Eikö Humen giljotiini leikkaa itse itsensä rikki:)
Se on siis itsensä kumoava väite ollen näin argumentaatovirhe.
Humen giljotiinihan väittää:
Tosiseikoista ei seuraa se miten asioiden tulisi olla. Is-Ought problem.
https://en.wikipedia.org/wiki/Is–ought_problem
Kuitenkin, jos tuo väite on tosiseikka niin silloin asioiden ei välttämättä tulisi olla niin, että se on tosiseikka->Ristiriita, joten Humen giljotiini on argumentaatiovirhe.
Jostain luin, että 1700-luvulla eläneen filosofin David Humen ÄO olisi arvioitu olevan noin 65, eli debiilin tasolla. Ei sinänsä yllätä kun lukee Humen filosofiaa.
Täynnä loogisia virheitä. Taitaa filosofit olla tyhmimmästä päästä tieteen alalla.
Alla oleva joukki pääsee asian ytimeen.
"Dean, to the physics department. "Why do I always have to give you guys so much money, for laboratories and expensive equipment and stuff. Why couldn't you be like the math department - all they need is money for pencils, paper and waste-paper baskets. Or even better, like the philosophy department. All they need are pencils and paper."
Humen giljotiinista
44
1182
Vastaukset
- apis1
Humen giljotiini ei ole tosiseikka vaan väite loogisesta päättelystä. Tosiseikat eivät ole päättelyn tuloksia, vaan havaintoja.
Väite on oikea. Päättelyn tulos ei voi sisältää enempää, kuin premissi.- ÄO666
"Humen giljotiini ei ole tosiseikka vaan väite loogisesta päättelystä. "
Jos Humen giljotiini ei ole tosiseikka niin se on fiktiota, joten se kuuluu saunatonttuosastolle. Toisin sanoen Humen giljotiini on yhtä totta kuin loogisesti tosi väite Harry Potterin romaanissa.
HAH HAH! - apis1
ÄO666 kirjoitti:
"Humen giljotiini ei ole tosiseikka vaan väite loogisesta päättelystä. "
Jos Humen giljotiini ei ole tosiseikka niin se on fiktiota, joten se kuuluu saunatonttuosastolle. Toisin sanoen Humen giljotiini on yhtä totta kuin loogisesti tosi väite Harry Potterin romaanissa.
HAH HAH!Käytät käsitettä "tosiseikka" omalla tavallasi, siitä sekaannus. Maailmassa on kahdenlaisia totuuksia, a) empiirisiä ja b) loogisia. Jos haluat antaa "tosiseikalle" reaalimerkityksen, sinun on valittava a:n ja b:n välillä. Jos käytät käsittä niin, että se vittaa milloin kumpaankin, puhut sekavia.
Tavallisessa kielenkäytössä "tosiseikka" tarkoittaa a:ta. Suosittelen tarkempaa tutustumista käsiteanalyysiin, - ÄO666
apis1 kirjoitti:
Käytät käsitettä "tosiseikka" omalla tavallasi, siitä sekaannus. Maailmassa on kahdenlaisia totuuksia, a) empiirisiä ja b) loogisia. Jos haluat antaa "tosiseikalle" reaalimerkityksen, sinun on valittava a:n ja b:n välillä. Jos käytät käsittä niin, että se vittaa milloin kumpaankin, puhut sekavia.
Tavallisessa kielenkäytössä "tosiseikka" tarkoittaa a:ta. Suosittelen tarkempaa tutustumista käsiteanalyysiin,Siis nyt sinä puhut sekavia. Ei nuo käsiteanalyysit muuta sitä faktaa, että Humen giljotiini on korkeintaan vain yhtä tosi lause kuin tosi lause Harry Potterissa ja vähintään loogisestikin virheellinen argumentaatio invalidin logiikkansa takia.
Loogisesti lause: siitä mitä on ei seuraa se miten tulisi olla on argumentaatiovirhe.
Koska jos itse lause on tosi niin silloin siitä ei seuraa se että sen tulisi olla->ristiriita, QED.
Eli Humen giljotiini on paitsi fiktiota, myös loogisesti ei validi.
Eli kuten filosofia yleensä, täyttä roskaa.
"What's the difference between a philosopher and an engineer?
About 50,000 a year.
" - apis1
ÄO666 kirjoitti:
Siis nyt sinä puhut sekavia. Ei nuo käsiteanalyysit muuta sitä faktaa, että Humen giljotiini on korkeintaan vain yhtä tosi lause kuin tosi lause Harry Potterissa ja vähintään loogisestikin virheellinen argumentaatio invalidin logiikkansa takia.
Loogisesti lause: siitä mitä on ei seuraa se miten tulisi olla on argumentaatiovirhe.
Koska jos itse lause on tosi niin silloin siitä ei seuraa se että sen tulisi olla->ristiriita, QED.
Eli Humen giljotiini on paitsi fiktiota, myös loogisesti ei validi.
Eli kuten filosofia yleensä, täyttä roskaa.
"What's the difference between a philosopher and an engineer?
About 50,000 a year.
"Lause, joka sanoo, että looginen päättely ei voi sisältää enempää kuin premissit, on tosi. Humen giljotiini on tällainen lause, siis tosi.
Rinnakkainen esimerkki. "Siitä, että lintu on nokkimassa ruokaa, ei voi päätellä, että lintu on keltainen." Lause on tosi, eikä se ole päättelyvirhe. - ÄO666
apis1 kirjoitti:
Lause, joka sanoo, että looginen päättely ei voi sisältää enempää kuin premissit, on tosi. Humen giljotiini on tällainen lause, siis tosi.
Rinnakkainen esimerkki. "Siitä, että lintu on nokkimassa ruokaa, ei voi päätellä, että lintu on keltainen." Lause on tosi, eikä se ole päättelyvirhe.Rinnakkainen esimerkki. "Siitä, että lintu on nokkimassa ruokaa, ei voi päätellä, että lintu on keltainen." Lause on tosi, eikä se ole päättelyvirhe."
Eihän tuolla ole mitään tekemistä Humen giljotiinin kanssa.
Verbit on ja pitäisi pelaa Humen giljotiinissa ei verbit on ja on.
Hume päättelee, että siitä miten asiat on ei voi päätellä miten asioiden tulisi olla.
Jos Humen giljotiini on tosi (siis Humen giljotiinin tapauksessa, jos Humen giljotiini on tosi lause) niin siitä ei seuraa että sen tulisi olla.
Ihan päivänselvä itsensä kumoava argumentti.
Samoin triviaalisti itsensä kumoaa jonkun palstalaisen pohtima väite, absoluuttista totuutta ei ole, koska väitekään ei voi olla silloin totta.
"3. When Plato first met Socrates,
Plato: "Why don't you ever have a girlfriend?"
Socrates: "You ask too many questions.""
- apis1
Humen giljotiinin ei päättele miten asioiden ei tulisi olla tai tulisi olla. Humen giljotiini vain on eräs lause, joka toteaa, että johtopäätöksessä ei voi olla mitään sellaista, mitä ei olisi jo premisseissäkään. Se on siis lause, joka kertoo logiikan luonteesta: KAIKKI oikeat loogiset päätelmät ovat tautologioita. Missään päätelmässä ei tule matkalla mitään lisää. Tämän ja vain tämän Humen giljotiini sanoo.
On aivan sama, tuodaanko virhepäätelmässä lisä verbimuodossa vai adjektiivissa, virhepäätelmä on kuitenkin samaa muotoa.
Luultavasti et tule koskaan ymmärtäneeksi, mistä on kysymys. Joillekin loogis-matemaattinen päättely on liikaa ja pysyy sellaisena.
Yritin kerran selittää teologian opiskelijalle, että matematiikkaa on vain yhtä lajia ja että se on sama riippumatta lukujärjestelmästä, jolla se esitetään. Hänelle 7-kantainen oli kuitenkin aivan erilainen ja antoi kuulemma eri tuloksen kuin tuttu 10-kantainen. Hän ei koskaan ymmärtänyt.
Jotkut eivät pysty ymmärtämään potensseja, jotka eivät ole kokonaislukuja, jotkut eivät ymmärrä imaginaarisia lukuja jne.
Eivät ymmärrä, eivätkä koskaan tule ymmärtämäänkään. Matematiikka ja logiikka eivät vain ole kaikkien lajeja.
Tuskinpa tätä enää kannattaa jatkaa. Hyvää kesää, kauniita ilmoja! - ÄO666
"Yritin kerran selittää teologian opiskelijalle, että matematiikkaa on vain yhtä lajia"
Kenenkään wannabeälykön tai filosofin ei kannata selittää kenellekään mitään matematiikasta. Eihän se johda mihinkään, paitsi siihen mihin johtaa se kun sokea sokeaa taluttaa, syvään kuoppaan.
Siis sinähän selität asioita vaan niin huonosti, ettei kukaan niitä ymmärrä.
Sössötät ad hoc totuuksiasi vailla mitään todisteita, paitsi omat harhaiset käsityksesi. Ihmiset toisaalta eivät koskaan voi täysin ymmärtää toisiaan, koska käsitteet ovat jo kaikille hieman erilaiset.
Humen giljotiini sanoo, että "there is no ought from is"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Humen_giljotiini
Mutta jos tuo itse lause on is niin silloinhan there is no ought joten se kumoaa itse itsensä. Näin siis jos pitäydytään sanojen is ja ought tavanomaisessa tulkinnassa ja validissa logiikassa.
Alat sössöttämään jotain sekavaa premisseistä ja tautologiasta.
