sinettisormus 1:lle

En oikein tiedä uskallanko edes kertoa tätä. Niin iloinen olen. Pelkään, että se viedään minulta pois.. Mies pääsi sairaalasta viikko sitten. Turvapuhelin hommattiin, rollaattori ym. Minulla oli huoli hänen selviämisestään yksin kun olen töissä. Toissa päivänä aamusta lähti kävelemään normaalisti niin kuin ennen. Makkarasoppa oli valmiina kun töistä tulin :) Mitä yhden yön aikana on tapahtunutkaan? Rukoillut olen Isä Meidän aina kun muistan ja ennätän.

Epäilijöille: kyllä Jumala on olemassa ja vastaa rukouksiin. Aina on toivoa..

Terveisin Marja
30380
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Hmmm... ettei vain olisi lääketieteellinen hoito oikeasti parantanut hänen olotilaansa? Koska tiedän, ja myös toivon, että sairaalassa tehdään muutakin kun rukoillaan. Muuten kyseessä on pelkkä verorahojen tuhlaus...

Äänestä
  • Realismille - Mikä lääketieteellinen hoito kysyn?? Samoja lääkkeitä syönyt monta vuotta ja mitään uutta ei saanut. Siellä sairaalassa ei muuta tehty kun makutettiin, mutta sapuskahuolto pelasi. Kunto oli huono kun kotiin palautui...

    Äänestä

Hei!

Olen iloinen puolestanne. Miten ihania asioita elämässä tapahtuukaan. Se, että tulee terveeksi on suuri asia. Tämä opettaa, että aina on toivoa. Jumala kuulee rukoukset ja vastaa tavallaan ja ajallaan - ”tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa …”

Toivon, että et pelkää!

Päivi-pappi Hämeestä

Äänestä

"Sairaalassa muuta tehty kuin makutettiin". Mitäs muuta, pitäiskö lenkkeillä, salijumppaa tai peliautomaatteja ym? Kyllä minä kun olen ollut sairaalassa, niin en ole muuta jaksanut, kuin olla sängyssä pitkällään. Et varmaan ole ollut koko aikaa seuraamassa, mitä hoitoja annetaan. Uskot että pelkkä rukous riittää, niin miksi viet miehesi sairaalaan, makaamaan tyhjänpanttina, verorahoja tuhlaamaan. Et ole kyllä mikään ruudinkeksijä. Mitä psyykenlääkkeitä käytät?

Äänestä
  • Pimpelipompelille, joka kaiken tietää.
    Sairauksia kun on niin monia. Hänellä on vakava perussairaus, jonka vuoksi käy parin kuukauden välein sairaalassa ja vähän muutakin. Kyllä! Tämä mies olisi tarvinnut fysioterapiaa, jumppaamista ja lenkkeilyä - siinä olet oikeassa. Sitä ei sairaalassa annettu ja kotiin pääsemisen tae oli, että pystyy edes hiukan liikkumaan rollaattorilla.

    Missä olen väittänyt, että pelkkä rukous riittää? En tietääkseni missään.Mutta kyllä se hyvä apu on. Olen sen monesti huomannut. Kukahan on antanut lääkereille tiedon ja taidon hoitaa ja auttaa ihmisiä...

    Äänestä

  • marjakristiina601 kirjoitti:

    Pimpelipompelille, joka kaiken tietää.
    Sairauksia kun on niin monia. Hänellä on vakava perussairaus, jonka vuoksi käy parin kuukauden välein sairaalassa ja vähän muutakin. Kyllä! Tämä mies olisi tarvinnut fysioterapiaa, jumppaamista ja lenkkeilyä - siinä olet oikeassa. Sitä ei sairaalassa annettu ja kotiin pääsemisen tae oli, että pystyy edes hiukan liikkumaan rollaattorilla.

    Missä olen väittänyt, että pelkkä rukous riittää? En tietääkseni missään.Mutta kyllä se hyvä apu on. Olen sen monesti huomannut. Kukahan on antanut lääkereille tiedon ja taidon hoitaa ja auttaa ihmisiä...

    Lääkärit saavat oppinsa yliopistossa, ei kirkossa.

