Suomella on ollut tähän mennessä kaksi EU-komissaaria, ja nykyisen kohta väistyessä saanemme ketjuun kolmannen. Yksi yhdistävä tekijä noilla miehillä on. Se ei ole puolue, vaan paljon merkittävämpi, luultavasti ratkaiseva tekijä. Mikä se tekijä siis on? Lue alta aukeava juttu, niin tiedät (oikeastaan ei tarvitse edes juttua lukea, kun katsoo miesten ilmeet, niin ymmärtää):
https://scontent-b-fra.xx.fbcdn.net/hphotos-frc3/t1.0-9/10363898_10152431369139182_8956879505521752604_n.jpg
https://scontent-b-fra.xx.fbcdn.net/hphotos-frc3/t1.0-9/10363898_10152431369139182_8956879505521752604_n.jpg
Vastaukset 24
Vanhimmat
Taitaa sitä noita miehiä yhdistävää tekijää olla hieman minussakin. Tuli vaan mieleeni kun vilkaisin palstan etusivua. Vain kuuden avauksen edessä palaa nuotio, ja niistä avauksista yksi on tekemäni ja neljä on muiden minusta tekemiä:))
Se kuudes puhuu joistakin Tiilikaisesta ja Rinteestä - keitähän ne mahtavat olla - mutta noista nuotioavauksista vähiten se näkyy kiinnostaneen.
Onko avauksen henkilötkin pettäneet vaimoaan niin kuin sinä olet kertonut tehneesi?
Ja olet kertonut isäsikin niin tehneen. En kyllä ymmärrä, miksi sellaisia täällä olet kertonut, mutta tulipahan vaan mieleen, kun aloit taas itsestäsi lässyttää.
Savosta on noussut monta merkittävää politiikkoa ja savolaiset voisivat olla enemmän ylpeitä, kuin ovat. Varmaan savolaisten perimässä on jotain, mikä kantaa viisautta. Eihän pelkällä onnella tuollaisia saavutuksia ansioluetteloon kerätä? Vai olisikon yksi syy se, että savolaiset ovat mukavia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä ja rehellisiäkin ovat. Luuta riittää ulko-ovelle merkiksi, että ei olla kotona ja muita lukkoja ei tarvita. Autetaan nappuria, jos naapuri apua tarvitsee ja ilmaiseksi. Savolaisethan pitivät toisessa maailmansodassakin niin kovaa jöötä Rukajärvellä, että ryssä ei siitä yli tullut.
Kaikessa sanomassasi on vinha perä. Kun savolaiset poliitikot otat esille, niin täytyy muistaa, että savolainen se oli Kekkonenkin, sekä isän että äidin puolelta ja Savossa syntynyt ja lapsuutensa elänyt. Mutta kun jo varhaisessa kouluiässä muutti vanhempiensa kanssa Kainuuseen, kainuulaisena Kekkonen kai itseään piti.
Kyllä minä kokemusperäisesti muotoutuneiden näkemysteni nojalla yhdyn myös noihin muihin savolaisista toteamiisi luonnehdintoihin. Taitaa niillä savolaislähtöisillä tosiaan olla kateutta herättäviä ansioluetteloitakin;))
Joo, siellä Rukajärven suunnalla kai suurin osa rautavaaralaisistakin sotilaista oli sotimassa, myös lapsuuskotini naapurustosta, joista miehistä muuan mainitaan Antti Tuurin Rukajärvi-sarjan kirjoissa. Mutta oli niitä rautavaaralaisia muuallakin, kuten enoni oli hyökkäämässä Petroskoihin - Äänislinnaksi sitä silloin kutsuimme - ja oli koko pitkän asemasotavaiheen Syvärillä ja loppukahinoissa Kannaksella, mm. Vuosalmen kovissa taisteluissa, joissa haavoittuikin jo toisen kerran.
Missä päin mustalaismanne isäsi oli sotimassa?
Mietähän kapo yhdistää veltto nysä pieruvaossa!!!
kuuluu, kuinka EROTTAA Kapi ruotsalaisesta SB-veljestä??