Teet itse ihan oman Humen giljotiini tulkintasi omilla käsitteilläsi.
Mitään tieteellistä lähdettä et tietenkään anna koskaan, koska sellaista ei ole.
Olet vaan säälittävä ad hoc pelle.
"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."
Albert Einstein
Hyvää kesää:)- Lyttäämiskone
Luuletko olevasi parempi filosofia/loogikko kuin yksi länsimaiden arvostetuimmista filosofeista?
Really?
Apis puhuu järkeä, sinä et. Menehän kotiin itkemään. - Lyttäämiskone
Lyttäämiskone kirjoitti:
Luuletko olevasi parempi filosofia/loogikko kuin yksi länsimaiden arvostetuimmista filosofeista?
Really?
Apis puhuu järkeä, sinä et. Menehän kotiin itkemään.Itse asiassa myöskään Apis ei puhunut järkeä.
Hyvää kesää!
- fastwalker
"Humen giljotiinin ei päättele miten asioiden ei tulisi olla tai tulisi olla. Humen giljotiini vain on eräs lause, joka toteaa, että johtopäätöksessä ei voi olla mitään sellaista, mitä ei olisi jo premisseissäkään. Se on siis lause, joka kertoo logiikan luonteesta: KAIKKI oikeat loogiset päätelmät ovat tautologioita. Missään päätelmässä ei tule matkalla mitään lisää. Tämän ja vain tämän Humen giljotiini sanoo."
Siitä miten asiat ovat (esim. tiede) ei voi loogisesti päätellä miten asioiden pitäisi olla. Humen giljotiini olennainen merkitys on siis: Tieteestä ei voi johtaa etiikkaa eikä moraalia.
Kaikki loogiset päätelmät ovat tosiaan tautologioita eli sisältyvät jo premisseihin eli oletuksiin joten niiden premissien valintaan kannattaa yleensä kiinnittää erityistä huomiota. Emme voi koskaan tietää onko meillä jossain reaalimaailmaa koskevassa päättelyssä riittävästi ja riittävän todenmukaisia oletuksia jotta johtopäätös olisi oikea. Kun empiirinen tiede on väärässä niin harvemmin kyse on siitä että loogisessa päättelyssä on virhe vaan siitä että joku olennainen oletus puuttuu tai on osittain tai kokonaan väärä.
Joskus fastwaarvaamalla tai ns. intuition avulla saattaa löytyä ratkaisu johonkin monimutkaiseen ongelmaan helpommin kuin melko työlään loogisen prosessin avulla. Ihmisen mieli on paljon monimuotoisempi asia kuin pelkkä havaintojen tekeminen ja kielellis-looginen päättely yhdessä. - ÄO666
"Siitä miten asiat ovat (esim. tiede) ei voi loogisesti päätellä miten asioiden pitäisi olla. Humen giljotiini olennainen merkitys on siis: Tieteestä ei voi johtaa etiikkaa eikä moraalia. "
Mutta tässä menee teillä debiileillä puurot ja vellit sekaisin.
Tieto nimittäin sisältää moraalin. Koska kaikki on todistetusti informaatiota niin myös moraali. Toki eri aikakausina moraali vaihtelee, koska tieto muuttuu. Miksi keskiajan kirkko ei enää polta ihmisiä länsimaissa roviolla?
Eihän sairaaloissakaan paskota potilaiden päälle, vaan hoidetaan tieteelliseen tietoon perustuvilla ohjeilla. Tieteellinen tieto nimenomaan on muokannut moraaliamme, mutta ihmisten tyhmyydestä johtuen ei niin paljoa, että olisimme päässeet uskomuksistamme eroon totaalisesti. Jos ihmiset olisivat kaikki superälykkäitä, emme edes tarvitsisi juristeja yms ihmisen tyhmyydestä johtuvia tempputyöllistettyjä.
Ihmiskunnan suurin tragedia on se, etteivät ihmiset koskaan ymmärrä täysin toisiaan, koska heidän käsitteensä ovat aina omanlaisensa riippumatta filosofian pyrkimyksestä selventää käsitteitä.
Sitten nämä rakkaat idarimme vielä perustelevat omia moraalittomuuksiaan itse filosofialla, esim Humen giljotiinilla vaikkakin se on itsensä kumoava väite.
Ja ovat olevinaan niin älykkäitä ja niin viisauden "rakastajia".
Mistä löytyisi näille sokeille vajakeille pelastaja? - fastwalker
"Tieto nimittäin sisältää moraalin. Koska kaikki on todistetusti informaatiota niin myös moraali. Toki eri aikakausina moraali vaihtelee, koska tieto muuttuu."
Juu moraali vaihtelee aikakausittain ja on lisäksi erilainen eri kulttuureissa mutta se ei johdu pelkästään tiedon eikä varsinkaan tieteellisen tiedon muuttumisesta vaan lähinnä uskomuksien muuttumisesta. Toisaalta voidaan myös väittää että aika monet moraalisäännöksen tai etiikka juontaa juurensa ihan käytännön sosiaalisen elämän tarpeista.
Superälyykkyydestä ei sinänsä seuraa että ko. henkilö olisi moraalisesti ja eettisesti ylivertainen. Oletko koskaan kuullut huippuälykkäistä rikollisista ja murhaajista?
Moraali ja etiikka ovat sinänsä lähinnä yksilön ominaisuuksia ja oikestaan riippuvaisia aidosta valinnan mahdollisuudesta eli ns. vapaasta tahdosta.
Tuo väite että Humen giljotiini olisi itsensä kumoava väite on vähän samantapainen näennäisparadoksi kuin lause:
"Tämä lause on epätosi."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valehtelijan_paradoksi
"Miksi keskiajan kirkko ei enää polta ihmisiä länsimaissa roviolla?"
Sulla on muuten pienehkö looginen ongelma esim. tuossa kysymyksessä. Koeta itse miettiä mikä.
Jotkut meistä tietävät mistä puhuvat kun taas useimmat vain puhuvat....- ÄO666
"uskomuksien muuttumisesta. Toisaalta voidaan myös väittää että aika monet moraalisäännöksen tai etiikka juontaa juurensa ihan käytännön sosiaalisen elämän tarpeista. "
Tieto on se luotettavin uskomus. Siksi valistuksen jälkeen hylättiin taikauskot yms. ja alettiin käyttämään tiedettä. Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, joka pitää olla falsifioitavissa. Uskonto esim.ei ole.
Nyt väität, että tiede luo keinot ja uskonto päämäärät. Kyllähän näin voi ajatella, mutta tiede asettaa raamit jopa sille mitä ihmiseltä voi vaatia. Esim et voi vaatia ihmistä hyppäämään kuuhun, koska se voidaan tieteellisesti osoittaa mahdottomaksi. Kun kelaat vähän pidemmälle, huomaat, että itse asiassa psykologia, biologia ja lääketiede tietävät jo nyt millainen ihminen on ja mitä siltä voidaan vaatia. Tieto luo siis moraalia.
"Moraali ja etiikka ovat sinänsä lähinnä yksilön ominaisuuksia ja oikestaan riippuvaisia aidosta valinnan mahdollisuudesta eli ns. vapaasta tahdosta. "
Yksilö valitsee tiedon perusteella. Tieto sanelee tässäkin tapauksessa moraalin. Jos et tiedä yhtään mitään niin sinä et voi valita mitään. Kuinka vaikeaa sekin on käsittää?
"Tuo väite että Humen giljotiini olisi itsensä kumoava väite on vähän samantapainen näennäisparadoksi "
Siis Humen giljotiini on itsensä kumoava väite.
Se on yksinkertaisesti argumenttivirhe.
Samaan tapaan kuin väite: Totuutta ei ole.
"Sulla on muuten pienehkö looginen ongelma esim. tuossa kysymyksessä. Koeta itse miettiä mikä."
No jos nussitaan pilkkua niin enää ei ole keskiajan kirkkoa, mutta enivei sanoma meni perille.
Muistutan, etteivät pilkunnussijat tee lapsia:)
"Superälyykkyydestä ei sinänsä seuraa että ko. henkilö olisi moraalisesti ja eettisesti ylivertainen. Oletko koskaan kuullut huippuälykkäistä rikollisista ja murhaajista?"
No voihan satujakin uskoa. Tieteellinen fakta on se, että suurin osa kriminaaleista on debiilejä. Mutta muista, että osa kriminaaleista vastustaa kriminaaliallaan rakenteellista väkivaltaa ja luovat moraalia väkivalloin.
Toisen maailmansodan jälkeen ne hyvinvointivaltiot rakennettiin.
Suurten tuloerojen maissa on selvästi enemmän rikollisuutta kuin hyvinvoivissa pienten tuloerojen demokratioissa.
Jos siis asut maassa jossa ihmiset on niin tyhmiä että kannattavat suuria tuloeroja yms niin silloin saattaa superälykäs olla ymmärrettävästi rikollinen.
Usein rikolliset tulevat tieteellisen tiedon mukaan rikkinäisistä perheistä ja köyhistä oloista.
Mieti miksi?
- fastwalker
"Nyt väität, että tiede luo keinot ja uskonto päämäärät."
Tietääkseni en sanonut mitään uskonnoista. Myös ateisti voi olla moraalinen ja eettinen ja monessa tapauksessa jopa suuremmassa määrin koska hän "kuuntelee" omatuntoaan eikä minkään ns. "pyhän" kirjan ohjeita tai papin puheita.
"Yksilö valitsee tiedon perusteella. Tieto sanelee tässäkin tapauksessa moraalin. Jos et tiedä yhtään mitään niin sinä et voi valita mitään."