    Äänestä

  • marjakristiina601 kirjoitti:

    Pimpelipompelille, joka kaiken tietää.
    Sairauksia kun on niin monia. Hänellä on vakava perussairaus, jonka vuoksi käy parin kuukauden välein sairaalassa ja vähän muutakin. Kyllä! Tämä mies olisi tarvinnut fysioterapiaa, jumppaamista ja lenkkeilyä - siinä olet oikeassa. Sitä ei sairaalassa annettu ja kotiin pääsemisen tae oli, että pystyy edes hiukan liikkumaan rollaattorilla.

    Missä olen väittänyt, että pelkkä rukous riittää? En tietääkseni missään.Mutta kyllä se hyvä apu on. Olen sen monesti huomannut. Kukahan on antanut lääkereille tiedon ja taidon hoitaa ja auttaa ihmisiä...

    Kukahan nuo monenlaiset sairaudet on luonut?

    Äänestä

  • Järki käteen. kirjoitti:

    Lääkärit saavat oppinsa yliopistossa, ei kirkossa.

    Lääketieteen kehitys on hieno asia; monien asioiden summa. Täytyy muistaa, että monet lääkäritkin ovat uskossa. Samoin lukemattomat sairaanhoitajat, joilla on usein hyvin läheinen suhde ja näkökulma sairaisiin ihmisiin.

    Äänestä

  • hmm.. kirjoitti:

    Kukahan nuo monenlaiset sairaudet on luonut?

    Itsekin pohdin, kuka on suunnitellut haittaohjelmat, joita yrittää laittaa koneelleni.

    Äänestä

  • hmm.. kirjoitti:

    Kukahan nuo monenlaiset sairaudet on luonut?

    Sairaudet on luonut Jumala.
    Saatana ei luo mitään,mutta voi aiheuttaa jo olemassaolevista luoduista pöpöistä taudin ,tai voi tietysti vammauttaa ihmisiää ja eläimiä,kuten tekeekin.

    Jumala kirosi koko luomakunnan ihmisten syntiinlankeamisen/kapinoinnin takia,sitä en ymmärrä miksi kirosi myös eläinkunnan,joka on lankeamiseen täysin syytön.
    Ymmärtääkseni kirous tarkoittaa,että Saatana sai täyden kontrollin luomakunnasta?

    En ymmärrä sitäkään miksi niin moni tuntemani itseään kristityksi sanova ei rakasta eläimiä,mutta sanovat heillä kuitenkin olevan rakkautta.

    Väitän,että jos rakkautta on,se ei valikoi kohteitaan,ja väitän myös että jos joku ei rakasta eläimiä,ei taatusti rakasta ketään ihmistäkään,paitsi ehkä itseään."!

    Toinen asia mikä on ihmetyttänyt, hurmoksellisuus seurakunnissa,ja jopa sen ulkopuolella.
    Ilmiö on alkanut lisääntymään.

    Kotonani kävi joku ennestään tuntematon henkilö joka ensin esittäytyi uskovaksi,ja pyysi päästä juttelemaan.
    Olin iloinen uskovasta kulkijasta,ja laskin sisälle,mutta yllättäen tämä meni hurmokseen,alkaen oudosti vääntelehtiä ja täristä,sekä päästeli erikorkuisia ääniä suustaan.

    Tunnistin heti hurmahengen,ja muutamassa sekunnissa sain tämän riivatun poistettua kotoani hyvinkin oikeaoppisella tavalla ilmalennossa.
    Siellä se sitten pölisi pihallakin,mutta ymmärsi käskystäni poistua.

    Olen kiltti mies,ja tunsin kyllä sääliä tätä henkilöä kohtaan,siksi kohtelin tätä helläkätisesti.

    Kohtelen vieraitani hyvin,jos he eivät tahdo vahingoittaa ruumistani tai sieluani.
    Ensimmäinen kerta oli koko elämäni aikana kun riivatut kotiini asti tulevat.
    Näin ja kuulin heitä aiemmin vain joissakin kurittomissa seurakunnissa.

    Jehovan todistajia on tosin välillä käynyt ovella,naisia oli 5,ja kaikilla mustat puvut kaulaan asti napitettu,ja nappihatut.
    Luulin alussa näkeväni jonkun hirveän näyn.
    Kysyessäni tulitteko hautajaisista,tai oletteko menossa kun kasvotkin niin vakavat?

