osuit naulan kantaan. pettäjä ei osaa luoda oikeaa rakkaussuhdetta puolisoonsa ja siksi pettäjästä tuntuu, että "rakkaus loppuu". Oikea rakastaminen on taitolaji, johon monilla ihmisillä on huonot valmiudet. Lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiimme: jos lapsena ei ole saanut tervettä rakkautta vanhemmiltaan, ei turvallisen kiintymyssuhteen luominen puolisoonkaan onnistu. Käännä katseesi ex-puolisosi lapsuudenkotiin ja analysoi sen ihmissuhteita. Millainen oli vanhempien suhde? Entä vanhempien ja lasten suhde? Millainen on asenne, jolla toisiin ihmisiin suhtaudutaan. Nähdäänkö toiset ihmiset luotettavina ja oma itse arvokkaana?

Lue lisää

Itse olen huomannut "kantapään kautta", että lapsuuden "asiat" heijastuvat kyllä elämään aikuisena. Suhde isään on ollut aina hyvin etäinen ; minulla on isä, mutta ihmisenä en häntä tunne edelleenkään, vaikka olen itse päälle 4-kymppinen ja isä täyttänyt 80. Äiti oli meille lapsille se "lähivanhempi", vaikka ehjässä kodissa ilman pettämisiä elettiinkin maaseudulla.

Ensimmäinen pitkä parisuhde parikymppisenä oli kaiketi jonkinlaista isähahmon etsimistä, nyt jälkeenpäin ajatellen. Päätyen siihen, että kumppanin holhoava asenne ärsytti minut äärimmilleen ja sai vihdoinkin oman minäni heräämään. Ehkä pikkuhiljaa aloin kasvaa aikuiseksi joskus 25-vuotiaana...

Sittemmin huomasin, että tapanani on "kokeilla" kuin uhmakkaan teinin sitä, mitä mies on valmis sietämään. En pettänyt, mutta tavallinen kiukkupussi olin kaikkine komplekseineni ja pelkoineni, jotka kaadoin nykyisen mieheni niskaan. Oma isä kun ei sellaista koskaan sietänyt, vaan lähti konfliktitilanteista pois, testailin nykyisen mieheni sietokykyä... Hän ei lähtenyt pois, vaan antoi minun aikani "mesoa" todeten sitten, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu. En minä odottanut hänestä mitään elämäni "pelastajaa", vaan ihmistä, joka kestää minut vikoine päivineni - ja niin hän kestääkin.

Klmklm kirjoitti:

Minulla on varsinkin eronneista naisista sellainen kuva, että he hyvin herkästi yllyttävät myös ystäviään eroamaan. He maalaavat liian autuaan mielikuvan eron jälkeisestä elämästä, joka ei aina olekaan niin totta.

En muista koskaan kuulleeni eronneen ystävän tai työkaverin suusta, että älkää erotko vaan tehkää kaikkenne parisuhteen säilyttämiseksi! Ei edes lasten vuoksi, vaikka tosiasiassa useammassakin suhteessa kannattaisi kriisin jälkeen jatkaa hiukan pidempään, säilyttääkseen lastensa ja nuortensa elämän tasapainoisena.

Lue lisää

Oletko usein puhunut avioliittosi ongelmista eronneiden kanssa?
Erikoisia ystäviä sinulla, jos kannustavat eroamaan.
Tai siten minun ystäväni ovat fiksumpia, koska yhtä ainutta kertaa kukaan ei ole ehdottanut minulle eroa puolisostani.

Onkohan tuo nyt oma johtopäätösesi/kuvitelmasi vai perustuuko oikeasti henkilökohtaisesti saamiisi neuvoihin?

Ap. kirjoitti:

Vaimoni Facebook päivitysten mukaan ( eräs ystäväni on vaimoni Facebook kaveri ) hän on useampaan otteeseen tuonut esiille mm. 50- vuotisajankohtaan liittyviä "pelkotiloja " . eli jonkin asteinen ikäkriisi saattaisi myös olla kyseessä. Facebook päivityksistä päätellen on myös tuonut esille jo vuosi sitten minuun liittyvää arvostelua, joka on jatkunut syksyllä. Yleensähän ihmiset kertovat Facebookissa hyvistä asioista, mutta hänen kohdallaan hän on liittänyt minuun joko suoraa tai epäsuoraa arvostelua, joten hän on ystäväpiirissään tehnyt selväksi suhdettaan minuun jo pidemmältä ajalta. Näin muutaman päivityksen ja olin aika yllättynyt kovasta arvostelusta. Hän on myös osaltaan miettinyt paljon vanhempiensa avioliittoa ja siihen liittyviä asioita. Myöhemmin minulle on selvinnyt appiukon pelttäneet anoppia heidän nuoruudessaan ja vaimoni tietää näsitä. Vaimoni oli pienenä jo edesmenneen isänsä sillmäterä. Hyvin paljon vaimoni siis kelaa tällä hetkellä monenlaisia asioita ja hänen ystäväpiirinsä on muuttunut hetkessä täysin, tällä hetkellä hänen aktiivii ystäväpiiriinsä kuuluu lähinnä eronneita ystäviä, jopa vanhoja sellaisia eronneita ystäviä joihin ei ole pitänyt vuosiin yhteyttä on nyt otettu yhteyttä, eli ilmeisesti hakee sosiaalista vertaistukea erolleen. Miettiessäni mietin, että lähes kaikki hänen ystävänsä ( nuoruuden tai työstä ) ovat eronneet, joten hänen aikansa ilmeisesti tuli nyt toimia samoin ?

Lue lisää

Aivan loistavasti ulkoistat parisuhdeonglmanne/eronne vaimosi henkilökohtaiseksi kriisiksi.

Mikäli oikeasti haluat oppia tästä mahdolliseen uuteen tulevaan suhteeseesi, teet itsellesi palveluksen kun suostut tarkastelemaan omaa rooliasi parisuhteessanne ja pohtimaan miten jatkossa voit huomioida puolisoasi paremmin. Tällä hetkellä etsit syitä vain vaimosi "ikäkriisistä", lapsuudesta jne. Eronne ei johdu niistä, eronne johtuu keskinäisen suhteenne hoitamisen epäonnistumisesta.

Voi kuullostaa kovalta, mutta aidosti olen sitä mieltä, että parhaiten pääset elämässä eteenpäin ja rakennat omaa ehyttä tulevaisuuttasi siirtymällä vaimosi analysoinnista omaan henkilökohtaisen itsesi läpikäymiseen. Esim eroryhmästä voiisi olla apua.

Naisen rakkaus hiipuu pikkuhiljaa. Pitkän suhteen jälkeen hiipuneen rakkauden sytyttäminen ei pääsääntöisesti onnistu. Rakkauden loppumisen jälkeen tulee tilaa uudelle suhteelle, ei ennen sitä.

Voimia itseesi kirjoitti:

Aivan loistavasti ulkoistat parisuhdeonglmanne/eronne vaimosi henkilökohtaiseksi kriisiksi.

Mikäli oikeasti haluat oppia tästä mahdolliseen uuteen tulevaan suhteeseesi, teet itsellesi palveluksen kun suostut tarkastelemaan omaa rooliasi parisuhteessanne ja pohtimaan miten jatkossa voit huomioida puolisoasi paremmin. Tällä hetkellä etsit syitä vain vaimosi "ikäkriisistä", lapsuudesta jne. Eronne ei johdu niistä, eronne johtuu keskinäisen suhteenne hoitamisen epäonnistumisesta.

Voi kuullostaa kovalta, mutta aidosti olen sitä mieltä, että parhaiten pääset elämässä eteenpäin ja rakennat omaa ehyttä tulevaisuuttasi siirtymällä vaimosi analysoinnista omaan henkilökohtaisen itsesi läpikäymiseen. Esim eroryhmästä voiisi olla apua.

Naisen rakkaus hiipuu pikkuhiljaa. Pitkän suhteen jälkeen hiipuneen rakkauden sytyttäminen ei pääsääntöisesti onnistu. Rakkauden loppumisen jälkeen tulee tilaa uudelle suhteelle, ei ennen sitä.

Lue lisää

"Eronne ei johdu niistä, eronne johtuu keskinäisen suhteenne hoitamisen epäonnistumisesta."

Ja tähän epäonnistumiseen vaikuttaa mitä suurimmassa määrin kummankin osapuolen kyky tasapainoiseen rakkaussuhteeseen. Ja siihen taas vaikuttaa lapsuus perustavanlaatuisella tavalla. Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. Vastuuta kun voi kantaa vain omasta käytöksestään.

Vastuuta* kirjoitti:

"Eronne ei johdu niistä, eronne johtuu keskinäisen suhteenne hoitamisen epäonnistumisesta."

Ja tähän epäonnistumiseen vaikuttaa mitä suurimmassa määrin kummankin osapuolen kyky tasapainoiseen rakkaussuhteeseen. Ja siihen taas vaikuttaa lapsuus perustavanlaatuisella tavalla. Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. Vastuuta kun voi kantaa vain omasta käytöksestään.

Lue lisää

"Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. "

Uusi suhde ja uskottomuus mahdollistuu vasta, kun parisuhde on rapautunut ja kommunikaatio on epäonnistunut. Vaimo on selkeästi jo pitkään ollut tyytymätön esim. niiden kirjoitusten pohjalta joista aloittaja on kaivellut facesta.

Tässä kohtaa aloittaja voi eheyttää vain itsesään ja jos - siis mikäli jos - aloittaja haluaa kasvaa ihmisenä ja oppia parisuhteestaan ja omasta roolistaan, hän tarkastelee omaa toimintaansa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia.

Vastuuta* kirjoitti:

"Eronne ei johdu niistä, eronne johtuu keskinäisen suhteenne hoitamisen epäonnistumisesta."

Ja tähän epäonnistumiseen vaikuttaa mitä suurimmassa määrin kummankin osapuolen kyky tasapainoiseen rakkaussuhteeseen. Ja siihen taas vaikuttaa lapsuus perustavanlaatuisella tavalla. Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. Vastuuta kun voi kantaa vain omasta käytöksestään.

Lue lisää

Ps. Aloittajahan on jo "eronnut" vaimostaan ja vaimo muuttanut pois. Eli ei ole enää mitään avioliittoa. Viralinen ero tulossa.

Miksi ihmeessä keskittyy toisen elämän vatvomiseen tialanteessa jossa pluuta ei ole? Miksi ihmeessä puhuu pettämisestä, kun vaimo asuu jo muualla?

Tietysti kyseessä on varmasti normaali eron jälkeinen shokki, jossa ei vielä ymmärrä tai hyväksy sitä tosiasiaa ettei avioliittoa enää ole eikä mikään palaa ennalleen. Tuossa tilanteessa kannattaisi oikeasti hakea itselleen apua esim. työterveyden kautta, eroryhmästä tms.

Voimia itseesi kirjoitti:

"Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. "

Uusi suhde ja uskottomuus mahdollistuu vasta, kun parisuhde on rapautunut ja kommunikaatio on epäonnistunut. Vaimo on selkeästi jo pitkään ollut tyytymätön esim. niiden kirjoitusten pohjalta joista aloittaja on kaivellut facesta.

Tässä kohtaa aloittaja voi eheyttää vain itsesään ja jos - siis mikäli jos - aloittaja haluaa kasvaa ihmisenä ja oppia parisuhteestaan ja omasta roolistaan, hän tarkastelee omaa toimintaansa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia.

Lue lisää

"Uusi suhde ja uskottomuus mahdollistuu vasta, kun parisuhde on rapautunut ja kommunikaatio on epäonnistunut."
Ei aina noin. Pettäminen alkaa useimmilla kertakännimokilla, joita tekijä katuu, pikkuhiljaa ne jatkuvat, yleistyvät selvinpäinkin. Lopulta on kakkossuhde, ja tässä pitkässä, vuosienkin mittaisessa prosessissa pettäjä on itse rapauttanut valheillaan ja etäisyydenotollaan oman parisuhteensa.

Voimia itseesi kirjoitti:

Ps. Aloittajahan on jo "eronnut" vaimostaan ja vaimo muuttanut pois. Eli ei ole enää mitään avioliittoa. Viralinen ero tulossa.

Miksi ihmeessä keskittyy toisen elämän vatvomiseen tialanteessa jossa pluuta ei ole? Miksi ihmeessä puhuu pettämisestä, kun vaimo asuu jo muualla?

Tietysti kyseessä on varmasti normaali eron jälkeinen shokki, jossa ei vielä ymmärrä tai hyväksy sitä tosiasiaa ettei avioliittoa enää ole eikä mikään palaa ennalleen. Tuossa tilanteessa kannattaisi oikeasti hakea itselleen apua esim. työterveyden kautta, eroryhmästä tms.

Lue lisää

Monivuotisen avioliiton ero ei valmis, kun muutetaan erilleen. Asiantuntijat puhuvat parin nk. henkisestä erosta, joka voi viedä vuosia. Erosta toipumiseen kuuluu vatvominen, vuosien vatvominen, menneen liiton ja itsen tutkiskelu. Jos eroaan ei käsittele, seuraus voi olla, että toistaa menneen liiton omat virheet uudessa suhteessa. Siksikin pettäjä on aina pettäjä, tai ainakin sellainen joka hyppää suhteesta toiseen ennen kuin edellinen loppui on tässä riskitapaus.

Sitä paitsi, monet eronneet palaavat yhteen eron jälkeen, lyhyen tai pitkän ajan kuluttua, vaikka uskottomuuseron jälkeen, olet oikeassa että mikään ei palaa ennalleen, vaikka palattaisiin yhteen.

Klmklm kirjoitti:

Minulla on varsinkin eronneista naisista sellainen kuva, että he hyvin herkästi yllyttävät myös ystäviään eroamaan. He maalaavat liian autuaan mielikuvan eron jälkeisestä elämästä, joka ei aina olekaan niin totta.

En muista koskaan kuulleeni eronneen ystävän tai työkaverin suusta, että älkää erotko vaan tehkää kaikkenne parisuhteen säilyttämiseksi! Ei edes lasten vuoksi, vaikka tosiasiassa useammassakin suhteessa kannattaisi kriisin jälkeen jatkaa hiukan pidempään, säilyttääkseen lastensa ja nuortensa elämän tasapainoisena.

Lue lisää

Erikoista, ettei ystäväsi ja työkaverisi ole oppineet omasta erostaan mitään. Eivät edes sitä, että jokainen pariskunta hoitaa asiansa omalla tavallaan. Jotkut ovat sitkeämpiä ja pääsevät vaikeista asioista yli yhdessä. Jotkut luovuttavat helpommin. Jotkut vasta kun tulee totaalisesti seinä vastaan. Ja jokaisella on oikeus toimia tavallaan.

Mistä johtuu tuo yleinen luulo, että eronneet naiset kannustavat toisia eroamaan? Mä en vielä pitkän ikäni aikana ole sellaiseen naiseen törmännyt, joka noin toimii. Onko todella näin, että eronnut nainen koetaan jotenkin uhkana ja siitä nuo luulot syntyvät? Kaikki hänen sanomansa tulkitaan kehoitukseksi eroon?

Monimutkainen elämä kirjoitti:

Monivuotisen avioliiton ero ei valmis, kun muutetaan erilleen. Asiantuntijat puhuvat parin nk. henkisestä erosta, joka voi viedä vuosia. Erosta toipumiseen kuuluu vatvominen, vuosien vatvominen, menneen liiton ja itsen tutkiskelu. Jos eroaan ei käsittele, seuraus voi olla, että toistaa menneen liiton omat virheet uudessa suhteessa. Siksikin pettäjä on aina pettäjä, tai ainakin sellainen joka hyppää suhteesta toiseen ennen kuin edellinen loppui on tässä riskitapaus.

Sitä paitsi, monet eronneet palaavat yhteen eron jälkeen, lyhyen tai pitkän ajan kuluttua, vaikka uskottomuuseron jälkeen, olet oikeassa että mikään ei palaa ennalleen, vaikka palattaisiin yhteen.

Lue lisää

"Asiantuntijat puhuvat parin nk. henkisestä erosta, joka voi viedä vuosia. "

Hyvin usein ollaan henkisesti erottu vuosia ennen eroa.

Voimia itseesi kirjoitti:

"Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. "

Uusi suhde ja uskottomuus mahdollistuu vasta, kun parisuhde on rapautunut ja kommunikaatio on epäonnistunut. Vaimo on selkeästi jo pitkään ollut tyytymätön esim. niiden kirjoitusten pohjalta joista aloittaja on kaivellut facesta.

Tässä kohtaa aloittaja voi eheyttää vain itsesään ja jos - siis mikäli jos - aloittaja haluaa kasvaa ihmisenä ja oppia parisuhteestaan ja omasta roolistaan, hän tarkastelee omaa toimintaansa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia.

Lue lisää

Aina on kysymys rakkaudesta, tahdosta ja järjestä. Ei kyvystä. Jos nuo edelliset täyttyvät molemmin puolin, suhde hoituu. Ellei, niin suhteessa voidaan huonosti.

.......... kirjoitti:

"Asiantuntijat puhuvat parin nk. henkisestä erosta, joka voi viedä vuosia. "

Hyvin usein ollaan henkisesti erottu vuosia ennen eroa.

juuri näin. ja on myös muistettava, että me olemme erilaisia ihmisiä. jotkut vatvovat koko loppuelämän ja siltikään eivät ole päässeet puusta pidenmälle, toiset käy asioita läpi suhteellisen nopeasti ja analyyttisesti jne. Ei kukaan voi toisen puolesta sanoa, että joo sinulla on edessäsi 10 vuoden toipuminen. joku toipuu yhdessä kuukaudessa

maallikko... kirjoitti:

juuri näin. ja on myös muistettava, että me olemme erilaisia ihmisiä. jotkut vatvovat koko loppuelämän ja siltikään eivät ole päässeet puusta pidenmälle, toiset käy asioita läpi suhteellisen nopeasti ja analyyttisesti jne. Ei kukaan voi toisen puolesta sanoa, että joo sinulla on edessäsi 10 vuoden toipuminen. joku toipuu yhdessä kuukaudessa

Lue lisää

Petetyn tilanne on toinen. Hän kuten ap, ei usein ole vuosia tehnyt henkistä eroa, hän on eghkä luullut elävänsä elinikäistä liittoa aina käryyn asti. Uskottomuus tulee käryssä puun takaa, saman puun takaa yllätysavioero.

Pettäjät voivat miettiä mielessään eroasiaa, mutta eivät puhu siitä puolisonsa kanssa, eivät tietenkään, ymmärtävät kakkosetkin. Eroa ei voi edes mainita, koska sitä seuraa kysymys miksi sinä haluat erota.

Toinen tie kirjoitti:

"Uusi suhde ja uskottomuus mahdollistuu vasta, kun parisuhde on rapautunut ja kommunikaatio on epäonnistunut."
Ei aina noin. Pettäminen alkaa useimmilla kertakännimokilla, joita tekijä katuu, pikkuhiljaa ne jatkuvat, yleistyvät selvinpäinkin. Lopulta on kakkossuhde, ja tässä pitkässä, vuosienkin mittaisessa prosessissa pettäjä on itse rapauttanut valheillaan ja etäisyydenotollaan oman parisuhteensa.

Lue lisää

Miesnäkökulmasta varmasti noin. Vaikka tietysti ei saisi yleistää "miehet sitä ja naiset tätä".

Kertakännimokat varmaat ovat uskottomuuden perusteena vain korkeintaan muutamia vuosia kestäneissä 25-30 vuotiaiden parisuhteissa.

Pitkään jatkuneissa varttuneempien suhteissa syyt pääsääntöisesti (varsinkin naisilla) pohjautuvat vuosia kestäneeseen tytyymättömyyteen parisuhteen tilasta, jonka lopputuksena on rakkauden loppuminen. Parisuhteeseen tyytymätön tulee harvoi kuulluksi yrityksissään kohentaa parisuhteen tilaa. Tällaisissa suhteissa ei ole tilaa uudelle suhteelle ennenkuin onglemat ovat tulleet niin ylistepääsemättömiksi ettei suhteella ole enää tulevaisuutta missään olosuhteissa.

Voimia itseesi kirjoitti:

"Jos puhutaan parisuhteesta, kannattaa analysoida omaa osuuttaan. Jos puhutaan pettämisestä, kannattaa analysoida pettäjää. "

Uusi suhde ja uskottomuus mahdollistuu vasta, kun parisuhde on rapautunut ja kommunikaatio on epäonnistunut. Vaimo on selkeästi jo pitkään ollut tyytymätön esim. niiden kirjoitusten pohjalta joista aloittaja on kaivellut facesta.

Tässä kohtaa aloittaja voi eheyttää vain itsesään ja jos - siis mikäli jos - aloittaja haluaa kasvaa ihmisenä ja oppia parisuhteestaan ja omasta roolistaan, hän tarkastelee omaa toimintaansa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia.

Lue lisää

Uusi suhde ja uskottomuus liittyy vain aloittajan ex-puolisoon, ei aloittajaan. Aloittaja kykenee selkeästi pitkäaikaiseen rakkaussuhteeseen, vaimo taas ei. Oikeastaan ainoa, mitä aloittajan kannattaa tehdä, on solmia uusi parisuhde ihmisen kanssa, joka kykenee solmimaan turvallisen kiintymyssuhteen. Pettäjä on luonnollisesti huono valinta kenelle tahansa. Ihmisillä kun on kovin erilaiset valmiudet solmia ja ylläpitää parisuhteita.

................ kirjoitti:

Aina on kysymys rakkaudesta, tahdosta ja järjestä. Ei kyvystä. Jos nuo edelliset täyttyvät molemmin puolin, suhde hoituu. Ellei, niin suhteessa voidaan huonosti.

Kyse on nimenomaan kyvystä, johon lapsuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. . Kaikki eivät valitettavasti osaa rakastaa ja ylläpitää pitkäaikaista parisuhdetta.

Voimia itseesi kirjoitti:

Miesnäkökulmasta varmasti noin. Vaikka tietysti ei saisi yleistää "miehet sitä ja naiset tätä".

Kertakännimokat varmaat ovat uskottomuuden perusteena vain korkeintaan muutamia vuosia kestäneissä 25-30 vuotiaiden parisuhteissa.

Pitkään jatkuneissa varttuneempien suhteissa syyt pääsääntöisesti (varsinkin naisilla) pohjautuvat vuosia kestäneeseen tytyymättömyyteen parisuhteen tilasta, jonka lopputuksena on rakkauden loppuminen. Parisuhteeseen tyytymätön tulee harvoi kuulluksi yrityksissään kohentaa parisuhteen tilaa. Tällaisissa suhteissa ei ole tilaa uudelle suhteelle ennenkuin onglemat ovat tulleet niin ylistepääsemättömiksi ettei suhteella ole enää tulevaisuutta missään olosuhteissa.

Lue lisää

"Parisuhteeseen tyytymätön tulee harvoi kuulluksi yrityksissään kohentaa parisuhteen tilaa. "

Parisuhteeseen tyytymätön voi katsoa vain peiliin. Itsessä on jotain, joka estää hyvän parisuhteen luomisen. Usein taustalla on lapsuuden turvaton kiintymyssuhde, jota ei tiedosteta ja joka estää tyytyväisyyden. Yleensä riittää, kun katsoo nähän tarkemmin tyytymättömän taustaa ja ihmissuhteita. Jäljet johtavat aina sylttytehtaalle.

Tyytyväinen* kirjoitti:

"Parisuhteeseen tyytymätön tulee harvoi kuulluksi yrityksissään kohentaa parisuhteen tilaa. "

Parisuhteeseen tyytymätön voi katsoa vain peiliin. Itsessä on jotain, joka estää hyvän parisuhteen luomisen. Usein taustalla on lapsuuden turvaton kiintymyssuhde, jota ei tiedosteta ja joka estää tyytyväisyyden. Yleensä riittää, kun katsoo nähän tarkemmin tyytymättömän taustaa ja ihmissuhteita. Jäljet johtavat aina sylttytehtaalle.

Lue lisää

Onpa erikoinen näkökulma. Parisuhteeseen tyytymätön on syyllinen siihen ettei puoliso osallistua hyvinvoivinnin ylläpitoon? Hmm...

Jos syy siis on tyytymättömässä ja parisuhteessa kärsivässä eikä sen takia ole edellytyksiä parisuhteelle, niin esim. aloittajan tapauksessa avioero on hyvä ratkaisu. Henkilökohtaisesti kyllä näen että parisuhde edellyttää kummankin panostusta suhteeseen.

Jokaiselle on oma sielunkumppani ja nyt aloittaja sekä hänen entinen vaimonsa saavat tilaa eheytyä ja rakentaa uudet ihmissuhteet joidenkin sopivimpien kanssa. Kummallakin elämä edessä.

äåöploki7852 kirjoitti:

Itse olen huomannut "kantapään kautta", että lapsuuden "asiat" heijastuvat kyllä elämään aikuisena. Suhde isään on ollut aina hyvin etäinen ; minulla on isä, mutta ihmisenä en häntä tunne edelleenkään, vaikka olen itse päälle 4-kymppinen ja isä täyttänyt 80. Äiti oli meille lapsille se "lähivanhempi", vaikka ehjässä kodissa ilman pettämisiä elettiinkin maaseudulla.

Ensimmäinen pitkä parisuhde parikymppisenä oli kaiketi jonkinlaista isähahmon etsimistä, nyt jälkeenpäin ajatellen. Päätyen siihen, että kumppanin holhoava asenne ärsytti minut äärimmilleen ja sai vihdoinkin oman minäni heräämään. Ehkä pikkuhiljaa aloin kasvaa aikuiseksi joskus 25-vuotiaana...

Sittemmin huomasin, että tapanani on "kokeilla" kuin uhmakkaan teinin sitä, mitä mies on valmis sietämään. En pettänyt, mutta tavallinen kiukkupussi olin kaikkine komplekseineni ja pelkoineni, jotka kaadoin nykyisen mieheni niskaan. Oma isä kun ei sellaista koskaan sietänyt, vaan lähti konfliktitilanteista pois, testailin nykyisen mieheni sietokykyä... Hän ei lähtenyt pois, vaan antoi minun aikani "mesoa" todeten sitten, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu. En minä odottanut hänestä mitään elämäni "pelastajaa", vaan ihmistä, joka kestää minut vikoine päivineni - ja niin hän kestääkin.

Lue lisää

No, se miten sinä ilmennät menneisyyttäsi nykyisyydessäsi on sinun tapasi. Kaikki eivät toimi samoin.

Kyvykkyys* kirjoitti:

Kyse on nimenomaan kyvystä, johon lapsuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. . Kaikki eivät valitettavasti osaa rakastaa ja ylläpitää pitkäaikaista parisuhdetta.

Avioliitto ei ole suoritus. Se on tunnesuhde, joka koostuu rakkaudesta ja tahdosta.

Lapsuus voi vaikuttaa siihen minkätyyppisiin ihmisiin rakastumme, mutta oma lapsuutemme ei vaikuta siihen miten puolisomme toimii parisuhteessa.

Aviolitto onnistuu tai epäonnistuu niiden kahden ihmisen toimesta, jotka avioliitossa ovat keskenään. Vaikka tietysti on helpottavaa jos voi etsiä syyllisiä menneisyydestä tai yleensäkin mistä muualta tahansa kuin kotipesästä.

Hyvässä suhteessa mieleen ei tule avioero eikä hyvässä suhteessa ole tilaa uusille suhteille eikä sellainen tule edes mieleen.

Monimutkainen elämä kirjoitti:

Monivuotisen avioliiton ero ei valmis, kun muutetaan erilleen. Asiantuntijat puhuvat parin nk. henkisestä erosta, joka voi viedä vuosia. Erosta toipumiseen kuuluu vatvominen, vuosien vatvominen, menneen liiton ja itsen tutkiskelu. Jos eroaan ei käsittele, seuraus voi olla, että toistaa menneen liiton omat virheet uudessa suhteessa. Siksikin pettäjä on aina pettäjä, tai ainakin sellainen joka hyppää suhteesta toiseen ennen kuin edellinen loppui on tässä riskitapaus.

Sitä paitsi, monet eronneet palaavat yhteen eron jälkeen, lyhyen tai pitkän ajan kuluttua, vaikka uskottomuuseron jälkeen, olet oikeassa että mikään ei palaa ennalleen, vaikka palattaisiin yhteen.

Lue lisää

Reippaasti alle 1%:a eronneista palaa yhteen. Uudelleen avioituvia tai muutoin yhteen palaavia on erittäin marginaalisesti. Varsinkin selkeästi keski-ikäisten, pitkästä parisuhteesta eronneiden yhteenpaluita ei tule kyllä heti mieleen.

Ns. tapapettäjistä olen samaa mieltä. Kehittyminen edellyttää kyllä melkoista työstöä, jos haluaa sitoutua yhteen ihmiseen myös seksuaalisesti. Sen sijaan ihmisset, joilla sisäisen eropäätöksen myötä avautuu uusisuhde ovat pääsääntöisesti hyvin sitoutuneita uusissa suhteissaan. Uuden kumppanin osalta kriteerit ovat usein selkeästi sopivammat kuin ensimmäisellä kerralla ja on todennäköisempää löytää se oikea sielunkumppani.

Voimia itseesi kirjoitti:

Miesnäkökulmasta varmasti noin. Vaikka tietysti ei saisi yleistää "miehet sitä ja naiset tätä".

Kertakännimokat varmaat ovat uskottomuuden perusteena vain korkeintaan muutamia vuosia kestäneissä 25-30 vuotiaiden parisuhteissa.

Pitkään jatkuneissa varttuneempien suhteissa syyt pääsääntöisesti (varsinkin naisilla) pohjautuvat vuosia kestäneeseen tytyymättömyyteen parisuhteen tilasta, jonka lopputuksena on rakkauden loppuminen. Parisuhteeseen tyytymätön tulee harvoi kuulluksi yrityksissään kohentaa parisuhteen tilaa. Tällaisissa suhteissa ei ole tilaa uudelle suhteelle ennenkuin onglemat ovat tulleet niin ylistepääsemättömiksi ettei suhteella ole enää tulevaisuutta missään olosuhteissa.

