Heinäkuun lopussa vuonna 1944 Saksa oli pulaakin pahemmassa. Itä-rintamalla edelliskuussa alkanut operaatio Bagration oli murskannut keskisen armeijaryhmän. Lännessä liittoutuneet olivat raskaiden taisteluiden jälkeen murtautuneet Normandiasta ja etenivät vauhdikkaasti ja saksalaiset kärsivät suuria tappioita. Yleisesti odotettiin että sota olisi voitettu ennen joulua.
Mitä sitten tapahtui, Saksa oli polvillaan, miksi eivät rynnistäneet Berliiniin? Silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa!
Mitä sitten tapahtui, Saksa oli polvillaan, miksi eivät rynnistäneet Berliiniin? Silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa!
Vastaukset 10
Vanhimmat
aina kulminoitumiskohtansa, jolloin ne väistämättä menettävät voimiaan.
Näin kävi syksyllä -44 sekä lännessä että idässä.
Suuret, moottoroidut armeijat vaativat jättimäiset huoltojärjestelyt.
Idässä edettiin perusteellisesti tuhottujen alueiden halki.
Lännessä oli kaikki kuljetettava meren yli.
Lisäksi Saksa osoitti vielä kerran hämmästyttävää toipumiskykyä.
Merimatka lännessä ei ollut pitkä. Puna-armeijan logistiset ongelmat ymmärrän paremmin. Sitä ihmettelen miksi lännessä eivät hyökänneet viimeistään loppusyksystä Saksaan.
Eurooppaan on melko pitkä, vaikka et sitä tiedäkään. Materiaali oli mm. kuormattava toistakymmentä kertaa ennen kuin se oli joukoilla.
Ongelmana oli myös satamakapasiteetti samoin tiestön riittävyys ja kuorma-autojen kuljetuskyky. Polttoainetta ei ollut koskaan riittävästi moottoroiduille joukoille.
Länsivallat hyökkäsivät, minkä kapasiteettia oli..
Yksi tärkeä tekijä on unohtunut!
Vuoden 1945 alussa liittoutuneet pitivät keskinäisiä kokouksia mm. 4.–11. helmikuuta 1945 Jaltan kaupungissa, Krimin niemimaalla ja tiedot kokouksen päätöksisitä 'vuosivat' myös Saksaan!
"Konferenssissa päätettiin sodanjälkeisen Saksan kohtelusta, sen miehitysvyöhykejaosta, Saksan ja sen valloittamien maiden demokratisoinnista sekä YK:n perustamisesta. Jaltan kokouksen päätöksien tulkinnasta syntyi myöhemmin liittoutuneiden välille kiistaa."
Tätä tietoa käytti natsijohto kotimaisessa propagandassa häikäilemättä hyväkseen taistelutahdon vahvistamisessa!
Lisäksi tuolloin oli jo joitakin Itä-Preussin saksalaiskyliä venäläisten toimesta vallattu ja joitain satu vallattua takaisin! Näky oli hirvittävä!
"Venäläisiä ei pysäyttänyt mikään: 80-vuotiaat mummot ja 10-vuotiaat tytöt, vaikeasti vammaiset, kaikki naispuoliset asukkaat. Raiskaukset tapahtuivat mitä vastenmielisimmillä tavoilla. Venäläiset jahtasivat naisia jo päivisin,ja öisin he tunkeutuivat asuntoihin rikotuista ikkunoista tai sisäänpotkituista ovista, jopa kattojen kautta, ja syöksyivät sitten onnettomien naisten ja tyttöjen kimppuun, yleensä vielä aseitaan käyttäen.
Yleensä venäläiset tunkivat pistoolinpiipun kauhistuneiden uhriensa suuhun. Yleensä kävi niin, että jos uhrin naisellinen olemus oli tavallista kiinnostavampi, venäläiset ensimmäistä raiskaajaa seurasi useampi, -kukin vuorollaan. ... "
Saksalaiset olivat tse valloittajina Venäjällä käyttäytyneet raa'asti. He olivat ryöstäneet, tappaneet ja polttaneet. Nyt he pelkäsivät kostoa!
Nämä molemmat lujittivat paljon tavallisen saksalaisen rivisotilaan taistelutahtoa ja viimevaihetta lukuun ottamatta ei antautumisia juuri ollut.
Jokaisen saksalaissotilaan pahin pelko oli joutuminen venäläisten sotavangiksi. Tämä sai Itärintaman sodan entistä raaemmaksi!
oli päätetty jo aiemmin. Roosevelt taisi julistaa sen jo Kairossa ja Teheranissa se siunattiin.
Saksan johto tiesi hyvin, että natsien kanssa ei neuvoteltaisi.
Tosin mm. Himmler haaveili NL:n ja lännen välisestä sodasta, jossa hän voisi johtaa lännen puolelle asettunutta Saksaa.
Sopivat nyt missä sitten ensimmäisen kerran, mutta pääasia on se, että tieto ehdottoman antautumisen vaatimuksesta oli myös saksalaisten tiedossa ja käsittääkseni se pidensi sotaa.
Lisäksi saan pääsi huhujen värittämänä myös tietoja erilaisista äärisuunnitelmista, joista tässä esimerkki:
"Morgenthau-suunnitelma
Syyskuussa 1944 pidettiin Quebecin konferenssi, jossa hahmoteltiin sodanjälkeistä maailmaa. Morgenthau esitti siellä niin sanotun Morgenthau-suunnitelman, jonka mukaan sodanjälkeinen Saksa olisi maatalousmaa, eikä sen annettaisi teollistua. Sekä Roosevelt että Winston Churchill olivat samaa mieltä, mutta heidän hallituksensa eivät olleet. Kun suunnitelma vuoti julkisuuteen, se sai tyrmäävän vastaanoton. Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels käytti kohua hyväkseen liittoutuneiden vastaisen mielialan lietsomiseen, ja siinä viitattiin myös Morgenthaun juutalaisuuteen."
Lisäksi Saksassa oli kaksi uskomusta, jotka vahvistivat taistelutahtoa:
- salaiset ja käänteentekevät uudet aseet
- liittoutuneiden eripura ja mahdollinen sota niiden kesken
Kaikki nämä vahvistivat suuresti Saksan sotaintoa!
Saksasta en tiedä, natsit olivat joka tapauksessa taistelemassa loppuun asti.
Suomen osaltahan tuolla ehdottomalla antautumisvaatimuksella oli se vaikutus, että salaiset rauhantunnustelut katkesivat ja suomalaiset taistelivat kesän -44 ja lisäksi kätkivät aseita sissisotaa varten.
Neuvostoliiton on epäilty hidastelleen varsinkin Puolaa valloitettaessa. Tämän on epäilty johtuvan siitä, että Stalinkin vihasi juutalaisia ja antoi heidän kuolla Puolan useilla keskitysleireillä. Lännestä en sitten tiedä varmuudella, mutta epäilen heidän yksinkertaisesti olleen hitaita ja luminen ja kylmä talvi hidasti heidän etenemistä paljon.
No, ei se nyt ihan noin mennyt! Vuona 1944 Puolalla oli kaksi johtoa. Lontoossa oleva länsimielinen Puolan pakolaishallitus ja NL:ssa Stalinin perustama Puolan kommunistimielinen pakolaishallitus. Kun Puna-armeija oli edennyt Veikselille uskoivat Puolassa olevat vastarintaliikkeen taistelijat hetkensä koittaneen ja he aloittivat Puolan kansannousun Varsovassa. Stalin piti kansannousua länsimielisenä. Niinpä seurasi tilanne, että una-armeija kökötti kuukausia Veikselillä samaan aikaan kun Saksan erikoisjoukot kukistivat verisesti kansannousun. Vasta tämän jälkeen Puna-armeija eteni jälleen. Ei se seisokki keskitysleireistä johtunut vaan siitä, että Stalin mieli saada sdan jälkeisen Puolan satelliitiksi, kuten sitten kävikin!
Tuo sama juttu luki minun lukion historian kirjassani tarkalleen samassa kohtaa kuin tuo minun teoria. Olemme molemmat oikeassa ja tarkistin tämän asian. (Forum:kansainväliset suhteet s.79-80) Älä siis sano että teoriani on väärä, koska se on yhtä perusteltu kuin sinunkin. Tosin teorioitahan nämäkin vain ovat eikä niihin voi koskaan luottaa täysin.