    Saattoihan se olla jokin karmea näkykin,sillä yllättäen pihallani ei näkynyt ristinsielua,ja aloinkin miettiä oliko heitä siellä ollutkaan sillä niin nopeasti näky katosi.
    Onneksi en ole taikauskoinen,sillä tuon voisi tulkita merkitsevän huonoa onnea:(

    Äänestä

  • sariviirus@...? kirjoitti:

    Itsekin pohdin, kuka on suunnitellut haittaohjelmat, joita yrittää laittaa koneelleni.

    Tiedän yhden lääkärin,joka huvikseen koodaili haittaohjelmia ja viruksia tietokoneille,mutta jäi siitä kiinni.
    En nyt nimiä kerro,mutta oli tämä uutisissakin tieto teknisillä sivuilla jokunen vuosi sitten.
    Kaikkea se viha ja turhautuneisuus teettääkin.

    Äänestä

Huomenta Rakas Marja Siskoni!
Eilen yritin vastata,mutta en päässyt, kone ei lähettänyt, minut oli kai "pannattu".
Mutta nyt uudelleen. Olen todella onnellinen teidän puolesta ja kyllä me olemme tätä rukoilleetkin ( siitä todisteena myös ketjusi: Rukoilkaamme yhdessä ystäväni puolesta/ marjakristiina601). Tuossa ketjussa näkyy jumalan johdatus tähän päivään. Herra on kuullut rukouksemme ja on ollut myös näkyvissä tuo johdatus elämäänne. Kiittäkäämme häntä ja kunnioittakaamme häntä joka hetki. On hyvä Marja, että olet ottanut tuon Isä meidän rukouksen elämääsi, ja jokaiseen päivään, tätä minäkin noudatan, sillä tämän rukouksen on Isä opettanut meille lapsilleen. Kiitä ja iloitse joka hetkestä, sillä lahjaksi olette saaneet!
Olen hyvin iloinen tämän asian puolesta, siitä on tullut myös omani, niin lähelle olen teidät sydämeeni ottanut, Marja. Eilen aivan itkin onnesta ja riemuiten Herraa kiitin hänen teoistaa, siitä mitä teille on tapahtunut ja se todistaa vahvasti Herran olemassa oloa ja kirkastaa tässä todistuksessa hänen nimeään! Ota ja ottakaa vaikka yhdessä myös Raamattu ja sen sana joka päiväiseen elämäänne ja pian huomaatte kuinka se alkaa elämään. Sen äärellä voitte kysellä Herralta asioita ja se välillä ihmeellisesti niitä avaa, olen tämän itse kokenut. Rukousta älkää koskaan lopettako ja eläkää Herran tahdon mukaan.
Siunausta elämäänne ja Herran rauhaa! On kiva kuulla edelleen kuulumisia, pidän teitä mukana rukouksissani. Tänään Jumala haluaa puhua room.3 luvun kautta, se on vahvaa sanaa joten sitä tulee lukea ymmärryksellä, se on sanaa meille kaikille.

Olkaa Rakkaat Siunattuja, Jeesuksen Kristuksen, nimeen!
Aamen.

Äänestä

Pelkäät että se viedään sinulta pois? Tarkoitat varmaankin miehesi voinnin paranemista ja iloasi siitä.

Saan sanoistasi kuvan kuin pelkäisit jonkun vievän sen sinulta pois. Mitä tarkoitat viemisellä jollei ole ketään joka voisi viedä? Entä jos "joku" vie sen sinulta pois, niin kuka se viejä olisi? Jumalako?

Koetan tässä vain tutustua uskonnolliseen ajatteluun. Elottomien asioiden persoonallistaminen on yksi sille ominainen piirre, anteeksi, lapsille ominaiseen tapaan. Luonnonilmiötkin ajatellaan silloin helposti jonkun tekemiksi, ja sairaus tai terveys jonkun antamaksi.

Mutta hyvää jatkoa sinulle ja miehellesi.