Kuten lukijat tietävät, rautakanki on siihen sopivin työkalu.
Toinen kysymys kuka on lyönyt lommon homolippikseesi?
Vielä savolaisuudesta: Savolaisiahan pidetään verbaalisesti lahjakkaina, eikä kai aiheetta, sillä kyllä niiltä juttu luistaa. Savolaisten verbaalista lahjakkuudesta on paljon myös kirjallista, runollistakin näyttöä, ”savolaesta sananrieskoo”. Savolaisten sananvalmiutta tarkoittanee myös tämä savolaisia ehkä vähemmän mairitteleva väittämä: ”aina, kun savolainen avaa suunsa, vastuu siirtyy välittömästi kuulijalle”.
Savolaisten yleensä varsin hyvää kirjallista suomenkielen taitoa saattaa selittää myös tekijä, jonka kuulin opettajaltani jo kansakoulun yläluokilla ollessani:
Naisopettajamme oli syntyisin Vihdistä, Uudeltamaalta, ja oli ollut opettajana Vihdissä, Urjalassa (Hämettä vai Pirkanmaata?) ja Pohjanmaalla (olikohan Kauhajoella) ennen Rautavaaralle päätymistään. Hän sanoi, ettei missään hänen kouluissaan oppilaat ole kirjoittaneet yhtä hyvää suomea kuin siellä nykyisessä koulussaan. Arveli, että johtuisiko siitä, kun paikkakunnan murre poikkeaa kirjakielestä niin paljon, etteivät oppilaat sekoita niitä keskenään kuten usein Uudellamaalla ja Hämeessä, eikä siellä ollut d- ja r-kirjaimen kanssa samanlaista ongelmaa kuin Pohjanmaalla, jossa oppilaat hyvin yleisesti sekoittivat niitä keskenään.
Tuo edellä koulustani kertomani ei ole mikään tsoukki, vaan noin todella opettani pohti, lieneekö ollut oikeassa vai ei.
No, tämä avaukseni ei kosketellut varsinaisesti kepupolitiikkaa, vaan oli enemmänkin kevennys - vaikka kyllä siinä pari savolaista kepupoliitikkoakin esille tuli. Mutta aiheen enempi käsittely riittänee minulta, kun eräitä muita tälle avaukselleni kiiruhtaneita näkyy kiinnostavan enemmän homostelu; he voivat jatkaa siitä keskustelua keskenään, kun heillä lienee sellaisesta kokemusta, minulla sitä ei ole.
SB-veljillä useinkin tapana tunkea maissintähkiä toverin anukseen?
Sinähän oletkin oikein dokumentoinut saitlle tälläistä touhua.
Kapin ainoa kevennys on huosunkevennys, kun punikkiruuna siivoaa könsät pöksyistään...;)
Taannoin jossain tv-dokumentissa arveltiin ihan tosissaan, että savolaisten kiero puhetapa on harjaantumisen tulos ja perustuu siihen, että nämä tarvitsivat kyseistä ominaisuutta, kun kaskenpolttajina levittäytyivät muiden heimojen asuinalueille. Tuollainen tunkeutuminen edellytti itsetietoista röyhkeyttä, mutta vaati toisaalta myös kykyä välttää joutumasta hengenvaaralliseen konfliktiin vanhojen asukkaiden kanssa. Savolaiset ratkaisivat asian lupaamalla jo tehdyn kasken jäävän viimeisekseen tällä alueella, antamalla muitakin katteettomia lupauksia, siirtämällä puheen toisiin asioihin sekä kertomalla vitsejä tai hauskuuttamalla muutenkin toista osapuolta.
Ei samanaikainen röyhkeys ja diplomaattisuus ole varmaan haitaksi komissaarin tehtävässäkään.
Pieni tietoisku savolaisuudesta: Savolaiset eivät suinkaan alun perin levittäytyneet muiden heimojen alueille, vaan savolaiset muodostuivat muiden heimojen sulautuessa toisiinsa heimojen raja-alueella. Muinais-Suomessa oli kolme heimoa, joita kyllä silloin pidettiin erillisinä kansoina. Olivat suomalaiset lähinnä nykyisen Varsinais-Suomen alueella, hämäläiset nykyisten Hämeen ja Uudenmaan alueella, karjalaiset Itä-Suomen alueella ja paljon kauempanakin idässä.
