Herra kurittaa uskollisesti

Ei isä tottelevaista lasta kurita ts. olet yhä kurituksen tarpeessa.

Hebrealaiskirjeen 12 luku, jakeet 8-11

"Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut."

Tuossa kohdassa ja myös psalmissa 73 käy ilmi, että jumalattomat pääsevät kurituksesta eli isättömät (äpärät). Eihän meitäkään kurittaneet muut kuin omat isämme. Ole kiitollinen että olet taivaallisen isäsi lapsi.

Jumalan silmissä sekä menestys, että menetys tarkoittaa usein täysin eri asioita kuin meidän silmissämme. Usein ihmisten silmissä rikkaudelta ja onnelta näyttävä on Jumalan silmissä köyhyyttä ja onnettomuutta. Maailman vastatuuli on Jumalan myötätuuli ja toisinpäin. Missä omat mahdollisuudet loppuvat, siellä Jumalan mahdollisuudet vasta alkavat. Mitä merkitsee Jumalalle maalliset saavutuksemme ja tittelimme ja mitä ne meitä hyödyttää? Eikö köyhdytä ja verota hengellistä elämäämme se, että turvaamme virkaamme ja palvelemme enemmän maailmaa ja itseämme kuin Jumalaa ja etsimme omaa voittoamme ja ajallista hyvää, emmekä Jumalaa ja vanhurskauttaan? Ajallisiakin asioita tarvitaan, mutta jos ajattelemme vain ajallisia on osammekin tässä maailmassa, eikä tulevassa. Silloin meillä ei ole viisautta Jumalassa, eikä ymmärrystä opettaa raamattua ja saarnata oikeutta ja vanhurskautta(evankeliumia Kristuksesta), vaan meillä on ainoastaan tämän maailman viisautta, joka on Jumalan silmissä hullutusta ja joka tulee vain vatsamme hyväksi. Jumalan viisaus on Kristus.

Matt.6
24. Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
25. Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?
27. Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
28. Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'
32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.
33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
34. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."

Itse sairastuin parantumattomaan vaikeaan sairauteen 4 v. uskoon tulemiseni jälkeen. Lisäksi olen työtön, vaikka olen vielä työkykyinen. Ystäväni hylkäsi minut sairastuttuani, ja olen yksin.

Lisäksi Herra antaa silloin tällöin pieniä "näpäytyksiä", jos olen ollut iloinen jonkin aikaa ja ajatellut, että selviän kyllä vaikeuksista huolimatta, esim. rutiiniverikoe saattaa antaa hälyttävän tuloksen, jolloin hätäännyn suunnattomasti ja pakkaan laukun valmiiksi sairaalareissua varten jne, mutta sitten kontrollikokeissa labra-arvot ovatkin normalisoituneet. Silloin kiitän Herraa näpäytyksestä.

Näiden kuritusten ja näpäytysten tarkoituksena on nähdäkseni se, että Herra sanoo niiden kautta omalleen: "Et sinä voi julistaa itseäsi selviytyjäksi tai seuraavaa vuottasi hyväksi, vaan minä Herra sallin sen, jos sallin".

Kokonaisuudessaan uskon, että Herran kurituksen on tarkoitus nöyrryttää hänet, joka pelastuu Jumalan iankaikkiseen valtakuntaan. Ihminen ei kerta kaikkiaan ole valmis antamaan pukea itsensä Kristukseen eli siihen juhlapukuun, jossa Jumalan pyhään valtakuntaan astutaan, ellei hän ole totaalisesti nöyrrytetty ja nujerrettu tässä maailmanajassa.

Herra antoi Herra otti
Tyydy siihen hottentotti
Tasa-arvohan on silkkaa
Jumalan pilkkaa
Olen Buuri Johannesbuurista
Kiitän Herraa hyvästä tuurista
Ettei mussa virtaa
Neekeriveren tilkkaa

Mutta vielä ei ole naulittu ristille todistuksen tähden !

olemme siis onnenpoikia ja tytteleitä.