Lue lisää

Uskottomuus tekee erosta vaikeamman kuin on eroaminen ilman pettämistä. Ilman pettämistä on mahdollisuus saavuttaa asialliset välit eronsa jälkeen entiseen kumppaniin, esimerkiksi lasten vuoksi se voi olla tärkeää. Mutta jos erossa ikävään kumppaniin tälle selviää myös uskottomuus, ikävä kumppani on hyvin ikävä, koko loppuelämäsi ajan. Ratkaisu "petän jotta saan voimaa erota" voi siten tarkoittaa loppuelämän kärsimystä. Lisäksi "petän jotta saan voimaa erota" menee usein itsepetokseen, salasuhde jatkuu kuukausia tai vuosia, mutta pettäjä ei sen avullakaan 'uskalla' erota.

++++ kirjoitti:

Reippaasti alle 1%:a eronneista palaa yhteen. Uudelleen avioituvia tai muutoin yhteen palaavia on erittäin marginaalisesti. Varsinkin selkeästi keski-ikäisten, pitkästä parisuhteesta eronneiden yhteenpaluita ei tule kyllä heti mieleen.

Ns. tapapettäjistä olen samaa mieltä. Kehittyminen edellyttää kyllä melkoista työstöä, jos haluaa sitoutua yhteen ihmiseen myös seksuaalisesti. Sen sijaan ihmisset, joilla sisäisen eropäätöksen myötä avautuu uusisuhde ovat pääsääntöisesti hyvin sitoutuneita uusissa suhteissaan. Uuden kumppanin osalta kriteerit ovat usein selkeästi sopivammat kuin ensimmäisellä kerralla ja on todennäköisempää löytää se oikea sielunkumppani.

Lue lisää

Asumuserosta takaisin yhteen muuttavia, jotka eivät koskaan eroa, on enemmän, en tiedä kuinka paljon. Nk. parantava erillisyys on terapeuttienkin työvälineenä, tiedän uskottomuuden kohdanneita pareja, jotka toimivat näin.

++++ kirjoitti:

Reippaasti alle 1%:a eronneista palaa yhteen. Uudelleen avioituvia tai muutoin yhteen palaavia on erittäin marginaalisesti. Varsinkin selkeästi keski-ikäisten, pitkästä parisuhteesta eronneiden yhteenpaluita ei tule kyllä heti mieleen.

Ns. tapapettäjistä olen samaa mieltä. Kehittyminen edellyttää kyllä melkoista työstöä, jos haluaa sitoutua yhteen ihmiseen myös seksuaalisesti. Sen sijaan ihmisset, joilla sisäisen eropäätöksen myötä avautuu uusisuhde ovat pääsääntöisesti hyvin sitoutuneita uusissa suhteissaan. Uuden kumppanin osalta kriteerit ovat usein selkeästi sopivammat kuin ensimmäisellä kerralla ja on todennäköisempää löytää se oikea sielunkumppani.

Lue lisää

Että uusi kumppani olisi sopivampi ei pidä paikkansa. sillä uusparien eroamisprosentti on suurempi kuin ensiliittojen. Ehkä ikäkysymys, ehkä vanhemmalla iällä solmitut liitot ovat harkitut, kiirevuosina näytetään kiireellä vaihtavan kumppanikin.

++++ kirjoitti:

Avioliitto ei ole suoritus. Se on tunnesuhde, joka koostuu rakkaudesta ja tahdosta.

Lapsuus voi vaikuttaa siihen minkätyyppisiin ihmisiin rakastumme, mutta oma lapsuutemme ei vaikuta siihen miten puolisomme toimii parisuhteessa.

Aviolitto onnistuu tai epäonnistuu niiden kahden ihmisen toimesta, jotka avioliitossa ovat keskenään. Vaikka tietysti on helpottavaa jos voi etsiä syyllisiä menneisyydestä tai yleensäkin mistä muualta tahansa kuin kotipesästä.

Hyvässä suhteessa mieleen ei tule avioero eikä hyvässä suhteessa ole tilaa uusille suhteille eikä sellainen tule edes mieleen.

Lue lisää

Googlaapa sanoilla "turvallinen turvaton kiintymyssuhde" ja jos osaat englantia "secure insecure attachment". Kyky pitkäaikaiseen rakkussuhteeseen on nimenomaan kyky, joka kehittyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa.

"oma lapsuutemme ei vaikuta siihen miten puolisomme toimii parisuhteessa." Ei, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten itse toimimme parisuhteessa. Avioerotilanteissa kannaatta siis aina kääntää katse kummankin lapsuudenkotiin ja analyoisoida sekä omaa että puolison mallia. Kysymys on omasta tavastamme toimia parisuhteessa. Kun lapsuuden kiintymyssuhteita on tutkittu, on havaittu, että kiintymyssuhdemallimme vaikuttaa tapaamme hahmottaa koko maailmaa ja erityisesti parisuhdetta. Turvallisesti kiintyneet ovat hyviä kumppaneita ja tyytyväisiä liittoihinsa turvallisen sisäisen mallinsa vuoksi. Oma itse ja puoliso nähdään arvokkaina ja hyvinä, luottamuksen arvoisina ja myös konflitktitilanteissa osataan toimia paremmin. Turvattomasti kiintynyt näkee maailman oman turvattoman mallinsa kautta ja on tyytymätön parisuhteeseensa. "Hyvä suhde" turvattoman kanssa ei ole mahdollinen, koska turvattoman sisäinen malli estää sen.

"Aviolitto onnistuu tai epäonnistuu niiden kahden ihmisen toimesta, jotka avioliitossa ovat keskenään." Aivan, ja tähän onnistumiseen vaikuuttaa näiden kahden ihmisen parisuhdevalmiudet, jotka on saatu lapsuudessa. Tutkimusten mukaan sekä tyytymättömyys että uskottomuus ovat tyypillisiä juuri turvattomasti kiintyneille. Joten peiliin katsominen kannattaa erityisesti, jos on itse ollut tyytymätön ja uskoton.

"Hyvässä suhteessa mieleen ei tule avioero" Jos pidät itse suhdettasi huonona, se on sinun tapasi hahmottaa maailmaa ja kertoo vain sinusta. Minä en ainakaan viitsi haaskata aikaani "huonoihin suhteisiin" ja ulkoistaa omaa vastuutani, koska voin vaikuttaa omiin ihmissuhteisiini ja omaan ajatteluuni.

Voimia kirjoitti:

Onpa erikoinen näkökulma. Parisuhteeseen tyytymätön on syyllinen siihen ettei puoliso osallistua hyvinvoivinnin ylläpitoon? Hmm...

Jos syy siis on tyytymättömässä ja parisuhteessa kärsivässä eikä sen takia ole edellytyksiä parisuhteelle, niin esim. aloittajan tapauksessa avioero on hyvä ratkaisu. Henkilökohtaisesti kyllä näen että parisuhde edellyttää kummankin panostusta suhteeseen.

Jokaiselle on oma sielunkumppani ja nyt aloittaja sekä hänen entinen vaimonsa saavat tilaa eheytyä ja rakentaa uudet ihmissuhteet joidenkin sopivimpien kanssa. Kummallakin elämä edessä.

Lue lisää

Näkökulma ei ole mitenkään erikoinen. Kiintymyssuhdetutkimusta on tehty jo 40 vuoden ajan. ja siihen on helppo tutustua, koska tietoa pursuaa netistä. Tutkimusten mukaan tyytymättömyys liittoon liittyy nimenomaan turvattomaan kiintymyssuhteeseen, samoin uskottomuus. Kyse on tavasta hahmottaa maailmaa ja parisuhdetta.

Hyvän parisuhteen voi solmia, kun löytää turvallisesti kiintyneen ihmisen, jolla on kyky pitkäaikaiseen parisuhteeseen eli kyky luottaa, kyky nähdä oma itse ja puoliso myönteisessä valossa sekä kyky selvitä konfliktitilanteista.

Turvallisuus* kirjoitti:

Näkökulma ei ole mitenkään erikoinen. Kiintymyssuhdetutkimusta on tehty jo 40 vuoden ajan. ja siihen on helppo tutustua, koska tietoa pursuaa netistä. Tutkimusten mukaan tyytymättömyys liittoon liittyy nimenomaan turvattomaan kiintymyssuhteeseen, samoin uskottomuus. Kyse on tavasta hahmottaa maailmaa ja parisuhdetta.

Hyvän parisuhteen voi solmia, kun löytää turvallisesti kiintyneen ihmisen, jolla on kyky pitkäaikaiseen parisuhteeseen eli kyky luottaa, kyky nähdä oma itse ja puoliso myönteisessä valossa sekä kyky selvitä konfliktitilanteista.

Lue lisää

korjaan edellä kirjoittajan faktoja: nimenomaan tyytymättömyys liittoon... ei tutkimuksissa puhuta pettämisestä. Toki se voi johtaa pettämiseen. Jos täällä tutkimustuloksiin viitataan tai muihin lähteisiin, niin olisi korrektia mainita myös lähde.

Turvallisuus* kirjoitti:

Näkökulma ei ole mitenkään erikoinen. Kiintymyssuhdetutkimusta on tehty jo 40 vuoden ajan. ja siihen on helppo tutustua, koska tietoa pursuaa netistä. Tutkimusten mukaan tyytymättömyys liittoon liittyy nimenomaan turvattomaan kiintymyssuhteeseen, samoin uskottomuus. Kyse on tavasta hahmottaa maailmaa ja parisuhdetta.

Hyvän parisuhteen voi solmia, kun löytää turvallisesti kiintyneen ihmisen, jolla on kyky pitkäaikaiseen parisuhteeseen eli kyky luottaa, kyky nähdä oma itse ja puoliso myönteisessä valossa sekä kyky selvitä konfliktitilanteista.

Lue lisää

Netti pursuaa kansainvälisiä tutkimuksia suuntaan jos toiseen. Tiedät sen.

Minusta näkökulma siitä, että kirjoituksesi mukaan tyytymätönon yksin vastuussa parisuhteesta on edelleen erkoinen. Kyllä avioliitossa tarvitaan kumpaakin ja heikompaa tulisi tukea. Eli sitoutunut puoliso huomaa toisen tyytymättöyyden ja yksinkertaisesti haluaa kohentaa parisuhdetta kummallekin hyväksi.

Useinmiten tyytymättömyys johtuu juuri siitä ettei "tyytyväinen" puoliso ole "osallistunut" parisuhteeseen.

Valitse oikein* kirjoitti:

Uusi suhde ja uskottomuus liittyy vain aloittajan ex-puolisoon, ei aloittajaan. Aloittaja kykenee selkeästi pitkäaikaiseen rakkaussuhteeseen, vaimo taas ei. Oikeastaan ainoa, mitä aloittajan kannattaa tehdä, on solmia uusi parisuhde ihmisen kanssa, joka kykenee solmimaan turvallisen kiintymyssuhteen. Pettäjä on luonnollisesti huono valinta kenelle tahansa. Ihmisillä kun on kovin erilaiset valmiudet solmia ja ylläpitää parisuhteita.

Lue lisää

"Aloittaja kykenee selkeästi pitkäaikaiseen rakkaussuhteeseen, vaimo taas ei. "

- Aika mahtipontisesti tulkittu parin kommentin pohjalta, ottaen huomioon että aloittajan avioliitto on päättnyt.

Turvallisuus* kirjoitti:

Googlaapa sanoilla "turvallinen turvaton kiintymyssuhde" ja jos osaat englantia "secure insecure attachment". Kyky pitkäaikaiseen rakkussuhteeseen on nimenomaan kyky, joka kehittyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa.

"oma lapsuutemme ei vaikuta siihen miten puolisomme toimii parisuhteessa." Ei, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten itse toimimme parisuhteessa. Avioerotilanteissa kannaatta siis aina kääntää katse kummankin lapsuudenkotiin ja analyoisoida sekä omaa että puolison mallia. Kysymys on omasta tavastamme toimia parisuhteessa. Kun lapsuuden kiintymyssuhteita on tutkittu, on havaittu, että kiintymyssuhdemallimme vaikuttaa tapaamme hahmottaa koko maailmaa ja erityisesti parisuhdetta. Turvallisesti kiintyneet ovat hyviä kumppaneita ja tyytyväisiä liittoihinsa turvallisen sisäisen mallinsa vuoksi. Oma itse ja puoliso nähdään arvokkaina ja hyvinä, luottamuksen arvoisina ja myös konflitktitilanteissa osataan toimia paremmin. Turvattomasti kiintynyt näkee maailman oman turvattoman mallinsa kautta ja on tyytymätön parisuhteeseensa. "Hyvä suhde" turvattoman kanssa ei ole mahdollinen, koska turvattoman sisäinen malli estää sen.

"Aviolitto onnistuu tai epäonnistuu niiden kahden ihmisen toimesta, jotka avioliitossa ovat keskenään." Aivan, ja tähän onnistumiseen vaikuuttaa näiden kahden ihmisen parisuhdevalmiudet, jotka on saatu lapsuudessa. Tutkimusten mukaan sekä tyytymättömyys että uskottomuus ovat tyypillisiä juuri turvattomasti kiintyneille. Joten peiliin katsominen kannattaa erityisesti, jos on itse ollut tyytymätön ja uskoton.

"Hyvässä suhteessa mieleen ei tule avioero" Jos pidät itse suhdettasi huonona, se on sinun tapasi hahmottaa maailmaa ja kertoo vain sinusta. Minä en ainakaan viitsi haaskata aikaani "huonoihin suhteisiin" ja ulkoistaa omaa vastuutani, koska voin vaikuttaa omiin ihmissuhteisiini ja omaan ajatteluuni.

Lue lisää

Mun mielestä on aika naurettavaa, että aikuiset (ja tarkoitan yli kolmikymppisiä) vetoaa ainaa kriisin sattuessa kohdalle, että mä en osannut toimia oikein kun mun lapsuus oli sitä ja tätä. Ei ihmisten ongelmat voi johtua aina siitä, millainen lapsuus on ollut.

Mä elin perheessä, jossa toinen petti toista. Rakkautta ja välittämistä lapsia kohtaan jaksoi antaa vain se, joka ei pettänyt. Mutta siltikään mä en toimi samoin kuin he. Mun mielestä se oli pelkästään opettavaista. Mä opin, miten ei missään tilanteessa pidä toista kohdella. Ja sen linjan olen myös pitänyt.

Juuri tuollaisiin tutkimuksiin luottaa ihmiset, jotka ei uskalla toimia oman pään mukaan. Jotka on uskotelleet itselleen, että kun mulla oli lapsuudessa sellaista ja sellaista, niin enhän mä voi paremmaksi tulla. Mutta jos se jollekin suo lohtua, että ihan asiantuntijat selittää kaiken johtuvan lapsuudesta, niin suotakoon se heille. Onnea se tuskin tuo.

Tämä ei totta kirjoitti:

Että uusi kumppani olisi sopivampi ei pidä paikkansa. sillä uusparien eroamisprosentti on suurempi kuin ensiliittojen. Ehkä ikäkysymys, ehkä vanhemmalla iällä solmitut liitot ovat harkitut, kiirevuosina näytetään kiireellä vaihtavan kumppanikin.

Lue lisää

Vai johtuiskohan ihan siitä, että on oppinut edellisestä liitosta sen, että kun suhde ei toimi niin ei toimi. Turha jäädä tuleen makaamaan.

Vanhemmat iällä solmitut liitot kestää sen takia, että molemmat tietää miten suhdetta pidetään kasassa. Ottaneet opikseen.

ei hutkita kirjoitti:

korjaan edellä kirjoittajan faktoja: nimenomaan tyytymättömyys liittoon... ei tutkimuksissa puhuta pettämisestä. Toki se voi johtaa pettämiseen. Jos täällä tutkimustuloksiin viitataan tai muihin lähteisiin, niin olisi korrektia mainita myös lähde.

Lue lisää

Voit ihan itse googlata sanoilla "infidelity" ja "insecure attachment". Takaan, että et löydä yhtään lähdettä, jossa turvallinen kiintymyssuhde liittyisi pettämiseen.

Voimia kirjoitti:

Netti pursuaa kansainvälisiä tutkimuksia suuntaan jos toiseen. Tiedät sen.

Minusta näkökulma siitä, että kirjoituksesi mukaan tyytymätönon yksin vastuussa parisuhteesta on edelleen erkoinen. Kyllä avioliitossa tarvitaan kumpaakin ja heikompaa tulisi tukea. Eli sitoutunut puoliso huomaa toisen tyytymättöyyden ja yksinkertaisesti haluaa kohentaa parisuhdetta kummallekin hyväksi.

Useinmiten tyytymättömyys johtuu juuri siitä ettei "tyytyväinen" puoliso ole "osallistunut" parisuhteeseen.

Lue lisää

Ja yhtään sellaista lähdettä et löydä, jossa turvallinen kiintymyssuhde altistaisi uskottomuudelle ja tyytymättömyydelle. Kaikki tutkimustulokset sitä, että tyytymättömyys liittyy nimenomaan turvattomaan kiintymyssuhteeseen. Kuvaat turvatonta osapuolta osuvasti "heikompana". Tämä heikkous liittyy juuri siihen tyytymättömyyteen. Ihminen on itse vastuussa omista tunteistaan. Tyytymättömyys heikentää varmasti parisuhdetta, mutta vain tyytymätön itse voi muuttaa tilannetta ottamalla vastuu omasta tyytymättömyydestään ja muuttumalla.

niinpätietenkin kirjoitti:

Mun mielestä on aika naurettavaa, että aikuiset (ja tarkoitan yli kolmikymppisiä) vetoaa ainaa kriisin sattuessa kohdalle, että mä en osannut toimia oikein kun mun lapsuus oli sitä ja tätä. Ei ihmisten ongelmat voi johtua aina siitä, millainen lapsuus on ollut.

Mä elin perheessä, jossa toinen petti toista. Rakkautta ja välittämistä lapsia kohtaan jaksoi antaa vain se, joka ei pettänyt. Mutta siltikään mä en toimi samoin kuin he. Mun mielestä se oli pelkästään opettavaista. Mä opin, miten ei missään tilanteessa pidä toista kohdella. Ja sen linjan olen myös pitänyt.

Juuri tuollaisiin tutkimuksiin luottaa ihmiset, jotka ei uskalla toimia oman pään mukaan. Jotka on uskotelleet itselleen, että kun mulla oli lapsuudessa sellaista ja sellaista, niin enhän mä voi paremmaksi tulla. Mutta jos se jollekin suo lohtua, että ihan asiantuntijat selittää kaiken johtuvan lapsuudesta, niin suotakoon se heille. Onnea se tuskin tuo.

Lue lisää

Yksikin turvallinen kiintymyssuhde riittää ja kahdesta huonosta vanhemmasta ei ole mitään hyötyä. Nimenomaan parisuhteeseen lapsuus vaikuuttaa tavalla, jota ei voi korvata. Ei ole mitään mieltä kieltää tätä tosiasiaa, jonka puolesta puhuu tutkimustieto 40 vuoden ajalta.

Kahden kauppa kirjoitti:

"Aloittaja kykenee selkeästi pitkäaikaiseen rakkaussuhteeseen, vaimo taas ei. "

- Aika mahtipontisesti tulkittu parin kommentin pohjalta, ottaen huomioon että aloittajan avioliitto on päättnyt.

Lue lisää

Aloittaja ei kuvaa tyytymättömyytään, vaan päinvastoin osoittaa, että on kyennyt näkemään puolison positiivisessa valossa ja sitoutumaan pitkäaikaiseen suhteeseen. Ex-puoliso taas ei.

Tyytyväinen* kirjoitti:

Ja yhtään sellaista lähdettä et löydä, jossa turvallinen kiintymyssuhde altistaisi uskottomuudelle ja tyytymättömyydelle. Kaikki tutkimustulokset sitä, että tyytymättömyys liittyy nimenomaan turvattomaan kiintymyssuhteeseen. Kuvaat turvatonta osapuolta osuvasti "heikompana". Tämä heikkous liittyy juuri siihen tyytymättömyyteen. Ihminen on itse vastuussa omista tunteistaan. Tyytymättömyys heikentää varmasti parisuhdetta, mutta vain tyytymätön itse voi muuttaa tilannetta ottamalla vastuu omasta tyytymättömyydestään ja muuttumalla.

Lue lisää

Jos toinen puoliso ylenkatsoo, harjoittaa passiivis-agressiivista käytöstä, ei tue eikä huomoi vaimonsa tarpeita tai väsymistä parisuhteeseen voi ihan syystä vaimo olla tyytymätön (ap:n tapauksessa vaimo).

Jos avioituu nuorena ihmisen kanssa joka ei vuosien myötä huomioi toisen tarpeita ei todellakaan tarvitse ihmetellä että rakkaus loppuu. Yksin ei jaksa ikuisesti kannatella suhdetta, vaikka se olisi laiminlyöjän mielestä "hyvä".

Se, kumpi ei ikinä ponnistele suhteen eteen ja elää vain itselleen on yleensä kovinkin tyytyväinen järjestelyyn. Ja jälkikäteen sitten itketän että miten tässä nyt näin kävi. Sitten voi miettiä kumpi oli oikeasti se, joka teki työtä parisuhteen eteen saamatta kuitenkaan vastakaikua. Kun usko loppuu siihen, että toinen tulee vastaan omalta osaltaan, loppuu lopulta myös rakkaus. Ja kun se kerran kuolee, ei se enää syty. Ap:n vaimo tuskin haluaa loukata exäänsä kertomalla oikeasti miten huonosti mies on häntä kohdellut. Tai tuntee ap:n niin hyvin, että tietää ettei mies sitä osaisi käsitellä. Siis miksi turhaan loukata toista enempää.

Loogista* kirjoitti:

Aloittaja ei kuvaa tyytymättömyytään, vaan päinvastoin osoittaa, että on kyennyt näkemään puolison positiivisessa valossa ja sitoutumaan pitkäaikaiseen suhteeseen. Ex-puoliso taas ei.

Lue lisää

Höpö höpö. Aloittaja on inttäjä, jonka on vaikea hyväksyä että suhde on päättynyt. Haluaa omistaa toisen loppuun saakka ja vika on löydettävä vaimosta hinnalla millä hyvänsä. Omia virehitä aloittaja ei mistän hinnasta halua havainta tai analysoida.

ei hutkita kirjoitti:

korjaan edellä kirjoittajan faktoja: nimenomaan tyytymättömyys liittoon... ei tutkimuksissa puhuta pettämisestä. Toki se voi johtaa pettämiseen. Jos täällä tutkimustuloksiin viitataan tai muihin lähteisiin, niin olisi korrektia mainita myös lähde.

Lue lisää

Kiitos asiantuntevasta kommentista. Ihme että tätäkin on joku neropatti miinustranut.

987654 kirjoitti:

Jos toinen puoliso ylenkatsoo, harjoittaa passiivis-agressiivista käytöstä, ei tue eikä huomoi vaimonsa tarpeita tai väsymistä parisuhteeseen voi ihan syystä vaimo olla tyytymätön (ap:n tapauksessa vaimo).

Jos avioituu nuorena ihmisen kanssa joka ei vuosien myötä huomioi toisen tarpeita ei todellakaan tarvitse ihmetellä että rakkaus loppuu. Yksin ei jaksa ikuisesti kannatella suhdetta, vaikka se olisi laiminlyöjän mielestä "hyvä".

Se, kumpi ei ikinä ponnistele suhteen eteen ja elää vain itselleen on yleensä kovinkin tyytyväinen järjestelyyn. Ja jälkikäteen sitten itketän että miten tässä nyt näin kävi. Sitten voi miettiä kumpi oli oikeasti se, joka teki työtä parisuhteen eteen saamatta kuitenkaan vastakaikua. Kun usko loppuu siihen, että toinen tulee vastaan omalta osaltaan, loppuu lopulta myös rakkaus. Ja kun se kerran kuolee, ei se enää syty. Ap:n vaimo tuskin haluaa loukata exäänsä kertomalla oikeasti miten huonosti mies on häntä kohdellut. Tai tuntee ap:n niin hyvin, että tietää ettei mies sitä osaisi käsitellä. Siis miksi turhaan loukata toista enempää.

Lue lisää

Mikään ap: n kirjoituksissa ei osoita, että hän olisi passiivis-aggressiivinen, tue vaimoaan tai huomioi hänen tarpeitaan. Turvallisesti kiintynyt kumppani on turvallinen ja hyvä sen vuoksi, että hän osaa olla tyytyväinen. Tyytymätön puoliso, jolla on valtavat tarpeet ja joka syyttää niistä puolisoaan, on luultavimmin takertuvasti kiintynyt ja sellainen ihminen ei ole koskaan tyytyväinen. Tyytymättömyys on oman pään sisällä, mutta tuvrattomasti kiintynyt ei koskaan opi ymmärtämään, että peiliin katsominen on ainoa tapa muuttua ja tulla tyytyväiseksi.

kipeää kirjoitti:

Höpö höpö. Aloittaja on inttäjä, jonka on vaikea hyväksyä että suhde on päättynyt. Haluaa omistaa toisen loppuun saakka ja vika on löydettävä vaimosta hinnalla millä hyvänsä. Omia virehitä aloittaja ei mistän hinnasta halua havainta tai analysoida.

Lue lisää

Hupsis pupsis. Mikään ei viitaa tähän. Sen sijaan ap:n kuvaus vaimosta sopii mitä parhaimiin turvattomasti kiintyneeseen ihmiseen. Luottamus ja halu hoitaa parisuhdetta ei ole missään nimessä "halua omistaa", vaan merkki turvallisesta kiintymyssuhteesta.

ottaneet opikseen kirjoitti:

Vai johtuiskohan ihan siitä, että on oppinut edellisestä liitosta sen, että kun suhde ei toimi niin ei toimi. Turha jäädä tuleen makaamaan.

Vanhemmat iällä solmitut liitot kestää sen takia, että molemmat tietää miten suhdetta pidetään kasassa. Ottaneet opikseen.

Lue lisää

Ensimmäinen ero sattuu. Sen jälkeen kaikki on helpompia. Mitä se kertoo mielestäsi myöhemmistä suhteista? Omasta mielestäni usko rakkauteen on suurin ja tarpeellisin ensimmäisessä liitossa. Sen jälkeen solmitut liitot eivät kaipaa sitoutumista. Ollaan niin pitkään kun hyvä ja huvittaa. Ja ainahan se lakkaa huvittamasta.

Kuka miettii kuka ei kirjoitti:

Petetyn tilanne on toinen. Hän kuten ap, ei usein ole vuosia tehnyt henkistä eroa, hän on eghkä luullut elävänsä elinikäistä liittoa aina käryyn asti. Uskottomuus tulee käryssä puun takaa, saman puun takaa yllätysavioero.

Pettäjät voivat miettiä mielessään eroasiaa, mutta eivät puhu siitä puolisonsa kanssa, eivät tietenkään, ymmärtävät kakkosetkin. Eroa ei voi edes mainita, koska sitä seuraa kysymys miksi sinä haluat erota.

Lue lisää

"Eroa ei voi edes mainita, koska sitä seuraa kysymys miksi sinä haluat erota. "

Ai eikö voi mainita? Kyllä hyvin usein uskottomat ovat kertoneet puolisolleen erohaluistaan jo pitkään. Toiset ainakin lyhyen aikaa. Mutta kun petetyt tuppaavat, kuten kieltämään asian ja tai selittelemään sitä itselleen suotuisasti ja varoen. He eivät yksinkertaisesti ota vastaan mitään avioeroon viittaavaa. Usein käy näin, kuten ap:lläkin, että asiaa vatvotaan vielä eron jälkeenkin. Tässä ei niinkään ole kysymys uskottomuudesta/erosta, vaan ihmisen omista käyttäytymismalleista sekä siitä, ettei omiin tunteisiin osata suhtautua eikä niitä osata käsitellä, jolloin juututaan menneisyyteen. Sitä kannattaisi varoa, sillä elämä on oikeasti lyhyt.

mrsx1 kirjoitti:

"Eroa ei voi edes mainita, koska sitä seuraa kysymys miksi sinä haluat erota. "

Ai eikö voi mainita? Kyllä hyvin usein uskottomat ovat kertoneet puolisolleen erohaluistaan jo pitkään. Toiset ainakin lyhyen aikaa. Mutta kun petetyt tuppaavat, kuten kieltämään asian ja tai selittelemään sitä itselleen suotuisasti ja varoen. He eivät yksinkertaisesti ota vastaan mitään avioeroon viittaavaa. Usein käy näin, kuten ap:lläkin, että asiaa vatvotaan vielä eron jälkeenkin. Tässä ei niinkään ole kysymys uskottomuudesta/erosta, vaan ihmisen omista käyttäytymismalleista sekä siitä, ettei omiin tunteisiin osata suhtautua eikä niitä osata käsitellä, jolloin juututaan menneisyyteen. Sitä kannattaisi varoa, sillä elämä on oikeasti lyhyt.

Lue lisää

Noin se monesti menee. Jätetty/"petetty" pitää toisen viestejä kiukutteluna, ikäkriisinä tai selittelee/ohittaa ne miten milloinkin. Asioita voidaan jäädä vatvomaan ja etsitään syytä vain erossa aktiivisesta sen sijaan että edes mietittäisiin mitä voi oppia omista virheistään.

jos_hajottaa_perus kirjoitti:

Ensimmäinen ero sattuu. Sen jälkeen kaikki on helpompia. Mitä se kertoo mielestäsi myöhemmistä suhteista? Omasta mielestäni usko rakkauteen on suurin ja tarpeellisin ensimmäisessä liitossa. Sen jälkeen solmitut liitot eivät kaipaa sitoutumista. Ollaan niin pitkään kun hyvä ja huvittaa. Ja ainahan se lakkaa huvittamasta.

Lue lisää

Vaikka sinä et sitoutuisi toiseen suhteeseen ensimmäisen kariuduttua, niin aika moni muu kyllä sitoutuu. Yllätys sinulle?

Monille käy niin, että ensimmäisessä liitossa on tehty virheitä. Myöhemmin tietää ja osaa hoitaa uutta suhdetta sekä osaa vaatia myös itselleen tärkeitä asioita. Ei ehkä reilua, mutta ensimmäisen suhteen virheiden takia toista suhdetta osaa vaalia paremmin ja keskinäinen keskustelu ja kommunikaatio on useimmiten parempaa kuin aiemmin.

Turvallisuus* kirjoitti:

Googlaapa sanoilla "turvallinen turvaton kiintymyssuhde" ja jos osaat englantia "secure insecure attachment". Kyky pitkäaikaiseen rakkussuhteeseen on nimenomaan kyky, joka kehittyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa.