Äänestä
  • Kentaurille
    Minun kauttani ei ainakaan kannata tutustua uskonnolliseen ajatteluun, sillä en edes uskovaiseksi luokittelisi itseäni kuitenkaan. Tai ainakin olen vasta lasten kengissä tässä asiassa.. Olen ihan tavallinen tallaaja, luterilainen, joka uskoo, että tuolla ylhäällä on Joku joka asioistamme päättää. En käy kirkossa enkä seurakunnan kokouksissakaan - kiroilenkin. Mutta kuitenkin uskon Jumalaan

    Kiitos kuitenkin toivotukseista :)

    Äänestä

Ennen lääketiedettä sairaudet olivat pahojen henkien aiheuttamia , kirouksia tai Jumalan rangaistuksia. No, silloin ei auttanut muuta kuin rukoilla ja tehdä taikoja.

Seurauksena oli se että sai olla onnellinen kun saavutti 30 vuoden iän. Lapsikuolleisuus oli järkyttävän suurta siihen aikaan. Vähänkin vakavampi sairaus tiesi kuolemaa ja nykyään perussairaudeksi luettava korvatulehdus oli usein kohtalokas.

Nykyään kun sairauksia hoidetaan rukouksien sijaan lääketieteellä tulokset ovat parempia. Mites se meni "hedelmistään puu tunnetaan". Tiede pelastaa 90 % sellaisista sairauksista mitkä johtivat 90 % todennäköisyydellä kuolemaan jos hoitona oli pelkkä rukous.

Äänestä

Niin mutta kun .... Et voi sanoa noin ... äääh! Poistoon poistoon.

Äänestä

Sinettisormus 1:lle.
Nyt ei enää lääketiede pysty auttamaan koska se ainut munuainen on melkein lopussa. Tämä tuli vähän äkkiä kun muuten on kuntoutunut.

Rukoilen edelleen.. Hyvää Juhannusta Sinulle!

Äänestä
  • Auts, mutta RUKOILLAAN ja hyvää Juhannusta sinullekkin ja miehellesi. Parantavaa siunausta Jeesuksen Kristuksen nimessä! Rukoilemme niin kauan kuin toivoa on. Ei siis puhuta kuoleman sanoja vaan puhutaan miehellesi terveyttä.
    Aamen!

    Äänestä

  • sinettisormus1 kirjoitti:

    Auts, mutta RUKOILLAAN ja hyvää Juhannusta sinullekkin ja miehellesi. Parantavaa siunausta Jeesuksen Kristuksen nimessä! Rukoilemme niin kauan kuin toivoa on. Ei siis puhuta kuoleman sanoja vaan puhutaan miehellesi terveyttä.
    Aamen!

    Mies kotiutui keskiviikkona. Vietettiin oikein mukava Juhannus lasten kanssa.
    Munuaisarvot parantuneet verikokeiden mukaan. Väsynyt mies ja jalat ovat kuin makaronia, mutta elämän langassa kiinni. Rukoillaan :)

    Äänestä

  • Onko hemodialyysit lopetettu Suomessa???

    Äänestä

Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle. Miehesi ja sinä perheinesi olette rukouksissani. Olen rukoillut mihesi puolesta niin kuin se olisi jo tapahtunut, kiittäen tämän paranemisesta ja ilmoittamalla että tämä parantuminen kirkastaa myös Herran nimeä. Hyvälle näyttää ja niin on, emme enää lausu kuoleman sanoja vaan elämää julistamme rukoillen miehellesi.
Siunausta teille, rakas marjakristiina!
Aamen!

Äänestä
  • Hei taas! Munuaisarvot jälleen parantuneet.
    Utelialle tiedoksi- Hän ei kestä dialyysi-hoitoa.

    Viime aikoina ajatukset ovat pyörineet joka suuntaan.Eli olisipa kaikki jo ohi kun on niin väsynyt, mutta sitten taas toivo valtaa. Rauhoituin vasta kun sanoin Herralle:Sinun käsiisi jätän hänet....

    Äänestä

  • marjakristiina601 kirjoitti:

    Hei taas! Munuaisarvot jälleen parantuneet.
    Utelialle tiedoksi- Hän ei kestä dialyysi-hoitoa.