Oli myös lappalaisiksi kutsuttu kansa, joka ei välttämättä ollut nykyisiä saamelaisia, ja eräät historioitsijat ovat sitä mieltä, että sna lappalainen on tarkoittanut lappeella, eli vieressä asujia. Niitä ilmeisesti asui nykyisen Lappeen ja Lappeenrannan alueilla, ja heitä ilmeisesti pidettiin alkukantaisina eli villeinä, ja siitä johtuu Lappeenrannan ruotsinkielinen nimi Villmanstrand. Eihän se tosin villiä tarkoittavaa nykyruotsia ole (villi= vild) mutta ehkä ennen on ollut, ja onhan Lappeenrannan vaakunassakin puolialaston villi mies nuijansa kanssa.
Historioitsijat ovat olleet sitä mieltä, että savolaiset ovat muodostuneet hämäläisten, karjalaisten ja noiden lappalaisten sulautuessa toisiinsa. Aikojen saatossa savolaisalue on laajentunut valtavasti, sillä nykyinen Savokin on suuri maakunta, ja aikoinaan - kun Keski-Suomen maakuntaa ei ollut - suuri osa keskisestä Suomestakin luettiin Savoon kuuluvaksi. Keski-Suomessa ja Kainuussa ja Keski- ja osin Pohjois-Pohjanmaallakin puhutut murteet luetaan savolaismurteisiin. Pohjalaisiahan ei muinaisessa Suomessa ollut, vaan Etelä-Pohjanmaan väestö on muodostunut lähinnä hämäläisistä ja (varsinais) suomalaisista ja myöhemmin Ruotsista tulleista, Keski-Pohjanmaan väestö lähinnä Savosta tulleista ja pohjoisemman Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin väestö (paisi saamelaiset) Karajalasta tulleista. Siellä käytyeeävä minua tarkoittava sana ”mie” on karjalaista perua.
Savolaiset toimivat vuosisatojen ajan Ruotsin vallan alla puskureina venäläisten hyökkäyksiä vastaan. Ruotsin ja Venäjän usein epämääräinen raja saatettiin vetää Savon halki; tällaisia olivat ainakin Pähkinäsaaren rauhan raja ja jonkin verran idempänä kulkenut Täyssinän rauhan raja, joka kulki synnyinpitäjäni Rautavaaran halki (tosin sellaista pitäjää ei silloin vielä ollut).
Savo on valtaosin karua, mäkistä maata ja mäet usein kivikkoisia, joten peltoviljely sinne ei kehittynyt pitkiin aikoihin, vaan aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka harjoitettiin laajalti kaskeamista. Ja kyllä varmaan savolaiset levittäytyivät kaskeamisen vuoksi alkuperäisiä alueitaan laajemmallekin, kun tarvittiin uusia kaskettavia metsiä.
Savo on kuitenkin järvirikasta, ja kalastus siellä on aina ollut tärkeä elinkeino. Ja kalaruokien valikoima siellä on ollut suurempi kuin muualla Suomessa. Eikä siellä juuri tunnettu käsitettä ”roskakala”, vaan kalakukkoon kelpasi melkeinpä mikä kala tahansa, tosin muikku ja ahven halutuimpina ja esim. synnyinseudullani keväisin jokiin suurina määrinä nouseva salakka. No, ehkäpä rannikkosaaristossa myös kalauokia oli paljon, kun saaristolaisäidin neuvo tyttärelleen kuului: ”sellaisen tytön ei pidä mennä naimisiin, joka ei osaa silakasta sataa lajia ruokaa laittaa”. Taitaisipa ainakin nykyään moni tyttö sielläkin jäädä vanhaksipiiaksi!
