Miten autoilu onnistuu ADHD-oireisella? Pelkään, että olen vaaraksi, kun huomio hyppii ties missä (en ole diagnosoitu enkä siis käytä lääkkeitä). Ei tässä siitä ole kyse, etten osaisi liikennesääntöjä tai auton itsensä käsittelyä, mutta huomion pitäminen liikenteessä on hankalaa erityisesti silloin, kun ympäristö tulvii muita ärsykkeitä. Maanteillä ja moottoritiellä on ihan mukavaa, mutta esimerkiksi keskustassa minulla on toisinaan vaikeuksia pysyä edes omalla kaistallani.
Ruotsissahan diagnoosin saaneilta on ajaminen kielletty kokonaan johtuen tilastollisesti suuremmasta onnettomuusriskistä. Minusta tämän on ylimenevää, mutta haluaisinkin kysyä, että auttaako lääkitys tai terapia ajamiseen? Kukapa nyt haluaisi olla muille vaaraksi...
ADHD ja autolla ajaminen
7
4456
Vastaukset
- Add ja auto
Vähän ehkä myöhässä tulee vastaus, mutta vastaan silti, jos jollekulle olisi jotain hyötyä.
Mulla itsellä add ja lääkitys siihen. Ja voin sanoa, että autolla ajaminen on ehkä yksi selkeimmin huomattavia asioita, mihin lääkkeet auttaa.
Mun oli ennen lääkitystä todella vaikeaa pitää liikenteessä huomiota oikeissa asioissa, mutta lääkkeen kanssa onnistuu. Helpompi myös noudattaa liikennesääntöjä. Ilman lääkettä ajan tosi helposti ylinopeutta ja teen vähän turhan äkkipikaisia ratkaisuja, hermostun jne. - ADHD vanhana
Minulla ei ilmeisesti ole ADHD vaikuttanut ajamiseen mitenkään. Aiemmassa työpaikassa ajoin kymmeniä tuhansai vuodessa, silloin minulla tosin ei vielä ollut diagnoosíakaan. Nykyisin ajaminen vaatii enempi keskittymistä, muttei se ADHD-diagnoosista johdu, vaan siitä, etten aja päivittäin. Ikääntyminen hidastaa refleksejä.
Eli tämäkin on hyvin yksilöllistä. - audistiadd
Vanha keskustelu jo, mutta eipä se mua haittaa. Itselläni on ADD, ja autolla ajo etenkin kaupungissa on aika hirveetä. Peltoautoa olen ajanut 12 vuotiaasta asti kotitilalla, (olen nyt siis 20) joten auton käsittely kyllä onnistuu muuten, mutta esim. auton ulkomittoja ja etäisyyksiä on vaikea hahmottaa. Autokortin ajoin kuitenkin vasta vuoden "myöhässä", eli 19 täytettyäni. Olisin sen halunnut saada jo aikaisemminkin, mutta se autokouluun meno oli vain jotenkin niin iso kynnys joten lykkäsin sitä aina eteenpäin. Kortin halusin kuitenkin saada ja kouluun menin. Noh, siellä tuntui kuin olisi pitänyt opetella autolla ajaminen kokonaan uudestaan. Kortin kuitenkin sain melko vaivatta, mutta olin kuulemma hieman hätäinen, varsinkin risteyksissä ja kuolleen kulman kurkkaaminen meinasi aina unohtua. Nyt kun olen jonkun aikaa autolla ajanut liikenteessä, niin eipä se paljoa helpommalta tunnu vieläkään. Läheltäpiti tilanteita tulee lähes joka kerta liikenteessä. Kaikki läheltäpiti tilanteet ovat olleet sellaisia, että meinaan lähteä jonkun eteen. Pahin oli talvella, kun työpaikalta lähdin ruokatunnilla keskustaan, ajoin risteykseen ja luonnollisesti katsoin joka suuntaan, että tuleeko autoja. Odotin, että reitti oli selvä ja lähdin liikkeelle kääntyen vasempaan. Noh, oikealle ilmestyi kuin tyhjästä harmaa toyota ja huomasin