"oma lapsuutemme ei vaikuta siihen miten puolisomme toimii parisuhteessa." Ei, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten itse toimimme parisuhteessa. Avioerotilanteissa kannaatta siis aina kääntää katse kummankin lapsuudenkotiin ja analyoisoida sekä omaa että puolison mallia. Kysymys on omasta tavastamme toimia parisuhteessa. Kun lapsuuden kiintymyssuhteita on tutkittu, on havaittu, että kiintymyssuhdemallimme vaikuttaa tapaamme hahmottaa koko maailmaa ja erityisesti parisuhdetta. Turvallisesti kiintyneet ovat hyviä kumppaneita ja tyytyväisiä liittoihinsa turvallisen sisäisen mallinsa vuoksi. Oma itse ja puoliso nähdään arvokkaina ja hyvinä, luottamuksen arvoisina ja myös konflitktitilanteissa osataan toimia paremmin. Turvattomasti kiintynyt näkee maailman oman turvattoman mallinsa kautta ja on tyytymätön parisuhteeseensa. "Hyvä suhde" turvattoman kanssa ei ole mahdollinen, koska turvattoman sisäinen malli estää sen.

"Aviolitto onnistuu tai epäonnistuu niiden kahden ihmisen toimesta, jotka avioliitossa ovat keskenään." Aivan, ja tähän onnistumiseen vaikuuttaa näiden kahden ihmisen parisuhdevalmiudet, jotka on saatu lapsuudessa. Tutkimusten mukaan sekä tyytymättömyys että uskottomuus ovat tyypillisiä juuri turvattomasti kiintyneille. Joten peiliin katsominen kannattaa erityisesti, jos on itse ollut tyytymätön ja uskoton.

"Hyvässä suhteessa mieleen ei tule avioero" Jos pidät itse suhdettasi huonona, se on sinun tapasi hahmottaa maailmaa ja kertoo vain sinusta. Minä en ainakaan viitsi haaskata aikaani "huonoihin suhteisiin" ja ulkoistaa omaa vastuutani, koska voin vaikuttaa omiin ihmissuhteisiini ja omaan ajatteluuni.

Lue lisää

" Kyky pitkäaikaiseen rakkussuhteeseen on nimenomaan kyky, joka kehittyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. "

Siis sinulla on kyky pitkäaikaiseen rakkaussuhteeseen, riippumatta yhtään siitä millainen puolisosi on, mitä tekee, miten käyttäytyy?

Kyvykkyys* kirjoitti:

Kyse on nimenomaan kyvystä, johon lapsuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. . Kaikki eivät valitettavasti osaa rakastaa ja ylläpitää pitkäaikaista parisuhdetta.

Parisuhteessa on ennen kaikkea kysymys tahdosta, ei kyvystä.

Tyytyväinen* kirjoitti:

Ja yhtään sellaista lähdettä et löydä, jossa turvallinen kiintymyssuhde altistaisi uskottomuudelle ja tyytymättömyydelle. Kaikki tutkimustulokset sitä, että tyytymättömyys liittyy nimenomaan turvattomaan kiintymyssuhteeseen. Kuvaat turvatonta osapuolta osuvasti "heikompana". Tämä heikkous liittyy juuri siihen tyytymättömyyteen. Ihminen on itse vastuussa omista tunteistaan. Tyytymättömyys heikentää varmasti parisuhdetta, mutta vain tyytymätön itse voi muuttaa tilannetta ottamalla vastuu omasta tyytymättömyydestään ja muuttumalla.

Lue lisää

Tyytymättömyys on erittäin tarpeellinen tunne, hälytysmerkki siitä, ettei asiat ole kunnossa. Mikäli puoliso ei esim. osallistu parisuhteeseen, perhe-elämään, pakoilee vastuuta, ei hoida asioitaan, tai omistautuu pelkästään työlle/harrastuksille, ei huomioi toisia, ei kuuntele, jne jne. on täysin normaalia ja toivottavaakin, että kumppaninsa on tyytymätön. Näissä esimerkeissäni asiaa ei ratkaista oikealla tavalla niin, että tyytymätön muuttuu. Ainoa keino pelastaa liitto on ei-tyytymättömän osapuolen muuttuminen siten, että huomioi kumppaninsa ja perheensä. Hyvin usein tämäkään ei enää auta, koska ns. juna meni jo. Tulee ne kärsivälliselläkin puolisolla omat rajat vastaan.

Turvallisuus* kirjoitti:

Hupsis pupsis. Mikään ei viitaa tähän. Sen sijaan ap:n kuvaus vaimosta sopii mitä parhaimiin turvattomasti kiintyneeseen ihmiseen. Luottamus ja halu hoitaa parisuhdetta ei ole missään nimessä "halua omistaa", vaan merkki turvallisesta kiintymyssuhteesta.

Lue lisää

Aloittajan kirjoitus tuo selkeästi esiin, että hänen on vaikea hyväksyä suhteen päätymistä ja sitä ettei vaimo enää rakasta ja muuttanut pois.

Aloittaja on kuvannut vaimoaan ja itseään omasta näkökulmastaan ja omien tulkintojensa kautta. Vaimon kertomana totuus todennäköisesti näyttäytyy aivan erilaisena. Joten kuulostaa kiihkoilulta tuo ex-vaimon turvattoman kiintymyssyhteen diagnosointi. Oikeasti.

Ja koska tässä ketjussa on nyt juututtu tuohon vaimon diagnosointiin, niin kannattaa kaivella myös muita tutkimuksia, joissa on selvitetty avioeroijen taustoja (esim. väkivaltasiuus, seksuaalinen tyytymättömyys ja siitä seuraava erkaantuminen, kommunikaatrion puute, läheisyyden puute, riippuvuudet, jne.)

Ei kannata fanatisoitua.

Huono ratkaisu kirjoitti:

Uskottomuus tekee erosta vaikeamman kuin on eroaminen ilman pettämistä. Ilman pettämistä on mahdollisuus saavuttaa asialliset välit eronsa jälkeen entiseen kumppaniin, esimerkiksi lasten vuoksi se voi olla tärkeää. Mutta jos erossa ikävään kumppaniin tälle selviää myös uskottomuus, ikävä kumppani on hyvin ikävä, koko loppuelämäsi ajan. Ratkaisu "petän jotta saan voimaa erota" voi siten tarkoittaa loppuelämän kärsimystä. Lisäksi "petän jotta saan voimaa erota" menee usein itsepetokseen, salasuhde jatkuu kuukausia tai vuosia, mutta pettäjä ei sen avullakaan 'uskalla' erota.

Lue lisää

Miten niin vaikeamman? Entä jos ottaisi siltä kannalta, että liitto on varmimmin tullut tiensä päähän? No, joka tapauksessa elämässä on otettava vastaan se mitä eteen tulee, ei siihen voi itse vaikuttaa mitä kumppani tekee. Kaikkein hulluinta olisi kärsiä loppuelämänsä asiasta, johon ei voi vaikuttaa. Pitäkäämme Tyyneysrukous mielessä:

"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan."

Eli yksinkertaistettuna äitini lyhyt sanonta "Kuule, kun sille asialle ei vain voi mitään". Pätee kaikissa ei-niin-miellyttävissä -tilanteissa, joihin ei itse ole voinut vaikuttaa.

Kyvykkyys* kirjoitti:

Kyse on nimenomaan kyvystä, johon lapsuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. . Kaikki eivät valitettavasti osaa rakastaa ja ylläpitää pitkäaikaista parisuhdetta.

Ap:n vaimokin oli 50v ja erosi. Miten hänen kykynsä rakastaa vasta nyt lopahti? Voi vitsit. Ei rakastamisessa ole kysymys kyvystä, vaan tahdosta, tunteesta ja jopa järjestäkin. Lisäksi parisuhteeseen tarvitaan aimo annos muutakin kuin rakkautta.

kira* kirjoitti:

Tyytymättömyys on erittäin tarpeellinen tunne, hälytysmerkki siitä, ettei asiat ole kunnossa. Mikäli puoliso ei esim. osallistu parisuhteeseen, perhe-elämään, pakoilee vastuuta, ei hoida asioitaan, tai omistautuu pelkästään työlle/harrastuksille, ei huomioi toisia, ei kuuntele, jne jne. on täysin normaalia ja toivottavaakin, että kumppaninsa on tyytymätön. Näissä esimerkeissäni asiaa ei ratkaista oikealla tavalla niin, että tyytymätön muuttuu. Ainoa keino pelastaa liitto on ei-tyytymättömän osapuolen muuttuminen siten, että huomioi kumppaninsa ja perheensä. Hyvin usein tämäkään ei enää auta, koska ns. juna meni jo. Tulee ne kärsivälliselläkin puolisolla omat rajat vastaan.

Lue lisää

*Ainoa keino pelastaa liitto on ei-tyytymättömän osapuolen muuttuminen siten, että huomioi kumppaninsa ja perheensä. Hyvin usein tämäkään ei enää auta, koska ns. juna meni jo. Tulee ne kärsivälliselläkin puolisolla omat rajat vastaan. *

Hyvin kirjoitettu!!!!!

kipeää kirjoitti:

Aloittajan kirjoitus tuo selkeästi esiin, että hänen on vaikea hyväksyä suhteen päätymistä ja sitä ettei vaimo enää rakasta ja muuttanut pois.

Aloittaja on kuvannut vaimoaan ja itseään omasta näkökulmastaan ja omien tulkintojensa kautta. Vaimon kertomana totuus todennäköisesti näyttäytyy aivan erilaisena. Joten kuulostaa kiihkoilulta tuo ex-vaimon turvattoman kiintymyssyhteen diagnosointi. Oikeasti.

Ja koska tässä ketjussa on nyt juututtu tuohon vaimon diagnosointiin, niin kannattaa kaivella myös muita tutkimuksia, joissa on selvitetty avioeroijen taustoja (esim. väkivaltasiuus, seksuaalinen tyytymättömyys ja siitä seuraava erkaantuminen, kommunikaatrion puute, läheisyyden puute, riippuvuudet, jne.)

Ei kannata fanatisoitua.

Lue lisää

"Aloittajan kirjoitus tuo selkeästi esiin, että hänen on vaikea hyväksyä suhteen päätymistä ja sitä ettei vaimo enää rakasta ja muuttanut pois."

Juuri näin, siinä tuli kaikki yhdessä paketissa. Ainakin itse epäilen myös ap:n rakkautta vaimoonsa suuresti. Jos hän rakastaisi ihan aikuisten oikeasti, niin ero olisi helpompi hyväksyä:
"Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu"

Pulu1 kirjoitti:

Noin se monesti menee. Jätetty/"petetty" pitää toisen viestejä kiukutteluna, ikäkriisinä tai selittelee/ohittaa ne miten milloinkin. Asioita voidaan jäädä vatvomaan ja etsitään syytä vain erossa aktiivisesta sen sijaan että edes mietittäisiin mitä voi oppia omista virheistään.

Lue lisää

"ikäkriisinä tai selittelee/ohittaa ne miten milloinkin"

Niin just.

ja näitäkin on kirjoitti:

Asumuserosta takaisin yhteen muuttavia, jotka eivät koskaan eroa, on enemmän, en tiedä kuinka paljon. Nk. parantava erillisyys on terapeuttienkin työvälineenä, tiedän uskottomuuden kohdanneita pareja, jotka toimivat näin.

Lue lisää

Mitä se osoittaa, että pari palaa yhteen? On jotenkin surkeaa, tai oikeastaan surkuhupaisaa, että suhteen laatua mitataan suhteen pituudella, tai yhteen paluulla.

jos_hajottaa_perus kirjoitti:

Ensimmäinen ero sattuu. Sen jälkeen kaikki on helpompia. Mitä se kertoo mielestäsi myöhemmistä suhteista? Omasta mielestäni usko rakkauteen on suurin ja tarpeellisin ensimmäisessä liitossa. Sen jälkeen solmitut liitot eivät kaipaa sitoutumista. Ollaan niin pitkään kun hyvä ja huvittaa. Ja ainahan se lakkaa huvittamasta.

Lue lisää

Jokainen tyylillään. Minun 1. ja ainoa avioeroni ei sattunut, koska se oli aivan väistämätön ja välttämätön. En niinkään erosta nauttinut, vain siitä, että pääsin exästä eroon :D. Järjettömän paljon energiaa vapautui. Nyt olen ollut uudessa suhteessa, ja tottakai olen siihenkin sitoutunut.

Turvallisuus* kirjoitti:

Mikään ap: n kirjoituksissa ei osoita, että hän olisi passiivis-aggressiivinen, tue vaimoaan tai huomioi hänen tarpeitaan. Turvallisesti kiintynyt kumppani on turvallinen ja hyvä sen vuoksi, että hän osaa olla tyytyväinen. Tyytymätön puoliso, jolla on valtavat tarpeet ja joka syyttää niistä puolisoaan, on luultavimmin takertuvasti kiintynyt ja sellainen ihminen ei ole koskaan tyytyväinen. Tyytymättömyys on oman pään sisällä, mutta tuvrattomasti kiintynyt ei koskaan opi ymmärtämään, että peiliin katsominen on ainoa tapa muuttua ja tulla tyytyväiseksi.

Lue lisää

Onko nyt niin, että tämän ketjun vastaajista suurin osa on eronnut tai muuten elämäänsä pettynyt nainen?
Lähes jokainen syyllistää aloittajaa vaimon huikentelevasta käytöksestä ja myös erosta. Miksi ihmeessä? Vaimo on valintansa tehnyt ja meistä jokainen tietää, että joissakin uskottomuustapauksissa ei aikaisemmin ns. tyytymätön kumppani ole tuonut huonoa oloaan mitenkään julki.

Usein hän kieltää asian itseltäänkin, mutta jostain syystä kuitenkin etsii uusia virikkeitä perheen ulkopuolelta. Tässäkin tapauksessa vaimo todennäköisesti heräsi omaan viehättävyyteensä ja siihen liittyvään huomioon muilta miehiltä. Jos on aikaisemmin kärsinyt huonosta itsetunnosta niin helppoa on humaltua...

Pitkässä parisuhteessa elämä rullaa omalla painollaan joskus raha-tai työhuolien sekä myös lapsihuolien siivittämänä. Huolet väsyttävät vanhemmat jos he eivät osaa niitä yhdessä purkaa. Tässäkin perheessä on osa lapsista jo aikuisia, mutta isoista lapsista on tunnetusti isommat huolet.

Kaikesta sotkusta ja perheen tuskasta huolimatta on mielenkiintoinen seikka, että vaimo/äiti kuitenkin häpeää tekoaan. Hän ei olisi halunnut sukujen saavan tietää minkälainen epärehellinen ja muita perheensä jäseniä loukkaava luuseri hän on.

kira* kirjoitti:

"Aloittajan kirjoitus tuo selkeästi esiin, että hänen on vaikea hyväksyä suhteen päätymistä ja sitä ettei vaimo enää rakasta ja muuttanut pois."

Juuri näin, siinä tuli kaikki yhdessä paketissa. Ainakin itse epäilen myös ap:n rakkautta vaimoonsa suuresti. Jos hän rakastaisi ihan aikuisten oikeasti, niin ero olisi helpompi hyväksyä:
"Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu"

Lue lisää

Hei, en ole petetty, mutta uskon/luulen (ja olen kuullut läheisen suusta) jokaisen petetyn kokevan aloittajan kuvaamia tunteita! Varsinkin silloin, kun uskottomuus tulee puskista.

Ketjun vastaajista näkyy suuri osa olevan ns. kakkosia ja heiltä ei tunnetusti heru empatiaa petetylle.
Se asia on helppo havaita, kun lukee ketjun läpi.

kira* kirjoitti:

Mitä se osoittaa, että pari palaa yhteen? On jotenkin surkeaa, tai oikeastaan surkuhupaisaa, että suhteen laatua mitataan suhteen pituudella, tai yhteen paluulla.

Kira*, etkö koskaan ole kuullut harkinta-ajasta? Se on nimenomaan tarkoitettu ajaksi, jolloin pari voi miettiä tahoillaan onko ratkaisu oikein. Tiedän useamman tapauksen joille aika erossa on ollut tarpeen ja puolen vuoden päästä palataan yhteen.

Se on hienoa, nostan heille hattua! Heiltä löytyy vielä vastuuntuntoa ottaa myös lapset huomioon sekä sen, että vaihtamalla ei vastapuoli parane.

Parisuhteen kolmansille se on kyllä isku vyön alle, mutta minkäs teet. He ovatkin ulkopuolisia olleet alusta lähtien.

Klmklm kirjoitti:

Kira*, etkö koskaan ole kuullut harkinta-ajasta? Se on nimenomaan tarkoitettu ajaksi, jolloin pari voi miettiä tahoillaan onko ratkaisu oikein. Tiedän useamman tapauksen joille aika erossa on ollut tarpeen ja puolen vuoden päästä palataan yhteen.

Se on hienoa, nostan heille hattua! Heiltä löytyy vielä vastuuntuntoa ottaa myös lapset huomioon sekä sen, että vaihtamalla ei vastapuoli parane.

Parisuhteen kolmansille se on kyllä isku vyön alle, mutta minkäs teet. He ovatkin ulkopuolisia olleet alusta lähtien.

Lue lisää

Miten niin vaihtamalla ei vastapuoli parane? Riippuu valinnasta. Tottakai monikin ihminen voi olla sopivampi kumppani tyypille x kuin se oma kiusanhenki. Yritätkö perustella asiaasi jollain vanhalla sananlaskulla, jolla todellisuus arvo on 0.

Klmklm kirjoitti:

Kira*, etkö koskaan ole kuullut harkinta-ajasta? Se on nimenomaan tarkoitettu ajaksi, jolloin pari voi miettiä tahoillaan onko ratkaisu oikein. Tiedän useamman tapauksen joille aika erossa on ollut tarpeen ja puolen vuoden päästä palataan yhteen.

Se on hienoa, nostan heille hattua! Heiltä löytyy vielä vastuuntuntoa ottaa myös lapset huomioon sekä sen, että vaihtamalla ei vastapuoli parane.

Parisuhteen kolmansille se on kyllä isku vyön alle, mutta minkäs teet. He ovatkin ulkopuolisia olleet alusta lähtien.

Lue lisää

Hienoa on, jos pari löytää toisensa uudelleen harkinta-ajalla. Mutta silloinkin pitää ymmärtää, ettei liitto enää koskaan ole samanlainen kuin se on ollut ennen. Se voi olla parempi, jos molemmat sitoutuu siihen erilailla kuin ennen.

Mutta tuota en allekirjoita, ettei vaihtamalla vastapuoli parane. Tietenkin joku muu voi olla sopivampi kuin se entinen on ikinä ollut. Monella eri tavalla. Perustelehan väitteesi, miksi ei voisi uusi suhde olla parempi kuin entinen?

vähän perusteluja kirjoitti:

Hienoa on, jos pari löytää toisensa uudelleen harkinta-ajalla. Mutta silloinkin pitää ymmärtää, ettei liitto enää koskaan ole samanlainen kuin se on ollut ennen. Se voi olla parempi, jos molemmat sitoutuu siihen erilailla kuin ennen.

Mutta tuota en allekirjoita, ettei vaihtamalla vastapuoli parane. Tietenkin joku muu voi olla sopivampi kuin se entinen on ikinä ollut. Monella eri tavalla. Perustelehan väitteesi, miksi ei voisi uusi suhde olla parempi kuin entinen?

Lue lisää

Yhtä hyvin voit perustella, miksi entinen ei olisi parempi. Kakkonen on aina pesään tunkeutuja ja sen tuhoaja. Kakkosten takia hajoaa perheet ja suhteet. Kakkonen saa siitä jotain huvia elämäänsä, mutta elämä on lyhyt, eikä sitä ole aikaa rakentaa perustoileen, sillä vanha ei katoa. Tyhmät naiset tuhoaa omansa ja tuhoavat toisten. Ei kerrassaan ihmisarvoista elämäntyötä millään tasolla.

kira* kirjoitti:

Jokainen tyylillään. Minun 1. ja ainoa avioeroni ei sattunut, koska se oli aivan väistämätön ja välttämätön. En niinkään erosta nauttinut, vain siitä, että pääsin exästä eroon :D. Järjettömän paljon energiaa vapautui. Nyt olen ollut uudessa suhteessa, ja tottakai olen siihenkin sitoutunut.

Lue lisää

Mutta edelleen riudut tällä paskasivustolla! Ei näytä hyvältä, eikä ennusta hyvää. Tämä on paskin paikka ihmiselämässä, vaikka voitkin löytää tästä hetkellisesti jotain elämää suurempaa. Vaan ei kultaa kaikki mikä kimmaltaa. Tämä palsta osoittaa sinulle, että pettäminen tuhoaa lopulta kaiken. Se tappaa uskon ihmisiin ja se tappaa halun seksiin. Sen se tekee lopulta, sillä ihminen on hakee elämässään onnea ja tahtoo hyvää, mutta petos pysyy ja hautoo mätää.

kipeää kirjoitti:

Aloittajan kirjoitus tuo selkeästi esiin, että hänen on vaikea hyväksyä suhteen päätymistä ja sitä ettei vaimo enää rakasta ja muuttanut pois.

Aloittaja on kuvannut vaimoaan ja itseään omasta näkökulmastaan ja omien tulkintojensa kautta. Vaimon kertomana totuus todennäköisesti näyttäytyy aivan erilaisena. Joten kuulostaa kiihkoilulta tuo ex-vaimon turvattoman kiintymyssyhteen diagnosointi. Oikeasti.

Ja koska tässä ketjussa on nyt juututtu tuohon vaimon diagnosointiin, niin kannattaa kaivella myös muita tutkimuksia, joissa on selvitetty avioeroijen taustoja (esim. väkivaltasiuus, seksuaalinen tyytymättömyys ja siitä seuraava erkaantuminen, kommunikaatrion puute, läheisyyden puute, riippuvuudet, jne.)

Ei kannata fanatisoitua.

Lue lisää

Tämä "kipeää" on erikoinen kommentti siinä kun sanot että ap. kuvaa vaimoaan ja itseään omasta näkökulmasta. Tottakai hän kuvaa omasta näkökulmastaan, ei kukaan voi kuvata tilannetta kuin omasta näkökulmastaan. Eihän vaimo kerro hänelle syitä tarkemmin, keksii milloin mitäkin pieniä "syitä" jotka vaihtelee ja jotka eivät ole se todellinen syy. Hän ei halua käsitellä selvästikään parisuhdettaan. Kuinka mies voi kiskoa vaimolta enempää tietoa jos vaimo itse ei kerro? Asioita voi toki analysoida omasta näkökulmastaankin, vaikka se ei olisikaan totuus. Tosin selvyyttä tuskin tulee täälläkään, missä jokainen kirjoittaa omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Tokihan uusia ajatuksia täällä voi saada omiin tilanteisiin, mutta kenenkään terapeutiksi ei täällä ole kenestäkään.

vähän perusteluja kirjoitti:

Hienoa on, jos pari löytää toisensa uudelleen harkinta-ajalla. Mutta silloinkin pitää ymmärtää, ettei liitto enää koskaan ole samanlainen kuin se on ollut ennen. Se voi olla parempi, jos molemmat sitoutuu siihen erilailla kuin ennen.

Mutta tuota en allekirjoita, ettei vaihtamalla vastapuoli parane. Tietenkin joku muu voi olla sopivampi kuin se entinen on ikinä ollut. Monella eri tavalla. Perustelehan väitteesi, miksi ei voisi uusi suhde olla parempi kuin entinen?

Lue lisää

Ne yhteen palanneet ovat kyllä ymmärtäneet, että tilanne ei ole enää sama, joten siitä sinun on turhaa kantaa huolta. Läheskään kaikissa eroissa ei taustalla ole uskottomuus tai sitten se on säilynyt piilossa! (jos joku "hyväsydäminen" kakkonen ei ole puukottanut sitä tietämätöntä petettyä omassa katkeruudessaan ja kateudessaan)

Jos nyt ajatellaan, että siihen ihanaan kakkoseen vaihdetaan, niin uusiosuhteet ovat ongelmia täysi. Siitä kärsivät eniten perheen pienet lapset ja teinit!
Ehkä joskus harvoin uusi suhde onnistuu, mutta silloin täytyy molempien osapuolten olla lapsettomia ja silloin salataan ympäristöltä suhteen olleen likainen salasuhde petetyn selän takana.

Näitä uuteen suhteeseen pettyneitä pettäjiä on baarit täynnä! Niin siinä käy, kun ei ole aikaa eikä edes mahdollisuutta kunnolla tutustua vastapuoleen...
Yhteiselämä pettämiskumppanin kanssa osoittautuu täydelliseksi katastrofiksi!
Näitä on nähty ja se onkin ihan realistinen päätös salasuhteelle!

Onnistuneita vaihtamisia näkyy eniten silloin, kun erotaan muista syystä kuin uskottomuudesta ja eletään yksin vuosi-pari omaa päätään selvittäen.
Suhteesta toiseen hyppivät epäonnistuvat satavarmasti aina, tosin elävät jonkun vuoden "pakolla" yhdessä, kun eroamiseen on entistä korkeampi kynnys.

Minkälainen arvo parisuhdemarkkinoilla on naisella tai miehellä, joka on eronnut muutamasta avioliitosta ja muutamasta avoliitostakin?
Arvo on lähes nolla, ainakin rehellisen ihmisen silmissä.

Klmklm kirjoitti:

Ne yhteen palanneet ovat kyllä ymmärtäneet, että tilanne ei ole enää sama, joten siitä sinun on turhaa kantaa huolta. Läheskään kaikissa eroissa ei taustalla ole uskottomuus tai sitten se on säilynyt piilossa! (jos joku "hyväsydäminen" kakkonen ei ole puukottanut sitä tietämätöntä petettyä omassa katkeruudessaan ja kateudessaan)

Jos nyt ajatellaan, että siihen ihanaan kakkoseen vaihdetaan, niin uusiosuhteet ovat ongelmia täysi. Siitä kärsivät eniten perheen pienet lapset ja teinit!
Ehkä joskus harvoin uusi suhde onnistuu, mutta silloin täytyy molempien osapuolten olla lapsettomia ja silloin salataan ympäristöltä suhteen olleen likainen salasuhde petetyn selän takana.

Näitä uuteen suhteeseen pettyneitä pettäjiä on baarit täynnä! Niin siinä käy, kun ei ole aikaa eikä edes mahdollisuutta kunnolla tutustua vastapuoleen...
Yhteiselämä pettämiskumppanin kanssa osoittautuu täydelliseksi katastrofiksi!
Näitä on nähty ja se onkin ihan realistinen päätös salasuhteelle!

Onnistuneita vaihtamisia näkyy eniten silloin, kun erotaan muista syystä kuin uskottomuudesta ja eletään yksin vuosi-pari omaa päätään selvittäen.
Suhteesta toiseen hyppivät epäonnistuvat satavarmasti aina, tosin elävät jonkun vuoden "pakolla" yhdessä, kun eroamiseen on entistä korkeampi kynnys.

Minkälainen arvo parisuhdemarkkinoilla on naisella tai miehellä, joka on eronnut muutamasta avioliitosta ja muutamasta avoliitostakin?
Arvo on lähes nolla, ainakin rehellisen ihmisen silmissä.

Lue lisää

kirjoituksesi on täynnä asenteita, itselleen uskottelemista, katkeruutta ja kyynisyyttä. Heitäppä tilastot kehiin? (asiasta ei löydy tilastoja).

Tottakai jokainen suhde voi onnistua ja epäonnistua ja siltä väliltä. Sinä täälllä petettynä vaimona (ukko jättämässä) laulat omia laulujaan.

siinä se kirjoitti:

kirjoituksesi on täynnä asenteita, itselleen uskottelemista, katkeruutta ja kyynisyyttä. Heitäppä tilastot kehiin? (asiasta ei löydy tilastoja).

Tottakai jokainen suhde voi onnistua ja epäonnistua ja siltä väliltä. Sinä täälllä petettynä vaimona (ukko jättämässä) laulat omia laulujaan.

Lue lisää

Olet täysin arvoton ihminen noiden arvailujesi kanssa.
En ole eronnut, eroava enkä koskaan petetty, jota kaikkea sinä tunnut olevan. Kaiken muun lisäksi olet syvältä satutettu kakkonen! Se sinusta paistaa kauas..
Surullista!

kira* kirjoitti:

"Aloittajan kirjoitus tuo selkeästi esiin, että hänen on vaikea hyväksyä suhteen päätymistä ja sitä ettei vaimo enää rakasta ja muuttanut pois."

Juuri näin, siinä tuli kaikki yhdessä paketissa. Ainakin itse epäilen myös ap:n rakkautta vaimoonsa suuresti. Jos hän rakastaisi ihan aikuisten oikeasti, niin ero olisi helpompi hyväksyä:
"Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu"

Lue lisää

Ap:n kirjoitus kuvaa vain läheiseen ihmissuhteseen kykenevää ihmistä, joka on osannut rakastaa vaimoaan ja luoda turvallisen kiintymyssuhteen. Normaali, turvallisesti kiintynyt ihminen reagoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla eroon ja uskottomuuteen. Voimia sinulle ap!

kira* kirjoitti:

Ap:n vaimokin oli 50v ja erosi. Miten hänen kykynsä rakastaa vasta nyt lopahti? Voi vitsit. Ei rakastamisessa ole kysymys kyvystä, vaan tahdosta, tunteesta ja jopa järjestäkin. Lisäksi parisuhteeseen tarvitaan aimo annos muutakin kuin rakkautta.

Lue lisää

Luultavasti hän ei kykene rakastamaan terveellä ja turvallisella tavalla. Mikään ei "lopahda", luultavasti kykyä ei ole koskaan ollutkaan.