    Viime aikoina ajatukset ovat pyörineet joka suuntaan.Eli olisipa kaikki jo ohi kun on niin väsynyt, mutta sitten taas toivo valtaa. Rauhoituin vasta kun sanoin Herralle:Sinun käsiisi jätän hänet....

    Aamen. Kiitos ja Kunnia Herralle.... Kunnia, Kunnia Kunnia!!!!
    Rukoillaan edelleen!
    Siunausta ja Herran Rauhaa Teille!!!!!

    Äänestä

Arvot parantuneet vieläkin ja makaronijalat ovat alkaneet kantaa.

Meille tuli riitaa tyttären kanssa hänen hoitamisestaan. Yritti pakottaa minut toimimaan vastoin omaa tahtoani. Potilas itsekkään ei oikein ymmärtänyt vaatimustani, mutta pidin kerrankin oman pääni. Minulla kun on kuitenkin lapset, talo ja työkin siinä vielä ja poika ei ole hyvässä jamassa ollenkaan. Vajaaseen viikkoon ei olla nähty, mutta soitteli eilen kuulumisiaan. Me emme ole miehen kanssa riidoissa.Aika näyttää mitä suhteellemme tapahtuu. Voihan olla, että vain pelkkinä ystävinä jatketaan. En kieltäytynyt hänen hoitamisestaan - en toki. Tunteeni ovat vahvat, mutta jotain tolkkua vaatimuksissakin täytyisi olla varsinkin kun en asu hänen luonaan.


Sääli, että miehen tytär sotkeentui asiaan, mutta voihan olla, että tälläkin asialla oli jokin merkitys mitä emme vielä ymmärrä. Olen vain keskittynyt tähän miehen hoitamiseen ja oma elämäni on kokonaan unohtunut siinä välillä. Nyt huomasin, että tarvitsen sitäkin - lapsiani ja aikaa heidän kanssaan. Pokani tarvitsee minua nyt - miehellä on hyvät hoitajat. Voihan olla, että tuo riita oli herätys minulle tässä asiassa.

Rukoile poikani puolesta myös. Hän tarvitsee kaiken avun. Tuntee itsensä tarpeettomaksi ja kertoi, että hän on vain vaivaksi kaikille läheisilleen.

t Marja

Äänestä
  • Kiitos, Marja viestistäsi, ihanaa että miehesi terveyden tila edelleen kohenee ja olemmehan jättäneet hänet parhaan lääkärin käsivarsille ja saamme siihen hymyillen luottaa, myös poikasi kohdalla voimme tehdä niin, kantaa hänet Jeesuksen jalkojen juureen rukouksessamme ja hän pitää huolen kun niin vakaasti uskomme. Tee asioita joiden kautta poikasi tuntee itsensä tarpeelliseksi, kiittäen ja kannustaen häntä ja kehut ovat aikaajoin paikallaan.
    Rukoillaan miehesi ja poikasi ja perheesi puolesta.
    Herran Rauhaa Perheellesi ja Siunausta teille kaikille!
    Aamen.

    Äänestä

Hei taas sinettisormus1;
huonoja ja surullisia uutisia. Mies pääsi taivaan lepoon viime tiistaina. Varmaan helpotus meille molemmille kuitenkin.

Ainut surunii on, että en ole kutsuttuna hautajaisiin koska ne pidetään lähipiirissä.
Minua ei lähipiiriin katsottu kuuluvan vaikka hoidin miestä puolisen vuotta. Tytär jyräsi ylitseni heti kun tavattiin ja aiheutti minulle mielipahaa asiassa kun toisessa, jopa siihen saakka, että lopulta kieltäydyin hoitamasta miestäkin vaikka häntä rakastinkin ja rakastan vieläkin.

Tiesin kuinka siinä käy. Ei tyttäret pystyneet isäänsä hoitamaan vaan hänet laitettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle, jossa kaatui ja lonkka murtui pahasti. Vaikea leikkauksen jälkeen mies hiipui pois pikku hiljaa. Miedän välimme olivat loppuun saakka kunnossa. Ainut ahdistukseni oli etten voinut olla paikalla kun lähtö tuli koska minua ei paikalle kutsuttu.

