Miksi bussien jarrutusmatka on ihan helkkarin pitkä ja vaarallinen verrattuna henkilöautoon?
Vastaus on: Bussit suunnitellaan ja valmistetaan halvimman mukaan. Ja koska matkustajina on vain kansaa, niin enemmästä jarrutustehosta ei tarvitse välittää.
Olenko oikeassa?
Vastaus on: Bussit suunnitellaan ja valmistetaan halvimman mukaan. Ja koska matkustajina on vain kansaa, niin enemmästä jarrutustehosta ei tarvitse välittää.
Olenko oikeassa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
OLET TÄYSIN OIKEASSA EI KALTAISIASI KÖYHÄLISTÖN EDUSTAJIA TARVITSE SÄÄLIÄ.
PITÄISI SUOMESSAKIN OTTAA KÄYTÄNTÖÖN IKIAIKAINEN VENÄLÄINEN MENTALITEETTI MISSÄ IHMINEN ON AINA HALVEMPI KUIN PATRUUNA.
KATSOS ME VARAKKAAMMAT KULJEMME OMILLA AUTOILLA MISSÄ ON HYVÄT JARRUT. TE TYÖTÄTEKEVÄ KARJA ETTE MITÄÄN JARRUJA TARVITSE.
Painaakohan se bussi vähän enemmän kuin henkilöauto? Tyhjänä 10-13 tonnia, 50-100 matkustajaa kyydissä 4000-8000 kg lisää... eli kokonaispaino voi olla n. 20 tonnia...
Pysähtymismatkaan vaikuttaa luonnollisesti reaktiomatka jarruviipe jarrutusmatka. Reaktiomatka nyt saattaa olla samanlainen kuin muillakin kuljettajilla, mutta raskaassa kalustossa on aina jarruviipeen tuoma lisä (0,6 sek).
Luonnollisesti raskaan kaluston hidastuvuus on eri luokkaa henkilöautoihin verrattuna. (henkilöautossa n. 10-12 m/s2 ja bussissa n. 5 m/s2).
Bussin jarrut ovat ihan toimivat mutta nuo henkilöautoilla ajavat uunot eivät ole lukeneet fysiikkaa koulussa!Tässä penalle selitys joka pitää!
Ei pena mitään selityksiä tarvitse, pena tarvitsee pillerin
Nyt menee monella jo pahasti pieleen. Hidastuvuus EI riipu ajoineuvon massasta. Tarvitaan parempia selityksiä.
Jarruviive on tosiaan osaselitys pitkään jarrutusmatkaan. Mutta mistä johtuu surkea hidastuvuus?
Kyllä hidastuvuus on kiinni massan ja kitkan yhteisvaikutuksesta ... ...tyhjä rekka pysähtyy jäällä 10x lyhyemällä matkalla kuin lastattu täysi rekka
Esimerkissäsi, vika on huimasti alimitoitetuissa jarruissa, joiden teho ei ole lähellekään riittävä. Massa EI vaikuta hidastuvuuteen.
10 x lyhyempi matka ei stäpaitsi tarkoita mitään. Halusit varmaan sanoa kymmenesosamatkalla?
Vielä ei ole juuri päästy pisteitä jakamaan.
Kyllä sillä on merkitystä jos on 10x lyhyempi matka 100m vs.10m ja mitä veikkaat mikä on pysähdys matka 40km/h nopeudesta bussilla ja mikä on henkilöautolla ? Monesti se että pysähtyy ajoissa on siitä kuljettajan osaamisesta (me ajamme enakoivan kokeissa samaa rataa kuin autokoululaiset henkilöautoilla ja onnistumme väistökokeissa yhtä hyvin vaikka ajamme bussilla).
No niin. jos matka on 100 m, niin kymmenen kertaa tuo matka on 1000 m. Kymmenen kertaa lyhyempi matka on siin 100 m - 1000 m eli -900 m.
Millainen pys'htymismatka on miinus 900 metriä? Kerro se minulle ihan selkokielellä. Jookos?
Sitten kun ymmärrät hieman paremmin itse kirjoittamasi ja tämä asia on Sinulla omaksuttu, niin jatketaan sitten level-2 vaikeusasteelle eli itse asiaan.
Älkää nyt tuon Pentti vauvan kanssa kinastelko. Pentillä pieni ÄO.
Maisterilla on tainnut jäädä uimalakki liian kireälle.
Mutta koetetaanpas pysyä asiassa, eli löytyykö huonolle hidastuvuudelle oikeaa selitystä?
Eiköhän asia yksinkertaisesti johdu siitä, että jos linja-autot hidastuisivat tehokkaammin, niin matkustajat tipuisivat penkeiltä tai kaatuisivat?
Turha arvailu pois jos kuljettaja painaa jarrupolkimen lattiaan niin pysähtyy renkaat lukossa pysäkille. Jotta kyllä jarruja on jos halutaan. Yleensä pysäkeille saavuttaessa painetaan jarrupoljinta vain vähän.
Pentti on aivan oikeassa.