Tieto mahdollistaa moraalin mutta ei pakota siihen. Tieto on valtaa valita.
"Tieteellinen fakta on se, että suurin osa kriminaaleista on debiilejä. "
Niin "suurin osa". Jo yksi valkoinen varis kumoaa väitteen että kaikki varikset ovat mustia. - ÄO666
"hän "kuuntelee" omatuntoaan "
Mutta tuo käsite ei ole oikein selvä, koska ei ole omaatuntoa ilman tietoa. Jjos uksot itseesi enemmän kuin tieteelliseen tietoon olet joka asiassa erittäin todennäköisesti väärässä.
Tieto mahdollistaa moraalin mutta ei pakota siihen."
Tosiaan filosofin ja insinöörin ero on about 50 000 vuotta:)
Voihan kaiken tehdä vaikeimman kautta. Sitä sanotaan tyhmyydeksi.
"Jo yksi valkoinen varis kumoaa väitteen että kaikki varikset ovat mustia."
Poikkeus vahvistaa säännön:) - fastwalker
"Mutta tuo käsite ei ole oikein selvä, koska ei ole omaatuntoa ilman tietoa."
Omatunto liittyy empatiaan eli kykyyn asettua toisen ihmisen (tai eläimen) asemaan. "Älä tee muille mitä et halua muiden tekevän itsellesi".
"Jjos uksot itseesi enemmän kuin tieteelliseen tietoon olet joka asiassa erittäin todennäköisesti väärässä."
Tieteellinen tieto kehittyy ja muuttuu ajan kuluessa. Tieteessä pysyvää on vain metodi ja tieteen metodissakin on pysyvää vain se että asioita tutkitaan mahdollisimman perusteellisesti ennen kuin niistä tehdään johtopäätöksiä.
Itseensä uskominen ja tieteellisen tiedon huomioon ottaminen omissa päätöksissään eivät ole mitenkään toistensa poissulkevia asioita. Itseensä uskominen voidaan myös määritellä oman henkilökohtaisen kokemuksensa huomioonottamiseksi. Mikään ei ole konkreetisempaa ja varmempaa tietoa kuin itse koettu vaikka sen pätevyysalue saattaakin olla suppea monissa tapauksissa.
Tosiaan filosofin ja insinöörin ero on about 50 000 vuotta:)
Filosofia voidaan myös yleisesti määritellä johdonmukaiseksi ajatteluksi joten myös insinööri on filosofi aina silloin kun hän ajattelee eli muodostaa oletuksistaan johtopäätöksiä. Filosofia tutkii nimenomaan logiikkaa ja pyrkii minimoimaan loogiset päättelyvirheet ottamatta sinänsä kantaa esitettyjen oletusten paikkansapitävyyteen.
"Voihan kaiken tehdä vaikeimman kautta. Sitä sanotaan tyhmyydeksi."
Taitaa päteä enemmänkin sinuun itseesi mutta jankkaa sinä vaan... - ÄO666
"Omatunto liittyy empatiaan eli kykyyn asettua toisen ihmisen (tai eläimen) asemaan. "Älä tee muille mitä et halua muiden tekevän itsellesi"."
Ellet pysty esittämään tieteellistä kriteeriä omatunnolle olet vain säälittävä valehtelija. Mitä kertoo esim.psykologinen Milgramin koe ihmisen omatunnosta?
Ei ole mitään "tieteellistä" omatuntoa. On vain erilaisia tilanteita ja toimintatapoja.
Jokainen ihminen pyrkii saavuttamaan Maslowin tarvehierarkian huipun omalla sen hetkisellä ympäristöllään/tietotasollaan. Tämä seuraa suoraan biologiasta, (evoluutiosta selviytyminen ja lisääntyminen).
Siksi koulutus ja talous ovat avainasemassa "omatunnon" kehittymisessä. Sen takia me ei eletä enää kivikaudella.
Niiden avulla voidaan luoda olosuhteet, joissa motivaatio kriminaaliin käytökseen minimoituu.
Tietysti rakenteellinen väkivalta pakottaa ihmiset konfliktitilanteisiin.
Esim. Amerikassa köyhät huonosti koulutetut alueet vilisee rikollisia, koska siellä ilman rahaa ei ole mitään tukea tai koulutusta.
"Tieteellinen tieto kehittyy ja muuttuu ajan kuluessa. Tieteessä pysyvää on vain metodi ja tieteen metodissakin on pysyvää vain se että asioita tutkitaan mahdollisimman perusteellisesti ennen kuin niistä tehdään johtopäätöksiä.
"
No ei evoluutioteoria mihinkään häviä, se vaan tarkentuu. Eikä fysiikan laitkaan muuttuneet ole valistuksen ajoista. Niitä on vain tarkennettu teknologian kehittyessä. Tiede on kuin pyramidi, jossa kiivetään huipulle ja huipulla ollessa nautitaan näköalasta.
Nyt lähes kaikki relevantit teoriat on keksitty ja enää on jäljellä sovellukset.
Esim työ tulee loppumaan tulevaisuudessa, koska robotit voi tehdä kaiken about 100 vuoden päästä. Tietysti pilkkua voi aina nussia, mutta Planckin säde on teoreettinen alaraja, ja valonnopeus teoreettinen yläraja.
"Filosofia tutkii nimenomaan logiikkaa ja pyrkii minimoimaan loogiset päättelyvirheet ottamatta sinänsä kantaa esitettyjen oletusten paikkansapitävyyteen."
Ehkä tämä tsoukki kertoo filosofiasta kaiken:
Rene Descartes walks into a bar. The bartender approaches him and askes, "Ah, good evening Monsieur Descartes! Shall I serve you the usual drink?" Descartes replies "I think not," and promptly vanishes.
"Taitaa päteä enemmänkin sinuun itseesi mutta jankkaa sinä vaan..."
Empiirinen ja looginen todistusaineisto on selvä sen puolesta, että tieto todellakin muokkaa moraalia. Empiirinen fakta on, että ihmisellä on halu selviytyä ja lisääntyä psykologian Maslowin tarvehierarkia. Tähän sisältyy jo moraali. Siitä ,että ihminen on sellainen eläin sisältyy se, että sen pitää selviytyä ja lisääntyä. Tieto sisältää moraalin.
Sinä vetoat Humen giljotiiniin, joka on argumenttivirhe, ja väität ettei tiedosta seuraa moraaliarvoja. Ihan samoin voit väittää, ettei totuutta ole, mutta se väite kumoaa itse itsensä kun vähän kelaat sitä enemmän. - fastwalker
"Ellet pysty esittämään tieteellistä kriteeriä omatunnolle olet vain säälittävä valehtelija. "
Omatunto on aina henkilökohtainen kunkin omaan tietoisuuteen liittyvä asia eikä se voi siis luonteensa mukaisesti edes olla objektiivisen tieteellisen tutkimuksen kohde. Jokainen meistä kokee vain oman tietoisuutensa ja olettaa muiden ihmisten tai eläinten käyttäytymisen perusteella heilläkin olevan vastaavanlaisen tietoisuuden kuin itsellään. Tieteellisesti et voi todistaa kenellekään toiselle että sinulla on tietoisuus ja samoin periaatteessa et voi koskaan olla 100% varma että muilla on tietoisuus. Ehkä muut ovat taitavasti ohjelmoituja robotteja tai zombeja...
"On vain erilaisia tilanteita ja toimintatapoja.
Jokainen ihminen pyrkii saavuttamaan Maslowin tarvehierarkian huipun omalla sen hetkisellä ympäristöllään/tietotasollaan."
Juu näin tuntuu olevan kun tarkkailet muita ihmisiä ja pätee todennäköisesti myös kunkin omalla kohdalla ainakin jossain määrin.
"Empiirinen ja looginen todistusaineisto on selvä sen puolesta, että tieto todellakin muokkaa moraalia. "
Samoin kuin propaganda ja mainonta. Ei uskomuksen tarvitse olla tosi vaikuttaakseen käyttäytymiseen. Puolitotuudet uppoavat usein paremmin tavalliseen ihmiseen kun laajemman totuuden omaksuminen vaatii yleensä varsin paljon aikaa ja vaivaa.
"Eikä fysiikan laitkaan muuttuneet ole valistuksen ajoista. Niitä on vain tarkennettu teknologian kehittyessä.
Kyllä suhteellisuusteoria mullisti aikaisemman käsityksen absoluuttisesta ajasta ja paikasta ja kvanttiftysiikka puolestaa kyseenalaisti perinteisen käsityksen biljardipallomaisesta konkreettisesta aineesta.
"Tiede on kuin pyramidi, jossa kiivetään huipulle ja huipulla ollessa nautitaan näköalasta."
Kuka kiipeää, kuka nauttii ja kuka tekee tiedettä? Se todellinen mysteeri on kaikkein lähimpänä ja silti kaikkein etäisimpänä tieteen kannalta, - niettä sillee
Hume oli filosofi, mutta siitä huolimatta sattui sanomaan oikein. Tiedäkkönää, että sokeakin kana voi löytää jyvän?Muutenhan filosofia on ns. hanurista. Tieteellinen tieto on yleensä hyvin varmaa, mutta on yksilöitä, jotka sitä eivät voi ymmärtää ja vetää siitä vääriä päätelmiä.
Totta kai tietämisellä on positiivinen korrelaatio korkeaan moraaliin, mutta siltikään tiedosta ei voi tehdä moraalisia päätelmiä. Käytät väärää nikkiä. Sen pitäisi olla ÄO66 eikä ÄO666. - ÄO666
"Ehkä muut ovat taitavasti ohjelmoituja robotteja tai zombeja...