Tytär soitti päivä kuolema jälkeen ja rivien välistä pyyteli anteeksi ja sanoi, että tämä oli opettavainen kokemus ja tuli ylirekoitua pahasti. Niin - minä olisin miehen kotona hoitanut parhaan kykyni mukaisesti vaikka olen työelämässä. Meille tuli riitaa päivähoidosta koska tytär olisi halunnut sinne minulle epätoivotun henkilön.
Sanoin, että vain kuoleen ruumiini yli. Se oli ainut toivoni asiassa, mutta tytär yritti minua painostaa suostumaan. En voinut vaan siksi lähdin.

Nyt ko mies ei pärjännyt öitä yksin kotonaan ja joutui siksi laitokseen. Tytär tiesi, että minä olisin miehen hoitanut öisin ja kaikkina vapaaaikoinani, mutta...

Opetus oli melkoinen. Kuten alussa sanoin Herra armahti meidät molemmat. Miehen ja minut. Minä olisin lupaukseni pitänyt elämäni loppuun saakka ja Jumala tiesi sen, mutta omaishoitajuus on vaikeaa. Toisaalta Herra armahti liikkuvaista miestä, joka olisi varmaankin joutunut etupäässä neljän seinän sisällä olemaan.

" Rakas Isä taivaassa, sulje silmät lapsesi. Vierellään on Herran enkeli."

Terveisin
Marja

Äänestä

Jumalan Rauhaa sinulle, Marja siskoni!
Olen pahoillani ja otan osaa suruusi, emme aina tiedä jumalan suunnitelmia, mutta silti meidän tulee jaksaa luottaa häneen. Hänellä oli ehkä jotain suurempia suunnitelmia, joita emme ymmärrä, olemehan vain pieniä ihmisiä, mutta kuitenkin Jumalan lapsia. Kerran minulla oli vastaava tilanne kun menetin hyvän ystäväni. En alkanut vihaamaan Jumalaa, mutta minulle tuli pitkä hiljaisuuden aika jolloin halusin vain miettiä asioita ja uskon siitä alkaneen etsintäni tämän vahvemman uskoni kanssa. Meitä todella voidaan kouluttaa näin kovalla kädellä, mutta kuinka arvokas siitä tuleekaan sille pois lähtevälle, antaessaan tilaa oppimiseen. Hän tuskin sitä ymmärtää mutta Jumala kyllä.
Siunausta elämääsi, Marja!

Terveisin sinettisormus1

Äänestä

Kiitos Jumalamme sen ihmeparantumisesta !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Rukoilkaa myös minun puolesta että saisin Herätyxen ja nähdä miten se vaikuttaa sukulaisissa ja tuttavien parissa,, niin kuin vesi kuivassa erämaassa : ) Olkaa siunattuja !!!

Äänestä

Sinettisormukselle.
Taidat olla joutunut koetukseen.
Olin semmoisessa muutama vuosi sitten ,mutta kävi niin ikävästi etten sitä koetusta kestänyt.

Toivon sinulle voimia jaksaa vaikeuksien keskellä.Elämä potkii usein päähän.
En rohjennut sanoa,että Jumala potkii päähän,mutta koettelee kuitenkin kestävyyksiämme,vaikka luulisihan hänen ne tietävän ilmankin.
Ehkä vaikeuksien tarkoitus on se,että joka ne käy läpi,ja kestää vahvana,on jälkeenpäin entistä viisaampi,ja vahvempi,ainakin kokeneempi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


marjakristiina601 kirjoitti:

En oikein tiedä uskallanko edes kertoa tätä. Niin iloinen olen. Pelkään, että se viedään minulta pois.. Mies pääsi sairaalasta viikko sitten. Turvapuhelin hommattiin, rollaattori ym. Minulla oli huoli hänen selviämisestään yksin kun olen töissä. Toissa päivänä aamusta lähti kävelemään normaalisti niin kuin ennen. Makkarasoppa oli valmiina kun töistä tulin :) Mitä yhden yön aikana on tapahtunutkaan? Rukoillut olen Isä Meidän aina kun muistan ja ennätän.

Epäilijöille: kyllä Jumala on olemassa ja vastaa rukouksiin. Aina on toivoa..

Terveisin Marja

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu