Suosiiko Jumala Israelin kansaa hyväksymällä sen teot? Kumpi on mielestänne syntiä juutalaisuudessa olevien seremonioiden rikkominen vai ihmisessä oleva pahuus?
Seremoniat vai ihmisen pahuus?
nettirabbi
9433
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
juutalaisen käsityksen mukaan juutalaisilla on erikoisvelvollisuuksia joita muilla kansoilla ei ole ja rangaistukset sen mukaan. VT:n profeetat jääneet tältä "rabbilta" ilmeisesti lukematta ?
Pahuutta ihmisessä ei juutalaisuuden mukaan ole , synti on aina teko jonka ihminen valitsee , joko tekee tai jättää tekemättä. Perisynti onkäsite joka on vain kristinuskossa ei juutalaisuudessa.
Mitä tarkoitat seremonioilla , juutalaisuudessa on toora koska on valinta, kristityillä ei ole valintaa eikä liioin tooraa.
Ja mitenköhän rasmin vastustaja selittää sen tosiasian, ettei yksikään naisesta syntynyt ole vailla syntiä? (paitsi Jeesus kristinuskon mukaan). Tuota perisyntikäsitettä on tullut mietittyä (tai biologiselta termiltä lajiominaisuus). On myönnettävä, että perisyntioppi on pessimistisempi kuin esim. juutalainen käsitys, mutta samalla realistisempi ja lähempänä sitä mitä jokainen ympärillään näkee, ts. lähempänä faktaa.
joka vaihtelee ajan, paikan, yhteiskunnan ja uskonnon ja muidenkin tekijöiden mukaan. Ei varmaan silti ole ainuttakaan yksilöä joka ei olisi rikkonut yhteisönsä ainakin jotain normia, tästä on silti vielä pitkä matka kristilliseen käsitykseen periytyvästä syntisyydestä, joka johtuisi ensimmäisen ihmispariskunnan jostain yksittäisestä teosta....
Paha on monesti se helpompi valinta , mutta valinta kuitenkin. Meillä on vastuu, ei "paratiisin" pariskunnalla.
>kristilliseen käsitykseen periytyvästä syntisyydestä.
Kristillinen käsitys? Kokeile "luterilaista." Jotkut siihen uskoo, jotkut sanoo, että synninteon mahdollisuus periytyy(eli "synti on saastuttanut maailman") ja jokainen maksaa itse synneistään, ellei saa niitä anteeksi.
Nyt mä vasta taidan tajuta, mitä monet ei-uskovat tarkoittavat "vastuuttomilla kristityillä," wow, kiitti!
Nyt onkin puhe jostain joka on meissä kaikissa kulttuurista, uskonnosta yms. riippumatta, ns. peruspahasta. Kristinuskon mukaanhan synti ei ole vain yksittäisiä tekoja (kuten esim. jonkin sapattikäskyn rikkominen), vaan koko ihmisen olemus ja asenne yms. ja JUURI tämä on minusta kristinuskossa lähempänä totuutta kuin esim. juutalaisuudessa. Selvennykseksi todettakoon, etten katso olevani kristitty (kirkostakin eronnut).
joka olisi koko lajissa? Minusta koko ajatus on käsitttämätön. Saahan tuolla käsityksellä tietysti vieritettyä henkilökohtaisen vastuun teoista yksilöstä jonnekin muualle, mutta muuten outo ajatus. Sovittajan tarve myös korostuu, siksi se sopii kristinuskon kokonaispakettiin.
Perisynnin ajatus onkin tietääkseni vain kristinuskossa, ei idän uskonnoissa eikä kai islamissakaan (en ole aivan varma).
Haluaisin uskoa siihen yhtä vähän kuin sinäkin, mutta valitettavasti ihmiskunnan historia ja jokapäiväinen elämämme todistaa päinvastoin. Se peruspahuus ilmenee sinussakin esim. itsekyytenä, epäempaattisuutena jne. Kyllä varmaan tiedät mistä on kysymys, vai oletko elänyt kenties vakuumissa koko ikäsi? Eikä tuota peruspahuutta voi aina selittää pelkästään olosuhteista, ja sitä paitsi kukapa ne olosuhteet luo muu kuin ihmiset itse? Se että eri uskonnot selittävät asiat mikä milläkin tavoin on eri juttu. Kuka on väittänyt, että totuus ylipäänsä löytyisi uskonnoista? Totesinpahan vain, että TÄSSÄ ASIASSA kristinusko mielestäni on lähempänä realiteetteja kuin esim. juutalaisuus (myöskään islam ei tunne perisyntiä).
eihän se ole "syntiä". Epäempaattisuus? Me jotka lähettelemma apua hädänalaisille lajitovereillemme ympäri maailmaa? Olemme rakentaneet yhteiskuntia joissa tuloja tasataan niin että heikommatkin saavat perustarpeensa täytettyä?
Uskontojen mielikuvitusolentoja (enkeleitä) emme ole emmekä voi olla, mutta afrikkalaisapinoiksi olemme kohtuullisen hyvä laji. Tai päivitetyiksi simpanseiksi kuten Esko Valtaoja hiljattain meitä nimitti.
tuossa on toki pointtinsa, asiathan on miten ne halutaan nähdä, mutta toisaalta: maailmansodat, keskitysleirit, joukkoteurastukset ja-raiskaukset yms. yms. Samat raakuudet toistuvat vuosisadasta toiseen, aivan kuin mitään ei olisi opittu (kuten ei ollakaan). palestiina/Israel- konflikti hyvänä esimerkkinä. arkipäiväisempi esimerkki: koulu/työpaikkakiusaaminen (sika asuu jo pienessä lapsessa-nöyrimmät anteeksipyynnöt sioilta).