"
Siis tieteenfilosfian mukaan sinulla on todistustaakka.
Niin kauan kuin et pysty todistamaan, että näin olisi on typerää väittää tuollaista.
Filosofit vaan tykkää mennä tieteenfilosofian ulkopuolelle mesoilemaan, kun tiede on heille niin vaikeatajuista.
Descartes takes his date, Jeanne, to a posh restaurant for her birthday.The sommelier hands them the wine list, and Jeanne asks to order the most expensive bottle on the list.
"I think not!" exclaims an indignant Descartes, and *POOF* he disappears.
"Samoin kuin propaganda ja mainonta. Ei uskomuksen tarvitse olla tosi vaikuttaakseen käyttäytymiseen"
Tämä on myös sitä rakenteellista väkivaltaa, jolla käytetään hyväksi ihmisiä joilla ei ole riittävää tietoa tai älyä. Tämä jarruttaa sivilisaatioiden kehitystä.
Mitä järkeä on tehdä asiat vaikeammin kuin voisi. Se on sitä tyhmyyttä.
Hyvällä koulutuksella ja taloudella voidaan luoda tilanne jossa tuollainen toimintatapa on kannattamatonta. Valheet "kannattaa" joidenkin etuja, siksi niitä käytetään (kapitalismi ja raha on nykyajan uskonto tyyliin keskiaikainen kirkko jota ei saa kritisoida). Mutta valhe/uskonto ei ole tiedettä. Siksi se ei sisällä muuta kuin valheeseen perustuvaa moraalia.
"kyllä suhteellisuusteoria mullisti aikaisemman käsityksen absoluuttisesta ajasta ja paikasta ja kvanttiftysiikka puolestaa kyseenalaisti perinteisen käsityksen biljardipallomaisesta konkreettisesta aineesta."
Pätevyysaluetta laajennettiin. Newtonin fysiikka toimii edelleen omalla pätevyysalueellaan ja sitä opetetaan jopa lukiossa 2000-luvullakin.
Nimenomaan nuo suhtis ja kvantti asettavat rajat tiedollemme. Valonnopeus ja Planckin säde. Teoreettinen pätevyysalueemme on siinä. Kvanttigravitaation jälkeen fysiikka on kauniisti paketissa. Sovelluksia ja robotteja odotellessa.
"Kuka kiipeää, kuka nauttii ja kuka tekee tiedettä? Se todellinen mysteeri on kaikkein lähimpänä ja silti kaikkein etäisimpänä tieteen kannalta,"
Mutta kun fysiikka selittää elämän.
Kaikki alkoi alkuräjähdyksestä. Kvanttifysiikan stokastiikan mukaisesti olemme sattuman tuotosta tyhjästä syntyneet. Koko ajan avaruudessa syntyy tyhjästä partikkeleita. Energia on silti vakio. Voi olla, että on Jumala ja että evoluutiolla on päämäärä, mutta todistustaakka on, ja ilman sitä ne hylätään tieteenfilosofian kriteerein auttamatta uskomuksiksi kuten joku saunatonttu.
Tiedolla on kriteeri. Tosin me olemme sen mielivaltaisesti päättäneet, joten tiede on ontologinen kehäpäätelmä, mutta joka tapauksessa se on luotettavin mahdollinen empiirisloogisen todistustaakkansa takia. - yxhuomio
"ÄO666 kirjoittaa: Siksi koulutus ja talous ovat avainasemassa "omatunnon" kehittymisessä................
Niiden avulla voidaan luoda olosuhteet, joissa motivaatio kriminaaliin käytökseen minimoituu.................. Amerikassa köyhät huonosti koulutetut alueet vilisee rikollisia, koska siellä ilman rahaa ei ole mitään tukea tai koulutusta. ............................
Tähän sisältyy jo moraali. Siitä ,että ihminen on sellainen eläin sisältyy se, että sen pitää selviytyä ja lisääntyä. Tieto sisältää moraalin."
Sinähän puhut kuin dialektisen materialismin oppikirjasta! Kommunistien opinkappaleiden mukaan olosuhteista ja koulutuksesta johtuen piti todellakin syntymän aivan uusi "Neuvostoihminen" jolla olisi korkea moraali ja muut vastaavat hyveet. jne.jne.
Mutta ei sellaista syntynytkään, vaikka ajan älyköt vakuuttelivat niin vuosikymmenestä toiseen. Ei mikään koulutus tai "kirjatieto" itsessään synnytä kuin kirjan- ja lainoppineita. On hyvä muistaa että NL:ssä ihmisillä todellakin oli keskimäärin hyvin korkea koulutustaso.- perusjuttujua
Toteutettiinko neuvostoliitossa dialektisen materialismin oppikirjoja parhaalla tavalla?
Vai menikö se niin, että Stalin sai kaiken ylin valtiojohto aseteknologia ja muut kuoli tai eli köyhyydessä.
Toteutus ei ihan mennyt putkeen. Eipä tuo esimerkkisi dialektista materialismia kumoa mitenkään. Tieto->moraali pätee, mutta tietomoraali ei päde. - yxhuomio
perusjuttujua kirjoitti:
Toteutettiinko neuvostoliitossa dialektisen materialismin oppikirjoja parhaalla tavalla?
Vai menikö se niin, että Stalin sai kaiken ylin valtiojohto aseteknologia ja muut kuoli tai eli köyhyydessä.
Toteutus ei ihan mennyt putkeen. Eipä tuo esimerkkisi dialektista materialismia kumoa mitenkään. Tieto->moraali pätee, mutta tietomoraali ei päde."Toteutus ei ihan mennyt putkeen. Eipä tuo esimerkkisi dialektista materialismia kumoa mitenkään. Tieto->moraali pätee, mutta tietomoraali ei päde."
Juuri näin. Vastauskin oli ihan niinkuin tuosta samasta oppikirjasta :) ....... siitä selitysosiosta, joka oli varmaan painettu valmiiksi oppikirjan kanssa valtakunnan virallisille selittäjille toimitettuna. Näistä virallisista selityksistä NL:ssä kiersi kuulemma kansan keskuudessa ns.humoristiset kansanpainokset, joissa oli selitysten selitykset, eli sanakirja jolla tulkita valtion virallisia selityksiä. - perusjuttuja
yxhuomio kirjoitti:
"Toteutus ei ihan mennyt putkeen. Eipä tuo esimerkkisi dialektista materialismia kumoa mitenkään. Tieto->moraali pätee, mutta tietomoraali ei päde."
Juuri näin. Vastauskin oli ihan niinkuin tuosta samasta oppikirjasta :) ....... siitä selitysosiosta, joka oli varmaan painettu valmiiksi oppikirjan kanssa valtakunnan virallisille selittäjille toimitettuna. Näistä virallisista selityksistä NL:ssä kiersi kuulemma kansan keskuudessa ns.humoristiset kansanpainokset, joissa oli selitysten selitykset, eli sanakirja jolla tulkita valtion virallisia selityksiä.Teorialla ja sen toteutuksella on vissi ero.
Mietipä sitä!
Ei Venäjällä nykyään suurimmassa osassa maata sähköjohdot sen suorempia ole kuin NL:n aikaan, vaikka kapitalismissa ovatkin.
Hyväkään teoria ei auta, jos sen toteutus on ala-arvoista.
Parhaiten tilastojen valossa on voitu toteuttaa pohjoismaiden säänneltyä kapitalismia, jossa valtio ja yksityinen sektori jauhavat symbioosissa hyvinvointia.
Kuitenkin joku isomman luokan kolonialistinen vapaakauppasopimus, tärkeän vientimaan talouden romahtaminen tai finanssisektorin sääntelyn purkaminen ja veroparatiisit pystyvät pohjoismaiden omista toimista riippumatta tuhoamaan näiden taloudet.
Kapitalismikaan ei toimi, jos sen toteutus on rahaeliitin mielivallan alainen.
Mikään teoria ei toimi, jos ei sitä maailmalla harmonisesti kyetä toteuttamaan.
Mietipä uudestaan miksi se toinen maailmansota syttyi?
Siksi, että taloudet olivat romahtaneet finanssisektorin rahastaessa ihmiset kuiviin.
- fastwalker
"Siis tieteenfilosfian mukaan sinulla on todistustaakka."
Suhteessa mihin väitteeseen?
Jos nyt yritetään kuitenkin pysyä otsikon aiheessa niin olen samaa mieltä kanssasi että tieto on välttämätön edellytys moraalille tai etiikalle mutta väitän että se ei ole kuitenkaan riittävä sellaisenaan. Jotta ylipäätänsä voidaan puhua jonkinlaisesta moraalista tai etiikasta niin pitää olla jonkinlainen aito ja konkreettinen valintatilanne jossa valitaan kahden tai useamman moraalisen valinnan välillä. Tosiasiassa suurin osa ihmisistä viettää suurimman osan elämästään melko mekaanisessa elämän rutiinissa jossa tulee hyvin harvoin vastaan mitään aitoja eettisiä valintoja.
Tekniikka ja tieto ovat vain välineitä erilaisten moraalisten arvojen toteuttamiseen. Ei tietokone laitteena määrittele miten sinun tulisi sitä käyttää mutta tietokoneen käyttäminen edellyttää että osaa ja pystyy käyttämään sitä.
