Hei!
Otimme kaksi viikkoa sitten noin kolmen kuukauden
ikäisen parta-agaman poikasen, ja täytyy sanoa että
veitikka on jo tehnyt meihin aikamoisen vaikutuksen!
Vaikka luimme etukäteen useamman kirjan sekä
harrastajien kotisivuja, jotkin kysymykset on vielä
hieman epäselviä. Eli, parta-agamathan nukkuu talviunta,
mutta päteekö tämä myös kasvuikäisiin poikasiin? Pitääkö
parta-agamia tai terraarion olosuhteita jotenkin
"valmistella" talviuneen, vai riittääkö lyhennetty
valaistusaika talvella kertomaan liskoille että nyt
olisi aika torkkua?
Tämä mietityttää minua siksi, että partiksemme
tuntuu joinakin päivinä olevan kovin väsynyt. Välillä
hän menee nukkumaan jo ennen kuin valot illalla sammuvat.
Muuten kaiken pitäisi olla kunnossa, lisko vaikutta
aktiiviselle (varsinkin aamuisin touhuilee kaikkea
terraariossaan) ja ruokahalu on suorastaan mahtava,
70 kolmen viikon ikäistä heinäsirkkaa sekä kasviksia
uppoaa pikkuiseen kovalla halulla! Kävimme myös reilu
viikko sitten tarkastuttamassa hänet eläinlääkärillä,
joka ei löytänyt mitään muuta vikaa kuin matoja, joihin
annettiin lääkitys.
Liskomme usein myös kokeilee lähes joka paikkaa
kielellään, onko tämä vain poikasten tapa vai tekeekö
aikuisetkin partikset tällaista ympäristön tutkintaa?
Kiinnostaisi myös kuulla, onko kellään mitään
arviota siitä miksi liskomme usein hieroo kuonoaan
kiipeilypuutaan vasten? En usko, että kyse on
nahanluonnista, koska mitään muuta sellaiseen viittaavia
oireita ei ole näkynyt ja lisko on toiminut näin koko
kaksi viikkoa jotka on meillä asustanut. Miten usein
poikaset muuten luovat nahkaansa?
Partiksemme ei myöskään juo vesialtaastaan, tai
ei ainakaan tee sitä meidän nähden. Suihkuttelen häntä
1-2 kertaa päivässä ja lisäksi olen suihkuttanut
liskolle tarjottavan salaatin jota hän innolla pistelee
poskeensa. Onko siis syytä huolestua riittävästä veden
saamisesta ja pitäisikö yrittää lisäponnisteluja jotta
saisimme hänet juomaan vesialtaasta?
Paljon kiitoksia etukäteen jos joku selvisi pitkän
viestini loppuun asti ja vieläpä jaksaa kirjoittaa
jotakin vastaukseksi. Olen ehkäpä liiankin huolestunut
koska minulla ei ole koskaan ennen ollut mitään
lemmikkiä ja haluaisin tietysti pitää suloisesta
partiksestani mahdollisimman hyvää huolta!
Otimme kaksi viikkoa sitten noin kolmen kuukauden
ikäisen parta-agaman poikasen, ja täytyy sanoa että
veitikka on jo tehnyt meihin aikamoisen vaikutuksen!
Vaikka luimme etukäteen useamman kirjan sekä
harrastajien kotisivuja, jotkin kysymykset on vielä
hieman epäselviä. Eli, parta-agamathan nukkuu talviunta,
mutta päteekö tämä myös kasvuikäisiin poikasiin? Pitääkö
parta-agamia tai terraarion olosuhteita jotenkin
"valmistella" talviuneen, vai riittääkö lyhennetty
valaistusaika talvella kertomaan liskoille että nyt
olisi aika torkkua?
Tämä mietityttää minua siksi, että partiksemme
tuntuu joinakin päivinä olevan kovin väsynyt. Välillä
hän menee nukkumaan jo ennen kuin valot illalla sammuvat.
Muuten kaiken pitäisi olla kunnossa, lisko vaikutta
aktiiviselle (varsinkin aamuisin touhuilee kaikkea
terraariossaan) ja ruokahalu on suorastaan mahtava,
70 kolmen viikon ikäistä heinäsirkkaa sekä kasviksia
uppoaa pikkuiseen kovalla halulla! Kävimme myös reilu
viikko sitten tarkastuttamassa hänet eläinlääkärillä,
joka ei löytänyt mitään muuta vikaa kuin matoja, joihin
annettiin lääkitys.
Liskomme usein myös kokeilee lähes joka paikkaa
kielellään, onko tämä vain poikasten tapa vai tekeekö
aikuisetkin partikset tällaista ympäristön tutkintaa?
Kiinnostaisi myös kuulla, onko kellään mitään
arviota siitä miksi liskomme usein hieroo kuonoaan
kiipeilypuutaan vasten? En usko, että kyse on
nahanluonnista, koska mitään muuta sellaiseen viittaavia
oireita ei ole näkynyt ja lisko on toiminut näin koko
kaksi viikkoa jotka on meillä asustanut. Miten usein
poikaset muuten luovat nahkaansa?
Partiksemme ei myöskään juo vesialtaastaan, tai
ei ainakaan tee sitä meidän nähden. Suihkuttelen häntä
1-2 kertaa päivässä ja lisäksi olen suihkuttanut
liskolle tarjottavan salaatin jota hän innolla pistelee
poskeensa. Onko siis syytä huolestua riittävästä veden
saamisesta ja pitäisikö yrittää lisäponnisteluja jotta
saisimme hänet juomaan vesialtaasta?
Paljon kiitoksia etukäteen jos joku selvisi pitkän
viestini loppuun asti ja vieläpä jaksaa kirjoittaa
jotakin vastaukseksi. Olen ehkäpä liiankin huolestunut
koska minulla ei ole koskaan ennen ollut mitään
lemmikkiä ja haluaisin tietysti pitää suloisesta
partiksestani mahdollisimman hyvää huolta!