Joo, myönnän kyllä, että savolaisessa kansanluonteessa ovat olosuhteiden ja elämän vaatimusten muovaamina kehittyneet myös ne luonteenpiirteet, joita sinä toit esille. Ja kyllä niitä luonteenpiirteitä todellakin tarvitaan myös EU:n komissaarin tehtävissä, enemmänkin kuin hämäläistä totisuutta, pohojalaasta jäykkyyttä ja karjalaista lipevyyttä - kuvatakseni noita heimo-ominaisuuksi kliseisillä käsityksillä, jotka tuskin kovin yleisesti ainakaan enää nykymaailmassa paikkaansa pitävät.
Oho! Pienestä tietoiskusta tulikin lähes novelli. Sorry, mutta näin minulle usein tuppaa käymään. Olikohan sekin savolaisuutta?
Kirjoitit tällä kertaa harvinaisen paljon hölynpölyä.
Tuo asiantuntija, jota siinä dokumentissa haastateltiin, ei tietenkään puhunut mistään muinaisajoista, vaan 1500-luvulla alkaneesta savolaisten levittäytymisestä Sydän-Savosta naapurimaakuntiin eli Hämeen ja Pohjanmaan itäosiin ja nykyisin Kainuuksi kutsutulle alueelle sekä 1600-luvulta lähtien Pohjois-Karjalaan, jolloin sieltä pakeni ortodoksista väestöä Venäjän puolelle eli tuli eräänlainen asuintyhjiö.
Keski-Suomi laskettiin vielä 1500-luvulla osaksi Hämettä, mutta varsinkaan Keski-Suomen pohjoisosassa ei ollut ennen savolaisten tuloa kovinkaan paljon asutusta. Siksi sinne levittäytyi paljon savolaisia, mikä kuuluu murteestakin, kun taas Keski-Suomen eteläosassa puhuttava murre on lähellä hämäläismurteita. Myös Päijät-Hämeessä sekä Pohjanmaan itäosissa oli tilaa savolaisväestölle ja siksi heitä levittäytyi myös sinne.
Savolaisten uudisasukkaiden tulon aiheuttama konfliktivaara perustui osin siihen, että länsisuomalaisissa maakunnissa harjoitettiin peltoviljelystä, kun taas savolaiset olivat kaskenpolttajia. Kaskenpoltto aiheutti sen, että savolaiset vaihtoivat jatkuvasti asuinpaikkaa ja juuri se oli heidän levittäytymisensä taustalla 1500-luvulla.
Keski-Pohjanmaan valtaväestö ei kuitenkaan ollut Savosta tulleita, eikä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin valtaväestö Karjalasta tulleita, minkä todistaa sekin, että nuo kaikki maakunnat kuuluvat länsimurteiden alueeseen. Poihjanmaan rannikolla ei ollut edes tilaa savolaisille tulokkaille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsimurteet
Sanan lappalainen tulkitaan yleensä tulleen sivussa asuvasta. Kun esimerkiksi vanhan mallin keihäs tuli lappeelleen, se tuli sivu eikä kärki edellä maahan.
Merikalastus ei vaadi tuekseen saaristoa, joten kalastusta harjoitettiin ja harjoitetaan tietenkin myös avoimella merialueella.
Tulihan se taas todistetuksi...savolaisten puheissa on vastuu kuulijalla....!
Hieman historiaa. Alue on ollut Lappeeta aikoja sitten, asukkaita on kutsuttu lappeelaisiksi. Ensin Lappeesta erosi Lappeenranta myöhemmin Lauritsala, kunnes 60-luvulla yhdistyivät kolmekuntaa Lappeenrannaksi, siinä kaupassa kaupunki sai tosi hyvät myötäjäiset.
Koko alueen asukkaat ovat yhtä sekamelskaa muualta tänne muuttaneita kuten allekirjoittanutkin, siis junan tuomia. Varsin paljon
pohjoiskarjalaiset tulivat kuulemma tänne työn perässä, olihan Kaukas nykyinen UPM Kymmene merkittävä työnantaja.