Ei Humea ja muita filosofeja kannata mollata. Kannattaa muistaa että ko. herra kuoli jo 1776 ja oli hyvin perillä aikansa tieteestä. Hänen ajattelunsa arvo pitää suhteuttaa sen aikaiseen kulttuuriin ja tieteeseen. En ole mikään suuri David Hume fani mutta kyllä monet hänen ajatuksistaan ovat edelleenkin varsin päteviä vaikka eriäviäkin näkökantoja ja lähestymistapoja samoihin ongelmiin on pohdittu hyvinkin runsaasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Hume
Sinun kantasi lienee jotain tämäntapaista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_moralist- ÄO666
"Jotta ylipäätänsä voidaan puhua jonkinlaisesta moraalista tai etiikasta niin pitää olla jonkinlainen aito ja konkreettinen valintatilanne jossa valitaan kahden tai useamman moraalisen valinnan välillä. "
Aivan, mutta psykologia, biologia ja lääketiede rajoittavat tämän moraalin raamit kiistatta. Eli tiede asettaa moraalin raamit.
"Tosiasiassa suurin osa ihmisistä viettää suurimman osan elämästään melko mekaanisessa elämän rutiinissa jossa tulee hyvin harvoin vastaan mitään aitoja eettisiä valintoja.
"
Tosiasiassa suurin osa joutuu maapallolla köyhyyden takia eettisen valinna eteen: Kuolenko taistelematta vai teenkö kaikkeni, että saisin toimeentulon.
Varastanko vai kuolenko nälkään?
Hyvin kehittyneissä pohjoismaissa tietysti tällaiseen ei kaikki törmää useasti.
Voipi olla, että lähitulevaisuudessa täälläkin törmää siihen, kiitos valheisiin perustuvalle moraalille. Se, että on tietoa ei tarkoita, että kaikki tajuaisi sitä.
Tekniikka ja tieto ovat vain välineitä erilaisten moraalisten arvojen toteuttamiseen. "
Niin ja se moraali on todistetusti selvitytyminen ja lisääntyminen ja Maslowin tarvehierarkia. Jos emme ota kaikkien hyvinvointia huomioon, seuraa tietysti rikollisuutta, turhaa kärsimystä. Mutta tyhmiä ei tosiaan kukaan estä menemästä vaikeimman kautta, ja vieläpä olemasta siitä ylpeä. Ja kukaan ei estä tyhmää toistamasta virheitään. jos joku mokaa niin tsiisus seivaa.
Ei meillä länsimaissa ole velvoitetta moraaliin, koska Humen giljotiini!
Vain tsiisus voi olla moraalinen, me olemme syntisiä emmekä voi tosiseikoista johtaa moraalia, koska Hume niin sanoo ja haluamme olla moraalittomia, että tsiisuksessa olisi jotain järkeä. Näinhän nämä länsimaiden viisauden rakastajat a la äo 100 ajattelevat. Kilttejä ja hyväntahtoisia emme voi olla, se ei ole seksikästä. Näinhän länsimaat on uskontojen ja filosofien avulla huijattu ikuiseen eliitin mielivaltaan, josta vasta sodat vapauttaa kuten toinen maailmansota aloitti hyvinvointivaltioiden rakentamisen.
Mitä virkaa on empiirisillä ja loogisilla totuuksilla jos ihmiset eivät niitä kunnioita?
Ne pätevät siitä huolimatta, ja sitten sokeat ihmiset miettii, mistäköhän maailman pahuus johtuu yms...
Mistäköhän?
Siitä, että tulkittiin argumentaatiovirhe Humen giljotiini virheellisesti loogiseksi totuudeksi, koska haluttiin olla tuhmia.
Olipa järkevää. - fastwalker
ÄO666 kirjoitti:
"Jotta ylipäätänsä voidaan puhua jonkinlaisesta moraalista tai etiikasta niin pitää olla jonkinlainen aito ja konkreettinen valintatilanne jossa valitaan kahden tai useamman moraalisen valinnan välillä. "
Aivan, mutta psykologia, biologia ja lääketiede rajoittavat tämän moraalin raamit kiistatta. Eli tiede asettaa moraalin raamit.
"Tosiasiassa suurin osa ihmisistä viettää suurimman osan elämästään melko mekaanisessa elämän rutiinissa jossa tulee hyvin harvoin vastaan mitään aitoja eettisiä valintoja.
"
Tosiasiassa suurin osa joutuu maapallolla köyhyyden takia eettisen valinna eteen: Kuolenko taistelematta vai teenkö kaikkeni, että saisin toimeentulon.
Varastanko vai kuolenko nälkään?
Hyvin kehittyneissä pohjoismaissa tietysti tällaiseen ei kaikki törmää useasti.
Voipi olla, että lähitulevaisuudessa täälläkin törmää siihen, kiitos valheisiin perustuvalle moraalille. Se, että on tietoa ei tarkoita, että kaikki tajuaisi sitä.
Tekniikka ja tieto ovat vain välineitä erilaisten moraalisten arvojen toteuttamiseen. "
Niin ja se moraali on todistetusti selvitytyminen ja lisääntyminen ja Maslowin tarvehierarkia. Jos emme ota kaikkien hyvinvointia huomioon, seuraa tietysti rikollisuutta, turhaa kärsimystä. Mutta tyhmiä ei tosiaan kukaan estä menemästä vaikeimman kautta, ja vieläpä olemasta siitä ylpeä. Ja kukaan ei estä tyhmää toistamasta virheitään. jos joku mokaa niin tsiisus seivaa.
Ei meillä länsimaissa ole velvoitetta moraaliin, koska Humen giljotiini!
Vain tsiisus voi olla moraalinen, me olemme syntisiä emmekä voi tosiseikoista johtaa moraalia, koska Hume niin sanoo ja haluamme olla moraalittomia, että tsiisuksessa olisi jotain järkeä. Näinhän nämä länsimaiden viisauden rakastajat a la äo 100 ajattelevat. Kilttejä ja hyväntahtoisia emme voi olla, se ei ole seksikästä. Näinhän länsimaat on uskontojen ja filosofien avulla huijattu ikuiseen eliitin mielivaltaan, josta vasta sodat vapauttaa kuten toinen maailmansota aloitti hyvinvointivaltioiden rakentamisen.
Mitä virkaa on empiirisillä ja loogisilla totuuksilla jos ihmiset eivät niitä kunnioita?
Ne pätevät siitä huolimatta, ja sitten sokeat ihmiset miettii, mistäköhän maailman pahuus johtuu yms...
Mistäköhän?
Siitä, että tulkittiin argumentaatiovirhe Humen giljotiini virheellisesti loogiseksi totuudeksi, koska haluttiin olla tuhmia.
Olipa järkevää."Tosiasiassa suurin osa joutuu maapallolla köyhyyden takia eettisen valinna eteen: Kuolenko taistelematta vai teenkö kaikkeni, että saisin toimeentulon.
Varastanko vai kuolenko nälkään?"
En kutsuisi tuota oikeastaan eettiseksi valinnaksi koska kuolema toisena vaihtoehtona käytännössä tarkoittaa että ei ole vaihtoehtoja ollenkaan. Moraali on muutenkin eri asia kuin kunkin maan lainsäädäntö.
"Ei meillä länsimaissa ole velvoitetta moraaliin, koska Humen giljotiini!"
Tuskin tuo Humen giljotiinin periaatteesta seuraa vaan lähinnä kai kuluttamista ihannoivasta itsekeskeisestä kulttuuristamme jos sitä nyt edes kulttuuriksi voi kutsua. Itse kutsun sitä lähinnä mielikuvaoleiluksi jossa tärkeintä ei ole miten asiat ovat vaan miltä ne näyttävät. - ÄO666
fastwalker kirjoitti:
"Tosiasiassa suurin osa joutuu maapallolla köyhyyden takia eettisen valinna eteen: Kuolenko taistelematta vai teenkö kaikkeni, että saisin toimeentulon.
Varastanko vai kuolenko nälkään?"
En kutsuisi tuota oikeastaan eettiseksi valinnaksi koska kuolema toisena vaihtoehtona käytännössä tarkoittaa että ei ole vaihtoehtoja ollenkaan. Moraali on muutenkin eri asia kuin kunkin maan lainsäädäntö.
"Ei meillä länsimaissa ole velvoitetta moraaliin, koska Humen giljotiini!"
Tuskin tuo Humen giljotiinin periaatteesta seuraa vaan lähinnä kai kuluttamista ihannoivasta itsekeskeisestä kulttuuristamme jos sitä nyt edes kulttuuriksi voi kutsua. Itse kutsun sitä lähinnä mielikuvaoleiluksi jossa tärkeintä ei ole miten asiat ovat vaan miltä ne näyttävät.En kutsuisi tuota oikeastaan eettiseksi valinnaksi koska kuolema toisena vaihtoehtona käytännössä tarkoittaa että ei ole vaihtoehtoja ollenkaan. "
Mutta onko järkeä elää kärsimyksessä?
Jossain menee siinäkin raja mitä ihminen jaksaa sietää.
"Tuskin tuo Humen giljotiinin periaatteesta seuraa vaan lähinnä kai kuluttamista ihannoivasta itsekeskeisestä kulttuuristamme"
Humen giljotiini käytännössä pyhittää moraalittomuuden ja uskonnot.
Itsekeskeinen kulttuurimme on seurausta juuri siitä, että emme ole päässeet eroon valheista ja uskomuksistamme. Lähinnä on käynyt niin, että palvomme rahaa ottamatta huomioon tieteellisiä faktoja kunnes tulee liian suuret tuloerot ja sota yms...tätähän on länsimaiden historia ollut ja varmasti tulee olemaan.