Vastaukset 1
Vanhimmat
>veitikka on jo tehnyt meihin aikamoisen vaikutuksen!
Jep. Sellainen taipumus niillä on. Onneksi olkoon vain uudesta tulokkaastanne!
>Eli, parta-agamathan nukkuu talviunta,
Kaikki eivät nuku, mutta useimmat hidastavat tahtiaan talvella.
>mutta päteekö tämä myös kasvuikäisiin poikasiin?
Ei päde. Kolmekuinen on vielä liian pieni talvehtimaan, ja yleensä aikaisintaan kahdeksan kuisina ne rupeaa talvehtimaan. Joten jatkakaa vain samaan malliin eli tunkekaa liskolle ruokaa nenän eteen.
>riittääkö lyhennetty
valaistusaika talvella kertomaan liskoille että nyt
olisi aika torkkua?
Lyhyempi valaistusaika riittää, ja jos lisko siitä päättää aloittaa talvilevon niin sitä on vaikea estää. Mutta kuten sanottu, poikaset eivät tätä tee normaalisti.
>Välillä
hän menee nukkumaan jo ennen kuin valot illalla sammuvat.
Se on niille normaalia. Toisina päivinä ovat vain laiskempia kuin toisina. Jos käytöksessä, kuten syöminen, kakkaaminen tms. tulee muutoksia, sitten voitte huolestua. Tai jos liskosta tulee flegmaattinen.
>70 kolmen viikon ikäistä heinäsirkkaa sekä kasviksia
uppoaa pikkuiseen kovalla halulla!
Sillä lailla! Tuollaisia määriä ei talvilevolle valmistautuva lisko syö, joten liskonne viettänee vain rokulipäivää välillä : P
> Kävimme myös reilu
viikko sitten tarkastuttamassa hänet eläinlääkärillä,
joka ei löytänyt mitään muuta vikaa kuin matoja, joihin
annettiin lääkitys.
Väsymys voi johtua myös lääkkeestä, riippuen siitä mitä käytätte...Tai miten sen annatte. Jos joutuu taistelemaan kovasti lääkkeenantoa vastaan vie sekin niiltä voimia...
>Liskomme usein myös kokeilee lähes joka paikkaa
kielellään, onko tämä vain poikasten tapa vai tekeekö
aikuisetkin partikset tällaista ympäristön tutkintaa?
Myös aikuiset tekevät sitä. Partiksilla, kuten useilla muilla matelijoilla, on kitalaessa nk. jacobsonin elin (vai kirjotetaanko se k:lla?). Lisko siis ottaa kielellään maasta ilmaa raskaampia hajumolekyylejä ja kuljettaa ne kielellään kitalakeen. Kyseessä on siis oikeastaan tapa haistella ja ne tulevat tekemään sitä koko elämänsä, etenkin joutuessaan uuteen ja jännittävään ympäristöön. Vähän kuten koiratkin (kai, ei mulla koiraa ole... : P)
> En usko, että kyse on
nahanluonnista, koska mitään muuta sellaiseen viittaavia oireita ei ole näkynyt ja lisko on toiminut näin koko kaksi viikkoa jotka on meillä asustanut.
Se varmasti yrittää saada leuasta jotain pois, on se sitten sirkan sisälmyksiä tai vettä tms. Partisten nahanluontikin on aika "oireetonta", joten voi olla että sieltä leuasta joku päivää alkaa nahka repsottamaan. Katsokaa varmuudeksi tarkasti leuan alle ettei siellä ole mitään selkeää kutittajaa, jos ei, niin ei liene mitään ongelmaa.
>Miten usein
poikaset muuten luovat nahkaansa?
Riippuu täysin liskosta. Etenkin poikaset tuntuvat välillä olevan jatkuvasti luomassa jostain kohti kehoaan. Todella usein siis.
> Onko siis syytä huolestua riittävästä veden
saamisesta
Ei pienintäkään huolta. Kun se syö salaattiakin noin kiltisti voitte unohtaa suihkuttelunkin, ellei lisko sitten muuten vaikuta nestehukkaiselta. Partikset kuitenkin juovat äärimmäisen harvoin sillä ne ovat tottuneet kuiviin olosuhteisiin ja ravinnon kautta saatu neste otetaan tehokkaasti käyttöön.
>ja pitäisikö yrittää lisäponnisteluja jotta
saisimme hänet juomaan vesialtaasta?
Ei tarvitse. Voitte heivata pois terraariosta vaikka koko altaan jos siltä tuntuu - nehän usein sotkevat vain turhaa terraariota. Toki se voi olla siellä terraariossa jos siltä tuntuu, mutta juomisesta teidän tuskin tarvitsee olla huolissanne. Jos nyt haluatte, voitte kokeilla neulattomalla ruiskulla antaa vettä liskon nenänpäähän, siitä se saattaa tullla nuolluksi. Jos tulee, niin sitten vain kielenpäälle lisää, jos taas ei, niin liskonne lienee enemmän kuin tyytväinen nestetasapainoonsa.
>Olen ehkäpä liiankin huolestunut
koska minulla ei ole koskaan ennen ollut mitään
lemmikkiä ja haluaisin tietysti pitää suloisesta
partiksestani mahdollisimman hyvää huolta!
Ah, tiedän tunteen. Ei siitä hirveän monta vuotta ole kulunut kun itsekin sain ekan lemmikkini - leopardigekon. Ja voi niitä kommelluksia sen kanssa. Kenties joku päivä tulen ulos kaapista ja kerron mitä on tullut tohellettua... : )
HYVÄÄ JOULUA!