Sensuroitu aihe katoaa arkistosta
Ainoita kertoja, jolloin tv käsitteli kielilakia, tammikuussa 2003. YLEn arkistosta tämä uutislähetys todennäköisesti on jo kadonnut.
YLE TV1 pääuutiset sunnuntaina 26.1.2003, 20:38-
Tv-uutiset 26.1.2003, Eva Polttila EVA POLTTILA
Ruotsin kielen asemaa Suomessa vahvistetaan edelleen. Tulossa oleva kielilaki velvoittaa viranomaisia järjestämään oma-aloitteisesti palvelua myös ruotsin kielellä. Tämä tarkoittaa että monella on edessä ruotsin kielen opiskelua ja joitakin uusia virkamiehiä joudutaan palkkaamaan.
HANNU SÄRKKÄ
Nykyinen kielilaki on samalta vuosikymmeneltä kuin kuvan suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuuluva juhannussalko 20-luvulta. 80-vuotias lakivanhus on taannut suomenruotsalaisille yhden maailman vahvimmista vähemmistöasemista.
Seuraavaksi ääneen pääsi ruotsinkielinen espoolaispoliisi. Hannu Särkkä vähätteli kielilain vaikutuksia: "tiukennukset eivät sinällään ole kovin radikaaleja". Sitten Hannu Särkkä haastatteli Paulina Talrothia mainitsematta hänen jäsenyyttään kielilakikomiteassa.
Särkkä mainitsi perustettavia uusia virkoja sekä "ainakin tuomareita pannaan kielikursseille". Lopuksi Hannu Särkkä mainitsi pahaenteisesti:
Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi kielilaki astunee voimaan ensi vuoden alussa. Se sementoi ruotsin kielen vahvan aseman Suomessa.
YLEn tv-lähetykset sensuroivat aihetta neljä vuotta, kielilakikomitea työskenteli vuosina 1999-2003. Uutisesta puuttuvat ainakin seuraavat asiat:
- kielilakikomitean kokoonpano
- kustannukset, viittaukset muutamiin virkohin täysin virheellisiä. Kustannukset ovat vähintään satoja miljoonia euroja kun vaikkapa kymmeniä tuhansia viranomaisten asiakirjoja käännetään ruotsiksi.
- lain arviointi ja arvostelu puuttui kokonaan
- kielilain kohteita - tavallisia suomalaisia, poliiseja, virkamiehiä, opiskelijoita jne - ei haastateltu lainkaan
- kielilain vastustajia ei haastateltu
- kielilain kannattajia ei haastateltu, tähän päivään mennessä tiedotusvälineet eivät ole kertoneet kielilain poliittisista kannattajista mitään, esim. eri puolueiden kansanedustajista.
- Ruotsin osuudesta ei ollut mainintaa. Kielilakikomitean jäsenistä osa on saanut Ruotsista mitalin. Lähetyksessä oli kuvallinen vihje ruotsalaisen rahavallan osuudesta, kun näytettiin Helsingin keskustan ruotsalaisten suuryritysten konttoreita.
Ainoita kertoja, jolloin tv käsitteli kielilakia, tammikuussa 2003. YLEn arkistosta tämä uutislähetys todennäköisesti on jo kadonnut.
YLE TV1 pääuutiset sunnuntaina 26.1.2003, 20:38-
Tv-uutiset 26.1.2003, Eva Polttila EVA POLTTILA
Ruotsin kielen asemaa Suomessa vahvistetaan edelleen. Tulossa oleva kielilaki velvoittaa viranomaisia järjestämään oma-aloitteisesti palvelua myös ruotsin kielellä. Tämä tarkoittaa että monella on edessä ruotsin kielen opiskelua ja joitakin uusia virkamiehiä joudutaan palkkaamaan.
HANNU SÄRKKÄ
Nykyinen kielilaki on samalta vuosikymmeneltä kuin kuvan suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuuluva juhannussalko 20-luvulta. 80-vuotias lakivanhus on taannut suomenruotsalaisille yhden maailman vahvimmista vähemmistöasemista.
Seuraavaksi ääneen pääsi ruotsinkielinen espoolaispoliisi. Hannu Särkkä vähätteli kielilain vaikutuksia: "tiukennukset eivät sinällään ole kovin radikaaleja". Sitten Hannu Särkkä haastatteli Paulina Talrothia mainitsematta hänen jäsenyyttään kielilakikomiteassa.
Särkkä mainitsi perustettavia uusia virkoja sekä "ainakin tuomareita pannaan kielikursseille". Lopuksi Hannu Särkkä mainitsi pahaenteisesti:
Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi kielilaki astunee voimaan ensi vuoden alussa. Se sementoi ruotsin kielen vahvan aseman Suomessa.
YLEn tv-lähetykset sensuroivat aihetta neljä vuotta, kielilakikomitea työskenteli vuosina 1999-2003. Uutisesta puuttuvat ainakin seuraavat asiat:
- kielilakikomitean kokoonpano
- kustannukset, viittaukset muutamiin virkohin täysin virheellisiä. Kustannukset ovat vähintään satoja miljoonia euroja kun vaikkapa kymmeniä tuhansia viranomaisten asiakirjoja käännetään ruotsiksi.
- lain arviointi ja arvostelu puuttui kokonaan
- kielilain kohteita - tavallisia suomalaisia, poliiseja, virkamiehiä, opiskelijoita jne - ei haastateltu lainkaan
- kielilain vastustajia ei haastateltu
- kielilain kannattajia ei haastateltu, tähän päivään mennessä tiedotusvälineet eivät ole kertoneet kielilain poliittisista kannattajista mitään, esim. eri puolueiden kansanedustajista.
- Ruotsin osuudesta ei ollut mainintaa. Kielilakikomitean jäsenistä osa on saanut Ruotsista mitalin. Lähetyksessä oli kuvallinen vihje ruotsalaisen rahavallan osuudesta, kun näytettiin Helsingin keskustan ruotsalaisten suuryritysten konttoreita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lopputuloksena oli vanhaa viiniä uudessa leilissä. Komitea hukkasi ainutlaatuisen tilaisuuden uudistaa kielilainsäädäntöämme nykyaikaa ja tulevia vuosia vastaavaksi. Tyydyttiin näennäismuutoksiin, ja muuten vanha jäi voimaan. Laki hyväksyttiin lähes ilman vastustusta, ja miksei sitä olisi hyväksytty, kun se ei muuttanut mitään merkittävää. Niin sitten jatketaan kaksikielisyyttä sadan vuoden takaisilla opeilla ja poliitikot ihmettelevät missä on vika, kun kieliasioista koko ajan kinastellaan. Rkp piti aikoinaan lakia jonkinlaisena saavutuksena, mutta tämän kaltaisesta "voitosta" on heille ollut enemmän vahinkoa kuin hyötyä.