Kiitos tieteen, teknologian ja säännellyn kapitalismin sentään pohjoismaissa on jonkinlainen elintaso. Lainsäädäntö ei ole moraali tosiaan vaan mielivaltaa johtuen ihmisten tyhmyydestä ja rakkaudesta valheisiin, mutta lainsäädäntöä voidaan aina tuunata vastaamaan tieteellisen tiedon tuloksia ihmisestä jotta kaikilla olisi maksimaalinen mahdollisuus toteuttaa Maslowin hierarkia. - fastwalker
ÄO666 kirjoitti:
En kutsuisi tuota oikeastaan eettiseksi valinnaksi koska kuolema toisena vaihtoehtona käytännössä tarkoittaa että ei ole vaihtoehtoja ollenkaan. "
Mutta onko järkeä elää kärsimyksessä?
Jossain menee siinäkin raja mitä ihminen jaksaa sietää.
"Tuskin tuo Humen giljotiinin periaatteesta seuraa vaan lähinnä kai kuluttamista ihannoivasta itsekeskeisestä kulttuuristamme"
Humen giljotiini käytännössä pyhittää moraalittomuuden ja uskonnot.
Itsekeskeinen kulttuurimme on seurausta juuri siitä, että emme ole päässeet eroon valheista ja uskomuksistamme. Lähinnä on käynyt niin, että palvomme rahaa ottamatta huomioon tieteellisiä faktoja kunnes tulee liian suuret tuloerot ja sota yms...tätähän on länsimaiden historia ollut ja varmasti tulee olemaan.
Kiitos tieteen, teknologian ja säännellyn kapitalismin sentään pohjoismaissa on jonkinlainen elintaso. Lainsäädäntö ei ole moraali tosiaan vaan mielivaltaa johtuen ihmisten tyhmyydestä ja rakkaudesta valheisiin, mutta lainsäädäntöä voidaan aina tuunata vastaamaan tieteellisen tiedon tuloksia ihmisestä jotta kaikilla olisi maksimaalinen mahdollisuus toteuttaa Maslowin hierarkia."Humen giljotiini käytännössä pyhittää moraalittomuuden ja uskonnot."
Tuohon nyt en osaa muuta kuin että suurin osa ihmisistä ei ole koskaan edes kuullutkaan Humen giljotiinista joten turha sitä kaikkea maailman pahuutta on tunkea aikoja sitten kuolleen filosofiparan syyksi.
Tämä aihe alkaa olla minun osalta loppuun käsitelty.
Ota iisisti ja hyvää kesän jatkoa! - ÄO666
fastwalker kirjoitti:
"Humen giljotiini käytännössä pyhittää moraalittomuuden ja uskonnot."
Tuohon nyt en osaa muuta kuin että suurin osa ihmisistä ei ole koskaan edes kuullutkaan Humen giljotiinista joten turha sitä kaikkea maailman pahuutta on tunkea aikoja sitten kuolleen filosofiparan syyksi.
Tämä aihe alkaa olla minun osalta loppuun käsitelty.
Ota iisisti ja hyvää kesän jatkoa!No mutta muista, että tieteen Jumala ei anna anteeksi jos rikot sen sääntöjä vastaan. Jos elät omalla moraalillasi vailla tieteellistä tietoa, olet suurella todennäköisyydellä tuomittu tyhmyyteen, jonka palkka on ikuinen kärsimys:)
Kenelle tahansa voi tapahtua onnettomuus.
Jos, et silloin saa hoitoa rahan puutteesi tai ambulanssipulan vuoksi niin muistele Humen giljotiinia.
Aivan, eihän tosiseikoista seuraa moraaliarvoja.
On ihan oikein, etten saa apua, koska moraaliarvoja ei voi johtaa tosiseikoista 1700-luvun pellen mukaan ja rahaa pitää palvoa.
Millään muulla ei ole väliä paitsi rahallisella voitolla.'
Muista nämä, kun rukoilet apua tuskissasi.
Tai muistele Jobin kirjaa ja rukoile tsiisusta:)
HAH HAH!!
Onnea elämääsi:)
- niettä sillee
ÄO666, olet aika metsässä. Olen filosofiapalstalla, mutta tiukan tieteellisen maailmakuvan edustajana. Olen siis sitä mieltä, että on AIVAN POIKKEUKSELLISTA, jos filosofi sanoo jotakin luonnontieteen kanssa yhtäpitävää, niinkuin Hume nyt sattui sanomaan. Muu on tietysti uskonnollis-filosofista roskaa.
Sen sijaan sinä puhut kaikenlaista filosofista prujua. mm. ontologista höttöä, joka on ominaista juuri filosofeille.
Luonnontieteellinen ajattelu lähtee siitä, että tieteellisessä metodissa on kaksi tekijää a) havainnot ja b) matemaattis-looginen teoria.
a) Havainnot tehdään joko suoraan tai epäsuorasti. b) Laaditaan matemaattis-looginen hypoteesi, mahdollisimman yksinkertainen, siis sellainen, joka on todennäköisempi kuin monimutkainen. c) Hypoteesin perusteella tehdään ennusteita, joita testataan. d) Jos kaikki menee hyvin, jos toistuvissä kokeissa saadaan yhtäläisiä tuloksia, hypoteesi on osoittautunut toimivaksi teoriaksi. e) Jos hypoteesin perusteella saadaan eriäviä tuloksia, jossakin on virhe, joka etsitään.
Teorian toimivuusaluetta ei voi selittää havaintoja suuremmaksi. Esimerkiksi Newtonin-Einsteinin teoria on KLASSISEN fysiikan alueella toimiva, siis sellaisella alueella, jossa käsitellään useiden hiukkasten eli kappaleiden, nesteiden, kaasujen ja plasman käyttäytymistä. Teoriasta olisi johdettavissa myös ajankulun kääntyminen ja madonreiät, joista ei toistaiseksi ole pienintäkään havaintoa.
Fysiikan mikromaailmaa on selitetty kvanttifysiikalla, joka ei toistaiseksi ole antanut tuloksia, jotka olisivat havaintomaailman ulkopuolella. Sitä paitsi kvanttiteoriat ovat ainakin toistaiseksi olleet erehtymättömiä.
Luonnontieteen tulokset ovat aina TODENNÄKÖISYYSTULOKSIA, mutta niiden todennäköisyys on lähellä maksimia. Sen sijaan logiikan ja matematiikan tulokset ovat varmoja.
Filosofi uskoo, että olisi saatavissa tietoa ajatteluteitse, luonnontieteilijä uskoo, että on vain havaintotie. Matematiikka ja logiikka ovat ikuista totuutta, jolla ei ole aikaa eikä paikkaa.
Näyttää siltä, että olet luonnontieteistä, humanistisista katsannoista, filosofioista ja common sense -ajattelusta punonut eklektisen katsomuksen, etkä pysty erottamaan, mikä on mitä, etkä hahmottamaan, missä palaset eivät sovi yhteen. SUURIN osa ihmisistä on tällaisia, pysyvästi.
Voit harrastaa luonnontieteitä, jos pysyt tiukasti jollakin alueella, mutta menestys on kuitenkin oleva melko heikko. Humanistisilla aloilla riittää, kun puhuu hohdokkaita siinä ja siinä "viitekehyksessä", jopa riittää selitykseksi joillekin, kun pukee vain asiansa oppisanojen muotoon, selittämättä itse asiassa mitään.
Suurin osa humanisteista on omaksunut osan luonnontieteellisestä tiedosta ymmärtämättä sitä lopultakaan. Useimmat esimerkiksi pitävät biologien kanssa totena lajinkehitystä, mutta eivät ymmärrä että biologi pitää sitä täysin ohjaamattomana, vain todennököisyysmatematiikan mukaisena prosessina.
En tiedä, minkä ikäinen olet. Jos olet nuori ja suuntautumassa opintoihin, suosittelen sinulle humanistisia ja talousaloja.- ÄO666
Kauhea määrä tekstiä ,mutta mikä on sanomasi?
Et ole osoittanut, että Humen giljotiini olisi looginen totuus.
There is no ought from is.
Näin sanoo Humen giljotiini.
Jos tuo itse lause on is niin silloin there is no ought.
Ristiriita.
Samoin lause: Totuutta ei ole.
Jos tuo lause on totuus niin silloin sitä ei ole.
Itsensä kumoava argumetti on monen wannabeälykön kompastuskivi, kuten myös Humen.
Matemaattinen totuus on ihmisen keksimää.
Luonnossa ei ole mitään, mikä todistaisi matematiikan logiikan aukottomuuden.
Matematiikan logiikan validiteettia ei voi Gödelin mukaan johtaa sen omista aksioomista käsin. Sinä siis nyt oletat varmaksi totuudeksi jotain mikä ei ole.
Luonto ja todellisuus ovat eri asioita. - niettä sillee
ÄO666 kirjoitti:
Kauhea määrä tekstiä ,mutta mikä on sanomasi?
Et ole osoittanut, että Humen giljotiini olisi looginen totuus.
There is no ought from is.
Näin sanoo Humen giljotiini.
Jos tuo itse lause on is niin silloin there is no ought.
Ristiriita.
Samoin lause: Totuutta ei ole.
Jos tuo lause on totuus niin silloin sitä ei ole.
Itsensä kumoava argumetti on monen wannabeälykön kompastuskivi, kuten myös Humen.
Matemaattinen totuus on ihmisen keksimää.
Luonnossa ei ole mitään, mikä todistaisi matematiikan logiikan aukottomuuden.
Matematiikan logiikan validiteettia ei voi Gödelin mukaan johtaa sen omista aksioomista käsin. Sinä siis nyt oletat varmaksi totuudeksi jotain mikä ei ole.
