Ateismi

Mielipidekirjoitus.

http://www.hs.fi/tiede/a1399802906897

Sorry. Mielipidekirjoitus.

"Ateistina olen tehnyt pitemmän matkan kuin uskova. Päässyt sinne asti, missä ymmärrän ja hyväksyn sen, että en ole sen kummempi elämänmuoto kuin muutkaan, eikä minulla ole mitään ulkoa annettua oikeutta pörhistellä tällä planeetalla oman pyhyyteni kaipauksen voimin."

Hyvin sanottu.

Susanne Björkholmin mielestä uskonto perustuu käsistä karaneeseen pyhyyden kokemukseen jonka avulla ihminen tekee itsestään tärkeän.

Eli S.B:n mukaan uskovan ajattelu menisi näin:
"Koska koen olevani tärkeä ja haluan olla tärkeä, minun on oltava tärkeä!"

Uskova tekeekin itsestään ikuisen olennon ja samalla kertaa, ainakin kristinuskossa, muista ali-ihmisiä jotka joutaa vaikka ikuiseen kidutukseen.

Koska uskovaa pelottaa todellisuus, hän on keksinyt oman turvallisemman todellisuutensa, jossa kaikki palaset napsahtaa paikoilleen, asiat saa merkityksensä ja uskova miksi-kysymystulvalleen vastaukset, sekä rauhalliset yöunet.

Uskonto merkitseekin uskovalle samaa kuin unilelu merkitsee lapselle.
Se antaa turvallisuudentunnetta.

Linkki tehdään näin: kun haet vaikka hakukoneella linkkejä tai näet juttuun johtavan linkin nettisivulla, laita hiiren osoitin linkin kohdalle ja paina hiiren oikeanpuoleista painiketta. Siihen pitäisi ilmestyä valikko, josta löytyy vaihtoehto "kopioi pikakuvake". Valitse se, ja kun sitten kirjoitat viestiä, paina viestikentän kohdalla hiiren oikeaa, ja valitse "liitä". Hyvä linkki, laitan nastan täksi päivää.

Suurin syy uskonnoille on kuoleman pelko..senhän takia Jaakob on täälläkin toitottanut, että uskovilla on "toivoa"..Me ateistit olemme hyväksyneet, että elämä ei ole ikuista, vaan kaikella on aikansa..mistään kuoleman jälkeisestä elämästä ei ole yhtään todistetta!

"Kun joku sanoo: "Ei ole mitään pyhää", niin pillastuvat jo ateistitkin."

- Stanislaw Jerzy Lec

Kun huomasin tuon tekstin Hesarin sivuilla, innostuin hieman, ja varauduin jo linkittämään sen tänne kommenttiraidoilla varustettuna. Vilkaisin vielä, kuka oli kirjoittaja... tiedetoimittaja, ok, kuulostaa lupaavalta lähtökohdalta.

Mutta sitten se olikin vähän lässähtänyt tuulihattu. Tuli mieleen että kirjoittajalla oli fiilis: "hei, lukekaas muutkin mitä mä just kekkasin!" Liukenin vähin äänin paikalta, enkä jaksanut innostua siitä niin paljon että olisin tehnyt aloituksen tänne. Ei eillä että olisin ollut eri mieltä Björkholmin kanssa, vaan se nyt oli vähän liian monta kertaa luettua nettitekstiä.