Terapiaako kirjoitti:

Tämä "kipeää" on erikoinen kommentti siinä kun sanot että ap. kuvaa vaimoaan ja itseään omasta näkökulmasta. Tottakai hän kuvaa omasta näkökulmastaan, ei kukaan voi kuvata tilannetta kuin omasta näkökulmastaan. Eihän vaimo kerro hänelle syitä tarkemmin, keksii milloin mitäkin pieniä "syitä" jotka vaihtelee ja jotka eivät ole se todellinen syy. Hän ei halua käsitellä selvästikään parisuhdettaan. Kuinka mies voi kiskoa vaimolta enempää tietoa jos vaimo itse ei kerro? Asioita voi toki analysoida omasta näkökulmastaankin, vaikka se ei olisikaan totuus. Tosin selvyyttä tuskin tulee täälläkään, missä jokainen kirjoittaa omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Tokihan uusia ajatuksia täällä voi saada omiin tilanteisiin, mutta kenenkään terapeutiksi ei täällä ole kenestäkään.

Lue lisää

*Eihän vaimo kerro hänelle syitä tarkemmin, keksii milloin mitäkin pieniä "syitä" jotka vaihtelee ja jotka eivät ole se todellinen syy. *

Aloittaja kertoo aloituksen otsikossa ettei vaimo kerro. Tekstissä hän kuitenkin kirjoittaa vaimon kertomia syitä. Jopa sen, että vaimo on yksiselitteisesti keronut että rakkaus on loppunut. Voiko isompaa syytä olla? Eli nämä syyt ei vain kelpaa aloittajalle, vaikka on selityksen saanut.

kira* kirjoitti:

Tyytymättömyys on erittäin tarpeellinen tunne, hälytysmerkki siitä, ettei asiat ole kunnossa. Mikäli puoliso ei esim. osallistu parisuhteeseen, perhe-elämään, pakoilee vastuuta, ei hoida asioitaan, tai omistautuu pelkästään työlle/harrastuksille, ei huomioi toisia, ei kuuntele, jne jne. on täysin normaalia ja toivottavaakin, että kumppaninsa on tyytymätön. Näissä esimerkeissäni asiaa ei ratkaista oikealla tavalla niin, että tyytymätön muuttuu. Ainoa keino pelastaa liitto on ei-tyytymättömän osapuolen muuttuminen siten, että huomioi kumppaninsa ja perheensä. Hyvin usein tämäkään ei enää auta, koska ns. juna meni jo. Tulee ne kärsivälliselläkin puolisolla omat rajat vastaan.

Lue lisää

"Tyytymättömyys on erittäin tarpeellinen tunne, hälytysmerkki siitä, ettei asiat ole kunnossa."

Naulan kantaan! Jos olet tyytymätön, käännä katse lapsuuteesi ja tarkastele rehellisesti omia kiintymyssuhdevalmiuksiasi. Kun huomaat, että et ole saanut niitä valmiuksia, mitä normaalin parisuhteeseen tarvitaan, hae apua terapiasta. Turvattoman kiintymyssuhteen voi muuttaa, mutta se vaatii paljon työtä turvattomalta.

Siinä se:lle kirjoitti:

Olet täysin arvoton ihminen noiden arvailujesi kanssa.
En ole eronnut, eroava enkä koskaan petetty, jota kaikkea sinä tunnut olevan. Kaiken muun lisäksi olet syvältä satutettu kakkonen! Se sinusta paistaa kauas..
Surullista!

Lue lisää

Oletpa huonokäytöksinen... Nolostuttaa puolestasi.

siinä se kirjoitti:

kirjoituksesi on täynnä asenteita, itselleen uskottelemista, katkeruutta ja kyynisyyttä. Heitäppä tilastot kehiin? (asiasta ei löydy tilastoja).

Tottakai jokainen suhde voi onnistua ja epäonnistua ja siltä väliltä. Sinä täälllä petettynä vaimona (ukko jättämässä) laulat omia laulujaan.

Lue lisää

Asiasta löytyy kyllä tilastotietoa: noin 50% ensimmäisistä aviolittoista päätyy eroon ja uusista liitoista noin 70%. Eiköhän tämä kerro yksinkertaisesti siitä, että erooa aktiivisesti hakevat eivät osaa luoda turvalllista kiintymyssuhdetta. Jos olet eronnut, valitse kumppani, joka on ollut tyytyväinen liittoonsa eikä ole ollut uskoton. Todennäköisyys solmia kestävä liitto kasvaa huimasti.

Siinä se:lle kirjoitti:

Olet täysin arvoton ihminen noiden arvailujesi kanssa.
En ole eronnut, eroava enkä koskaan petetty, jota kaikkea sinä tunnut olevan. Kaiken muun lisäksi olet syvältä satutettu kakkonen! Se sinusta paistaa kauas..
Surullista!

Lue lisää

"En ole eronnut, eroava enkä koskaan petetty"

No mitä ihmettä sä sitten luuhaat täällä uskottomuus -palstalla???

sanominunsanoneen kirjoitti:

Mutta edelleen riudut tällä paskasivustolla! Ei näytä hyvältä, eikä ennusta hyvää. Tämä on paskin paikka ihmiselämässä, vaikka voitkin löytää tästä hetkellisesti jotain elämää suurempaa. Vaan ei kultaa kaikki mikä kimmaltaa. Tämä palsta osoittaa sinulle, että pettäminen tuhoaa lopulta kaiken. Se tappaa uskon ihmisiin ja se tappaa halun seksiin. Sen se tekee lopulta, sillä ihminen on hakee elämässään onnea ja tahtoo hyvää, mutta petos pysyy ja hautoo mätää.

Lue lisää

Minä ainakin seurailen palstaa ihan harrastuksen vuoksi.

"Tämä palsta osoittaa sinulle, että pettäminen tuhoaa lopulta kaiken"

No ei näin ollenkaan. Se olet juuri Sinä itse, joka kannat elämästäsi vastuun ja sen tuhoat.

elä älä kitise kirjoitti:

Miten niin vaihtamalla ei vastapuoli parane? Riippuu valinnasta. Tottakai monikin ihminen voi olla sopivampi kumppani tyypille x kuin se oma kiusanhenki. Yritätkö perustella asiaasi jollain vanhalla sananlaskulla, jolla todellisuus arvo on 0.

Lue lisää

Kyllä! On todella helpottavaa päästä omasta kiusanhengestä eroon. Jos tälläkin palstalla enemmän uskallettaisiin erota, niin eipä olisi mistä kitistä.

sanominunsanoneen kirjoitti:

Yhtä hyvin voit perustella, miksi entinen ei olisi parempi. Kakkonen on aina pesään tunkeutuja ja sen tuhoaja. Kakkosten takia hajoaa perheet ja suhteet. Kakkonen saa siitä jotain huvia elämäänsä, mutta elämä on lyhyt, eikä sitä ole aikaa rakentaa perustoileen, sillä vanha ei katoa. Tyhmät naiset tuhoaa omansa ja tuhoavat toisten. Ei kerrassaan ihmisarvoista elämäntyötä millään tasolla.

Lue lisää

"Yhtä hyvin voit perustella, miksi entinen ei olisi parempi"

Miksi pitäisi? Eroon ei tarvita mitään perusteluita. Se riittää, että haluaa erota. Itse erosin, kun liitto otti 100% voimistani ja antoi -100%. Yleensä juuri tuosta samasta syystä erotaan, mutta ehkä vähän pienemmillä prosenteilla...

Miksi muuten lähdet oletuksesta, että kakkonen on nainen, uskoton mies? Jotenkin minua aina niin huvittaa, kun käännän näiden juttujen sukupuoliroolit päinvastoin, saa vähän huumoria. Eipä ole tällä palstallakaan näkynyt vihaisia, masentuneita, katkeria yms miehiä vuodattamassa sana tunnevirtaansa vaimonsa mieskakkosista.

Homma menee aina niin, että petetyt aviomiehet etsivät vikaa vaimostaan, petetyt vaimot valittaa ja syyttää kakkosnaista, jotka syyttävät vaimoa, uskottomat miehet syyttävät myös vaimoaan ja/tai kakkosnaista. Uskottomat vaimot syyttävät itseään. Ihme sekoilua ja syyttelyä, mutta sitä on välillä hauska seurata.

siinä se kirjoitti:

kirjoituksesi on täynnä asenteita, itselleen uskottelemista, katkeruutta ja kyynisyyttä. Heitäppä tilastot kehiin? (asiasta ei löydy tilastoja).

Tottakai jokainen suhde voi onnistua ja epäonnistua ja siltä väliltä. Sinä täälllä petettynä vaimona (ukko jättämässä) laulat omia laulujaan.

Lue lisää

"Tottakai jokainen suhde voi onnistua ja epäonnistua ja siltä väliltä. "

Kerrankin realistisesti sanottu :). Lisäisin vielä, että jokainen päättää itse onko liittonsa tai suhteensa onnistunut epäonnistunut. Melkein väittäisin, ettei täysin onnistunutta eikä myöskään epäonnistunutta liittoa ole. Kaikissa on hyvän lisäksi huonoa. Toiset myös sietävät puolisoltaan mitä tahansa, eivätkä siksi eroa. Toiset taas eroavat herkemmin.

2772 kirjoitti:

Hei, en ole petetty, mutta uskon/luulen (ja olen kuullut läheisen suusta) jokaisen petetyn kokevan aloittajan kuvaamia tunteita! Varsinkin silloin, kun uskottomuus tulee puskista.

Ketjun vastaajista näkyy suuri osa olevan ns. kakkosia ja heiltä ei tunnetusti heru empatiaa petetylle.
Se asia on helppo havaita, kun lukee ketjun läpi.

Lue lisää

Monen petetyn, kuten ap:nkin, on vaikea hyväksyä ex kumppanin uskottomuutta ja eroa. Monenmoista kertaa asia tulee yllätyksenä, tai ainakin juuri sillä hetkellä vahvasti siltä tuntuu. Hyvin usein eron jälkeen (joskus vuosiakin), kun on asioita miettinyt ja veivannut, tai juuri sen jälkeen kun on lakannut niiden vaivaamisen, huomaakin, ettei sen olisi pitänyt yllätyksenä tulla. Hyvin selkeät merkit ja signaalit oli , muttei niitä osannut/halunnut/kyennyt tunnistaa. Juuri tällaista kertomaani ajatusten virtaa kutsutaan myös elämänkokemuksesi :).

Se, ettei hyväksy tapahtunutta tosiasiaa, uskottomuutta/eroa, ei vaan edistä sen käsittelyä. Vaikka ap:kin miettisi lopun elämäänsä miksi vaimo otti ja lähti, hän ei pääse eteenpäin. Ainoa asia, johon ap:n olisi keskityttävä ja laitettava panoksia, on oma itsensä. Hänen pitää kysyä kysymyksiä itseltään, itsestään. Ei siis exältä exästä. Niin menee kaikki parhaiten myttyyn.

Ap on saanut ex-vaimoltaan monta vastausta eron syistä, mutta ei silti lakkaa kysymästä. Tämä liittyy ehdottomasti juuri tuohon, ettei ap hyväksy eroaan, ei siis mitään siihen johtaneista syistäkään. Eli ap hyvä: lakkaa miettimistä exää, keskity itseesi, vaikka hampaat irvessä, se kannattaa.

plpl kirjoitti:

Monen petetyn, kuten ap:nkin, on vaikea hyväksyä ex kumppanin uskottomuutta ja eroa. Monenmoista kertaa asia tulee yllätyksenä, tai ainakin juuri sillä hetkellä vahvasti siltä tuntuu. Hyvin usein eron jälkeen (joskus vuosiakin), kun on asioita miettinyt ja veivannut, tai juuri sen jälkeen kun on lakannut niiden vaivaamisen, huomaakin, ettei sen olisi pitänyt yllätyksenä tulla. Hyvin selkeät merkit ja signaalit oli , muttei niitä osannut/halunnut/kyennyt tunnistaa. Juuri tällaista kertomaani ajatusten virtaa kutsutaan myös elämänkokemuksesi :).

Se, ettei hyväksy tapahtunutta tosiasiaa, uskottomuutta/eroa, ei vaan edistä sen käsittelyä. Vaikka ap:kin miettisi lopun elämäänsä miksi vaimo otti ja lähti, hän ei pääse eteenpäin. Ainoa asia, johon ap:n olisi keskityttävä ja laitettava panoksia, on oma itsensä. Hänen pitää kysyä kysymyksiä itseltään, itsestään. Ei siis exältä exästä. Niin menee kaikki parhaiten myttyyn.

Ap on saanut ex-vaimoltaan monta vastausta eron syistä, mutta ei silti lakkaa kysymästä. Tämä liittyy ehdottomasti juuri tuohon, ettei ap hyväksy eroaan, ei siis mitään siihen johtaneista syistäkään. Eli ap hyvä: lakkaa miettimistä exää, keskity itseesi, vaikka hampaat irvessä, se kannattaa.

Lue lisää

Osaisipa aloittaja sisäistää kirjoituksesi, joka sisältää kaiken oleellisen selviämisestä. Hyvä kirjoitus.

plpl kirjoitti:

"Yhtä hyvin voit perustella, miksi entinen ei olisi parempi"

Miksi pitäisi? Eroon ei tarvita mitään perusteluita. Se riittää, että haluaa erota. Itse erosin, kun liitto otti 100% voimistani ja antoi -100%. Yleensä juuri tuosta samasta syystä erotaan, mutta ehkä vähän pienemmillä prosenteilla...

Miksi muuten lähdet oletuksesta, että kakkonen on nainen, uskoton mies? Jotenkin minua aina niin huvittaa, kun käännän näiden juttujen sukupuoliroolit päinvastoin, saa vähän huumoria. Eipä ole tällä palstallakaan näkynyt vihaisia, masentuneita, katkeria yms miehiä vuodattamassa sana tunnevirtaansa vaimonsa mieskakkosista.

Homma menee aina niin, että petetyt aviomiehet etsivät vikaa vaimostaan, petetyt vaimot valittaa ja syyttää kakkosnaista, jotka syyttävät vaimoa, uskottomat miehet syyttävät myös vaimoaan ja/tai kakkosnaista. Uskottomat vaimot syyttävät itseään. Ihme sekoilua ja syyttelyä, mutta sitä on välillä hauska seurata.

Lue lisää

*Homma menee aina niin, että petetyt aviomiehet etsivät vikaa vaimostaan, petetyt vaimot valittaa ja syyttää kakkosnaista*

Juuri noin, vaikka se syy on yleensä siinä omassa parisuhteessa ja sen toimimattomuudessa.

Syyllisten metsästys kirjoitti:

*Homma menee aina niin, että petetyt aviomiehet etsivät vikaa vaimostaan, petetyt vaimot valittaa ja syyttää kakkosnaista*

Juuri noin, vaikka se syy on yleensä siinä omassa parisuhteessa ja sen toimimattomuudessa.

Lue lisää

"Juuri noin, vaikka se syy on yleensä siinä omassa parisuhteessa ja sen toimimattomuudessa. " = Syy on omassa itsessä, jos en osaa luoda parisuhdetta, jossa olen tyytyväinen. Tämä yksinkertainen tosiasia on vaikea myönt'ää.

Oletko alien kirjoitti:

"En ole eronnut, eroava enkä koskaan petetty"

No mitä ihmettä sä sitten luuhaat täällä uskottomuus -palstalla???

Me "luuhaamme" puolustaaksemme väärin kohdeltuja vaimoja teiltä ilkeiltä kakkosilta!
Ulkopuolinen näkemys on tervetullutta, kun niin ala-arvoisesti nimittelette/kohtelette syyttömiä.
Palsta on ikävä kyllä muuttumassa roskalaatikoksi!

Neuvoisin petettyä naista, että älä missään nimessä kerro täällä tarinaasi. Älä ainakaan kerro, että miehesi kanssa teillä on uusi yritys. Jopa alkaa kakkosilta sataa lokaa niskaan! Vähätellään, irvaillaan ja vakuutetaan petetylle ettei salasuhde ole ohi. Se jatkuu, kun pöly laskeutuu...
Aliarvioidaan vaimoa, kun noin heikon nahjuksen on miehekseen ottanut, mutta toisaalla kehutaan kuinka ihana varattu kenelläkin kakkosella on ja miten monta vuotta salasuhde kestänyt.

Neuvoisin myös petettyä miestä, että myöskään kerro täällä kuinka vaimosi petti ja lähti yli 20v. avioliiton jälkeen osaamatta antaa asiaan kunnollista selitystä.
Ja taas hyökkäävät nähtävästi itse eronneet ja myös kakkostuneet kimppuusi, kuinka et vaimoasi osannut tyydyttää, seksi oli huonoa ja sinusta ei ollut muutenkaan yhtään mihinkään. Nyt unohtui se, että olihan miehestä hyväksi isäksi ja perheen kannattelijaksi, kun vaimo heräsi uuteen teini-ikään.

Kakkosille sanoisin, että jos se kakkosuus on teille elinehto ja lähes pakollista, niin opetelkaa edes käyttäytymään näillä palstoilla.
Ilkeydellä ja syyttämisellä ette mitään voita, päinvastoin! Annatte itseltänne kuvan joka ei päivänvaloa kestä!

Vastuu* kirjoitti:

"Juuri noin, vaikka se syy on yleensä siinä omassa parisuhteessa ja sen toimimattomuudessa. " = Syy on omassa itsessä, jos en osaa luoda parisuhdetta, jossa olen tyytyväinen. Tämä yksinkertainen tosiasia on vaikea myönt'ää.

Lue lisää

Kyllä se itsessä vika on, jos pari-kolmekymppisenä on uskonut rakkauteen ja mennyt naimisiin ihmisen kanssa joka ei olekaan parisuhteessa se oikea.

Yhteenvetonanähtynä kirjoitti:

Me "luuhaamme" puolustaaksemme väärin kohdeltuja vaimoja teiltä ilkeiltä kakkosilta!
Ulkopuolinen näkemys on tervetullutta, kun niin ala-arvoisesti nimittelette/kohtelette syyttömiä.
Palsta on ikävä kyllä muuttumassa roskalaatikoksi!

Neuvoisin petettyä naista, että älä missään nimessä kerro täällä tarinaasi. Älä ainakaan kerro, että miehesi kanssa teillä on uusi yritys. Jopa alkaa kakkosilta sataa lokaa niskaan! Vähätellään, irvaillaan ja vakuutetaan petetylle ettei salasuhde ole ohi. Se jatkuu, kun pöly laskeutuu...
Aliarvioidaan vaimoa, kun noin heikon nahjuksen on miehekseen ottanut, mutta toisaalla kehutaan kuinka ihana varattu kenelläkin kakkosella on ja miten monta vuotta salasuhde kestänyt.

Neuvoisin myös petettyä miestä, että myöskään kerro täällä kuinka vaimosi petti ja lähti yli 20v. avioliiton jälkeen osaamatta antaa asiaan kunnollista selitystä.
Ja taas hyökkäävät nähtävästi itse eronneet ja myös kakkostuneet kimppuusi, kuinka et vaimoasi osannut tyydyttää, seksi oli huonoa ja sinusta ei ollut muutenkaan yhtään mihinkään. Nyt unohtui se, että olihan miehestä hyväksi isäksi ja perheen kannattelijaksi, kun vaimo heräsi uuteen teini-ikään.

Kakkosille sanoisin, että jos se kakkosuus on teille elinehto ja lähes pakollista, niin opetelkaa edes käyttäytymään näillä palstoilla.
Ilkeydellä ja syyttämisellä ette mitään voita, päinvastoin! Annatte itseltänne kuvan joka ei päivänvaloa kestä!

Lue lisää

"teiltä ilkeiltä kakkosilta!"

Missä niitä on? Apua!!! Kakkosten puheenvuoroja en ole vielä täällä nähnytt, mutta katkeroituneiden ja ennakkoluuloisten fanaatikkojen kyllä.

plpl kirjoitti:

Minä ainakin seurailen palstaa ihan harrastuksen vuoksi.

"Tämä palsta osoittaa sinulle, että pettäminen tuhoaa lopulta kaiken"

No ei näin ollenkaan. Se olet juuri Sinä itse, joka kannat elämästäsi vastuun ja sen tuhoat.

Lue lisää

Vai harrastuksen. Ja otat kantaa asioihin joista et tiedä. Sen lisäksi kylvät itsestäänselvyyklsiä, vaikka palstalla puhutaan pettämisestä ja mädättää ihmistä. Mutta jo vain, kun ei petä eikä vello kakkosena, niin kantaa vastuun omasta elämästä ja suurena plussana: myös lähimmäisten.

sanominunsanoneen kirjoitti:

Vai harrastuksen. Ja otat kantaa asioihin joista et tiedä. Sen lisäksi kylvät itsestäänselvyyklsiä, vaikka palstalla puhutaan pettämisestä ja mädättää ihmistä. Mutta jo vain, kun ei petä eikä vello kakkosena, niin kantaa vastuun omasta elämästä ja suurena plussana: myös lähimmäisten.

Lue lisää

Totta kai tiedän uskottomuudesta, todella paljon, puolin ja toisin. Kuten muistakin harrastuksistani :).

"Itsestäänselvyyksiäni" et kyllä näytä ymmärtäneesi. Jokainen on oman elämänsä sankari. Vain oman elämänsä. Jokainen tietää itse parhaiten mitä tekee, tehden itse vapaasti valintoja. Palstan tarkoitus olisi keskustella uskottomuudesta, asiasta siis, eikä syyttää ja arvostella toisia ihmisiä.

plpl kirjoitti:

Totta kai tiedän uskottomuudesta, todella paljon, puolin ja toisin. Kuten muistakin harrastuksistani :).

"Itsestäänselvyyksiäni" et kyllä näytä ymmärtäneesi. Jokainen on oman elämänsä sankari. Vain oman elämänsä. Jokainen tietää itse parhaiten mitä tekee, tehden itse vapaasti valintoja. Palstan tarkoitus olisi keskustella uskottomuudesta, asiasta siis, eikä syyttää ja arvostella toisia ihmisiä.

Lue lisää

Uskottomuus "harrastuksena" kuulostaa hyvin erikoiselta! Mitähän kaikkea se pitääkään sisällään? Tuskin kuitenkaan sitä samaa surua ja tuskaa, kuten petetyillä shokkipaljastuksen jälkeen.

Sivullinen kommentoi kirjoitti:

Uskottomuus "harrastuksena" kuulostaa hyvin erikoiselta! Mitähän kaikkea se pitääkään sisällään? Tuskin kuitenkaan sitä samaa surua ja tuskaa, kuten petetyillä shokkipaljastuksen jälkeen.

Lue lisää

Elämästä voi oppia myötäelämällä ja oivaltamalla erilaisia syys seuraus suhteita. Uskottomuuskokemuksista voi oppia myös taitoja oman parisuhteensa hoitamiseen.

Oppiva kirjoitti:

Elämästä voi oppia myötäelämällä ja oivaltamalla erilaisia syys seuraus suhteita. Uskottomuuskokemuksista voi oppia myös taitoja oman parisuhteensa hoitamiseen.

"Elämästä voi oppia myötäelämällä ja oivaltamalla "

Niinpä. Oivaltaminen on yksi hienoimmista asioista ihmiselämässä. Näissä uskottomuusjutuissa se unohdetaan usein tyystin. Etsitään vertaistukea, jonka kanssa tuskin oivalluksia syntyy, koska monesti vain haukutaan pettänyt lyttyyn, kuorossa.

Mielestäni pitäisi etsiä pikemminkin "epävertaistukea". Eli jos kumppani pettää, niin on hyvä kuunnella uskottomia (mieluiten muita kuin kumppaniaan). Siis oikeasti kuunnella, kysellä. Ei arvostella, piikitellä, tuomita, syyttää jne. Epävertaistuki toisinpäin on hieman helpompaa, sillä jokainenhan on ollut uskollinen suurimman osa liittonsa tai suhteensa ajasta. Itseäni kiinnostaa erityisesti ns. selviytymistarinat, eli miten uskottoman puoliso on selvinnyt.

Turvallinen* kirjoitti:

"Tyytymättömyys on erittäin tarpeellinen tunne, hälytysmerkki siitä, ettei asiat ole kunnossa."

Naulan kantaan! Jos olet tyytymätön, käännä katse lapsuuteesi ja tarkastele rehellisesti omia kiintymyssuhdevalmiuksiasi. Kun huomaat, että et ole saanut niitä valmiuksia, mitä normaalin parisuhteeseen tarvitaan, hae apua terapiasta. Turvattoman kiintymyssuhteen voi muuttaa, mutta se vaatii paljon työtä turvattomalta.

Lue lisää

Voi luoja mitä hapatusta. Eikö kertaakaan ole tullut mieleesi, että TURVATTOMASTI kiintyneet ovat nimenomaan parisuhteeseensa tyytyväisiä, niitä, joilla suhteessa on ns. kaikki hyvin? Ja hehän eivät kirveelläkään myönnä, että HEIDÄN pitäisi laittaa tikkua ristiin suhteessa. Siksi juuri heidän tehtäväksi jääkin turvallisesti kiintyneen arvostelu ja morkkaaminen siitä, ettei tämä ole tyytyväinen.

On täysin normaalia, ettei kumppaniin olla tyytyväisiä, kun puoliso
- ei osallistu yhteisiin asioihin, ja/tai yhteisiä asioita on vähän tai ollenkaan
- ei hoida itseään ja tai
- lapsia
- kotia
- raha-asiat menevät aina pieleen
- kärsii selvästikin alkoholi tai mielenterveysongelmista > ei myönnä mitään > ei hakeudu hoitoon
-YM ym ym ym

"Turvallisesti kiintyneellä aikuisella on sekä positiivinen käsitys omasta arvosta että luottamus siihen, että muut ihmiset ovat yleensä tukea ja apua antavia."

Eli kun turvallisesti kiintynyt ei koskaan saa apua eikä tukea kumppaniltaan, se ilman muuta herättää surua pidemmän päälle. Etenkin jos toinen selittelee asiaa erilaisin järjellisin keinoin. Turvallisesti kiintyneen pitäisi kyllä hoitaa, huolehtia ja paapoa puolisoaan, saamatta mitään takaisin. On täysin normaalia olla tyytymätön. Tyytymättömiä on sekä turvallisesti turvattomasti kiintyneissä. Turvallisesti kiintynyt yleensä ottaa ja lähtee. Niin kannattaa tehdäkin, jos aikoo säilyttää positiivisen käsityksen omasta arvostaan. Toki myös turvattomasti kiintyneet eroavat, sillä erotuksella, että pelokkaasti turvattomasti kiintyneet eivät eroa. Ei, vaikka puoliso pahoinpitelisi heitä.

kira* kirjoitti:

Miten niin vaikeamman? Entä jos ottaisi siltä kannalta, että liitto on varmimmin tullut tiensä päähän? No, joka tapauksessa elämässä on otettava vastaan se mitä eteen tulee, ei siihen voi itse vaikuttaa mitä kumppani tekee. Kaikkein hulluinta olisi kärsiä loppuelämänsä asiasta, johon ei voi vaikuttaa. Pitäkäämme Tyyneysrukous mielessä:

"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan."

Eli yksinkertaistettuna äitini lyhyt sanonta "Kuule, kun sille asialle ei vain voi mitään". Pätee kaikissa ei-niin-miellyttävissä -tilanteissa, joihin ei itse ole voinut vaikuttaa.

Lue lisää

"Kuule, kun sille asialle ei vain voi mitään".

Näinpä. Nuoriso ja vähän vanhempikin nuoriso sanoo tuon saman vielä "Shit happens"

Kyvykkyys* kirjoitti:

Kyse on nimenomaan kyvystä, johon lapsuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. . Kaikki eivät valitettavasti osaa rakastaa ja ylläpitää pitkäaikaista parisuhdetta.

Vaihda tuo "osaa" sanaan "tahdo", niin asialla on realistinen pohja. Ihmissuhteet toimivat tosiaankin tunteen, järjen ja tahdon varassa.

Äläkä viitsi jankuttaa tuosta lapsuudesta, sillä siitä on kirjoitettu kirjakin "koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Kun vaikkapa aikuisena näkee vanhempansa ihmisinä; edes yrittää ymmärtää heidän vaikeita ratkaisujaan (tai sitä, ettei mitään ratkaisuja koskaan tehty), tunnistaa heidän taustoistaan, lapsuudenkodeista ongelmalliset asiat, vaikkapa tunnekylmyyden, alkoholismin, läheisten kuolemat/erot ym. - ja antaa armoa/anteeksi, niin sitä voisi kutsua kyvyksi.

Klmklm kirjoitti:

Kira*, etkö koskaan ole kuullut harkinta-ajasta? Se on nimenomaan tarkoitettu ajaksi, jolloin pari voi miettiä tahoillaan onko ratkaisu oikein. Tiedän useamman tapauksen joille aika erossa on ollut tarpeen ja puolen vuoden päästä palataan yhteen.

Se on hienoa, nostan heille hattua! Heiltä löytyy vielä vastuuntuntoa ottaa myös lapset huomioon sekä sen, että vaihtamalla ei vastapuoli parane.

Parisuhteen kolmansille se on kyllä isku vyön alle, mutta minkäs teet. He ovatkin ulkopuolisia olleet alusta lähtien.

Lue lisää

Itse en olisi hakenut eroa, jos hiemankin olisin epäillyt onko ratkaisu oikein. Eroja on myös joka lähtöön, sillä ainakin omat lapseni (jo teinit) suorastaan rukoilivat hakemaan eroa. He tiesivät myöskin sen, että minussa on parisuhde ainesta ja tarvitsen uuden miehen; muuten menee hyvä nainen hukkaan :D.

ansku* kirjoitti:

Voi luoja mitä hapatusta. Eikö kertaakaan ole tullut mieleesi, että TURVATTOMASTI kiintyneet ovat nimenomaan parisuhteeseensa tyytyväisiä, niitä, joilla suhteessa on ns. kaikki hyvin? Ja hehän eivät kirveelläkään myönnä, että HEIDÄN pitäisi laittaa tikkua ristiin suhteessa. Siksi juuri heidän tehtäväksi jääkin turvallisesti kiintyneen arvostelu ja morkkaaminen siitä, ettei tämä ole tyytyväinen.

On täysin normaalia, ettei kumppaniin olla tyytyväisiä, kun puoliso
- ei osallistu yhteisiin asioihin, ja/tai yhteisiä asioita on vähän tai ollenkaan
- ei hoida itseään ja tai
- lapsia
- kotia
- raha-asiat menevät aina pieleen
- kärsii selvästikin alkoholi tai mielenterveysongelmista > ei myönnä mitään > ei hakeudu hoitoon
-YM ym ym ym

"Turvallisesti kiintyneellä aikuisella on sekä positiivinen käsitys omasta arvosta että luottamus siihen, että muut ihmiset ovat yleensä tukea ja apua antavia."