Nykyisin ei enää isoisän pojan-pojan-poika tai tyttö pääse automaattisesti sinne työhön uudissaneerauksen vuoksi. Onhan nykyinen toimitusjohtaja UPM Kajaanin tehtaanjohtajan jälkikasvua.
UPM historia kiinnostaa olenhan ollut firmassa toimistotyttönä työssä.
Oli lähdettävä opiskelemaan koska Juuso W määräys oli ettei kihloissa tai avioliitossa oleva saa olla firmassa työssä, vaan naisten paikka oli kotona---- nenäliina pinkkojen viikkaaminen! Nyyh-nyyh!
Äläpä nyt kuitenkaan uhoa noin, kun sinulla ei sellaiselle ole yhtään sen parempia perusteita kuin oli minulla edellä esittämälleni (jota en kuitenkaan miksikään tutkielmaksi tarkoittanut).
Vaikka keski- ja pohjoispohjalaiset murteet kuuluvat länsimurteisiin, niissä on myös itäisiä, ennen muuta savolaisia piirteitä. Niitä on sitä enemmän, mitä kauemmas mennään rannikolta sisämaahan päin. Rannikolla puhuttavia murteita sanotaan rantamurteiksi, sisämaassa puhuttavia ylämaan murteiksi. Keski-Pohjanmaalla (1) savolainen vaikutus on vahvempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla (2).
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/kepohmur.html
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet lasketaan kuuluvaksi länsimurteisiin, vaikka niissä on paljon itämurteiden piirteitä, etenkin savolaismurteista tulleita. Näinpä keski- ja pohjoispohjalaiset murteet luetaankin sekamurteisiin. Ne ovat epäyhtenäisiä, koska ne ovat kehittyneet sekä läntisistä lounais- ja hämäläismurteista että itäisistä savolaismurteista.[2]
Savolaisvaikutteet kuuluvat enemmän keskipohjalaisissa murteissa, mutta ne lisääntyvät yleisesti ottaen aina, mitä kauemmas rannikolta mennään. Keski-Pohjanmaan murteissa on alueellista vaihtelua jopa siinä määrin, että jokainen jokilaakso erottuu omaksi murrealueekseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-_ja_pohjoispohjalaiset_murteet
Nykyään myös Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa, Ranuan kylä ja Simojärvi, (toisin kuin kartassa) luetaan kuuluvaksi savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen
http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/murrealu.html
Ja on tullut Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolaankin myös karjalais- ja savolaisasutusta. Katselepavaikka tuosta.
Nuo asiat eivät ole niin yksiselitteisiä kuin sinä näyt ne ymmärtävän. Eivät edes historioitsijat ja muut asiantuntijat ole yksimielisiä, ja kielitieteilijätkin tulkitsevat asioita hieman eri tavoilla. Yhtä hyvin kuin sinä voin minäkin saada eri asiantuntijatahoilta tukea tuossa edellisessä esittämilleni mielipiteilleni. Mutta olethan jo saanut tueksesi eräitä ”asiantuntijoita”, joiden tuesta tukin kuitenkaan olet kovin ylpeä:))
Eiköhän nyt keskitytä katsomaan tuota MM-kisojen Suomi-Venäjä -matsia, jossa Suomi valitettavasti saattaa saada rökäletappion - alku ainakin näytti lupaavan sellaista.
Jäi pois linkki, joka kuuluisi tuohon:
>>Ja on tullut Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolaankin myös karjalais- ja savolaisasutusta. Katselepa vaikka tuosta.
Sainpahan sinut viimein tunnustamaan savolaisten kaskenpolttajien levittäytymisen länsimurteiden alueelle 1500-luvulla.
Myöntänet noiden lainaamiesi artikkeleiden perusteella myös sen, ettei pohjalaismaakunnissa tai edes osissa niitä kuitenkaan puhuta savolaismurteita, vaan nuo pohjalaismurteet ovat saaneet vain piirteitä uusien tulokkaiden puheesta.
Pohjois-Pohjanmaan ja Peräpohjolan karjalaisväestö on parisataa vuotta vanhempaa perua kuin savolaisten muuttoaalto eli noin 1300-luvulta.