Jos nyt sitten halutaankin veistellä että ymmärtäähän tuon kun noin sanotaan niin ymmärtää joo kun sitä uutisissakin viljellään, mutta miten saat esim tuosta sadasta metristä kertolaskulla tulokseksi pienemmän luvun kuin kantaluku on? Pitää kertoa alle yhdellä. Eikä se ole silloin kymmenen.
Alkuperäiseen kysymykseen taas sanon että olet sekä oikeassa että väärässä, komsii ja komsaa.
Voihan sitä tehdä laitteet vaikka niin että ne kestävät rusentumatta minkälaisia törmäilyjä vain, tai jarrutehoa kasvattaa niin että abs nappaa kiinni heti. Kyllä tämän päivän jarrutehollakin pyörän pito häviää hyvin sukkelasti eikä siinä enää jarrutehon lisäys auta.
Mikä on sitten kustannustehokasta? Jos porukkaa kuolisi kuin pipoa nykybusseihin tekniikan vuoksi, asialle varmasti olisi tehty jotain jo aikoja sitten.
Pentin korvien välissä on tyhjäkäyntiä.
Näinhän se vaan menee fysiikan lakien mukaan.
Kun massa kasvaa niin kasvaa kitkakin. Eli massalla ei todellakaan ole mitään vaikutusta hidastuvuuteen. Busseissa vaan ei ihan oikeasti ole suhteessa yhtä tehokkaat jarrut kuin pikkuautoissa.
Bussilla matkustaa köyhät joilla ei ole varaa autoon.
Eli ilmeisesti kuulut mainostamaasi joukkoon?
Ilmajarru viive on poistettu uusissa busseissa sähkön avulla. Kyse ei ole hidastimesta, vaan uudesta järjestelmästä, joka siirtää jarrupalat kiinni levyyn (heti kun jarruun koskettaa) ja myös paineen jarruille sähköisesti, jolloin perinteinen ilmajarru viive poistuu. Käytänössä jarrut toimivat yhtä nopeasti kuin henkilöauton jarrut, mutta raskas ajoneuvo pysähtyy hieman hitaaammin kuin henilöauto. Nyky bussi pysähtyy siis melko nopeasti!
entäs jos sattuu vaikka jossain johtosarjat nirhatumaan, sulakkeet kärähtää ja jarrut jää ilman sähköä. bussi on täysin jarruton ! tai katkeaa koko auton sähköt vaikka päävirtakontaktori avautuu kesken ajon?
tuleeko uusissa busseissa generaattorien syöttö akkujen vai kulutuksen puolelle päävirtakontaktoria?
Katsopas vaan. Sähköjohdon metrihinta on ilmeisesti alittanaut jarruputken metrihinnan, jos näin hienosti on pässyt käymään.
Mutta se huono hidastuvuus? Surkea alusta, jousitus, muljuva runko ja ripustukset, säästökumit...jne.
Kaikki nuo yhdessä huonontaa hidastuvuuden parhaassa kesäkelissäkin.
Lainsäätäjää ei kiinnosta, koska laki sallii todella surketkin hidastuvuusarvot, joilla jalankulkijoita lanataan surutta ja nusautetaan toistuvasti henkölöautojen perään.
Mutta joukkoliikenne pyhittääkin keinot.
Silloin ei ole jarruja ja se on matkustajille oikein. Matkustajat ovat karjaa ja kohtelu tulee olla sen mukaista!
Ei siellä jarruja tarvita kun 100km/h pyyhkäistään bussilla metsään.
Joo 200km/h nopeudesta jaguaarini pysähtyy 10 metrin matkalla ja bussi 100km/h samassa matkassa ja renkaat savuaa. Ja mustaa vanaa tiellä.
Sähköllä vain nopeutetaan jarrutuksen alkamista, paineilmalla itse jarrutus hoituu. Lisäksi on sähkö/hydraulinen hidastin, jolla säästetään jarrujen kulumista.
Eli ei haittaa, vaikka piuhat nirhautuisikin poikki, jarrut toimivat näissäkin tapauksissa edelleenkin. Bussin ei oletetakaan pysähtyvän yhtä nopeasti kuin henkilauto, joten on täysin hyväskyttävää, että raskas auto jyrää muutaman henkilöauton allensa vaikkapa peräänajossa, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Pysähdysmatka on se ikä se on ja sillä siisti.
Ajoneuvon massa ei vaikuta pysähtymismatkaan yhtään mitään!
Kyllä vaikuttaa! Massa kertaa aineen tiheys jaettuna nopeuden neliöjuurella kertoo sen, että hidastuvuus heikkenee tilanteissa, jossa massa kertaa gravitaatio on yhtäkuin nopeuden kaksinkertaistuminen jaettuna punasiirtymällä antaa tuloksen, että massaltaan 12 tonninen bussi pysähtyy 80 Km/h noeudesta nollaan 3.2;ssa sekunnissa, joka on vain 0.2 sekuntia hitaampi kuin henkilöautossa, jossa on ABS jarrut, sekä turvatyyny. Opetan yliopsitossa fysiikkaa sekä kotitaloutta, joten tiedän tasan tarkaan nämä fysiikan jutskut.
Täytyy ensi yönä lähteä maalla käymään. Yöllä sen vuoksi ettei köyhien hitaat ajoneuvot ole tien tukkona.