Eli kun turvallisesti kiintynyt ei koskaan saa apua eikä tukea kumppaniltaan, se ilman muuta herättää surua pidemmän päälle. Etenkin jos toinen selittelee asiaa erilaisin järjellisin keinoin. Turvallisesti kiintyneen pitäisi kyllä hoitaa, huolehtia ja paapoa puolisoaan, saamatta mitään takaisin. On täysin normaalia olla tyytymätön. Tyytymättömiä on sekä turvallisesti turvattomasti kiintyneissä. Turvallisesti kiintynyt yleensä ottaa ja lähtee. Niin kannattaa tehdäkin, jos aikoo säilyttää positiivisen käsityksen omasta arvostaan. Toki myös turvattomasti kiintyneet eroavat, sillä erotuksella, että pelokkaasti turvattomasti kiintyneet eivät eroa. Ei, vaikka puoliso pahoinpitelisi heitä.

Lue lisää

Asiaa, veit sanat suustani! Kaikkiin kiintymyssuhteisiin, eli ihmissuhteisiin liittyy tyytymättömyyttä. Se ei vielä mitään kerro. Ratkaisevaa onkin se, mitkä ovat faktoja ja miten suhteen kumpainenkin puoliso suhtautuu toisen tyytymättömyyteen. Yleensähän käy juuri kuten kirjoitit. Suhteen tyytyväisempi osapuoli laiminlyö parisuhdetta monin eri tavoin ja ihmettelee miksi toinen ei ole tyytyväinen.

Huono ratkaisu kirjoitti:

Uskottomuus tekee erosta vaikeamman kuin on eroaminen ilman pettämistä. Ilman pettämistä on mahdollisuus saavuttaa asialliset välit eronsa jälkeen entiseen kumppaniin, esimerkiksi lasten vuoksi se voi olla tärkeää. Mutta jos erossa ikävään kumppaniin tälle selviää myös uskottomuus, ikävä kumppani on hyvin ikävä, koko loppuelämäsi ajan. Ratkaisu "petän jotta saan voimaa erota" voi siten tarkoittaa loppuelämän kärsimystä. Lisäksi "petän jotta saan voimaa erota" menee usein itsepetokseen, salasuhde jatkuu kuukausia tai vuosia, mutta pettäjä ei sen avullakaan 'uskalla' erota.

Lue lisää

"Uskottomuus tekee erosta vaikeamman kuin on eroaminen ilman pettämistä. "

Ero on juuri sellainen joksi sen itse tekee. Ei enempää, ei vähempää.

Kyvykkyys* kirjoitti:

Kyse on nimenomaan kyvystä, johon lapsuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. . Kaikki eivät valitettavasti osaa rakastaa ja ylläpitää pitkäaikaista parisuhdetta.

Kerropa miksi ihmeessä olisi rakastettava väkipakolla (vaikkei se mitenkään oikeasti ole mahdollista) puolisoa, joka hyväksikäyttää, ei hoida hommiaan, ei ota osaa, ei huolehdi asioista/ihmisistä, ei kanna vastuutaan jne jne? Rakkaudessa ei todellakaan ole kysymys kyvystä, vaan kahden ihmisen välisestä tunteesta, vuorovaikutuksesta, antamisesta/saamisesta, anteeksiantamisestakin ja paljon muusta. Mutta ennen kaikkea tahdosta.

ansku* kirjoitti:

Vaihda tuo "osaa" sanaan "tahdo", niin asialla on realistinen pohja. Ihmissuhteet toimivat tosiaankin tunteen, järjen ja tahdon varassa.

Äläkä viitsi jankuttaa tuosta lapsuudesta, sillä siitä on kirjoitettu kirjakin "koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Kun vaikkapa aikuisena näkee vanhempansa ihmisinä; edes yrittää ymmärtää heidän vaikeita ratkaisujaan (tai sitä, ettei mitään ratkaisuja koskaan tehty), tunnistaa heidän taustoistaan, lapsuudenkodeista ongelmalliset asiat, vaikkapa tunnekylmyyden, alkoholismin, läheisten kuolemat/erot ym. - ja antaa armoa/anteeksi, niin sitä voisi kutsua kyvyksi.

Lue lisää

Furmanin viihdepläjäyksen sijaan voit tutustua esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto perustokseen "Attachment". Lue se ja kiistä sen jälkeen väiitteeni lapsuuden perustavanlaatuisesta merkityksestä. Odotan innolla argumenttejasi. Ei kannata jankuttaa asiasta, josta et selkeästi tiedä mitään. Kyky rakkauteen kehittyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Piste.

everyday kirjoitti:

Kerropa miksi ihmeessä olisi rakastettava väkipakolla (vaikkei se mitenkään oikeasti ole mahdollista) puolisoa, joka hyväksikäyttää, ei hoida hommiaan, ei ota osaa, ei huolehdi asioista/ihmisistä, ei kanna vastuutaan jne jne? Rakkaudessa ei todellakaan ole kysymys kyvystä, vaan kahden ihmisen välisestä tunteesta, vuorovaikutuksesta, antamisesta/saamisesta, anteeksiantamisestakin ja paljon muusta. Mutta ennen kaikkea tahdosta.

Lue lisää

Rakkaudessa on nimenomaan kyse kyvystä. Toisilla se on, toisilla ei ja lapsuus vaikuttaa perustavanlaatuisesti tähän kykyyn. Asiaa on ihan turha kiistää, koska faktatietoa on saatavilla hyllymetreittääin. Tervemenoa Helsingin yliopiston kirjastoon!

ansku* kirjoitti:

Voi luoja mitä hapatusta. Eikö kertaakaan ole tullut mieleesi, että TURVATTOMASTI kiintyneet ovat nimenomaan parisuhteeseensa tyytyväisiä, niitä, joilla suhteessa on ns. kaikki hyvin? Ja hehän eivät kirveelläkään myönnä, että HEIDÄN pitäisi laittaa tikkua ristiin suhteessa. Siksi juuri heidän tehtäväksi jääkin turvallisesti kiintyneen arvostelu ja morkkaaminen siitä, ettei tämä ole tyytyväinen.

On täysin normaalia, ettei kumppaniin olla tyytyväisiä, kun puoliso
- ei osallistu yhteisiin asioihin, ja/tai yhteisiä asioita on vähän tai ollenkaan
- ei hoida itseään ja tai
- lapsia
- kotia
- raha-asiat menevät aina pieleen
- kärsii selvästikin alkoholi tai mielenterveysongelmista > ei myönnä mitään > ei hakeudu hoitoon
-YM ym ym ym

"Turvallisesti kiintyneellä aikuisella on sekä positiivinen käsitys omasta arvosta että luottamus siihen, että muut ihmiset ovat yleensä tukea ja apua antavia."

Eli kun turvallisesti kiintynyt ei koskaan saa apua eikä tukea kumppaniltaan, se ilman muuta herättää surua pidemmän päälle. Etenkin jos toinen selittelee asiaa erilaisin järjellisin keinoin. Turvallisesti kiintyneen pitäisi kyllä hoitaa, huolehtia ja paapoa puolisoaan, saamatta mitään takaisin. On täysin normaalia olla tyytymätön. Tyytymättömiä on sekä turvallisesti turvattomasti kiintyneissä. Turvallisesti kiintynyt yleensä ottaa ja lähtee. Niin kannattaa tehdäkin, jos aikoo säilyttää positiivisen käsityksen omasta arvostaan. Toki myös turvattomasti kiintyneet eroavat, sillä erotuksella, että pelokkaasti turvattomasti kiintyneet eivät eroa. Ei, vaikka puoliso pahoinpitelisi heitä.

Lue lisää

Tutkimukset eivät tue väitettäsi. Vaikka haluaisit kovasti, että asiat olisivat toisin ne eivät ole. On aivan selkeä tulos, että tyytyväisys liittyy nimenomaan turvalliseen kiintymyssuhteeseen ja tämä taas liittyy turvallisen sisäisiin malleihin, mikä on hyvin loogista.

Kyky* kirjoitti:

Furmanin viihdepläjäyksen sijaan voit tutustua esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto perustokseen "Attachment". Lue se ja kiistä sen jälkeen väiitteeni lapsuuden perustavanlaatuisesta merkityksestä. Odotan innolla argumenttejasi. Ei kannata jankuttaa asiasta, josta et selkeästi tiedä mitään. Kyky rakkauteen kehittyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Piste.

Lue lisää

Kyky rakkauteen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että joskus voi myös avioitua väärän ihmisen kanssa, jonka kanssa rei kehity samaan suuntaan vaan eri suuntiin. Valitettavasti jokus puoliso johon olet alunperin sitoutunut ja rakastunut, muuttuu täysin erilaiseksi.

Kykyyn rakastaa liittyy ehdottlomasti kyky rakastaa toista ja myös itseään. Sitoutumiseen ja terveseen rakkauteen liittyy vahvasti se, ettei anna kenenkään tuhota omaa elämänsä.

Erityisen hankalaa on olla tilanteessa, jossa puolisosta kehittyykin vuosien myötä jääräpäinen "vain minun näkemykseni on oikea"-ihminen. Tuollaisen ihmisen on vaikea vastaanottaa selkeää informaatiota esim. "en rakasta sinua enää".

Kyky kommunikoida parisuhteessa ja vastaanottaa selkeää viestiä kehittyy jo lapsuudessa. Avoimen kommunikaation perheissä lapset oppivat kohtaamaan myös pettymyksiä ja osaavat kohdata niitä myös aikuisuudessa.

Kyky* kirjoitti:

Rakkaudessa on nimenomaan kyse kyvystä. Toisilla se on, toisilla ei ja lapsuus vaikuttaa perustavanlaatuisesti tähän kykyyn. Asiaa on ihan turha kiistää, koska faktatietoa on saatavilla hyllymetreittääin. Tervemenoa Helsingin yliopiston kirjastoon!

Lue lisää

Siellä on myös kommunikaatiotutkimuksia. Samoin kannattaa lukea tutkimuksia seksuaalisuudesta ja parisuhdynamiikasta.

Totuus on kuin pallo. Jos haluaa tarkastella palloa vain yhdeltä suunnalta, kaikki muu jää näkemättä.

Päivänkakkara. kirjoitti:

Kyky rakkauteen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että joskus voi myös avioitua väärän ihmisen kanssa, jonka kanssa rei kehity samaan suuntaan vaan eri suuntiin. Valitettavasti jokus puoliso johon olet alunperin sitoutunut ja rakastunut, muuttuu täysin erilaiseksi.

Kykyyn rakastaa liittyy ehdottlomasti kyky rakastaa toista ja myös itseään. Sitoutumiseen ja terveseen rakkauteen liittyy vahvasti se, ettei anna kenenkään tuhota omaa elämänsä.

Erityisen hankalaa on olla tilanteessa, jossa puolisosta kehittyykin vuosien myötä jääräpäinen "vain minun näkemykseni on oikea"-ihminen. Tuollaisen ihmisen on vaikea vastaanottaa selkeää informaatiota esim. "en rakasta sinua enää".

Kyky kommunikoida parisuhteessa ja vastaanottaa selkeää viestiä kehittyy jo lapsuudessa. Avoimen kommunikaation perheissä lapset oppivat kohtaamaan myös pettymyksiä ja osaavat kohdata niitä myös aikuisuudessa.

Lue lisää

"Kyky kommunikoida parisuhteessa ja vastaanottaa selkeää viestiä kehittyy jo lapsuudessa."

Toki vähän noinkin. Parisuhteessa, kuten ihmissuhteissa yleensäkin, kommunikointiin, eli sanomien lähettämiseen ja vastaanottamiseen, nivoutuu kuitenkin hyvin paljon erilaisia asioita. Kuten tunteet, luottamus, persoonallisuus, molemmin puolin. Lapsuudenkodissa opitut viestinnän keinot eivät välttämättä toimi kuin siellä. Vaikka perheessä olisi avoin kommunikaatio, niin loppupeleissä yksin sillä ei pärjää ihmissuhteissa. Tärkeintä parisuhteessa on molempien kyky ratkaista ongelmia.

Päivänkakkara. kirjoitti:

Siellä on myös kommunikaatiotutkimuksia. Samoin kannattaa lukea tutkimuksia seksuaalisuudesta ja parisuhdynamiikasta.

Totuus on kuin pallo. Jos haluaa tarkastella palloa vain yhdeltä suunnalta, kaikki muu jää näkemättä.

Lue lisää

Parisuhdedynamiikka, kommunikaatio ja seksuaalisuus kuluvat kaikki saman sateenvarjon eli kiintymyssuhteen alle. Kiintymyssuhde on parisuhdeterapioiden keskiössä juuri sen takia, että se vaikuttaa ihmiseen perustavanlaatuisella tavalla. Totuutta ei kannata yrittää kieltää eikä peitää silmiään. Odotan edelleen argementteja ja tutkimustuloksia, joissa osoitetaan selkeästi, että lapsuuden kiintymyssuhde ei vaikuta parisuhteeseen.

Päivänkakkara. kirjoitti:

Kyky rakkauteen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että joskus voi myös avioitua väärän ihmisen kanssa, jonka kanssa rei kehity samaan suuntaan vaan eri suuntiin. Valitettavasti jokus puoliso johon olet alunperin sitoutunut ja rakastunut, muuttuu täysin erilaiseksi.

Kykyyn rakastaa liittyy ehdottlomasti kyky rakastaa toista ja myös itseään. Sitoutumiseen ja terveseen rakkauteen liittyy vahvasti se, ettei anna kenenkään tuhota omaa elämänsä.

Erityisen hankalaa on olla tilanteessa, jossa puolisosta kehittyykin vuosien myötä jääräpäinen "vain minun näkemykseni on oikea"-ihminen. Tuollaisen ihmisen on vaikea vastaanottaa selkeää informaatiota esim. "en rakasta sinua enää".

Kyky kommunikoida parisuhteessa ja vastaanottaa selkeää viestiä kehittyy jo lapsuudessa. Avoimen kommunikaation perheissä lapset oppivat kohtaamaan myös pettymyksiä ja osaavat kohdata niitä myös aikuisuudessa.

Lue lisää

"Kyky kommunikoida parisuhteessa ja vastaanottaa selkeää viestiä kehittyy jo lapsuudessa. "

Kyky avoimeen kommunikaatioon ei tarkoita totuuden kieltämistä. Kyky rakastaa kehittyy lapsuudessa ja samoin tapa toimia konfliktitilanteissa. Jos haluat kiistää tämän, esitä asiallisia argementteja. Avoimeen kommunikaatioon kuuluu myös myöntää, että ei tiedä ja tunne asiaa. Tunnetko siis sinä kiintymyssuhdetutkimusta perusteellisesti. Osaatko analysoida tutkimustuloksia ja niiden rajoituksia?

Avoimuus* kirjoitti:

"Kyky kommunikoida parisuhteessa ja vastaanottaa selkeää viestiä kehittyy jo lapsuudessa. "

Kyky avoimeen kommunikaatioon ei tarkoita totuuden kieltämistä. Kyky rakastaa kehittyy lapsuudessa ja samoin tapa toimia konfliktitilanteissa. Jos haluat kiistää tämän, esitä asiallisia argementteja. Avoimeen kommunikaatioon kuuluu myös myöntää, että ei tiedä ja tunne asiaa. Tunnetko siis sinä kiintymyssuhdetutkimusta perusteellisesti. Osaatko analysoida tutkimustuloksia ja niiden rajoituksia?

Lue lisää

Tsiisus "Avoimuus*
" Osaatko analysoida tutkimustuloksia ja niiden rajoituksia? "

Ei kiinnosta tutkimukset.Tutkimustulokset kertovat vain keskiarvon, jossa ei ole mitään analysoitavaa henkilökohtaisella tasolla. Sen sijaan minua kiinnostavat ihmiset. Miten lapsuuden hyvin rikkinäisistä, karuista olosuhteista jotkut ammentaa potkua ja voimaa elämäänsä. Toiset eivät pärjää, vaikka heillä on ollut mitä kannustavin perhe. Miksi saman perheen lapsilla on toisilla kamalasti ongelmia, toiset ovat ns. menestyjiä.

Oli miten oli. Kaikki on opeteltavissa, jos vain haluaa. Tahdosta kiinni. Usein juuri kriiseistään oppii eniten, joten niitä ei kannata vältellä. Minua häiritsee, että puhut kyvystä rakastaa samassa kappaleessa kuin tutkimustulosten analysoinnista. Ainakin itselleni tulee väkisin mieleen, että kuten monen muunkin ihmisen käsitys rakkaudesta vaihtelee suuresti, niin myös minun ja sinun. Itseasiassa täytyy tuntea toinen ihminen melko perusteellisesti, että tietää mitä juuri hän rakkaudella tarkoittaa. Tämän vuoksi on myös mahdotonta analysoida toisten kykyä rakastaa. Havaintoja voi tehdä. Kokemukseni mukaan ihmiset, jotka jopa sanovat, etteivät rakasta ketään, rakastavat monia paljon enemmän kuin toiset, jotka väittävät rakastavansa puolisoaan ja pysyvän liitossaan, puolison väkivaltaisuudesta huolimatta.

venlaG kirjoitti:

Tsiisus "Avoimuus*
" Osaatko analysoida tutkimustuloksia ja niiden rajoituksia? "

Ei kiinnosta tutkimukset.Tutkimustulokset kertovat vain keskiarvon, jossa ei ole mitään analysoitavaa henkilökohtaisella tasolla. Sen sijaan minua kiinnostavat ihmiset. Miten lapsuuden hyvin rikkinäisistä, karuista olosuhteista jotkut ammentaa potkua ja voimaa elämäänsä. Toiset eivät pärjää, vaikka heillä on ollut mitä kannustavin perhe. Miksi saman perheen lapsilla on toisilla kamalasti ongelmia, toiset ovat ns. menestyjiä.

Oli miten oli. Kaikki on opeteltavissa, jos vain haluaa. Tahdosta kiinni. Usein juuri kriiseistään oppii eniten, joten niitä ei kannata vältellä. Minua häiritsee, että puhut kyvystä rakastaa samassa kappaleessa kuin tutkimustulosten analysoinnista. Ainakin itselleni tulee väkisin mieleen, että kuten monen muunkin ihmisen käsitys rakkaudesta vaihtelee suuresti, niin myös minun ja sinun. Itseasiassa täytyy tuntea toinen ihminen melko perusteellisesti, että tietää mitä juuri hän rakkaudella tarkoittaa. Tämän vuoksi on myös mahdotonta analysoida toisten kykyä rakastaa. Havaintoja voi tehdä. Kokemukseni mukaan ihmiset, jotka jopa sanovat, etteivät rakasta ketään, rakastavat monia paljon enemmän kuin toiset, jotka väittävät rakastavansa puolisoaan ja pysyvän liitossaan, puolison väkivaltaisuudesta huolimatta.

Lue lisää

"Ei kiinnosta tutkimukset."

Eli et edes tiedä, mitä kommentoit. Kannattaisiko tuoda esille, että sinulla ei ole asiantuntemusta kiintymyssuhteita koskien. Sinun kannttaisi myös miettiä, miksi lapsuuden kiintymyssuhteiden vaikutus on sinulle niin arka asia.

"Ainakin itselleni tulee väkisin mieleen, että kuten monen muunkin ihmisen käsitys rakkaudesta vaihtelee suuresti,"

Tässä yhdyn sinuun. Lapsuuden kiintymyssuhde vaikuttaa niin perustavanlatuisesti kykyyn rakastaa, että useissa tapauksissa asia, jota ihmiset kutsuvat "rakkaudeksi" onkin jotain ihan muuta. On aika helppo arvioida kykyä ja potentiaalia rakastaa, kun tuntee ihmisen taustan. Ja ainakin siinä tapauksessa, että ihminen itse kertoo rakkautensa "loppuneen" asiasta ei ole mitään epäselvyyttä.

Rakkaus* kirjoitti:

"Ei kiinnosta tutkimukset."

Eli et edes tiedä, mitä kommentoit. Kannattaisiko tuoda esille, että sinulla ei ole asiantuntemusta kiintymyssuhteita koskien. Sinun kannttaisi myös miettiä, miksi lapsuuden kiintymyssuhteiden vaikutus on sinulle niin arka asia.

"Ainakin itselleni tulee väkisin mieleen, että kuten monen muunkin ihmisen käsitys rakkaudesta vaihtelee suuresti,"

Tässä yhdyn sinuun. Lapsuuden kiintymyssuhde vaikuttaa niin perustavanlatuisesti kykyyn rakastaa, että useissa tapauksissa asia, jota ihmiset kutsuvat "rakkaudeksi" onkin jotain ihan muuta. On aika helppo arvioida kykyä ja potentiaalia rakastaa, kun tuntee ihmisen taustan. Ja ainakin siinä tapauksessa, että ihminen itse kertoo rakkautensa "loppuneen" asiasta ei ole mitään epäselvyyttä.

Lue lisää

Sinä olet juuttuja ja jankuttaja.
venlaG kommentoi elämänkokemusta ja havaintoja elämästä. Siis ihan oikeasta elämästä.

Tutkimuksia valikoivasti selailevana sinunkin kannattaisi
a) myös kokea elämää
b) perehtyä tutkimusmetelmiin ja tapoihin ja liskäsi:
c) oivaltaa että viittaamasi tutkimusaiheet eivät tuota absoluuttista totuutta vaan ainoastaan laatijansa tulkinnan haluamastaan näkökulmasta ja inhimillisesti tekemiensä tulkintojen pohjalta.

Jos avautuisit elämään ja tarkastelisit asioita useita eri näkökulmista olematta fanaattinen, elämäsi ja näkemyksesi voisi olla henkisesti paljon rikkaampaa ja värikkäämpää. Vaikka näyttääpä henki pihisenvä musta-valkoisena rääkyjänäkin.

No, kaikenlaisille näkemyksille on tietysti tilaa ja kun lukee sinun saarnaamistasi, olen entistä kiitollisempi niistä ihmisitä joita ympärilläni on. Tunnen myötähäpeää ja osin sääliäkin tapaan, mihin olen fanatisoitunut.

Määrittely kirjoitti:

Sinä olet juuttuja ja jankuttaja.
venlaG kommentoi elämänkokemusta ja havaintoja elämästä. Siis ihan oikeasta elämästä.

Tutkimuksia valikoivasti selailevana sinunkin kannattaisi
a) myös kokea elämää
b) perehtyä tutkimusmetelmiin ja tapoihin ja liskäsi:
c) oivaltaa että viittaamasi tutkimusaiheet eivät tuota absoluuttista totuutta vaan ainoastaan laatijansa tulkinnan haluamastaan näkökulmasta ja inhimillisesti tekemiensä tulkintojen pohjalta.

Jos avautuisit elämään ja tarkastelisit asioita useita eri näkökulmista olematta fanaattinen, elämäsi ja näkemyksesi voisi olla henkisesti paljon rikkaampaa ja värikkäämpää. Vaikka näyttääpä henki pihisenvä musta-valkoisena rääkyjänäkin.

No, kaikenlaisille näkemyksille on tietysti tilaa ja kun lukee sinun saarnaamistasi, olen entistä kiitollisempi niistä ihmisitä joita ympärilläni on. Tunnen myötähäpeää ja osin sääliäkin tapaan, mihin olen fanatisoitunut.

Lue lisää

"Tunnen myötähäpeää ja osin sääliäkin tapaan, mihin olen fanatisoitunut."

Ymmärrän hyvin, että tunnet sääliä ja myötähäpeää itseäsi kohtaan. On ymmärrettävää tuntea turhautumista ja suuttumusta, kun huomaa, että omat rahkeet eivät riitä asialliseen keskusteluun eikä omille argumenteille löydy perusteluja.

Psykologian alan tietämys nousee juuri sieltä oikeasta elämästä ja oikeista ihmisistä. Kiinnostaisi myös kuulla perusteet näkemyksellesi "tutkimusten valkoivasta selaamisesta". Esitä toisenlaisia tuloksia ja analysoi menetelmiä. Odotan kiinnostuneena niitä tutkimustuloksia, joita sinulla on esittää.

Totta. Plussat sinulle.

Pitkä avioliitto, jossa pettää, valehtelee ja lopulta eroaa käryn jälkeen, selityksellä: "Rakkaus on loppunut".

Ei anna muita selityksiä, sillä "tän selityksen pitää riittää sulle". Ja kakkonen peesaa vieressä: "Ellei tämä sinulle riitä, ei riitä mikään".
---
Kylmää on kyyti petetylle loppuun asti, hän ei ole näille tyypeille edes ihminen. En haluaisi olla näin eroavan ihmisen uusi kumppani. Tämä on yhtä alhainen temppu kuin erota tekstiviestillä tai post-it lapulla, kuten Sinkkunaisten Carrien tarinassa kävi .Ei kukaan, ei kukaan ymmärrä näin kylmää eroajaa, ei edes Sinkkunaisten poliisihahmo. Annan miinuksen!

"tässä ero sulle" kirjoitti:

Pitkä avioliitto, jossa pettää, valehtelee ja lopulta eroaa käryn jälkeen, selityksellä: "Rakkaus on loppunut".

Ei anna muita selityksiä, sillä "tän selityksen pitää riittää sulle". Ja kakkonen peesaa vieressä: "Ellei tämä sinulle riitä, ei riitä mikään".
---
Kylmää on kyyti petetylle loppuun asti, hän ei ole näille tyypeille edes ihminen. En haluaisi olla näin eroavan ihmisen uusi kumppani. Tämä on yhtä alhainen temppu kuin erota tekstiviestillä tai post-it lapulla, kuten Sinkkunaisten Carrien tarinassa kävi .Ei kukaan, ei kukaan ymmärrä näin kylmää eroajaa, ei edes Sinkkunaisten poliisihahmo. Annan miinuksen!

Lue lisää

Kun rakkaus on loppunut, niin se on loppunut. Ei se siitä inttämällä muutu.

Miten toivoisit enemmän sen selitettävän? Mitä se muuttaisi?

Sinä et halua olla eroavan henkilön uusi kumppani - eihän sinun tarvitsekaan.
Joku toinen todennäköisesti omaa erilaista elämänkkokemusta ja ymmärtää lähtökohdat tällaisiin (ikäviin) eroihin laajemmasta perspetiivistä ja avarammin. Silloin hän näkee ihnmisen laajempana kokoniasuutena kuin eropsosessin yhtenä yksityiskohtana. Se mahdollistaa uuden kumppanuuden.

++++ kirjoitti:

Kun rakkaus on loppunut, niin se on loppunut. Ei se siitä inttämällä muutu.

Miten toivoisit enemmän sen selitettävän? Mitä se muuttaisi?

Sinä et halua olla eroavan henkilön uusi kumppani - eihän sinun tarvitsekaan.
Joku toinen todennäköisesti omaa erilaista elämänkkokemusta ja ymmärtää lähtökohdat tällaisiin (ikäviin) eroihin laajemmasta perspetiivistä ja avarammin. Silloin hän näkee ihnmisen laajempana kokoniasuutena kuin eropsosessin yhtenä yksityiskohtana. Se mahdollistaa uuden kumppanuuden.

Lue lisää

Jos on ollut uskoton, pitäisi olla rehellisyyttä tunnustaa se. Sen exä on ansainnut, menneen yhteiselämän ja liiton vuoksi. Petetyn on helpompi jatkaa elämäänsä, kun hän tietää miksi ero tapahtui, myös vaikka se tapahtui uuden rakkauden vuoksi. Jos olisin ykkästynyt kakkonen, vaatisin samaa, sillä en haluaisi elää loppuelämääni menneisyyttäni salaten kumppanini läheisiltä, jope heille valehdellen.

Tässä toiveessa ei ole "laajempaa kokonaisuutta", tämä on yksinkertaisen ihmisen yksinkertaista rehellisyyttä. Se että eron syy olisi vain "yksi yksityiskohta" on huono ilmaisu, se voi hyvin tärkeä, ehkä tärkein tieto petetylle.

Toivon tunnustusta kirjoitti:

Jos on ollut uskoton, pitäisi olla rehellisyyttä tunnustaa se. Sen exä on ansainnut, menneen yhteiselämän ja liiton vuoksi. Petetyn on helpompi jatkaa elämäänsä, kun hän tietää miksi ero tapahtui, myös vaikka se tapahtui uuden rakkauden vuoksi. Jos olisin ykkästynyt kakkonen, vaatisin samaa, sillä en haluaisi elää loppuelämääni menneisyyttäni salaten kumppanini läheisiltä, jope heille valehdellen.

Tässä toiveessa ei ole "laajempaa kokonaisuutta", tämä on yksinkertaisen ihmisen yksinkertaista rehellisyyttä. Se että eron syy olisi vain "yksi yksityiskohta" on huono ilmaisu, se voi hyvin tärkeä, ehkä tärkein tieto petetylle.

Lue lisää

Kirjoitin aiemmin, että ikävä kumppani voi olla hyvin ikävä loppuelämän ajan, jos erossa selviää uskottomuus. Mutta jos pettäjä itse sen tunnustaa, asialliset välit ovat mahdolliset vielä, mutta eivät ole, kun asia tulee petetyn tietoon muuta kautta kuitenkin, joskus.

Toivon tunnustusta kirjoitti:

Jos on ollut uskoton, pitäisi olla rehellisyyttä tunnustaa se. Sen exä on ansainnut, menneen yhteiselämän ja liiton vuoksi. Petetyn on helpompi jatkaa elämäänsä, kun hän tietää miksi ero tapahtui, myös vaikka se tapahtui uuden rakkauden vuoksi. Jos olisin ykkästynyt kakkonen, vaatisin samaa, sillä en haluaisi elää loppuelämääni menneisyyttäni salaten kumppanini läheisiltä, jope heille valehdellen.

Tässä toiveessa ei ole "laajempaa kokonaisuutta", tämä on yksinkertaisen ihmisen yksinkertaista rehellisyyttä. Se että eron syy olisi vain "yksi yksityiskohta" on huono ilmaisu, se voi hyvin tärkeä, ehkä tärkein tieto petetylle.

Lue lisää

Mun mies sanoi mulle eron syyksi, ettei ole rakastanut mua kymmeneen viimeiseen vuoteen. Se oli mulle erittäin hyvä syy erota. En kaivannut muita syitä. Ei ketään voi väkisin vierellään pitää.

Hyvin pian hänellä oli uusi nainen, varmasti oli jo meidän liiton aikana. Mutta mitä tuota kaivelemaan. Hän on parempi puoliso miehelle kuin mä olin koskaan. Ei sitä nuorena yhteen mennessä oikeasti tiedä, kestääkö liitto hautaan asti. Mä uskon, että keski-iässä solmitut liitot kestää pidempään koska ihminen on jo oppinut, miten elää, että liitto voi hyvin.

ei rakastanut ei kirjoitti:

Mun mies sanoi mulle eron syyksi, ettei ole rakastanut mua kymmeneen viimeiseen vuoteen. Se oli mulle erittäin hyvä syy erota. En kaivannut muita syitä. Ei ketään voi väkisin vierellään pitää.

Hyvin pian hänellä oli uusi nainen, varmasti oli jo meidän liiton aikana. Mutta mitä tuota kaivelemaan. Hän on parempi puoliso miehelle kuin mä olin koskaan. Ei sitä nuorena yhteen mennessä oikeasti tiedä, kestääkö liitto hautaan asti. Mä uskon, että keski-iässä solmitut liitot kestää pidempään koska ihminen on jo oppinut, miten elää, että liitto voi hyvin.

Lue lisää

Arvostan armollista tapaasi käsitellä asioita. Kirjoituksestasi kuultaa elämänviivaus ja tasapaino.

Toivon tunnustusta kirjoitti:

Jos on ollut uskoton, pitäisi olla rehellisyyttä tunnustaa se. Sen exä on ansainnut, menneen yhteiselämän ja liiton vuoksi. Petetyn on helpompi jatkaa elämäänsä, kun hän tietää miksi ero tapahtui, myös vaikka se tapahtui uuden rakkauden vuoksi. Jos olisin ykkästynyt kakkonen, vaatisin samaa, sillä en haluaisi elää loppuelämääni menneisyyttäni salaten kumppanini läheisiltä, jope heille valehdellen.

Tässä toiveessa ei ole "laajempaa kokonaisuutta", tämä on yksinkertaisen ihmisen yksinkertaista rehellisyyttä. Se että eron syy olisi vain "yksi yksityiskohta" on huono ilmaisu, se voi hyvin tärkeä, ehkä tärkein tieto petetylle.

Lue lisää

Tietenkään ei ole uudelle suhteelle meriittiä, jos suku kummallakin puolella tietää sen tosiasian, että uusi suhde on alkanut jo edellisen avioliiton voimassa ollessa, eikä petetyllä ole ollut mitään hajua siitä miten rankasti häntä on petetty takanapäin. Tässä tapauksessa jos kakkonen ykköistyy tulee hän sukuun poltinmerkki otsassa " aviorikoksen tekijä " . On raukkamaista roikkua liitossa ja näytellä, että kaikki on hyvin ja sitten kun uusi lohduttaja on kuvioissa heitetään vanha puoliso pää edellä kivikkoon todeten, että " rakkaus sammui ". Kyllä se rakkaus sammuu jos sen annetaan sammua. Liitossa on aina kaksi ihmistä ja näyttää siltä, ettei pettäjäkään ole välttämättä halunnnut panostaa suhteeseen vaa on menty sieltä missä aita on matalin, ongelmat voin aina yrittää selvitää puhumalla, mutta tässä suhteessa sitä ei nähtävästi ole tehty. Pettäminen on aina tietoinen ratkaisu, siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin pettäjää. Piste.

Respect. kirjoitti:

Arvostan armollista tapaasi käsitellä asioita. Kirjoituksestasi kuultaa elämänviivaus ja tasapaino.

Samoin, harvinaista herkkua näillä saiteilla. Miten tänne eksynytkin ;)

Fortunax kirjoitti:

Tietenkään ei ole uudelle suhteelle meriittiä, jos suku kummallakin puolella tietää sen tosiasian, että uusi suhde on alkanut jo edellisen avioliiton voimassa ollessa, eikä petetyllä ole ollut mitään hajua siitä miten rankasti häntä on petetty takanapäin. Tässä tapauksessa jos kakkonen ykköistyy tulee hän sukuun poltinmerkki otsassa " aviorikoksen tekijä " . On raukkamaista roikkua liitossa ja näytellä, että kaikki on hyvin ja sitten kun uusi lohduttaja on kuvioissa heitetään vanha puoliso pää edellä kivikkoon todeten, että " rakkaus sammui ". Kyllä se rakkaus sammuu jos sen annetaan sammua. Liitossa on aina kaksi ihmistä ja näyttää siltä, ettei pettäjäkään ole välttämättä halunnnut panostaa suhteeseen vaa on menty sieltä missä aita on matalin, ongelmat voin aina yrittää selvitää puhumalla, mutta tässä suhteessa sitä ei nähtävästi ole tehty. Pettäminen on aina tietoinen ratkaisu, siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin pettäjää. Piste.

Lue lisää

Monesti käy myös niin että sukulaiset, ystävät ja tuttavat ovat nähneet jo alunperin että tietty avioliitto ei ole tasapainoinen eikä ero heitä yllätä. Sen sijaan että paheksuisivat, ovat monesti onnelisia läheisensä uudesta mahdollisuudesta rakastavaan suhteeseen.

Ei mustavalkoista kirjoitti:

Monesti käy myös niin että sukulaiset, ystävät ja tuttavat ovat nähneet jo alunperin että tietty avioliitto ei ole tasapainoinen eikä ero heitä yllätä. Sen sijaan että paheksuisivat, ovat monesti onnelisia läheisensä uudesta mahdollisuudesta rakastavaan suhteeseen.

Lue lisää

....lisäys, sukulaiset eivät silti halua loukata ketään, eivät halua eivätkä koe velvollisuudekseen kertoa omia tunteitaan verisulaisensa exälle

Ei mustavalkoista kirjoitti:

Monesti käy myös niin että sukulaiset, ystävät ja tuttavat ovat nähneet jo alunperin että tietty avioliitto ei ole tasapainoinen eikä ero heitä yllätä. Sen sijaan että paheksuisivat, ovat monesti onnelisia läheisensä uudesta mahdollisuudesta rakastavaan suhteeseen.

Lue lisää

Just joo. Ja sinä itse olet se kaikkein paras vaihtoehto. Hohohhoijaa.. että jotkut osaa sepitellä valheita itselleen paremmin kuin se pettäjämies.

viisas hlö kirjoitti:

Samoin, harvinaista herkkua näillä saiteilla. Miten tänne eksynytkin ;)

Harvinaista kun kakkonen saa herkutella?

++++ kirjoitti:

Totta. Plussat sinulle.

Mitähän järkeä plussailla lausetta. Ihmisissä joiden rakkaus "loppuu" ei mielestäni ole mitään hurrattavaa. Jos välittäisit katsoa omaa nenääsi pitemmälle, niin ymmärtäisit.

tyhmä ajatusmalli kirjoitti:

Mitähän järkeä plussailla lausetta. Ihmisissä joiden rakkaus "loppuu" ei mielestäni ole mitään hurrattavaa. Jos välittäisit katsoa omaa nenääsi pitemmälle, niin ymmärtäisit.

Lue lisää

Plussaa maailman selkeimmälle rautalangan väännölle tilanteessa, jossa toinen on ilmaissut rakkauden loppuneen:

". Ellei tämä sinulle riitä, ei riitä mikään. Turhaa kyselet. "

tyhmä ajatusmalli kirjoitti:

Mitähän järkeä plussailla lausetta. Ihmisissä joiden rakkaus "loppuu" ei mielestäni ole mitään hurrattavaa. Jos välittäisit katsoa omaa nenääsi pitemmälle, niin ymmärtäisit.

Lue lisää

Rakkauden on välttämätöntä loppua, jos siihen on tarve. Yleensä se on silloin, kun kumppanikaan ei rakasta.

Toivon tunnustusta kirjoitti:

Jos on ollut uskoton, pitäisi olla rehellisyyttä tunnustaa se. Sen exä on ansainnut, menneen yhteiselämän ja liiton vuoksi. Petetyn on helpompi jatkaa elämäänsä, kun hän tietää miksi ero tapahtui, myös vaikka se tapahtui uuden rakkauden vuoksi. Jos olisin ykkästynyt kakkonen, vaatisin samaa, sillä en haluaisi elää loppuelämääni menneisyyttäni salaten kumppanini läheisiltä, jope heille valehdellen.

Tässä toiveessa ei ole "laajempaa kokonaisuutta", tämä on yksinkertaisen ihmisen yksinkertaista rehellisyyttä. Se että eron syy olisi vain "yksi yksityiskohta" on huono ilmaisu, se voi hyvin tärkeä, ehkä tärkein tieto petetylle.

Lue lisää

"pitäisi olla rehellisyyttä tunnustaa se. Sen exä on ansainnut"

Kuka on ansainnut, kuka ei. Ihmiset ja siten exätkin ovat erilaisia. Joskus on suorastaan hengenvaarallista tunnustaa.

kira* kirjoitti:

Rakkauden on välttämätöntä loppua, jos siihen on tarve. Yleensä se on silloin, kun kumppanikaan ei rakasta.

*ittu sä oot viisas! Mistä teitä sikiää!

kira* kirjoitti:

Rakkauden on välttämätöntä loppua, jos siihen on tarve. Yleensä se on silloin, kun kumppanikaan ei rakasta.

Noin se on kira*. Hienosti kiteytetty,

"tässä ero sulle" kirjoitti:

Pitkä avioliitto, jossa pettää, valehtelee ja lopulta eroaa käryn jälkeen, selityksellä: "Rakkaus on loppunut".

Ei anna muita selityksiä, sillä "tän selityksen pitää riittää sulle". Ja kakkonen peesaa vieressä: "Ellei tämä sinulle riitä, ei riitä mikään".
---
Kylmää on kyyti petetylle loppuun asti, hän ei ole näille tyypeille edes ihminen. En haluaisi olla näin eroavan ihmisen uusi kumppani. Tämä on yhtä alhainen temppu kuin erota tekstiviestillä tai post-it lapulla, kuten Sinkkunaisten Carrien tarinassa kävi .Ei kukaan, ei kukaan ymmärrä näin kylmää eroajaa, ei edes Sinkkunaisten poliisihahmo. Annan miinuksen!

Lue lisää

Samaa mieltä! Mut jätettiin tekstiviestillä pitkän liiton päätteeksi. Muuta eron syytä/keskustelua ei ole kanssani käyty. Puoliso muutti pois samantien. Lähdin sitten apua hakemaan itselleni ja hel-ve-tin koville ottaa uuden elämän rakentelu. Repikää kakkoset ja kolmoset ja kaikki vaan siitä. Mun pitää pysyä kyllä tällasilta sivuilta pois, kipeää touhua tänne anonyyminä huutelu.

paitsi että ammattilaiset eivät koskaan tutki/tee diagnooseja itse kriisi tilanteessa olevalle ihmiselle. Aina odotetaan, että kriisi on väistynyt, sitten vasta tutkitaan ja tehdään diagnooseja. Tämä on sääntö ammattilaisilla. Joten en suosittele menemään ruksimaan toisten puolesta mitään testejä. Ja kyseenalaistan muutenkin testin tekemistä toisen puolesta?

Jos on kovin halukas tekemään testejä toisen puolesta, kehottaisin kokeilijaa itse pysähtyä miettimään, miksi minä haluan tehdä toisen puolesta narsismitestejä?

Ei kannata leikkiä psykologia yksipuolisen nettikirjoituksen pohjalta. Aloituksen pohjalta voi nähdä niin aloittajan kuin hänen vaimonsakin narsistinajos haluaa. Jos huomaat niin aloittajan tapa kirjoittaa sisältää tyyppiesimerkit narsismista.

- Mutta se on vain nettikirjoitusta-

Parasta on aina analysoida ensin itsensä.

Älkää jaksako käyttää kotikutoista narsisti-diagnoosia joka toiseen henkilöön. Jos aloittajan vaimo olisi narsisti, niin hän ei olisi ollut 20 vuotta pullantuoksuinen äiti ja vaimo. Ei narsistiksi tulla viisikymppisenä.

Ikäkriisiä tuo käytös on tuossa iässä. On naisillakin oma viidenkympin villityksensä. Lapset tarpeeksi isoja, jolloin äippä alkaa toteuttaa naisellisuuttaan äkkiä ennen kuin vaihdevuodet sekoittaa pakan uudelleen. Naisesta ei tule silloin narsisti, vaan hän vaikuttaa itsekkäältä keskittyessään vaiheeksi pelkästään omiin tarpeisiinsa. Hän myös kokee ansainneensa toisen nuoruuden. Aloittajan vaimo on vaitonainen syistä ja seurauksista, sillä hän osaksi häpeää tekoaan ja halujaan. Hän vain odottaa että aika kuluu, pöly laskeutuu ja asia hyväksytään sellaisena kuin se on.

Ihan oikeasti kirjoitti:

Älkää jaksako käyttää kotikutoista narsisti-diagnoosia joka toiseen henkilöön. Jos aloittajan vaimo olisi narsisti, niin hän ei olisi ollut 20 vuotta pullantuoksuinen äiti ja vaimo. Ei narsistiksi tulla viisikymppisenä.

Ikäkriisiä tuo käytös on tuossa iässä. On naisillakin oma viidenkympin villityksensä. Lapset tarpeeksi isoja, jolloin äippä alkaa toteuttaa naisellisuuttaan äkkiä ennen kuin vaihdevuodet sekoittaa pakan uudelleen. Naisesta ei tule silloin narsisti, vaan hän vaikuttaa itsekkäältä keskittyessään vaiheeksi pelkästään omiin tarpeisiinsa. Hän myös kokee ansainneensa toisen nuoruuden. Aloittajan vaimo on vaitonainen syistä ja seurauksista, sillä hän osaksi häpeää tekoaan ja halujaan. Hän vain odottaa että aika kuluu, pöly laskeutuu ja asia hyväksytään sellaisena kuin se on.

Lue lisää

Kun lukee tätä ketjua, voi summata useimpien ihmisten ajattelun seuraavasti:
"Haen parisuhdetta, jossa puoliso on vastuussa minun onnestani. Jos olen tyytymätön, syytän siitä puolisoa, koska minulla ei ole osaa eikä arpaa eikä minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ihmissuhteisiini. Jos suhde on minun mielestäni "huono", syytän siitä puolisoani ja olen oikeutettu sivusuhteisiin. Minun ei ole tarpeen tarkastella omaa käytöstäni ja taustaani, vaan olen oikeutettu pöheltämään ihan kuin haluan. Minulla ei ole vastuuta käytöksestäni,vaan puolisoni vastaa myös minun teoistani."

Jos todella ajattelee näin, kannattaa tuoda se rehellisesti esille myös kaikille muille ihmisille. Haluaisitko itse kumppanin, joka ajattelee tällä tavalla?

Summa summarum* kirjoitti:

Kun lukee tätä ketjua, voi summata useimpien ihmisten ajattelun seuraavasti:
"Haen parisuhdetta, jossa puoliso on vastuussa minun onnestani. Jos olen tyytymätön, syytän siitä puolisoa, koska minulla ei ole osaa eikä arpaa eikä minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ihmissuhteisiini. Jos suhde on minun mielestäni "huono", syytän siitä puolisoani ja olen oikeutettu sivusuhteisiin. Minun ei ole tarpeen tarkastella omaa käytöstäni ja taustaani, vaan olen oikeutettu pöheltämään ihan kuin haluan. Minulla ei ole vastuuta käytöksestäni,vaan puolisoni vastaa myös minun teoistani."

Jos todella ajattelee näin, kannattaa tuoda se rehellisesti esille myös kaikille muille ihmisille. Haluaisitko itse kumppanin, joka ajattelee tällä tavalla?

Lue lisää

Tuossa on kiteytetty todella hyvin tämän asian ydin. Pettäminen on yksi itsekkyyden merkki ja osoitus siitä, ettei pettäjä ole kyennyt käsittelemään itselleen vaikeita asioita. vaan on haettu pikatietä onneen ja siirretty onnellisuus uuden ihastuksen harteille. Puolisoa on aina helppo syyttää siitä, ettei ole onnellinen parisuhteessa. Voisiko pettänyt puoliso miettiä onko hän omalta osaltaaan työskennellyt riitävästi suhteen eteen ? Vaikka lapset olisivat jo isoja on heille aina yhtä kipeää kohdata vanhempiensa ero. Sillä onko lapset isoja tai pieniä erotilanteessa ei loppupelissä ole merkitystä.

Summa summarum* kirjoitti:

Kun lukee tätä ketjua, voi summata useimpien ihmisten ajattelun seuraavasti:
"Haen parisuhdetta, jossa puoliso on vastuussa minun onnestani. Jos olen tyytymätön, syytän siitä puolisoa, koska minulla ei ole osaa eikä arpaa eikä minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ihmissuhteisiini. Jos suhde on minun mielestäni "huono", syytän siitä puolisoani ja olen oikeutettu sivusuhteisiin. Minun ei ole tarpeen tarkastella omaa käytöstäni ja taustaani, vaan olen oikeutettu pöheltämään ihan kuin haluan. Minulla ei ole vastuuta käytöksestäni,vaan puolisoni vastaa myös minun teoistani."

Jos todella ajattelee näin, kannattaa tuoda se rehellisesti esille myös kaikille muille ihmisille. Haluaisitko itse kumppanin, joka ajattelee tällä tavalla?

Lue lisää

Yksilöt tulkisetvat luettua tekstiä vivahteikkasti. Teksiäsi mukaille summaan ketjun ajattelun näin:

"Toimiva parisuhde edelyttää kummankin osallistumista parisuhteen hoitamiseen. Ehyessä ja molemmin puolin toimivassa parisuhteessa on hyvä olla eikä tällaisssa suhteessa kummallekkaan edes tule mieleen ulkopuolinen suhde. Rakastavassa suhteessa ei kertakaikkiaan näe edes muita. Kun parisuhde on kriisiytynyt kuolleentumispisteeseen se kuolee.

Jos suhde "huono" ja siihen sisältyy tyytymättömyyttä, kummankin on tarkasteltava omaa rooliaan ja työskenneltävä suhteen eteen. Pieniä avunpyyntöjä parisuhteen tilasta tulee kuulla ja niihin tulee reagoida. Ikävää on, että monesti toinen laittaa pään pensaaseen ja jatkaa samaan malliin kuin aina ja sulkee korvansa toisen avauksilta.

Mikäli parisuhdetta laiminlyödään toistuvasti syntyy tunnetyhjiö. Pettymys kuihduttaa tunteet. Rakkaus kuolee. Tulee ero.

Elämä jatkuu ja jokainen seliviää niin halutessaan - tai kilpistyy koston tielle näivettäen lopunkin itsetuntonsa"

Summa summarum. kirjoitti:

Yksilöt tulkisetvat luettua tekstiä vivahteikkasti. Teksiäsi mukaille summaan ketjun ajattelun näin:

"Toimiva parisuhde edelyttää kummankin osallistumista parisuhteen hoitamiseen. Ehyessä ja molemmin puolin toimivassa parisuhteessa on hyvä olla eikä tällaisssa suhteessa kummallekkaan edes tule mieleen ulkopuolinen suhde. Rakastavassa suhteessa ei kertakaikkiaan näe edes muita. Kun parisuhde on kriisiytynyt kuolleentumispisteeseen se kuolee.

Jos suhde "huono" ja siihen sisältyy tyytymättömyyttä, kummankin on tarkasteltava omaa rooliaan ja työskenneltävä suhteen eteen. Pieniä avunpyyntöjä parisuhteen tilasta tulee kuulla ja niihin tulee reagoida. Ikävää on, että monesti toinen laittaa pään pensaaseen ja jatkaa samaan malliin kuin aina ja sulkee korvansa toisen avauksilta.

Mikäli parisuhdetta laiminlyödään toistuvasti syntyy tunnetyhjiö. Pettymys kuihduttaa tunteet. Rakkaus kuolee. Tulee ero.

Elämä jatkuu ja jokainen seliviää niin halutessaan - tai kilpistyy koston tielle näivettäen lopunkin itsetuntonsa"

Lue lisää

Suhteen kuvaaminen "huonoksi" kertoo siitä, että kuvaaja ei osaa solmia "hyvää" suhdetta ja olla tyytyväinen. Kyse on omasta tulkinnasta ja omasta sisäisestä mallista, joka värittää maailman negatiivisesti. Juuri tästä on kyse turvattomassa kiintymyssuhteessa. Turvallinen kumppani on hyvä kumppani, koska on tyytyväinen omassa itsessään. Tämä tyytyväisyys juontaa juurensa neuropsykologiaan. Turvallisesti kiintynyt on oppinut säätelemään negatiivisia tunteitaan kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Tai oikeammin: hänen tunteitaan on säädelty ja tämä on sisäistynyt korvaamattomaksi taidoksi ihmissuhteiden kannalta. Turvallisesti kiintynyt ei ole liian tarvitseva ja pystyy myös konfliktitilanteissa rakentavaan käytökseen, turvattomasti kiintynyt taas ei.

Erityisesti jos on itse jatkuvasti tyytymätön ja uskottomuus on omasta mielestä pikkujuttu, olisi hyvä hakeutua pohtimaan omia lähtökohtia ja omaa kykyä solmia rakastavia suhteita. Tyypillistä turvattomasti kiintyneille on, että omaa lapsuuttaa ei haluta rehellisesti tarkastella, koska tekee kipeää ymmärtää, että oma kyky rakastaa on puutteellinen.

Rakkauden taito* kirjoitti:

Suhteen kuvaaminen "huonoksi" kertoo siitä, että kuvaaja ei osaa solmia "hyvää" suhdetta ja olla tyytyväinen. Kyse on omasta tulkinnasta ja omasta sisäisestä mallista, joka värittää maailman negatiivisesti. Juuri tästä on kyse turvattomassa kiintymyssuhteessa. Turvallinen kumppani on hyvä kumppani, koska on tyytyväinen omassa itsessään. Tämä tyytyväisyys juontaa juurensa neuropsykologiaan. Turvallisesti kiintynyt on oppinut säätelemään negatiivisia tunteitaan kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Tai oikeammin: hänen tunteitaan on säädelty ja tämä on sisäistynyt korvaamattomaksi taidoksi ihmissuhteiden kannalta. Turvallisesti kiintynyt ei ole liian tarvitseva ja pystyy myös konfliktitilanteissa rakentavaan käytökseen, turvattomasti kiintynyt taas ei.

Erityisesti jos on itse jatkuvasti tyytymätön ja uskottomuus on omasta mielestä pikkujuttu, olisi hyvä hakeutua pohtimaan omia lähtökohtia ja omaa kykyä solmia rakastavia suhteita. Tyypillistä turvattomasti kiintyneille on, että omaa lapsuuttaa ei haluta rehellisesti tarkastella, koska tekee kipeää ymmärtää, että oma kyky rakastaa on puutteellinen.

Lue lisää

Heh... Jos puolisosi hakkaa sinua ja olet tyytymätön, vika on omassa kiintymyssuhteessasi ja on oma vika kun et ole tyytyväinen?

Mistä näitä jeesustelijoita oikein sikiää....

Turvallisuus* kirjoitti:

Heh... Jos puolisosi hakkaa sinua ja olet tyytymätön, vika on omassa kiintymyssuhteessasi ja on oma vika kun et ole tyytyväinen?

Mistä näitä jeesustelijoita oikein sikiää....

Lue lisää

Kommentissasi menee mutkat vähän liian suoriksi, tuo ylempi kirjoitus Rakkauden taito* on mielestäni ihan asiaa normaalissa parisuhteessa.

Parisuhdeväkivaltaan en edes liittäisi sanaa tyytymättömyys sillä se on väkivaltarikos. En edes sanoisi, että väkivaltarikoksen uhri voisi olla "tyytymätön" tilanteeseen, vaan hän on suorastaan traagisen kohtalon uhri joka voi olla hengenvaarassa.

Väkivallan uhrin pitäsi hakea apua ja erota väkivaltaisesta parisuhteesta. Uhria ei hyödytä tippaakaan paeta perheväkivaltaa salasuhteeseen. Siinä mielessä parisuhdeväkivalta ja uskottomuus eivät kuulu samaan keskusteluun. En ole ainakaan koskaan lukenut aloitusta siitä, että "petän kostoksi kun mies lyö".

Ystävyydellä kirjoitti:

Kommentissasi menee mutkat vähän liian suoriksi, tuo ylempi kirjoitus Rakkauden taito* on mielestäni ihan asiaa normaalissa parisuhteessa.

Parisuhdeväkivaltaan en edes liittäisi sanaa tyytymättömyys sillä se on väkivaltarikos. En edes sanoisi, että väkivaltarikoksen uhri voisi olla "tyytymätön" tilanteeseen, vaan hän on suorastaan traagisen kohtalon uhri joka voi olla hengenvaarassa.

Väkivallan uhrin pitäsi hakea apua ja erota väkivaltaisesta parisuhteesta. Uhria ei hyödytä tippaakaan paeta perheväkivaltaa salasuhteeseen. Siinä mielessä parisuhdeväkivalta ja uskottomuus eivät kuulu samaan keskusteluun. En ole ainakaan koskaan lukenut aloitusta siitä, että "petän kostoksi kun mies lyö".

Lue lisää

Niinpä. Kyllä normaalilla järellä varustettu ymmärtää, mutta narsistit vääntään asiasta "muka"totuutta - eli totuudenmukaista, mutta asiayhteyteydestään irrotettua. Kompuroi kuintenkin kohdassa. "tyytymätön" tilaneeseen o

Summa summarum* kirjoitti:

Kun lukee tätä ketjua, voi summata useimpien ihmisten ajattelun seuraavasti:
"Haen parisuhdetta, jossa puoliso on vastuussa minun onnestani. Jos olen tyytymätön, syytän siitä puolisoa, koska minulla ei ole osaa eikä arpaa eikä minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ihmissuhteisiini. Jos suhde on minun mielestäni "huono", syytän siitä puolisoani ja olen oikeutettu sivusuhteisiin. Minun ei ole tarpeen tarkastella omaa käytöstäni ja taustaani, vaan olen oikeutettu pöheltämään ihan kuin haluan. Minulla ei ole vastuuta käytöksestäni,vaan puolisoni vastaa myös minun teoistani."

Jos todella ajattelee näin, kannattaa tuoda se rehellisesti esille myös kaikille muille ihmisille. Haluaisitko itse kumppanin, joka ajattelee tällä tavalla?

Lue lisää

"Jos olen tyytymätön, syytän siitä puolisoa"

On hyvin monia asioita, joihin on puolisossa oltavakin tyytymätön. Tärkeää on erottaa syyttäminen faktojen, omien kokemusten ja tunteiden kertomisesta. Jotkut näkevät puolisonsa jokaisen repliikin syytöksenä, johon pitää esittää vastasyytös.

Turvallisuus* kirjoitti:

Heh... Jos puolisosi hakkaa sinua ja olet tyytymätön, vika on omassa kiintymyssuhteessasi ja on oma vika kun et ole tyytyväinen?

Mistä näitä jeesustelijoita oikein sikiää....

Lue lisää

Väkivalta on aina väärin. Tee rikosilmoitus ja hakeudu turvakotiin. Mikään ap.n kirjoituksissa ei viittaa perheväkivaltaan, joten kommenttisi ei liity mitenkään tähän ketjuun.

Turvallinen* kirjoitti:

Väkivalta on aina väärin. Tee rikosilmoitus ja hakeudu turvakotiin. Mikään ap.n kirjoituksissa ei viittaa perheväkivaltaan, joten kommenttisi ei liity mitenkään tähän ketjuun.

Lue lisää

Tietysti liittyy tätän ketjuun. Yksi kirjoittaja (aloittaja?) jankuttaa eri nimimerkeillä että tyytymättömyys on vain tyytymättömän oma syy koska ei kykene kiintymyssuhteeseen.

Minusta ajatus on virheellinen ja parisuhde voi ajatutua umpikujaan koska tyymättömyys parisuhteeseeen johtuu puolison huonosta käytöksestä ja parisuhteen toimimattomuudesta.

Summa summarum* kirjoitti:

Kun lukee tätä ketjua, voi summata useimpien ihmisten ajattelun seuraavasti:
"Haen parisuhdetta, jossa puoliso on vastuussa minun onnestani. Jos olen tyytymätön, syytän siitä puolisoa, koska minulla ei ole osaa eikä arpaa eikä minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ihmissuhteisiini. Jos suhde on minun mielestäni "huono", syytän siitä puolisoani ja olen oikeutettu sivusuhteisiin. Minun ei ole tarpeen tarkastella omaa käytöstäni ja taustaani, vaan olen oikeutettu pöheltämään ihan kuin haluan. Minulla ei ole vastuuta käytöksestäni,vaan puolisoni vastaa myös minun teoistani."

Jos todella ajattelee näin, kannattaa tuoda se rehellisesti esille myös kaikille muille ihmisille. Haluaisitko itse kumppanin, joka ajattelee tällä tavalla?

Lue lisää

Jokainen on kyllä itse vastuussa onnestaan, mutta kyllä se puoliso voi hyvinkin karkeasti olla kumppaninsa onnen tiellä. Täytyy muistaa, että MOLEMPIEN onni on parisuhteessa tärkeä.

couple1 kirjoitti:

Jokainen on kyllä itse vastuussa onnestaan, mutta kyllä se puoliso voi hyvinkin karkeasti olla kumppaninsa onnen tiellä. Täytyy muistaa, että MOLEMPIEN onni on parisuhteessa tärkeä.

Lue lisää

Juuri näin! Kaikki vaan ei halua ymmärtää ja uskoa tätä. Mutta onneeksi se ei ole heidän uskosta kiinni. Se joka ymmärtää, tekee onnensa eteen töitä.

Turvallisuus* kirjoitti:

Tietysti liittyy tätän ketjuun. Yksi kirjoittaja (aloittaja?) jankuttaa eri nimimerkeillä että tyytymättömyys on vain tyytymättömän oma syy koska ei kykene kiintymyssuhteeseen.

Minusta ajatus on virheellinen ja parisuhde voi ajatutua umpikujaan koska tyymättömyys parisuhteeseeen johtuu puolison huonosta käytöksestä ja parisuhteen toimimattomuudesta.

Lue lisää

Mikä ap:n kirjoituksissa viittaa perheväkivaltaan? Miten selität, että turvallisesti kiintyneet ovat tyytyväisiä liittoihinsa? Niissäkin on ongelmia, mutta turvaallinen kiintymyssuhden mahdollistaa ongelmien rakentavan käsittelyn ja sen, että pystyy näkemään puolison myönteisessä valossa. Tutustu kiintymyssuhdetutkimukseen, jos haluat kumota minun väitteeni. En usko, että pystyt siihen.

Turvallinen* kirjoitti:

Mikä ap:n kirjoituksissa viittaa perheväkivaltaan? Miten selität, että turvallisesti kiintyneet ovat tyytyväisiä liittoihinsa? Niissäkin on ongelmia, mutta turvaallinen kiintymyssuhden mahdollistaa ongelmien rakentavan käsittelyn ja sen, että pystyy näkemään puolison myönteisessä valossa. Tutustu kiintymyssuhdetutkimukseen, jos haluat kumota minun väitteeni. En usko, että pystyt siihen.

Lue lisää

Jos parisuhteessa on huono olla ja kärsii puolison kommunikaatio ongelmista, tunteet loppuu ja tulee ero. Jos toisen mielipahaa helpottaa syiden projisoiminen entiseen puolisoonsa, niin psykologisesti niin voi käydä kun ei osaa tarkastella suhdetta kokonaisuutena eikä kanna omaa vastuutaan epäonnistumisen syistä.

Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. Pakko sanoa erästä eroprosessia sivusta seuranneena, niin aikamoinen sääli kohdistui ihmiseen joka vain syytteli puolisoaan eikä ymmärtänyt olenkaan omaa rooliaan, siinä miksi toinen ei enää jaksanut.

Ulkopuolelta oli helppo nähdä miten tuohon tilanteeseen päädyttiin, mutta vielä vuosia myöhemmin toinen oli vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan eikä ymmärtänyt miksi toisen rakkaus loppui. Kaikki muut kyllä ymmärtävät.

Itsetuntemus kirjoitti:

Jos parisuhteessa on huono olla ja kärsii puolison kommunikaatio ongelmista, tunteet loppuu ja tulee ero. Jos toisen mielipahaa helpottaa syiden projisoiminen entiseen puolisoonsa, niin psykologisesti niin voi käydä kun ei osaa tarkastella suhdetta kokonaisuutena eikä kanna omaa vastuutaan epäonnistumisen syistä.

Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. Pakko sanoa erästä eroprosessia sivusta seuranneena, niin aikamoinen sääli kohdistui ihmiseen joka vain syytteli puolisoaan eikä ymmärtänyt olenkaan omaa rooliaan, siinä miksi toinen ei enää jaksanut.

Ulkopuolelta oli helppo nähdä miten tuohon tilanteeseen päädyttiin, mutta vielä vuosia myöhemmin toinen oli vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan eikä ymmärtänyt miksi toisen rakkaus loppui. Kaikki muut kyllä ymmärtävät.

Lue lisää

Aika yksipuolinen näkemys ja narsistin tapaan haluat väittää vastaan, vaikka olet väärässä.
Eroprosessin aiheuttavana osapuolena eli ns. kakkospaskana olet jäävi ottamaan kantaa. Hei haloo, herää siitä hyväntekijän ja rakastettavan roolistasi. Siellä missä erotaan on hirvittävä määrä pahaa silloin kun kakkonen häärii puurossa.

Eli en ole se asiallinen kirjoittaja. Olet sellainen länkyttäjä, etten jaksaisi mitään ystävällistä kuten hän.

Itsetuntemus kirjoitti:

Jos parisuhteessa on huono olla ja kärsii puolison kommunikaatio ongelmista, tunteet loppuu ja tulee ero. Jos toisen mielipahaa helpottaa syiden projisoiminen entiseen puolisoonsa, niin psykologisesti niin voi käydä kun ei osaa tarkastella suhdetta kokonaisuutena eikä kanna omaa vastuutaan epäonnistumisen syistä.

Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. Pakko sanoa erästä eroprosessia sivusta seuranneena, niin aikamoinen sääli kohdistui ihmiseen joka vain syytteli puolisoaan eikä ymmärtänyt olenkaan omaa rooliaan, siinä miksi toinen ei enää jaksanut.

Ulkopuolelta oli helppo nähdä miten tuohon tilanteeseen päädyttiin, mutta vielä vuosia myöhemmin toinen oli vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan eikä ymmärtänyt miksi toisen rakkaus loppui. Kaikki muut kyllä ymmärtävät.

Lue lisää

*Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. *

Tuo huomion kiinnittäminen vain itsensä ulkopuolelle (=puolisoon) tulee kyllä esiin joissain eroprosseissa, samoin kuin muunkin tyyppisissä ristiriitatilanteissa esim. rajariidoissa, perintöriidoissa, työpaikan epäselvyyksissä jne.

Aina on niitä, jotka ainoastaan hermostuu ja etsii syitä muista. Onneksi kuitenkin vain marginaalisesti. Ei sellaiset ihmiset muutu kuin terapialla. Ne on aina riidoissa jonkun kanssa ja aina "joku muu" näkee asiat "väärin" jne.

Avioeroissa tuo ikävä piirre tulee korostetusti esiin, jos ei ole kykyä tarkastella kokonaisuutta koko parisuhteen kannalta eli myös oman toimintansa vaikutusta. Valitettavasti aina joskus tulee vastaan niitäkin, jotka jäävät tuohon tuhoavaan tilaan eivätkä osaa hakea apua vaikka sitä kyllä olisi tarjolla.

Itsetuntemus kirjoitti:

Jos parisuhteessa on huono olla ja kärsii puolison kommunikaatio ongelmista, tunteet loppuu ja tulee ero. Jos toisen mielipahaa helpottaa syiden projisoiminen entiseen puolisoonsa, niin psykologisesti niin voi käydä kun ei osaa tarkastella suhdetta kokonaisuutena eikä kanna omaa vastuutaan epäonnistumisen syistä.

Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. Pakko sanoa erästä eroprosessia sivusta seuranneena, niin aikamoinen sääli kohdistui ihmiseen joka vain syytteli puolisoaan eikä ymmärtänyt olenkaan omaa rooliaan, siinä miksi toinen ei enää jaksanut.

Ulkopuolelta oli helppo nähdä miten tuohon tilanteeseen päädyttiin, mutta vielä vuosia myöhemmin toinen oli vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan eikä ymmärtänyt miksi toisen rakkaus loppui. Kaikki muut kyllä ymmärtävät.

Lue lisää

"Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. "

Jos parisuhteessa on huono olla, mikä on oma osuus parisuhteen tilaan? Eikös ole aikamoista projijointia syyttää parisuhteen huonosta tilasta puolisoa? Jos oma olo on huono, kannattaa katsoa peiliin.

Itsetuntemus kirjoitti:

Jos parisuhteessa on huono olla ja kärsii puolison kommunikaatio ongelmista, tunteet loppuu ja tulee ero. Jos toisen mielipahaa helpottaa syiden projisoiminen entiseen puolisoonsa, niin psykologisesti niin voi käydä kun ei osaa tarkastella suhdetta kokonaisuutena eikä kanna omaa vastuutaan epäonnistumisen syistä.

Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. Pakko sanoa erästä eroprosessia sivusta seuranneena, niin aikamoinen sääli kohdistui ihmiseen joka vain syytteli puolisoaan eikä ymmärtänyt olenkaan omaa rooliaan, siinä miksi toinen ei enää jaksanut.

Ulkopuolelta oli helppo nähdä miten tuohon tilanteeseen päädyttiin, mutta vielä vuosia myöhemmin toinen oli vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan eikä ymmärtänyt miksi toisen rakkaus loppui. Kaikki muut kyllä ymmärtävät.

Lue lisää

Tunteet syntyvät ihmisen omassa päässä. Rakastumaan pystyy kuka vaan (biologiaa), mutta pitkäaikaisen rakkaussuhteen luomiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan kykyä (psykologiaa), joka syntyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Itsestään selvää on, että ihminen, joka itse ilmoittaa "rakkautensa loppuneen", kertoo vain siitä, että ei osaa ylläpitää pitkäaikaista rakkaussuhdetta. Jos kuvaan lisätään vielä pettäminen, joka on todella törkeää, emaptiakyvytöntä käytöstä, kuva synkkenee entisestään. Kun valitsee puolisoa, kannattaa kiinnittä huomiota menneeseen käytökseen sekä siihen, miten entistä puolisoa kuvaillaan. Sama käytös tulee toistumaan uudessa suhteessa, joten jos haluaa pitkäaikaisen, terveen rakkaussuhteen, ei kannata valita ihmistä, jonka "rakkaus loppui".

couple1 kirjoitti:

Jokainen on kyllä itse vastuussa onnestaan, mutta kyllä se puoliso voi hyvinkin karkeasti olla kumppaninsa onnen tiellä. Täytyy muistaa, että MOLEMPIEN onni on parisuhteessa tärkeä.

Lue lisää

Kyky onneen ja tytyväisyyteen vaihtelee sen mukaan, kuinka hyvän kiintymyssuhdepohjan on saanut lapsuudessaan. Kaikkein karmein mahdollinen puoliso on ihminen, joka syyttää tyytymättömyydestään ja onnettiomuudestaan muita ihmisiä näkemättä koskaan omaa panostaan tyytymättömyyteensä ja onnettomuuteensa.

Tuntea1 kirjoitti:

*Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. *

Tuo huomion kiinnittäminen vain itsensä ulkopuolelle (=puolisoon) tulee kyllä esiin joissain eroprosseissa, samoin kuin muunkin tyyppisissä ristiriitatilanteissa esim. rajariidoissa, perintöriidoissa, työpaikan epäselvyyksissä jne.

Aina on niitä, jotka ainoastaan hermostuu ja etsii syitä muista. Onneksi kuitenkin vain marginaalisesti. Ei sellaiset ihmiset muutu kuin terapialla. Ne on aina riidoissa jonkun kanssa ja aina "joku muu" näkee asiat "väärin" jne.

Avioeroissa tuo ikävä piirre tulee korostetusti esiin, jos ei ole kykyä tarkastella kokonaisuutta koko parisuhteen kannalta eli myös oman toimintansa vaikutusta. Valitettavasti aina joskus tulee vastaan niitäkin, jotka jäävät tuohon tuhoavaan tilaan eivätkä osaa hakea apua vaikka sitä kyllä olisi tarjolla.

Lue lisää

Kuvaat osuvasti turvattomasti kiintynyttä ihmistä. Omaa osuutta omiin tunteisiin ja "huonoon suhteeseen" ei nähdä lainkaan, eikä niistä kanneta vastuuta, vaan syyt projisoidaan oman itsen ulkopuolelle. Kukapa olisikaan lähempänä kuin oma puoliso.

projisointia* kirjoitti:

"Jos syiden projisoiminen vain toiseen helpottaa, niin se on tämän projisoijan selviytymiskeino ja se hänelle suotakoon. "

Jos parisuhteessa on huono olla, mikä on oma osuus parisuhteen tilaan? Eikös ole aikamoista projijointia syyttää parisuhteen huonosta tilasta puolisoa? Jos oma olo on huono, kannattaa katsoa peiliin.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Jos parisuhteessa on paha olla, kannattaa erota.

Rakkaus* kirjoitti:

Tunteet syntyvät ihmisen omassa päässä. Rakastumaan pystyy kuka vaan (biologiaa), mutta pitkäaikaisen rakkaussuhteen luomiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan kykyä (psykologiaa), joka syntyy lapsuuden kiintymyssuhteissa. Itsestään selvää on, että ihminen, joka itse ilmoittaa "rakkautensa loppuneen", kertoo vain siitä, että ei osaa ylläpitää pitkäaikaista rakkaussuhdetta. Jos kuvaan lisätään vielä pettäminen, joka on todella törkeää, emaptiakyvytöntä käytöstä, kuva synkkenee entisestään. Kun valitsee puolisoa, kannattaa kiinnittä huomiota menneeseen käytökseen sekä siihen, miten entistä puolisoa kuvaillaan. Sama käytös tulee toistumaan uudessa suhteessa, joten jos haluaa pitkäaikaisen, terveen rakkaussuhteen, ei kannata valita ihmistä, jonka "rakkaus loppui".

Lue lisää

Tuon kuvauksen pohjalta kuulostaa siltä, että on siunaus jollei ole takertunut turvaliseen kiintymissuhteeseen. Huh.
Liiallinen ripustautuminen ja juuttuminen, voi todellakin johtaa todella ikäviin ihmiskohtaloihin. Kyky itsenäisiin ratkaisuihin ja itsenäiseen elämään auttaa elämässä eteenpäin, kun parisuhde ei enää kanna. Sitoutumisnen ei ole sama asia kuin uhrautuminen.

Sitoutuja kirjoitti:

Tuon kuvauksen pohjalta kuulostaa siltä, että on siunaus jollei ole takertunut turvaliseen kiintymissuhteeseen. Huh.
Liiallinen ripustautuminen ja juuttuminen, voi todellakin johtaa todella ikäviin ihmiskohtaloihin. Kyky itsenäisiin ratkaisuihin ja itsenäiseen elämään auttaa elämässä eteenpäin, kun parisuhde ei enää kanna. Sitoutumisnen ei ole sama asia kuin uhrautuminen.

Lue lisää

Itsenäinen aikuinen ihminen pyrkii kohtelemaan toisia ihmisiä rakkaudellisesti ja kunnioittavasti. Kyky itsenäisiin ratkaisuihin ei todellakaan tarkoita pettämistä. Siinä on kyse ennemminkin aikuisuuden ja emaptiakvyyn puutteista.

Olet tympeä tapaus. Pidä huolta omista asioistasi äläkä tule tälle palstalle jakamaan tympeitä neuvojasi.

ala laputtaa kirjoitti:

Olet tympeä tapaus. Pidä huolta omista asioistasi äläkä tule tälle palstalle jakamaan tympeitä neuvojasi.

Veditkö herneen nenuun, vajakki. Mene sä vain mutsisi helmoihin piiloon. Hus-hus.

Olet onneton kirjoitti:

Veditkö herneen nenuun, vajakki. Mene sä vain mutsisi helmoihin piiloon. Hus-hus.

Juu. Ja siellä puskissa piileskelevä kakkonen. Selän takana häärit irl smoin kuin täällä trollaamassa. Sopii halpamaiseen luonteeseen.

gsdftxhgvm kirjoitti:

Juu. Ja siellä puskissa piileskelevä kakkonen. Selän takana häärit irl smoin kuin täällä trollaamassa. Sopii halpamaiseen luonteeseen.

Paako kysyä onko sinulla kaikki hyvin? En halua loukata, mutta kirjoituksesi pohjalta ei voi välttyä ajatukselta ettet ole ihan tasapainossa. Onko sinulla joku taho, joka kanssa voit purkaa ahdistustasi?

Varmaankin ongelmienne ydin kulmioitui siinä syksyn riidassa, joka oli selkeästi pitkän tyytymättömyyen aiheuttama purkaus.

Nyt kun vielä päästät henkisesti irti ja keskityt oman tasapainosi löytymiseen, niin muutaman vuoden kuluttua elämä taas hymyilee ja tämä hetki on vain muisto aiheuttamatta kuitenkaan enää tunnereaktioita. Se mikä toimi edellisessä suhteessa ei välttämättä toimi mahdollisessa seuraavassa ja taas ne asiat mitkä hiersi tässä, voivat sujua kuin vettä vaan. Jokainen suhde on sinällään yksilö operatiivisessa toiminnassa.

Ihan kuin omasta liitostani kertoisin. Olen kuitenkin nainen. Varsinainen eromme venyi mieheni pompottelussa ja omassa hankalassa elämäntilanteessa vain liaan pitkäksi. Tunnen itseni kehäraakiksi. Ennen petosta tunsin itseni henkisesti vajaa 30v vuotiaaksi. Olin iloinen ja energinen verrattuna nykyiseen henkiseen olotilaani. (Tunnen olevan ainakin 60v).

Kun kaikki todelliset vaikutukset ovat nyt realisoituneet, en tiedä mitä odottaa elämältä. Elän vain paivä kerrallaan ja toivon että poikani jaksaa. Salaan häneltä kaiken pahan mieleni, enkä pura tuntojani kuten täällä.

Käytöksestä voi päätellä hullaantumisen ja ajattelemattomuuden. On kova tahto "elää edes kerran". Kukapa ei tahtoisi! Mutta ne jotka tulevat yllätetyksi toisen taholta näin, saavat maksaa kovan hinnan.

xvxdbxfc kirjoitti:

Ihan kuin omasta liitostani kertoisin. Olen kuitenkin nainen. Varsinainen eromme venyi mieheni pompottelussa ja omassa hankalassa elämäntilanteessa vain liaan pitkäksi. Tunnen itseni kehäraakiksi. Ennen petosta tunsin itseni henkisesti vajaa 30v vuotiaaksi. Olin iloinen ja energinen verrattuna nykyiseen henkiseen olotilaani. (Tunnen olevan ainakin 60v).

Kun kaikki todelliset vaikutukset ovat nyt realisoituneet, en tiedä mitä odottaa elämältä. Elän vain paivä kerrallaan ja toivon että poikani jaksaa. Salaan häneltä kaiken pahan mieleni, enkä pura tuntojani kuten täällä.

Käytöksestä voi päätellä hullaantumisen ja ajattelemattomuuden. On kova tahto "elää edes kerran". Kukapa ei tahtoisi! Mutta ne jotka tulevat yllätetyksi toisen taholta näin, saavat maksaa kovan hinnan.

Lue lisää

Selviät kyllä. Klisee tai ei, niin aika parantaa.

Eteenpäin kirjoitti:

Varmaankin ongelmienne ydin kulmioitui siinä syksyn riidassa, joka oli selkeästi pitkän tyytymättömyyen aiheuttama purkaus.

Nyt kun vielä päästät henkisesti irti ja keskityt oman tasapainosi löytymiseen, niin muutaman vuoden kuluttua elämä taas hymyilee ja tämä hetki on vain muisto aiheuttamatta kuitenkaan enää tunnereaktioita. Se mikä toimi edellisessä suhteessa ei välttämättä toimi mahdollisessa seuraavassa ja taas ne asiat mitkä hiersi tässä, voivat sujua kuin vettä vaan. Jokainen suhde on sinällään yksilö operatiivisessa toiminnassa.

Lue lisää

Voi hyvä ihme tuota tyhjän puhumista, jota tämän palstan iloiset kakkoset jaksavat Kuvittelee tietysti sinun olevan entinen puolisonsa. Kiire saada mielenrauha, mutta ei se vilpillisesti toivotellen saavu.

Eteenpäin kirjoitti:

Selviät kyllä. Klisee tai ei, niin aika parantaa.

Klisee klisee..

xvxdbxfc kirjoitti:

Voi hyvä ihme tuota tyhjän puhumista, jota tämän palstan iloiset kakkoset jaksavat Kuvittelee tietysti sinun olevan entinen puolisonsa. Kiire saada mielenrauha, mutta ei se vilpillisesti toivotellen saavu.

Lue lisää

Itse asiassa olen leski. Sururyhmässä aikanaan tuli aika konkreettisesti esiin, miten samanlaisia tunteita nousee pintaan avioliito päättyessä joko puolison kuolemaan tai eroon. Joten joo.... Ihan omasta kokemuksesta tiedän, että tyyneyden ja tasapainon löytää, jos haluaa.

Ero tai puolison kuolema ei tarkoita sitä etteikö tartuntapinta elämään palaudu vaikka se aikansa viekin. Tietysti jos haluaa voi valita ja surkutella kohtaloaan loppuikäsnä, mutta en ymmärrä miksei haluaisi eheytyä ja jatkaa eteenpäin. Ei hyvät muistot siitä mitätöidy.

Minä aikanaan sain yllättäviltä tahoilta voimaa, kun ihmiset jaksoivat uskoa, että jokainen voi toipua ja kenekän elämä ei pääty puolison menettämiseen riippumatta onko menettämisen syy kuolema tai ero.

xvxdbxfc kirjoitti:

Klisee klisee..

Sinusta tuntuu nyt siltä. Toivottavasti ajan kuluessa olosi helpottaa. Vilpittömästi toivon sinulle voimia elämääsi.

Eteenpäin kirjoitti:

Itse asiassa olen leski. Sururyhmässä aikanaan tuli aika konkreettisesti esiin, miten samanlaisia tunteita nousee pintaan avioliito päättyessä joko puolison kuolemaan tai eroon. Joten joo.... Ihan omasta kokemuksesta tiedän, että tyyneyden ja tasapainon löytää, jos haluaa.

Ero tai puolison kuolema ei tarkoita sitä etteikö tartuntapinta elämään palaudu vaikka se aikansa viekin. Tietysti jos haluaa voi valita ja surkutella kohtaloaan loppuikäsnä, mutta en ymmärrä miksei haluaisi eheytyä ja jatkaa eteenpäin. Ei hyvät muistot siitä mitätöidy.

Minä aikanaan sain yllättäviltä tahoilta voimaa, kun ihmiset jaksoivat uskoa, että jokainen voi toipua ja kenekän elämä ei pääty puolison menettämiseen riippumatta onko menettämisen syy kuolema tai ero.

Lue lisää

Kannattaa ottaa huomioon, että täysin eri asia on menettää rakas puolisonsa kuolemalle kuin menettää hänet kakkoselle törkeän pettämisen ja salasuhteen jälkeen!

Henkinen selviytyminen kulkee eri tasolla! Kyllä aloittajakin ihan varmasti selviää, mutta hänen selviytymisensä kulkee erilaisen tuskan kautta.

Kuolema on lopullinen ja surun tuska helpottaa aikaa myöten, mutta petoksen jälkeen katoaa kauniit yhteiset muistot, monelle jää vain katkeruus ....

Kulkija vain kirjoitti:

Kannattaa ottaa huomioon, että täysin eri asia on menettää rakas puolisonsa kuolemalle kuin menettää hänet kakkoselle törkeän pettämisen ja salasuhteen jälkeen!

Henkinen selviytyminen kulkee eri tasolla! Kyllä aloittajakin ihan varmasti selviää, mutta hänen selviytymisensä kulkee erilaisen tuskan kautta.

Kuolema on lopullinen ja surun tuska helpottaa aikaa myöten, mutta petoksen jälkeen katoaa kauniit yhteiset muistot, monelle jää vain katkeruus ....

Lue lisää

Ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Puolison kuolemaan liittyy monesti myös vihaa ja syyttelyä varsinkin tilanteissa, joissa puolison kuolema on täysin ennalta-arvaamaton.

Oman itsetuntemuksen ja tietoisen selviytymisprossin ja sen työstämisen myötä olemme kyllä löytäneet ihan identtisiä kokemuksia ja tunteita eronneiden kanssa. Eron jälkeen voi tietysti jäädä tietoisesti katkeraksi samoin kuin puolison kuoleman jälkeen. Vajota itsesääliin yrittämttä edes muuta. Useimmat haluavat ja myös selviävät, hyvin harvat eronneet jäävät katkeriksi syytteleviksi tkijöiksi. Näitä poikkeuksellisia oman elämänsä myrkyttäjiä löytyy pieneltä osin niin eronneista kuin leskistäkin.

Joskus olen ollut mukana prosessissa, jonka kautta selvisi että katkeruuskierre olikin eronneen tiedostamatonta "itsensä rankaisua". Eheytyminen tapahtui vasta, kun tunnisti kummankin vastuun parisuhteessa. No, tämä tuskin vauatuu kirjoittamalla ellei satu olemaan hyvin vastaanottavaisella moodilla liikkeellä.

Eteenpäin kirjoitti:

Ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Puolison kuolemaan liittyy monesti myös vihaa ja syyttelyä varsinkin tilanteissa, joissa puolison kuolema on täysin ennalta-arvaamaton.

Oman itsetuntemuksen ja tietoisen selviytymisprossin ja sen työstämisen myötä olemme kyllä löytäneet ihan identtisiä kokemuksia ja tunteita eronneiden kanssa. Eron jälkeen voi tietysti jäädä tietoisesti katkeraksi samoin kuin puolison kuoleman jälkeen. Vajota itsesääliin yrittämttä edes muuta. Useimmat haluavat ja myös selviävät, hyvin harvat eronneet jäävät katkeriksi syytteleviksi tkijöiksi. Näitä poikkeuksellisia oman elämänsä myrkyttäjiä löytyy pieneltä osin niin eronneista kuin leskistäkin.

Joskus olen ollut mukana prosessissa, jonka kautta selvisi että katkeruuskierre olikin eronneen tiedostamatonta "itsensä rankaisua". Eheytyminen tapahtui vasta, kun tunnisti kummankin vastuun parisuhteessa. No, tämä tuskin vauatuu kirjoittamalla ellei satu olemaan hyvin vastaanottavaisella moodilla liikkeellä.

Lue lisää

Sinulle jäi kaikki talous. Et joudu köyhyyteen ja riitelemään omista tavaroistasi. Kukaan ei vehkeile selkäsi takana. Saat pitää sukusi.

Kulkija vain kirjoitti:

Kannattaa ottaa huomioon, että täysin eri asia on menettää rakas puolisonsa kuolemalle kuin menettää hänet kakkoselle törkeän pettämisen ja salasuhteen jälkeen!

Henkinen selviytyminen kulkee eri tasolla! Kyllä aloittajakin ihan varmasti selviää, mutta hänen selviytymisensä kulkee erilaisen tuskan kautta.

Kuolema on lopullinen ja surun tuska helpottaa aikaa myöten, mutta petoksen jälkeen katoaa kauniit yhteiset muistot, monelle jää vain katkeruus ....

Lue lisää

Ainakin minä "menettäisin" puolisoni mieluummin kakkoselle, tai oikeastaan miten vaan, paitsi kuolemalle. Minusta on törkeää verrata uskottomuutta/eroa kuolemaan.

xvxdbxfc kirjoitti:

Ihan kuin omasta liitostani kertoisin. Olen kuitenkin nainen. Varsinainen eromme venyi mieheni pompottelussa ja omassa hankalassa elämäntilanteessa vain liaan pitkäksi. Tunnen itseni kehäraakiksi. Ennen petosta tunsin itseni henkisesti vajaa 30v vuotiaaksi. Olin iloinen ja energinen verrattuna nykyiseen henkiseen olotilaani. (Tunnen olevan ainakin 60v).

Kun kaikki todelliset vaikutukset ovat nyt realisoituneet, en tiedä mitä odottaa elämältä. Elän vain paivä kerrallaan ja toivon että poikani jaksaa. Salaan häneltä kaiken pahan mieleni, enkä pura tuntojani kuten täällä.

Käytöksestä voi päätellä hullaantumisen ja ajattelemattomuuden. On kova tahto "elää edes kerran". Kukapa ei tahtoisi! Mutta ne jotka tulevat yllätetyksi toisen taholta näin, saavat maksaa kovan hinnan.

Lue lisää

Hullaantumisesta tässä tietysti on kyse, mikä muu voi ihmisen saada tekemään näin lyhyessä ajassa näin suuria muutoksia ei ainoastaan omaan elämäänsä vaan myös perheen muiden jäsenten elämään. Kun kaikki tulee puskan takaa, ilman että osaat odottaa mitään tällaista tuntuu tilanne kahta kovemmalta. Ajan kanssa tästä varmasti toipuu, mutta en todellakaan olisi halunnut kokonaisuudessaan hyvin sujuneelle liitollemme tällaista loppunäytöstä, enkä kenenkään muunkaa liitolle tai yhteiselämälle. Kieltämättä tätä on vaikea sulattaa.

sgsdzgsxdgb kirjoitti:

Sinulle jäi kaikki talous. Et joudu köyhyyteen ja riitelemään omista tavaroistasi. Kukaan ei vehkeile selkäsi takana. Saat pitää sukusi.

Aika vääristynyt kuvaus leskeyden talousvaikutuksista verraten eron talousvaikutuksiin.....

Aloittaja... kirjoitti:

Hullaantumisesta tässä tietysti on kyse, mikä muu voi ihmisen saada tekemään näin lyhyessä ajassa näin suuria muutoksia ei ainoastaan omaan elämäänsä vaan myös perheen muiden jäsenten elämään. Kun kaikki tulee puskan takaa, ilman että osaat odottaa mitään tällaista tuntuu tilanne kahta kovemmalta. Ajan kanssa tästä varmasti toipuu, mutta en todellakaan olisi halunnut kokonaisuudessaan hyvin sujuneelle liitollemme tällaista loppunäytöstä, enkä kenenkään muunkaa liitolle tai yhteiselämälle. Kieltämättä tätä on vaikea sulattaa.

Lue lisää

Ajan myötä olet rehellinen itsellesi. Hullaantumiselle tai toiselle suhteelle ei ole tilaa hyvässä avioliitossa. Tosin sinulla on oikeus pitää sellainen mielikuva kuin haluat, sinun mielikuvasi ja entisen vaimosi mielikuva tosin voivat erota toisistaan.

Oma päätös kirjoitti:

Ajan myötä olet rehellinen itsellesi. Hullaantumiselle tai toiselle suhteelle ei ole tilaa hyvässä avioliitossa. Tosin sinulla on oikeus pitää sellainen mielikuva kuin haluat, sinun mielikuvasi ja entisen vaimosi mielikuva tosin voivat erota toisistaan.

Lue lisää

No huh huh. Kuvitteletko olevasi hänen vaimo kommenteinesi? Mene hoitoon.

plpl kirjoitti:

Ainakin minä "menettäisin" puolisoni mieluummin kakkoselle, tai oikeastaan miten vaan, paitsi kuolemalle. Minusta on törkeää verrata uskottomuutta/eroa kuolemaan.

Minä olen kuullut monen petetyn suusta, että kuolema olisi helpompaa käsitellä!
" Menettäisin" sanamuoto kertoo, että et tiedä sitä todellista tunnetta! Sinulla on mutu-tuntuma ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa

Kuolema/ns. normaali ero on paljon järjellisempi käsiteltävä!
Tuskin sinäkään olisit noin "armollinen" jos joutuisit petettynä asiaa käsittelemään?

sfaszbszdb kirjoitti:

No huh huh. Kuvitteletko olevasi hänen vaimo kommenteinesi? Mene hoitoon.