Luonto ja todellisuus ovat eri asioita.ÄO666, on sellaisia matemaattisia totuuksia, joita ei voi todistaa. Kyllä ne ovat totuuksia siitä huolimatta, että ne eivät ole todistettavissa.
On olemessa yksi ja vain yksi matematiikka, joka on ikuinen, ajaton ja paikaton. Se on riippumaton siihen kohdistuvasta tutkimuksesta.
Sanomani on, että et pysty erottamaan tietoa epätiedosta etkä pysty kuranttiin loogiseen päättelyyn. - ÄO666
niettä sillee kirjoitti:
ÄO666, on sellaisia matemaattisia totuuksia, joita ei voi todistaa. Kyllä ne ovat totuuksia siitä huolimatta, että ne eivät ole todistettavissa.
On olemessa yksi ja vain yksi matematiikka, joka on ikuinen, ajaton ja paikaton. Se on riippumaton siihen kohdistuvasta tutkimuksesta.
Sanomani on, että et pysty erottamaan tietoa epätiedosta etkä pysty kuranttiin loogiseen päättelyyn.On olemessa yksi ja vain yksi matematiikka, joka on ikuinen, ajaton ja paikaton. Se on riippumaton siihen kohdistuvasta tutkimuksesta.
Sanomani on, että et pysty erottamaan tietoa epätiedosta etkä pysty kuranttiin loogiseen päättelyyn."
missä ovat tieteelliset lähteesi argumentillesi?
eikö niin, että sanomasi on pelkkää subjektiivista ad hoc pelleilyä.
jos listaat kaikki tiedot maailmasta vs epätieto ja sinulla on tieteelliset lähteet
sekä osoitat selkeästi missä muka päättelyni menee epäkurantiksi niin sittenhän voisin uskoa sinua...
huvittava ad hoc pelle olet ainakin näillä tiedoilla! - niettä sillee
ÄO666 kirjoitti:
On olemessa yksi ja vain yksi matematiikka, joka on ikuinen, ajaton ja paikaton. Se on riippumaton siihen kohdistuvasta tutkimuksesta.
Sanomani on, että et pysty erottamaan tietoa epätiedosta etkä pysty kuranttiin loogiseen päättelyyn."
missä ovat tieteelliset lähteesi argumentillesi?
eikö niin, että sanomasi on pelkkää subjektiivista ad hoc pelleilyä.
jos listaat kaikki tiedot maailmasta vs epätieto ja sinulla on tieteelliset lähteet
sekä osoitat selkeästi missä muka päättelyni menee epäkurantiksi niin sittenhän voisin uskoa sinua...
huvittava ad hoc pelle olet ainakin näillä tiedoilla!ÄO666, kysyt "missä ovat tieteelliset lähteesi argumentillesi?
Koetetaanpa seuraavia:
a) 3 7 = 10
b) Mörrimöykky on satuolento.
c) Eläimet ovat kuolevia. Musti on kuoleva. Musti on eläin.
Osoita tieteellisillä lähteillä, että väitteet a ja b ovat tosia, c voi olla epätosi tai tosi.
Kuten ymmärtänet, loogisia ja matemaattisia asioita ei todisteta lähteillä. Jos et ymmärrä, että Humen giljotiini on paikkansa pitävä lause, etkä ole ymmärtänyt, vaikka sinulle on huolellisesti selitetty, ei lähteillä voida osoittaa toisin. - ÄO666
niettä sillee kirjoitti:
ÄO666, kysyt "missä ovat tieteelliset lähteesi argumentillesi?
Koetetaanpa seuraavia:
a) 3 7 = 10
b) Mörrimöykky on satuolento.
c) Eläimet ovat kuolevia. Musti on kuoleva. Musti on eläin.
Osoita tieteellisillä lähteillä, että väitteet a ja b ovat tosia, c voi olla epätosi tai tosi.
Kuten ymmärtänet, loogisia ja matemaattisia asioita ei todisteta lähteillä. Jos et ymmärrä, että Humen giljotiini on paikkansa pitävä lause, etkä ole ymmärtänyt, vaikka sinulle on huolellisesti selitetty, ei lähteillä voida osoittaa toisin.Väite a)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteenlasku
Väite b)
"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka on periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
Väite c)
Esimerkin c päättely on niin sanottu enthymeme eli epätäydellisesti ilmaistu syllogismi. Päättelystä saadaan deduktiivinen lisäämällä siihen mainitsematta jätetty lisäoletus Kaikki kuolevat ovat eläimiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka
Kuten ymmärtänet, loogisia ja matemaattisia asioita ei todisteta lähteillä"
Kyllä ne vaan ainakin tieteellisissä julkaisuissa vaaditaan.
Voithan sinä satuihin uskoa, ei se keneltäkään ole pois.
Esitäppä nyt ruumiinavaus Humen giljotiinile.
Miten muka se ei ole itsensä kumoava argumentti?
Mitkä siinä ovat premissit ja mitkä johtopäätökset. Miten tulkitaan is ja ought?
Onko se tieteellisesti validi lause vai vain looginen tautologia kuten mikä tahansa tautologia vaikkapa Harry Potterissa vailla siis mitään merkitystä, jolloin siitä ei voi päätellä että faktoista ei seuraa moraaliarvoja.
Ilman lähteitä olet ad hoc siis tieteelliseltä kannalta.
Se on selviö.
Jokainen voi kelata Humen giljotiinia ja miettiä meneekö sairastuessaan lääkäriin vai luottaako Humen hengessä poppamieheen:) - niettä sillee
ÄO666 kirjoitti:
Väite a)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteenlasku
Väite b)
"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka on periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
Väite c)
Esimerkin c päättely on niin sanottu enthymeme eli epätäydellisesti ilmaistu syllogismi. Päättelystä saadaan deduktiivinen lisäämällä siihen mainitsematta jätetty lisäoletus Kaikki kuolevat ovat eläimiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka
Kuten ymmärtänet, loogisia ja matemaattisia asioita ei todisteta lähteillä"
Kyllä ne vaan ainakin tieteellisissä julkaisuissa vaaditaan.
Voithan sinä satuihin uskoa, ei se keneltäkään ole pois.
Esitäppä nyt ruumiinavaus Humen giljotiinile.
Miten muka se ei ole itsensä kumoava argumentti?
Mitkä siinä ovat premissit ja mitkä johtopäätökset. Miten tulkitaan is ja ought?
Onko se tieteellisesti validi lause vai vain looginen tautologia kuten mikä tahansa tautologia vaikkapa Harry Potterissa vailla siis mitään merkitystä, jolloin siitä ei voi päätellä että faktoista ei seuraa moraaliarvoja.
Ilman lähteitä olet ad hoc siis tieteelliseltä kannalta.
Se on selviö.
Jokainen voi kelata Humen giljotiinia ja miettiä meneekö sairastuessaan lääkäriin vai luottaako Humen hengessä poppamieheen:)ÄO666, eikohän tämä tästä. Kun et ymmärrä, että looginen päättely osoittautuu oikeaksi tai vääräksi selkeän LOGIIKAN nojalla, ei viitteiden. Ne vain kertovat, että joku on joskus käsitellyt niitä. Ei se ole itse asian kannalta relevanttia tietoa.
Ihastuttava aamu muuten. Olen jo varmistunut, ettei asiasta kannata jatkaa. Hyvää vointia! - ÄO666
niettä sillee kirjoitti:
ÄO666, eikohän tämä tästä. Kun et ymmärrä, että looginen päättely osoittautuu oikeaksi tai vääräksi selkeän LOGIIKAN nojalla, ei viitteiden. Ne vain kertovat, että joku on joskus käsitellyt niitä. Ei se ole itse asian kannalta relevanttia tietoa.
Ihastuttava aamu muuten. Olen jo varmistunut, ettei asiasta kannata jatkaa. Hyvää vointia!No jos esität sitten sen selkeän logiikan.
Analysoi joka sana Humen giljotiinissa ja esitä loogiset perustelut.
Ai niin, eihän sinun logiikkasi toimikaan, ja joudut huutamaan muita tyhmiksi.
Säälittävää!
Voin vielä kerrata argumenttivirheen: There is no ought from is.
Jos itse lause on is niin there is no ought.->ristiriita.
Humen giljotiini paljastui itsensä kumoavaksi argumentiksi.
Kelaile sitä hitaasti joka aamu kahvin kera.
Ehkä 100 vuoden päästä välähtää järjen valo sinne päähän.
Hyvää kesää:)
- fastwalker
Pari huomiota kun nyt alettiin näköjään hiihtämään oikein reilusti ketjun otsikon vierestä:
"Olen siis sitä mieltä, että on AIVAN POIKKEUKSELLISTA, jos filosofi sanoo jotakin luonnontieteen kanssa yhtäpitävää, niinkuin Hume nyt sattui sanomaan."
Hyvin moni luonnontieteilijä on kirjoittanut teoksia jotka voidaan helposti tulkita filosofiaksi. Filosofian vaikeus on siinä useimmilla filosofeilla ei ole mitään yhtenäistä loogista järjestelmää vaan kukin lähtee omista lähtökohdistaan tai loogisista premisseistään käsin määrittelemään maailmankuvaansa. Tämä vaatii lukijalta melkoista ketteryyttä pysyä kärryillä ajatuksenjuoksussa. Maailmaa voi alkaa vivuta melkein mistä löhtökohdista tahansa ja muodostaa siten koherentti näkemys todellisuudesta. Luonnontieteilijät yleensä haluavat kuvata maailmaa fysiikasta lähtien reduktionistisesti. Aivan yhtä hyvin voisi lähteä määrittelmään todellisuutta tietoisuudesta käsin tai elämästä eli organismista käsin. Ei ole olemassa mitään empiiristä koejärjestelyä olemassa joka kertoisi että onko materialistinen maailmanselitys oikeampi kuin esim. tietoisuudesta lähtevä selitys. Valinta näiden lähestymistapojen välillä on lähinnä kunkin omiin uskomuksiin liittyvä.