kuinka se joutui jarruttamaan.. Onneksi ehdin pois alta, mutta syy olisi kuitenkin ollut täysin minun. Aika hiljaa hän näytti kuitenkin tulevan, sillä oli juuri kääntynyt ko. tielle. Se auto vain ilmestyi kuin tyhjästä, eikä näössäni ole eikä ollut vikaa. Minkäänlaista lääkitystä ei vielä ole. Autoista tykkään ja niitä harrastan, tykkäisin myös ajaa paljon, mutta ADD:n takia se hieman hirvittää. Keskustaan en lähde ajelemaan kuin pakosta, tai sitten hiljaiseen aikaan päivästä. Ruutuun ajaminen on myös hieman hankalaa, sinne peruuttamisesta puhumattakaan. Taskuparkkia en ole vielä kertaakaan ajanut, enkä kyllä aio ajaakaan kuin pakosta. Myöskin nopeuden pitäminen tasaisena on hankalaa. Joskus nopeusrajoitukset jää kokonaan huomaamatta ja varsinkin suunnistaminen tien reunassa olevia opasteita noudattaen teettää hankaluuksia. Onkohan tämä ADD sellainen tuolla autolla liikkuessa, että sitä pitää vain ajaa paljon, enemmän ja enemmän, jotta se havainnointi ja rauhallisuus alkaisivat ajan kanssa sujumaan, vai tarvitsenkohan jonkinlaisia mömmöjä?? Vähemmän niitä läheltäpititilanteita nyt on, kuin kortin saadessa, mutta ei ne vielä kokonaan ole loppuneet.
- eefrgdfgrde
minulla on ADD ja olen aina ollut hyvä ajamaan autoa - lääkkeillä tai ilman, ei mitään eroa. tässkin me addit olemme hyvin yksillöllisiä... minä olen lapsesta asti rauhoittunut auton kyydissä, myös puhuminen onnistuu siellä paremmin, kunhan vain auto liikkuu, niin hyvä on. olisikin pitänyt varmaan aikoinaan kouluttautua rekkakuskiksi, mutta siihen maailman aikaan se oli vielä "ei sopiva tytöille, ota tästä kutimet isojen miesten auton sijaan" -ammatti eikä enää nykyään viitsisi lähteä kouluttautumaan.
nopeuden pitäminen tasaisena on minullekin kyllä vähän hankalaa (ja mieluusti ajaisin kovempaa kuin satasta), mutta siihenkin oppii, kun opettelee tasaisin väliajoin katsomaan nopeusmittariin. ja uusimmissa autoissa on vakionopeudensäätimet, joita todellakin kannattaa käyttää... taajama-ajossa ne eivät ehkä ole kovin käytännöllisiä, mutta pidemmillä matkoilla ehdottoman hyviä. nopetusrajoitukset unohtuu minultakin joskus katsoa, mutta yleensä silloin lasken ihan varmuuden vuoksi valtateillä nopeuden 80 ja taajamassa se on yleensä 50, ihan keskustoissa voi olla vähemmänkin, ja muutenkin kaupungeissa on muutakin liikennettä joten, voi vähän siitäkin sitten päätellä nopeusrajoituksia ja niissäkin on säännöt, että miten ne määräytyy, joten jos ne tietää, niin nekin auttavat (me addithan emme ole hölmöjä) .
nopeusasiassa muuten navigaattori toimii hyvänä apuna, etenkin, jos sitä on päivitetty: ne nimitätin sanovat "ajat yliniopeudella", jos on nopeutta liikaa. minä ainakin pidän siitä syystä navigaattoria päällä aina kun ajelen itselleni vierailla teillä, ihan varmuuden vuoksi ;)
- käyttäkää siis autoillessakin apuvälineitä
kartanlukutaitoa on minulla myös ollut aina, en eksy teillä, mutta rakennusten sisällä olen usein ihan hukassa ja välttelen neuvojen kysymistä viimeiseen asti, koska olen oppinut että se vie enemmän hukkaan.