Kakkoset eivät anna armoa se on taas nähty! Heidän tunne-elämänsä on jostain syystä häiriintynyt ja siitä paistaa kylmyys!

Kulkija vain kirjoitti:

Minä olen kuullut monen petetyn suusta, että kuolema olisi helpompaa käsitellä!
" Menettäisin" sanamuoto kertoo, että et tiedä sitä todellista tunnetta! Sinulla on mutu-tuntuma ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa

Kuolema/ns. normaali ero on paljon järjellisempi käsiteltävä!
Tuskin sinäkään olisit noin "armollinen" jos joutuisit petettynä asiaa käsittelemään?

Lue lisää

Ihminen, joka menettäisi puolison mieluummin kuolemalle kuin kakkoselle, on sairas, itsekäs ja kostonhaluinen. Itsestään epävarma, henkisesti epätasapainossa oleva toisesta täydellisen riippuvainen ihminen. Itsekkyys pistää miettimään rahaa, ja omaa selviytymistä taloudellisesti, "mieluummin sais kuolla, saisin koko yhteisen omaisuuden, eikä sitten kukaan muu sais minua pettäneen henkilön. NARSISTI ja PSYKOPAATTI toivoo juuri tuonkaltaista menetystä. Onneeksi olkoon!

pähkinänsärkijä kirjoitti:

Ihminen, joka menettäisi puolison mieluummin kuolemalle kuin kakkoselle, on sairas, itsekäs ja kostonhaluinen. Itsestään epävarma, henkisesti epätasapainossa oleva toisesta täydellisen riippuvainen ihminen. Itsekkyys pistää miettimään rahaa, ja omaa selviytymistä taloudellisesti, "mieluummin sais kuolla, saisin koko yhteisen omaisuuden, eikä sitten kukaan muu sais minua pettäneen henkilön. NARSISTI ja PSYKOPAATTI toivoo juuri tuonkaltaista menetystä. Onneeksi olkoon!

Lue lisää

Eiköhän puolisoaan pettänyt voi enemminkin miettiä itsekkyyttään ja sairauttaan. Pettäminen, jos mikä, on selkeästi täysin emaptiakyvytöntä, narsisistista pöhellystä.

Oma päätös kirjoitti:

Ajan myötä olet rehellinen itsellesi. Hullaantumiselle tai toiselle suhteelle ei ole tilaa hyvässä avioliitossa. Tosin sinulla on oikeus pitää sellainen mielikuva kuin haluat, sinun mielikuvasi ja entisen vaimosi mielikuva tosin voivat erota toisistaan.

Lue lisää

Ap, näet varmasti ajan myötä, että jäljet johtavat sylttytehtaalle. Jos vaimosi on tyytymätön ja onenton, ei mikään tulee muuttumaan hänen elämässään. Hoida itsesi kuntoon ja kiinnitä tarkkaa huomiota seuraavan kumppanin taustaan. Valitse turvaliiseen kiintymyssuhteeseen kykenevä.

pähkinänsärkijä kirjoitti:

Ihminen, joka menettäisi puolison mieluummin kuolemalle kuin kakkoselle, on sairas, itsekäs ja kostonhaluinen. Itsestään epävarma, henkisesti epätasapainossa oleva toisesta täydellisen riippuvainen ihminen. Itsekkyys pistää miettimään rahaa, ja omaa selviytymistä taloudellisesti, "mieluummin sais kuolla, saisin koko yhteisen omaisuuden, eikä sitten kukaan muu sais minua pettäneen henkilön. NARSISTI ja PSYKOPAATTI toivoo juuri tuonkaltaista menetystä. Onneeksi olkoon!

Lue lisää

"Ihminen, joka menettäisi puolison mieluummin kuolemalle kuin kakkoselle, on sairas, itsekäs ja kostonhaluinen."

Ytimeen osuit.

plpl kirjoitti:

Ainakin minä "menettäisin" puolisoni mieluummin kakkoselle, tai oikeastaan miten vaan, paitsi kuolemalle. Minusta on törkeää verrata uskottomuutta/eroa kuolemaan.

"Minusta on törkeää verrata uskottomuutta/eroa kuolemaan."

Törkeää on. Mutta kuten tuossa alapuolellakin todettiin, niin on kyse sairaasta ja itsekkäästä ihmisestä. Miten joku voikin toivoa enemmän kumppaninsa kuolemaa kuin hänen uskottomuutta tai eroa?

Hyvin sanottua. Teen nyt parhaani saadakseni itseni kuntoon ja " ehyeksi " niin kuin sanotaan. Vaimoni käytös edelleen osin mysteeri ja mitä hänen viesteihin on lukeminen niin suoraan sanottuna aika narsistista kieltä. Jos kehtaisin voisin laittaa otteita hänen sähköposteistaan, mutta en nyt sitä tee. Ne ovat aivan päättömiä ja hengeltään raakoja. Siinä ei empatiaa näyt eikä lasten tunteita todeta. Toteeaa vaan että lapset kärsiin, mutta ei kuole ! . Käymme tällä hetkellä keskustelua lähinnä s-postila ja teksitiviestein, sillä hän syö minusta kieltämättä kaiken energian jos näen hänet fyysisesti. Hän ei ota mistään vastuuta, ei lasten hyvinvoinnista, ei syrjähypystä - ei mistään. Kaiiki on minun syytäni tai ainakin hän näin pyrkiin toimimaan. Suhteemme on " omasta mielestän " i ollut kaiken kaikkiaan hyvin toimiva kun mietin mennetty 26 vuotta, lukuunottamatta mennyttä syksyä, jossa tuli sanottua pahasti. Jotain ehkä kuitenkin kertoo se, että vaimoni on vuosien varrella joskus heittänyt ajatuksen ilmaan ottaa vanhempi ja rikas mies, tai että hän ei ymmärrä elämän kestoisia parisuhteita. Olen ohittanut nämä puheet huulen heittona, mutta ilmeisesti näissä on kuitenkin ollut jotain perää, jota vaan en ole ymmärtänyt. Muistan vuosien varrelta joitakin selkeitä tilanteita, joissa olen epäilyt vaimoni uskollisuutta mutta olen ne ohittanut olan kohautuksella, eihän pullan tuoksuinen vaimo voin ajatella syrjähyppyjä ja muita seksisuhteita. ( Tosin olen kerran nähnyt hänet suutelevan serkkiupoikaani rapujuhlissa, mutta psitein sen viinan piikkiin ja en halunnut tuolloin aiheuttaa isompaa metakkaa koksa siinä olisi jo sukulaisuus suhteet menneet kerralla sekaisin, ) Kuinka väärässä olenkaan ollut. Olen itse edelleen fyysisesti hyvässä kunnossa ja ulkonäkö suht Ok. joten uskon löytäväni jonain päivänä uuden rakkaan, joka suhtautuu kumppanunteen uskollisesti. Vaimoni sanon: Jos jään tähän, et tiedä mitä mielessäni ajattelen. Se on aika paljon sanottua ja paljastaa vaimoni todellisen luonteen mistä minulle ei näiden vuosien aika ole ollut tietoa. Miten voi ihminen piilottaa todellista luonnettaan lähes 26 vuotta ?

Aloittaja..... kirjoitti:

Hyvin sanottua. Teen nyt parhaani saadakseni itseni kuntoon ja " ehyeksi " niin kuin sanotaan. Vaimoni käytös edelleen osin mysteeri ja mitä hänen viesteihin on lukeminen niin suoraan sanottuna aika narsistista kieltä. Jos kehtaisin voisin laittaa otteita hänen sähköposteistaan, mutta en nyt sitä tee. Ne ovat aivan päättömiä ja hengeltään raakoja. Siinä ei empatiaa näyt eikä lasten tunteita todeta. Toteeaa vaan että lapset kärsiin, mutta ei kuole ! . Käymme tällä hetkellä keskustelua lähinnä s-postila ja teksitiviestein, sillä hän syö minusta kieltämättä kaiken energian jos näen hänet fyysisesti. Hän ei ota mistään vastuuta, ei lasten hyvinvoinnista, ei syrjähypystä - ei mistään. Kaiiki on minun syytäni tai ainakin hän näin pyrkiin toimimaan. Suhteemme on " omasta mielestän " i ollut kaiken kaikkiaan hyvin toimiva kun mietin mennetty 26 vuotta, lukuunottamatta mennyttä syksyä, jossa tuli sanottua pahasti. Jotain ehkä kuitenkin kertoo se, että vaimoni on vuosien varrella joskus heittänyt ajatuksen ilmaan ottaa vanhempi ja rikas mies, tai että hän ei ymmärrä elämän kestoisia parisuhteita. Olen ohittanut nämä puheet huulen heittona, mutta ilmeisesti näissä on kuitenkin ollut jotain perää, jota vaan en ole ymmärtänyt. Muistan vuosien varrelta joitakin selkeitä tilanteita, joissa olen epäilyt vaimoni uskollisuutta mutta olen ne ohittanut olan kohautuksella, eihän pullan tuoksuinen vaimo voin ajatella syrjähyppyjä ja muita seksisuhteita. ( Tosin olen kerran nähnyt hänet suutelevan serkkiupoikaani rapujuhlissa, mutta psitein sen viinan piikkiin ja en halunnut tuolloin aiheuttaa isompaa metakkaa koksa siinä olisi jo sukulaisuus suhteet menneet kerralla sekaisin, ) Kuinka väärässä olenkaan ollut. Olen itse edelleen fyysisesti hyvässä kunnossa ja ulkonäkö suht Ok. joten uskon löytäväni jonain päivänä uuden rakkaan, joka suhtautuu kumppanunteen uskollisesti. Vaimoni sanon: Jos jään tähän, et tiedä mitä mielessäni ajattelen. Se on aika paljon sanottua ja paljastaa vaimoni todellisen luonteen mistä minulle ei näiden vuosien aika ole ollut tietoa. Miten voi ihminen piilottaa todellista luonnettaan lähes 26 vuotta ?

Lue lisää

Ei todellista luonnettaan voikaan pitkään piilottaa - mutta ihmiset muuttuvat elämän varrella. En minä ainakaan nyt, 40 iässä ole ollenkaan sama ihminen kuin 25 v sitten. Elämä on hionut särmiä ja toisaalta tietyt piirteet korostuvat nyt vanhemmiten. Vaimosi tapauksessa merkit siitä, ettei ole mikään pullan tuoksuinen pikkuvaimo ovat olleet kaiken aikaa olemassa - ei minulle ole ainakaan tullut mieleen pienessä sievässä miehen veljiä tai serkkuja suudella....

Aloittaja..... kirjoitti:

Hyvin sanottua. Teen nyt parhaani saadakseni itseni kuntoon ja " ehyeksi " niin kuin sanotaan. Vaimoni käytös edelleen osin mysteeri ja mitä hänen viesteihin on lukeminen niin suoraan sanottuna aika narsistista kieltä. Jos kehtaisin voisin laittaa otteita hänen sähköposteistaan, mutta en nyt sitä tee. Ne ovat aivan päättömiä ja hengeltään raakoja. Siinä ei empatiaa näyt eikä lasten tunteita todeta. Toteeaa vaan että lapset kärsiin, mutta ei kuole ! . Käymme tällä hetkellä keskustelua lähinnä s-postila ja teksitiviestein, sillä hän syö minusta kieltämättä kaiken energian jos näen hänet fyysisesti. Hän ei ota mistään vastuuta, ei lasten hyvinvoinnista, ei syrjähypystä - ei mistään. Kaiiki on minun syytäni tai ainakin hän näin pyrkiin toimimaan. Suhteemme on " omasta mielestän " i ollut kaiken kaikkiaan hyvin toimiva kun mietin mennetty 26 vuotta, lukuunottamatta mennyttä syksyä, jossa tuli sanottua pahasti. Jotain ehkä kuitenkin kertoo se, että vaimoni on vuosien varrella joskus heittänyt ajatuksen ilmaan ottaa vanhempi ja rikas mies, tai että hän ei ymmärrä elämän kestoisia parisuhteita. Olen ohittanut nämä puheet huulen heittona, mutta ilmeisesti näissä on kuitenkin ollut jotain perää, jota vaan en ole ymmärtänyt. Muistan vuosien varrelta joitakin selkeitä tilanteita, joissa olen epäilyt vaimoni uskollisuutta mutta olen ne ohittanut olan kohautuksella, eihän pullan tuoksuinen vaimo voin ajatella syrjähyppyjä ja muita seksisuhteita. ( Tosin olen kerran nähnyt hänet suutelevan serkkiupoikaani rapujuhlissa, mutta psitein sen viinan piikkiin ja en halunnut tuolloin aiheuttaa isompaa metakkaa koksa siinä olisi jo sukulaisuus suhteet menneet kerralla sekaisin, ) Kuinka väärässä olenkaan ollut. Olen itse edelleen fyysisesti hyvässä kunnossa ja ulkonäkö suht Ok. joten uskon löytäväni jonain päivänä uuden rakkaan, joka suhtautuu kumppanunteen uskollisesti. Vaimoni sanon: Jos jään tähän, et tiedä mitä mielessäni ajattelen. Se on aika paljon sanottua ja paljastaa vaimoni todellisen luonteen mistä minulle ei näiden vuosien aika ole ollut tietoa. Miten voi ihminen piilottaa todellista luonnettaan lähes 26 vuotta ?

Lue lisää

Kyllä ihminen joka ei ole oma itsensä kykenee siihen todelisen luonteensa piilotamiseen. Minun ex-piti sen piilossa 18v. Todelisuudessa narsistilla ei ole omaa persoonaa , vaan hän näyttelee sen.
Ja nyt kun olette eroneet niin minun neuvoni on että pidät mahdolisiman vähän yhteyttä. Etkä lainaa mitään omaasi esim. autoa ym. vastaavaa . Ja raha-asiat kanssa mahdolisiman pian erileen. Vain lasten asioissa ole yhteydessä ja silloinkin jämäkkä.
Tälaiset tapaukset haluaa usein olla ex-kumpaninsa kanssa kaveri mutta syy on se että tarvitaessa on jollain tapaa kaytettävissä eli hyödylinen ja palvelia.

Jos vaimosi on sinua kohtaan sellainen kuin kirjoitat niin rakastaako hän sinua?

Mielestäni ei

Jos oikeasti mietit teidän suhdetta niin oletko sinä ollut siinä onnelinen oikeasti? Jos sinuun ollan oltu tyytymättömiä niin miten siinä on pystynyt olemaan onnelinen?

yx-mies kirjoitti:

Kyllä ihminen joka ei ole oma itsensä kykenee siihen todelisen luonteensa piilotamiseen. Minun ex-piti sen piilossa 18v. Todelisuudessa narsistilla ei ole omaa persoonaa , vaan hän näyttelee sen.
Ja nyt kun olette eroneet niin minun neuvoni on että pidät mahdolisiman vähän yhteyttä. Etkä lainaa mitään omaasi esim. autoa ym. vastaavaa . Ja raha-asiat kanssa mahdolisiman pian erileen. Vain lasten asioissa ole yhteydessä ja silloinkin jämäkkä.
Tälaiset tapaukset haluaa usein olla ex-kumpaninsa kanssa kaveri mutta syy on se että tarvitaessa on jollain tapaa kaytettävissä eli hyödylinen ja palvelia.

Jos vaimosi on sinua kohtaan sellainen kuin kirjoitat niin rakastaako hän sinua?

Mielestäni ei

Jos oikeasti mietit teidän suhdetta niin oletko sinä ollut siinä onnelinen oikeasti? Jos sinuun ollan oltu tyytymättömiä niin miten siinä on pystynyt olemaan onnelinen?

Lue lisää

" Jos vaimosi on sinua kohtaan sellainen kuin kirjoitat niin rakastaako hän sinua?
Mielestäni ei. Jos oikeasti mietit teidän suhdetta niin oletko sinä ollut siinä onnelinen oikeasti? Jos sinuun ollan oltu tyytymättömiä niin miten siinä on pystynyt olemaan onnelinen? "

Tuo pisti kyllä oikeasti ajattelemaan menneitä vuosia. Niin olinko onnellinen. En varmasti aina. Hyvä ja uuttera vaimo hän on ollut ja aika nätti jos suoraan sanon ja nyt kun laihtui voimakkaasti niin myös erityisen näyttävä. Vuodet ovat olleet meillä hyvin perhekeskeisiä ruuhkavuosia, joissa on keskitytty hyvin paljon lapsiin, kouluun ja harrasteisiin. Eletty on aika pitkälti perheen ja lasten kautta. Keskinäistä aikaa on ollut jonkin verran, mutta ilmeisesti ei sitten riittävästi. Hyvin paljon elämää on eletty vaimon asettamin raamein ja toivein. Tässä välissä on rakennettu kaunis koti ja elettty normi suomalaista hyvää elämää ainakin allekirjoittaneen mielessä. Suurempia valituksia vaimon puolelta en ole kuullut, joskus valittanut tietokoneen käytöstä ja koiran myöhäisestä kusetuksesta. En tiedä, voihan olla että hän ei ole koskaan rakastanutkaan, on menty naimisiin ja perustettu perhe kun niin kuuluu tehdä. Ainakin hänellä aikoinaan oli kova kiire kihloihin ja naimisiin, asia jota minä jopa hieman toppuuttelin. Nyt kun lapset ovat isoja ja aikaa jää itselle, on toki mahdollista että hän on huomannut että on " erehtynyt" naimisiiin väärän miehen kanssa. Kuten hän sanoi, olemme eri paria, mutta mikä se todellinen syy tähän eroon on sitä en varsinaisesti vieläkään tiedä. Iskikö 50 kriis ja uusi ihastus. Toivotaan, että paremman nyt löysi. Syystä tai toisesta hän edelleen asunnollamme käy silloin tällöin, viime viiikoloppuna vietti päivät täällä kun minä olin viikonloppu seminaarissa. Tänään toi maalta perheelleen piirakkaa ja oli pessyt pyykkiä eli pieniä palveluksia edelleen tekee syystä tai toisesta. Asialliset välit olen kuitenkin pyrkinyt säilyttämään jo ihan lastenkin takia. Vaimohan muutti vuokralle pieneen vuokraboxiin vajaa 2 kuukautta sitten. Tänään kertoi, että koiramme ei osaa asettua vuokra-asuntoon vaan haukkuu ja on levoton. Tästä syystä hän onkin nyt päättänyt tulla koiran kanssa takaisin perheasuntoomme ja minä saan vuorostani muuttaa hänen vuokraamaansa pieneen vuokraboxiin. Hän kuulemma osaa paremmin pyörittää kotiamme jossa on vielä 2 lasta asumassa Näin ne ajatukset vauhdilla vaihtuu, ensin oli kiire vuokralle ja nyt haluaa takaisin ja minä saan muuttaa asumaan hänen vuokra-asuntonsa. Ei ole helppoa miehen elämä,ota tästä naisesta selvä.

Aloittaja...... kirjoitti:

" Jos vaimosi on sinua kohtaan sellainen kuin kirjoitat niin rakastaako hän sinua?
Mielestäni ei. Jos oikeasti mietit teidän suhdetta niin oletko sinä ollut siinä onnelinen oikeasti? Jos sinuun ollan oltu tyytymättömiä niin miten siinä on pystynyt olemaan onnelinen? "

Tuo pisti kyllä oikeasti ajattelemaan menneitä vuosia. Niin olinko onnellinen. En varmasti aina. Hyvä ja uuttera vaimo hän on ollut ja aika nätti jos suoraan sanon ja nyt kun laihtui voimakkaasti niin myös erityisen näyttävä. Vuodet ovat olleet meillä hyvin perhekeskeisiä ruuhkavuosia, joissa on keskitytty hyvin paljon lapsiin, kouluun ja harrasteisiin. Eletty on aika pitkälti perheen ja lasten kautta. Keskinäistä aikaa on ollut jonkin verran, mutta ilmeisesti ei sitten riittävästi. Hyvin paljon elämää on eletty vaimon asettamin raamein ja toivein. Tässä välissä on rakennettu kaunis koti ja elettty normi suomalaista hyvää elämää ainakin allekirjoittaneen mielessä. Suurempia valituksia vaimon puolelta en ole kuullut, joskus valittanut tietokoneen käytöstä ja koiran myöhäisestä kusetuksesta. En tiedä, voihan olla että hän ei ole koskaan rakastanutkaan, on menty naimisiin ja perustettu perhe kun niin kuuluu tehdä. Ainakin hänellä aikoinaan oli kova kiire kihloihin ja naimisiin, asia jota minä jopa hieman toppuuttelin. Nyt kun lapset ovat isoja ja aikaa jää itselle, on toki mahdollista että hän on huomannut että on " erehtynyt" naimisiiin väärän miehen kanssa. Kuten hän sanoi, olemme eri paria, mutta mikä se todellinen syy tähän eroon on sitä en varsinaisesti vieläkään tiedä. Iskikö 50 kriis ja uusi ihastus. Toivotaan, että paremman nyt löysi. Syystä tai toisesta hän edelleen asunnollamme käy silloin tällöin, viime viiikoloppuna vietti päivät täällä kun minä olin viikonloppu seminaarissa. Tänään toi maalta perheelleen piirakkaa ja oli pessyt pyykkiä eli pieniä palveluksia edelleen tekee syystä tai toisesta. Asialliset välit olen kuitenkin pyrkinyt säilyttämään jo ihan lastenkin takia. Vaimohan muutti vuokralle pieneen vuokraboxiin vajaa 2 kuukautta sitten. Tänään kertoi, että koiramme ei osaa asettua vuokra-asuntoon vaan haukkuu ja on levoton. Tästä syystä hän onkin nyt päättänyt tulla koiran kanssa takaisin perheasuntoomme ja minä saan vuorostani muuttaa hänen vuokraamaansa pieneen vuokraboxiin. Hän kuulemma osaa paremmin pyörittää kotiamme jossa on vielä 2 lasta asumassa Näin ne ajatukset vauhdilla vaihtuu, ensin oli kiire vuokralle ja nyt haluaa takaisin ja minä saan muuttaa asumaan hänen vuokra-asuntonsa. Ei ole helppoa miehen elämä,ota tästä naisesta selvä.

Lue lisää

Kuulostaa todella tavalliselta teidän liittonne taival. Naisella on kiire naimisiin (se biologinen kello), mies yrittää hidastella. No, ehkä sitten kuitenkin, miettii mies. Eihän perheen perustaminen ihan järjetön ajatus ole, eikä hullumpi nainenkaan.

Elämän ruuhkavuosina on keskitytty kaikkeen muuhun paitsi parisuhteenne hoitoon. Josko sitä nyt edes alussa tuli hoidettua, kun lapset jo syntyivät? Miten muuten se voisikaan kostautua kuin noin? Jompikumpi, eli tässä tapauksessa vaimosi kyllästyi ensin, kun alkoi miettiä mitä teillä oikeasti enää on yhteistä, kun lapsetkin ovat kasvaneet. Vaikka vaimosi ei tarkoituksellisesti olisi etsinyt uutta miestä, niin alitajuntaisesti varmasti kyllä on antanut sellaisia signaaleja, ettei oikea mies voi olla rakastumatta ;).

Eihän vaimosi kuitenkaan lapsista ole eronnut. Siksi haluaa "palvella" heitä, pestä pyykkiä yms. On itsestäänselvää, ettei koira sopeudu ihan hetkessä pieneen asuntoon, eikä myöskään halua olla yksin, kun on tottunut olemaan isommassa laumassa.

Ainoa mikä tuossa teidän systeemissä minua haittaa, on päättämättömyys. Sovitte nyt aikuisten oikeasti erostanne ja asumisjärjestelyistä. Ei asumista voi jokapäivä erikseen miettiä toisella tavalla.

Aloittaja...... kirjoitti:

" Jos vaimosi on sinua kohtaan sellainen kuin kirjoitat niin rakastaako hän sinua?
Mielestäni ei. Jos oikeasti mietit teidän suhdetta niin oletko sinä ollut siinä onnelinen oikeasti? Jos sinuun ollan oltu tyytymättömiä niin miten siinä on pystynyt olemaan onnelinen? "

Tuo pisti kyllä oikeasti ajattelemaan menneitä vuosia. Niin olinko onnellinen. En varmasti aina. Hyvä ja uuttera vaimo hän on ollut ja aika nätti jos suoraan sanon ja nyt kun laihtui voimakkaasti niin myös erityisen näyttävä. Vuodet ovat olleet meillä hyvin perhekeskeisiä ruuhkavuosia, joissa on keskitytty hyvin paljon lapsiin, kouluun ja harrasteisiin. Eletty on aika pitkälti perheen ja lasten kautta. Keskinäistä aikaa on ollut jonkin verran, mutta ilmeisesti ei sitten riittävästi. Hyvin paljon elämää on eletty vaimon asettamin raamein ja toivein. Tässä välissä on rakennettu kaunis koti ja elettty normi suomalaista hyvää elämää ainakin allekirjoittaneen mielessä. Suurempia valituksia vaimon puolelta en ole kuullut, joskus valittanut tietokoneen käytöstä ja koiran myöhäisestä kusetuksesta. En tiedä, voihan olla että hän ei ole koskaan rakastanutkaan, on menty naimisiin ja perustettu perhe kun niin kuuluu tehdä. Ainakin hänellä aikoinaan oli kova kiire kihloihin ja naimisiin, asia jota minä jopa hieman toppuuttelin. Nyt kun lapset ovat isoja ja aikaa jää itselle, on toki mahdollista että hän on huomannut että on " erehtynyt" naimisiiin väärän miehen kanssa. Kuten hän sanoi, olemme eri paria, mutta mikä se todellinen syy tähän eroon on sitä en varsinaisesti vieläkään tiedä. Iskikö 50 kriis ja uusi ihastus. Toivotaan, että paremman nyt löysi. Syystä tai toisesta hän edelleen asunnollamme käy silloin tällöin, viime viiikoloppuna vietti päivät täällä kun minä olin viikonloppu seminaarissa. Tänään toi maalta perheelleen piirakkaa ja oli pessyt pyykkiä eli pieniä palveluksia edelleen tekee syystä tai toisesta. Asialliset välit olen kuitenkin pyrkinyt säilyttämään jo ihan lastenkin takia. Vaimohan muutti vuokralle pieneen vuokraboxiin vajaa 2 kuukautta sitten. Tänään kertoi, että koiramme ei osaa asettua vuokra-asuntoon vaan haukkuu ja on levoton. Tästä syystä hän onkin nyt päättänyt tulla koiran kanssa takaisin perheasuntoomme ja minä saan vuorostani muuttaa hänen vuokraamaansa pieneen vuokraboxiin. Hän kuulemma osaa paremmin pyörittää kotiamme jossa on vielä 2 lasta asumassa Näin ne ajatukset vauhdilla vaihtuu, ensin oli kiire vuokralle ja nyt haluaa takaisin ja minä saan muuttaa asumaan hänen vuokra-asuntonsa. Ei ole helppoa miehen elämä,ota tästä naisesta selvä.

Lue lisää

Älä ole lapanen. Sinun ei tarvitse muuttaa kodistasi mihinkään, vaimo muutti ja pysyköön poissa, hänen päätöshän ero oli.

Älä muuta kirjoitti:

Älä ole lapanen. Sinun ei tarvitse muuttaa kodistasi mihinkään, vaimo muutti ja pysyköön poissa, hänen päätöshän ero oli.

Jotenkin tuntuu siltä, että onkohan vaimollasi ihan kaikki " muumit " kotona ?. Hän näyttää soutavan ja huopaavan edestakaisin erityisesti asumiseen lliityvässä asíassa. Sinun ei todellakaan tarvitse alistua vaimosi kaikkiin oikkuihin, hänhän pitää sinua täysin kynnysmattonaan, tietääköhän mitä itsekkään haluaa muuta kuin eron sinusta ?

Älä muuta kirjoitti:

Älä ole lapanen. Sinun ei tarvitse muuttaa kodistasi mihinkään, vaimo muutti ja pysyköön poissa, hänen päätöshän ero oli.

Aloittajalle! Minäkin olen sitä mieltä, että älä missään nimessä suostu muuttamaan!
Pettäjä/jättäjä on AINA se, joka muuttaa ns. huonompiin olosuhteisiin. Eihän petettyä saa lyödä enää enempää. Kaikkien petettyjen pitäisi pysyä jämäkkänä näiden soutajien ja huopaajien kanssa, eikä päästää heitä missään tapauksessa niskan päälle.
Pettäjä käyttää härskisti toisen tunteita hyväkseen ja se on todella sairasta!
Sehän on sitä minä, minä...minulle kaikki ajattelua.

Jämäkkyyttä kirjoitti:

Aloittajalle! Minäkin olen sitä mieltä, että älä missään nimessä suostu muuttamaan!
Pettäjä/jättäjä on AINA se, joka muuttaa ns. huonompiin olosuhteisiin. Eihän petettyä saa lyödä enää enempää. Kaikkien petettyjen pitäisi pysyä jämäkkänä näiden soutajien ja huopaajien kanssa, eikä päästää heitä missään tapauksessa niskan päälle.
Pettäjä käyttää härskisti toisen tunteita hyväkseen ja se on todella sairasta!
Sehän on sitä minä, minä...minulle kaikki ajattelua.

Lue lisää

En todellakaan ole muuttamassa pois, tämä vaimon ehdotus oli oikeastaan vain linjassa sen itsekkyyden kanssa miten hän on tässä on alusta toiminut . Oikeastaan vasta nyt, kun olen saanut hieman etäisyyttä henkilöön ja asioihin olen ymmärtänyt miten hyväksikäytetty erityisesti luottamuksen osalta ja taloudellisesi olen ollut jo viime vuoden loppupuolelta ( vai pidemmältä ajalta ? ) lähtien vaimoni taholta ja meno senkun jatkuu. Röyheys, härskiys ja toisen tunteiden hyväksikäyttäminen on ollut merkittävää ja nyt uutena asiana on tullut lasten manipulointi isää kohtaan. Olen kiletämätttä ollut liian " pehmeä ", pyrkinyt olemaan fiksu ja rakentava aikuinen tässä erotilanteessa ilman vastakaikua. Tästä ei siis ole ollut mitään hyötyä, päinvastoin pettäjävaimon röyhkeys on saanut tästä vain lisää vettä myllyyn. Olisi vaan alusta lähtien pitänyt vetää kovaa linjaa, mutta nähtävästi kiltinkin miehen on aika oppia uudet toimintatavat.