Viides päivä, lapsellisesti ja aikuisesti

Tämän raamatunkohdan voi lukea lastentarhassa, opettaja voi näyttää kauniita kuvia kaloista ja linnuista ja voidaan leikkiä ja laulaa kiitosta Jumalalle, Luojalle, Taivaan Isälle (ellei opetusministeriö sitä kohta kiellä).

Jumala loi auringon, kuun
ja järvet ja puut, ihmiset myös.
Jumalan on taivas ja maa.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
virsi 135:1

Lasten mieliin piirtyy tietynlainen rytmi, viikonpäivät, ja usko siihen, että Isä Jumala on tehnyt ahvenet ja särjet lampiin ja lokin taivaalle lentämään.ja kirkumaan.

On isälle ja äidille suuri ilo taaperon puheita kuulla ja yhdessä laulaa - heillä on hyvä muisti!
Mutta jos poika tai tytär kaksikymppisenä ajattelee ja puhuu kuin pieni lapsi, vanhemmat eivät enää ole yhtä iloisia. Jotain on mennyt pieleen ja henkinen kasvu jäänyt jumiin.
Meidät on tarkoitettu kasvamaan Kristuksessa täyteen aikuisuuteen, syventymään Jumalan Sanaan aikuisen miehen tai naisen otteella ja painimaan Jaakobin painimme kukin.
Kaikki esikoisten saarnaajat eivät tätä allekirjoita, vaan puhuvat vastuuttomasti vaatien seuraväkeä "imemään Sanan rieskaa" luottavaisesti ja ehdottomasti tämän kristillisyyden opetusta uskoen.

Tällainen arvostelun kieltäminen "me panemme kiitokset ja moitteet samaan kasaan" on eritätin tuhoisaa, ja jäljet näkyvät esikoislestadiolaisten parissa. Valta korruptoi, hengellinenkin valta, absoluuttinen valta absoluuttisesti.

Aikuiset voivat ja heidän tulee lapsellisesti iloita lasten kanssa, opettaa pyhäkoulussa Jumalan Sanaa taimille, Jeesuksen rakastamille.

Mutta heillä on lupa ja velvollisuus aikuisen tavoin epäillä, kysellä, esittää vastalauseita, kehitellä näkemyksiä Raamatun kirjoituksista. Muuten kyse on kuolleesta kirjaimesta.

Aina on hyvä rukoillen pyytää Pyhän Hengen läsnäoloa yhteiseen ja yksityiseen Sanan tutkimiseen, sillä eräs Hänen tehtävänsä on opettaa ja muistuttaa siitä, mitä Herra Jeesus on puhunut. Ihmeellisesti Hän vastaa rukoukseen.

Jeesus itse on luvannut olla läsnä siellä, missä kaksi tai kolme on kokoontunut Hänen nimeensä. Pienikin raamattupiiri ja rukouspiiri voi olla melkoinen voimanlähde ympäristöön!

Mitä tuosta lyhyestä viidennen päivän kuvauksesta sitten voisimme aikuisina saada irti, kun lapsellisesti olemme tämän jo pieninä oppineet ja sydämiimme painaneet?

Eräs näkökulma on seuraava:

Luomiskertomus puhuu päivien ja öiden rytmissä tapahtuvasta luomisesta, jossa elämän eri muodot seuraavat toisiaan ajassa.

On aika, jolloin ihmistä ei ole vielä luotu ja on aika, kun ihminen on luotu.

Viides päivä kertoo ajasta, jolloin oli kaloja ja lintuja, mutta ei vielä maaeläimiä.

Tämä on aivan selvästi sanottu luomiskertomuksessa, joka käyttää meille tuttua seitsemän vuorokauden viikkoa asioiden tahdistamiseksi.

Luonnontieteen tutkimus on edennyt valtavaa vauhtia ja meillä on nykyään jo melkoisen tarkka kuva elämän historiasta tällä planeetalla. Paleontologien ja geologien uurastuksen rinnalla etenee evoluutiobiologian tutkimus elämän eri muotojen synnystä, kehityksestä ja leviämisestä.

Tämän tutkimuksen yllättävä tulos on Kalojen Aika.

On todella ollut aika, jota Raamattu lapsellisesti kutsuu "Viidenneksi päiväksi", jolloin kuivalla maalla ei ollut elämää ja jolloin koko planeetan vallitseva elämänmuoto olivat vedessä vilisevät kalat.

Toisin kuin Raamattu esittää, tuohon aikaan ei ollut vielä laisinkaan lintuja, jotka tulivat paljon myöhemmin "kuudentena päivänä".

Teimme täällä s24 lestadiolaisuus forumilla yhden matkan Kalojen Aikaan koettaen tutustua siihen mielikuvituksen ja faktojen avulla.

Teimme sitten porukalla isomman kalareissun kesällä 2013 omassa blogissa
http://dkalareissu.blogspot.com/2013/06/kalareissu-alkaa-suomesta.html

Kirjoittajia ja kommentoijia oli useita ja reissu eteni usean kuukauden ajan. Kävijöitä sivuilla on ollut tähän mennessä jo yli 12.000.

Jos haluat aikuisesti katsoa, mitä Jumalan luomistyön viides päivä on sisältänyt, käy tutustumassa Devonian kauteen blogin avulla, luonnontieteen museoissa ja kirjoista ja kansista tietoa etsien.

Kalojen Aika on hyvä harrastus. Valitettavasti sitä ei löydy Suomen kallioperästä, mutta maailmalta kyllä Australiasta Kanadaan.

Näin oli todella asiat maailman synnystä....mutta tämän Luojamme päivä on meidän päiviimme verrattuna tuhansia vuosia, tai ainakin sinnepäin. Ja lapsi ei sitä ymmärrä.

Lapsenomaisesti ajateltuna maailman luominen luomuskertomuksella, olkoon vappasti jokaisen vapaana ajatelmana. Mutta ei pitäisi sitä uskoa niin, että kaikki tiede ja tukimus on ns, humpuukia. Järjen käyttön ja ajatuksiensa oikea todellisuuden tajua,
ei pitäisi ohjata pois Jumalan uskon takia. Jumala on tehnyt, ja teettänyt paljon, mutta ihmisen monenlaisille ajatuksille Hän on antanut tilaa. Ymmärrätkö teu?

No, tiede repii omia päätelmiään jotta se voisi sanoa jotakin suurempansa edessä. Toisaalta ihminen on siitä erikoinen, että hän edes kuuntelee pieniä suuremman edessä. On totuus ja sitten päätelmä ( joka muuttuu ja kiertelee totuutta, mutta ei oikeastaan kumoa sitä).
Tämä kertoo nyky-ihmisen mielentilasta ja heikkoudestakin. Uskoisi mieluummin muuta, kun luomiskertomusta.
Aivan oikein, että ihmisen sisällä on rakenne, joka antaa tilaa pohdinnoille. Se tuli silloin, kun paratiisista lennettiin pihalle. Se pohdinta, jos se poikkeaa Jumalansanasta on kuitenkin väärä ja vaarallinen.
Asiat on usein yksilöllisesti juuri yksilön käsityksiä, mutta suuri tarve niitä olisi tuoda esille oikeana totuutena.
Aina astuttaisiin mieluiten Jumalan eteen huutamaan jotakin omaa käsitystä, lujempaa kun Jumalan totuus on. Mikä meissä on vialla ??
Toisaalta keskustelu ja asioiden miettiminen ihmisen tyhmässä päässä on kai aina tätä. Lopulta kaikki jää uskon varaan.