ja joo: autoa ajaessa nimenomaan ajokokemus auttaa, ihan kaikille, ei siis tarvita edes addia siihen. peruuttaminenkin (taskuparkkia tehdessä siis, peruuttaminen suoraan ei ole mikään ongelma) on helppoa, kun vain löytää itselleen parhaan konstin hahmottaa sen mihin suuntaan pitää rattia kääntää. minulla se on se, etten saa missään nimessä alkaa ajatella, että nyt vasemmalle ja oikealle (sekoitan hyvin usein vasemman ja oikean), vaan ajattelen, että "nyt tuonne päin" ja sitten "nyt sitten toiseen suuntaan ja oikaisu". - eefrgdfgrde
minulla on ADD ja olen aina ollut hyvä ajamaan autoa - lääkkeillä tai ilman, ei mitään eroa. tässkin me addit olemme hyvin yksillöllisiä... minä olen lapsesta asti rauhoittunut auton kyydissä, myös puhuminen onnistuu siellä paremmin, kunhan vain auto liikkuu, niin hyvä on. olisikin pitänyt varmaan aikoinaan kouluttautua rekkakuskiksi, mutta siihen maailman aikaan se oli vielä "ei sopiva tytöille, ota tästä kutimet isojen miesten auton sijaan" -ammatti eikä enää nykyään viitsisi lähteä kouluttautumaan.
nopeuden pitäminen tasaisena on minullekin kyllä vähän hankalaa (ja mieluusti ajaisin kovempaa kuin satasta), mutta siihenkin oppii, kun opettelee tasaisin väliajoin katsomaan nopeusmittariin. ja uusimmissa autoissa on vakionopeudensäätimet, joita todellakin kannattaa käyttää... taajama-ajossa ne eivät ehkä ole kovin käytännöllisiä, mutta pidemmillä matkoilla ehdottoman hyviä. nopetusrajoitukset unohtuu minultakin joskus katsoa, mutta yleensä silloin lasken ihan varmuuden vuoksi valtateillä nopeuden 80 ja taajamassa se on yleensä 50, ihan keskustoissa voi olla vähemmänkin, ja muutenkin kaupungeissa on muutakin liikennettä joten, voi vähän siitäkin sitten päätellä nopeusrajoituksia ja niissäkin on säännöt, että miten ne määräytyy, joten jos ne tietää, niin nekin auttavat (me addithan emme ole hölmöjä) .
nopeusasiassa muuten navigaattori toimii hyvänä apuna, etenkin, jos sitä on päivitetty: ne nimitätin sanovat "ajat yliniopeudella", jos on nopeutta liikaa. minä ainakin pidän siitä syystä navigaattoria päällä aina kun ajelen itselleni vierailla teillä, ihan varmuuden vuoksi ;)
- käyttäkää siis autoillessakin apuvälineitä
kartanlukutaitoa on minulla myös ollut aina, en eksy teillä, mutta rakennusten sisällä olen usein ihan hukassa ja välttelen neuvojen kysymistä viimeiseen asti, koska olen oppinut että se vie enemmän hukkaan.
ja joo: autoa ajaessa nimenomaan ajokokemus auttaa, ihan kaikille, ei siis tarvita edes addia siihen. peruuttaminenkin (taskuparkkia tehdessä siis, peruuttaminen suoraan ei ole mikään ongelma) on helppoa, kun vain löytää itselleen parhaan konstin hahmottaa sen mihin suuntaan pitää rattia kääntää. minulla se on se, etten saa missään nimessä alkaa ajatella, että nyt vasemmalle ja oikealle (sekoitan hyvin usein vasemman ja oikean), vaan ajattelen, että "nyt tuonne päin" ja sitten "nyt sitten toiseen suuntaan ja oikaisu". - Quebec
...
- Anonyymi
Onko autolla ajo vaikeampaa etenkin kaupungissa tiettyinä kierroshetkinä adhdnaisella?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3107221Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662126- 1751817
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151337- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie81203Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691200RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541136Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411071Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901009