"Luonnontieteellinen ajattelu lähtee siitä, että tieteellisessä metodissa on kaksi tekijää a) havainnot ja b) matemaattis-looginen teoria."
Matemaattis-looginen teoria ei koskaan synny suoraan "automaagisesti" havainnoista ilman ajattelua ja havaintojen tulkintaa. Jokaisessa empiirisessä teoriassa on myös mukana perusoletuksia joita ei ole määritelty teoriassa.
"Filosofi uskoo, että olisi saatavissa tietoa ajatteluteitse, luonnontieteilijä uskoo, että on vain havaintotie. Matematiikka ja logiikka ovat ikuista totuutta, jolla ei ole aikaa eikä paikkaa."
Oletko koskaan kuullut ajatuskokeista? Mm. Einstein harrasti varsin menestyksekkäästi ko. metodia kehitellessään suhteellisusteorioitaan. Mitä muuta ne matematiikka ja logiikka ovat kuin ajattelua?
ps. En muuten pidä nettietiketin mukaisena tarttua toisen ihmisen henkilöön väittelyssä. Antaa argumenttien tapella keskenään mielummin niin se on myös miellyttävämpää luettavaa kaikille.- niettä sillee
fastwalker, totta puhuen en minäkään pidä sallittuna, että toisen persoonaa käytetään ARGUMENTTINA. On kuitenkin olemassa älykkyyseroja, jotka tekevät joillekin mahdottomaksi ymmärtää, mistä on kyse.
Siinä vaiheessa, kun mainitaan henkilön heikko älykkyys (suorasti tai epäsuorasti) on jo itse asiassa siirrytty varsinaisen aiheen ulkopuolelle käsittelemään kysymystä, miksi toinen ei ymmärrä.
Tiedemiehiltäkin on usein löydettävissä henkilökohtaisia lausasahduksia, joissa sanotaan, että vasta sitten on itse ymmärtänyt, jos pystyy ymmärrettävästi selittämään toiselle. Näinhän ei kuitenkaan ole. Ymmärryskyky asettaa ylittämättömän rajan.
Ei nykyisen sosiaalisen käytöstavan mukaan olisi lupa mainita toiselle tästä asiasta, mutta se kyllä selittää, miksi toinen ei ymmärrä. Voi olla, että olisi sosiaalisesti hyväksyttävää sanoa, että toinen on huono matematiikassa, mutta ei ole hyväksyttävää sanoa, että se johtuu matalasta älyllisestä kapasiteetistä, vaikka sen korrelaatio matemaattiseen taitamukseen on kiistämätön.
Mitä tulee itsesi esittämiin väitteisiin, sivuuttanen ne tässä yhteydessä. Olen jo aivan kylliksi keskustellut niistä humanistien kanssa ilman pienintäkään edistystä. - ÄO666
niettä sillee kirjoitti:
fastwalker, totta puhuen en minäkään pidä sallittuna, että toisen persoonaa käytetään ARGUMENTTINA. On kuitenkin olemassa älykkyyseroja, jotka tekevät joillekin mahdottomaksi ymmärtää, mistä on kyse.
Siinä vaiheessa, kun mainitaan henkilön heikko älykkyys (suorasti tai epäsuorasti) on jo itse asiassa siirrytty varsinaisen aiheen ulkopuolelle käsittelemään kysymystä, miksi toinen ei ymmärrä.
Tiedemiehiltäkin on usein löydettävissä henkilökohtaisia lausasahduksia, joissa sanotaan, että vasta sitten on itse ymmärtänyt, jos pystyy ymmärrettävästi selittämään toiselle. Näinhän ei kuitenkaan ole. Ymmärryskyky asettaa ylittämättömän rajan.
Ei nykyisen sosiaalisen käytöstavan mukaan olisi lupa mainita toiselle tästä asiasta, mutta se kyllä selittää, miksi toinen ei ymmärrä. Voi olla, että olisi sosiaalisesti hyväksyttävää sanoa, että toinen on huono matematiikassa, mutta ei ole hyväksyttävää sanoa, että se johtuu matalasta älyllisestä kapasiteetistä, vaikka sen korrelaatio matemaattiseen taitamukseen on kiistämätön.
Mitä tulee itsesi esittämiin väitteisiin, sivuuttanen ne tässä yhteydessä. Olen jo aivan kylliksi keskustellut niistä humanistien kanssa ilman pienintäkään edistystä.Tiedemiehiltäkin on usein löydettävissä henkilökohtaisia lausasahduksia, joissa sanotaan, että vasta sitten on itse ymmärtänyt, jos pystyy ymmärrettävästi selittämään toiselle. Näinhän ei kuitenkaan ole. Ymmärryskyky asettaa ylittämättömän rajan."
Jos on käyttänyt paljon itse aikaa ja vaivaa matematiikan tajuamiseen miksi opettaisit sitä muille, jotta he voisivat oppia nopeammin kuin sinä varsinkin jos on vakiopalkka. Toki välinpitämättömän opetuksen voi perustella valheilla kuten Humen giljotiini tai muiden tyhmyys.
Mitenköhän matematiikan opetus muuttuisi, jos opettajille laitettaisiin provisiopalkka sen mukaan miten hyvin oppilaat ymmärtävät asioita.
Ehkä sitten opettaminen kiinnostaisi??
Syyt ja seuraukset, sekä probleemojen ratkaisustrategiat voidaan esittää niin selvästi, että normiälyllä ne voi mainiosti tajuta.
- fastwalker
Tuo Humen giljotiini taitaa toimia kyllä siihen suuntaan että jos tiedetään että joku tapa toimia on parempi tai optimaalisempi kuin joku toinen tapa niin siitä voi ainakin tietyssä mielessä johtaa moraalisia arvoja. Vastaavasti jos tiedetään että olosuhteet jossain (esim. köyhyys) on vallitseva asiantila niin siitä ei voi päätellä että niin pitääkin olla. Ts. Humen giljotiinin pätevyys on yksisuuntainen.
Moraalia voidaan siis perustella faktoilla. Tiede on osa inhimillistä kulttuuria ja siksi on myös mahdollista arvostella tiedettä ja tieteen metodeja eettisin perustein. Arvovapaa tiede voi olla uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle ja siksi kaikkea tieteellistä tutkimusta pitää aina johtaa ja rajoittaa eettisin perustein. Tiedettä ei voi eikä saa perustaa arvonihilismille.
Ns. "hullut" arvonihilistiset tieteilijät ovat psykiatrisen hoidon tarpeessa ja kuuluvat lähinnä mielisairaalaan varsinkin ääritapauksissa (esim.. vetypommin kehittäjä Teller)- ÄO666
"Ns. "hullut" arvonihilistiset tieteilijät ovat psykiatrisen hoidon tarpeessa ja kuuluvat lähinnä mielisairaalaan varsinkin ääritapauksissa (esim.. vetypommin kehittäjä Teller)"
Binäärilogiikalla voidaan jakaa ihmiset kahteen osaan.
a) Niihin joiden mukaan Humen giljotiini on loogisesti pätevä ja "there is no ought from is" pyhittää arvonihilismin. Eli, että tiede on vain tiedettä ja vastaa kysymykseen mitä on, mutta se miten pitäisi olla on täysin mielivaltaisen jokaisen oman mielipitten mukainen moraali.
Nämä ihmiset ovat yleensä kiihkouskovaisia ja fundamentalisteja, jotka haluavat uskoa että ainoastaan tsiisus on hyvä ja me muut perisynnin orjia ja jotta tsiisuksessa olisi järkeä niin meidän tuleekin mokailla (emme voi olla tekemättä syntiä sanoi mm. antisemiitti Martti Luther). ÄO näillä ihmisillä on valitettavan pieni, mutta koska kuten tiede todistaa suurin osa ihmisistä on yksinkertaisia simpletoneja, jotka uskovat valheet kyseenalaistamatta niin tämä ihmisryhmä saa oikeutuksen mielivallalleen ja älykkäiden on kärsittävä vaan mukana.
b) Niihin, jotka tajuavat, että Humen giljotiini on itsensä kumoava väite, siis loogisesti roskaa ja että tieteellinen tieto on luotettavin tunnettu johtaen siihen, että myös moraali sisältyy tieteeseen. Kiistaton fakta on se, että jos emme luo tieteen avulla mahdollisuutta kaikille ihmisille tyydyttää tieteelliseen tietoon perustuvaa Maslowin tarvehierarkiaa niin ongelmia seuraa.
Näihin ihmisiin kuuluvat vain harvat superälykkäät kuten Mahatma Gandhi, John Lennon, Tage Erlander, Per Hansson jne...
Tyhmä ihminen haluaa ongelmia, koska hänelle oma menestys ja narsismi on tärkeämpää kuin kollektiivinen hyvinvointi.
Tyhmyys on geenien "tyhmää" itsekkyyttä, joka ei tajua, että lopulta kaikkien kannalta win-win on ottaa jokainen huomioon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2195983
Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m263764- 822607
- 392131
- 331912
- 451878
- 1071775
- 211656
- 271502
Tappajamanne kiinni
Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!331488