Itse et olisi kovin hyvin pärjännyt savolaisena uudisasukkaana. Kiero sinäkin voit olla, mutta se diplomaattinen puoli sinulla on vähän liian vaillinainen. ;-)
>>Sainpahan sinut viimein tunnustamaan savolaisten kaskenpolttajien levittäytymisen länsimurteiden alueelle 1500-luvulla>Itse et olisi kovin hyvin pärjännyt savolaisena uudisasukkaana. Kiero sinäkin voit olla, mutta se diplomaattinen puoli sinulla on vähän liian vaillinainen. ;-)
Ymmärsin kieltäväsi savolaisten levittäytymisen länsimurteiden alueelle 1500-luvulla, kun ensimmäisessä vastauksessasi minulle totesit:
"Pieni tietoisku savolaisuudesta: Savolaiset eivät suinkaan alun perin levittäytyneet muiden heimojen alueille, vaan savolaiset muodostuivat muiden heimojen sulautuessa toisiinsa heimojen raja-alueella."
Tarkoitit sitten kai niitä "muinaisia aikoja", mutta sitä en ymmärrä vieläkään, miksi ylipäätään vedit Suomen muinaishistorian mukaan paljon myöhempään aikakauteen.
Mitä tulee henkilökohtaisiin konflikteihisi tällä palstalla, totean ohjeena, että niitä voi välttää olemalla provosoitumatta tai kokonaan väistämällä. Nythän tilanne on päinvastoin niin, että juuri siksi muutamat täällä sinua provosoivat, koska tietävät että hermostut ja senkin, miten heille vastaat.
Okei. taisimme päästä yhteisymmärrykseen tuosta varsinaisesta asiasta. Noinhan se meni, eri aikakausina, joiden merkityksen suhteen me kai fokusoimme aluksi erilailla.
Mutta tuo sanomasi:
>>Mitä tulee henkilökohtaisiin konflikteihisi tällä palstalla, totean ohjeena, että niitä voi välttää olemalla provosoitumatta tai kokonaan väistämällä. Nythän tilanne on päinvastoin niin, että juuri siksi muutamat täällä sinua provosoivat, koska tietävät että hermostut ja senkin, miten heille vastaat
Menehän reppana vaihtamaan kuivat vaipat ja laskemaan munakarvasi!
Oho! Pienestä tietoiskusta tulikin täyttä valhetta. Heikkoa on historoan tietämyksesi
Mistä sinä tuon tietoiskusi olet kopioinut? Siinähän ei juuri mikään ole oikein.
Nykyinen savolaisasutus on peräisin 1500 luvulta kun Kustaa Vaasa julisti autiot erämaat kruunun maiksi, joita voitiin vapaasti asuttaa. Kruunu vyörytti uudisasutuksella itärajan kiistamaita hallintaansa. Savolaisasutus levittäytyi lähinnä vesireittejä noudattaen länteen, ja ylitti jopa maaselän ja työntyi aiba Etelä-Pohjanmaan järviseudulle Lappajärvelle ja Evijärvelle saakka. Keski-Pohjanmaalla se ulottui Haapajärvelle ja Pyhäjärvelle. Pohjoisempana savolainen uudisasutus eteni 1530-luvulla Siikajoen varsilla Revonlahdelle, Oulujoen varrella Utajärvelle ja Muhokselle.
Maaselän vedenjakajaseudulla käytiin heimojen kesken melkoisia kiistoja, olihan hämäläisasutus (samoin Kustaa Vaasan ohjaamana) vakiintunut aina Viitasaaren reitin pohoisimpien järvien alueelle. Tuolla alueella paikannimistössä on vieläkin noiden heimokiistojen jäljiltä mm. Käräjä- ja Liiton- alkuisia kohteita.
Heikkoa, vain tuollaiseen kopiointiin perustuvaa näyttää Kapi ressukan historiantiedot olevan
Vaikka itse sen sanonkin;D Ei vaineskaan, mutta tietysti pääsen nyt sinuksi. Tunnet näemmä savolaisesi kuten kepulaisesikin.