Aloitteleva helsinkiläinen veneilijä kyselee veneseuraan liittymisen hyviä ja huonoja puolia? Äkkiseltään maksut vaikuttavat aika kalliilta, yhteisöllisyys tietty kiva juttu, mutta pitäiskö hakea jäsenyyttä ja pääseekö jäseneksi edes kuinka helposti?
Veneseuraan?
Vesille...
53
798
Vastaukset
- seuraan vai ei
Hyvää: Seuran kautta ehkä laituri- ja talvisäilytyspaikka tarjolla.
Huonoa: Vuotuiset satamavartiointinakki ja katsastuspakko. Kiireiselle hankalia nämä. - venepaikkaako
Seuraan kai pääsee helposti mutta venepaikka on usein hankalaa saada.
- Venepaikkavero
Katsastuspakkoa ei ole veneilyseuroissa, mutta se on usein edellytyksenä lipun käytölle ja lipun käyttö taas edellytyksenä seuran saarikohteiden käytölle.
Kaupunkien venepaikat ovat usein seurojen hallinnoimia, joten halpa kunnan venepaikka edellyttää kallista liittymismaksua seuraan. Käytännössähän se on eräänlainen vero, jonka kunta luovuttaa seuralle.- 18+19
Lienee aika epätavallista, että kunnan venepaikat olisivat kokonaan jonkin seuran tai seurojen hallinnassa, yleensä niillä kunnilla, joilla ylipäätään venepaikkoja on, niistä on vain osa vuokrattu seuroille. Ainoa tietämäni poikkeus on Vantaa. En ole selvillä sen kuvion historiasta eli omistaako Vantaan kaupunki sataman vai onko se itse asiassa Helsingiltä vuokrattu, kuten (useimmat) muut Stadin alueella olevat seurasatamat.
- Rahalla saa
18+19 kirjoitti:
Lienee aika epätavallista, että kunnan venepaikat olisivat kokonaan jonkin seuran tai seurojen hallinnassa, yleensä niillä kunnilla, joilla ylipäätään venepaikkoja on, niistä on vain osa vuokrattu seuroille. Ainoa tietämäni poikkeus on Vantaa. En ole selvillä sen kuvion historiasta eli omistaako Vantaan kaupunki sataman vai onko se itse asiassa Helsingiltä vuokrattu, kuten (useimmat) muut Stadin alueella olevat seurasatamat.
Oletko kuullut Espoosta, Turusta, Helsingistä jne...
En väitä, että jokainen paikka on seurojan käytössä, mutta merkittävä osa ja kaikki isommat satamat. Seurat perivät saman maksun kuin kuntakin paikasta, muttaa jonoon pääsemiseksi pitää maksaa liittymismaksu esim. 400 euroa ja joka vuosi venemaksu 35 euroa. Jos odotat paikkaa viisi vuotta, olet maksanut melkein 600. - 18+19
Rahalla saa kirjoitti:
Oletko kuullut Espoosta, Turusta, Helsingistä jne...
En väitä, että jokainen paikka on seurojan käytössä, mutta merkittävä osa ja kaikki isommat satamat. Seurat perivät saman maksun kuin kuntakin paikasta, muttaa jonoon pääsemiseksi pitää maksaa liittymismaksu esim. 400 euroa ja joka vuosi venemaksu 35 euroa. Jos odotat paikkaa viisi vuotta, olet maksanut melkein 600.Kyllä tuossa annettiin ymmärtää, ettei venepaikkaa saisi mistään lainkaan ko. kunnassa, jos ei liity seuraan. Stadissa on muistaakseni kolmannes paikoista suoraan kaupungin hallinnoimia. Espoon ja Turun tilannetta en tiedä tarkasti, mutta lienee samansuuntainen.
Eikä tuollaista venemaksukäytäntöäkään ole läheskään kaikilla seuroilla. Oli miten oli, kannattaa valita sellainen seura, josta saa venepaikan heti. - -Mika-
18+19 kirjoitti:
Lienee aika epätavallista, että kunnan venepaikat olisivat kokonaan jonkin seuran tai seurojen hallinnassa, yleensä niillä kunnilla, joilla ylipäätään venepaikkoja on, niistä on vain osa vuokrattu seuroille. Ainoa tietämäni poikkeus on Vantaa. En ole selvillä sen kuvion historiasta eli omistaako Vantaan kaupunki sataman vai onko se itse asiassa Helsingiltä vuokrattu, kuten (useimmat) muut Stadin alueella olevat seurasatamat.
Esimerkiksi Inkoo on ulkoistanut satamatoimen kokonaisuudessaan yksityiselle yritykselle, joka tekeekin hyvää tulosta.
Kirkkonummi on ulkoistanut satamatoiminnan venekerhojen lisäksi satamayhdistykselle.
Väittäisin, että pienemmissä kunnissa tämä on aika tavallista. Isommissa kaupungeissa sitten se venesatamatoiminta on kunnan/kaupungin omassa hallussa, kun resursseja sen hoitamiseen on enemmän.
- 40 v veneilyä
Vastaus kysymykseesi: älä liity seuraan!
Itse olin seuran jäsenenä vähän aikaa pelkän yhteisnostoon mukaan pääsemisen takia kun ei vielä ollut omaa traktoritraileria eikä vene paikkaa. Välittömästi liittymisen jälkeen alkoi natsimainen meininki ohjeineen, sääntöineen ja määräyksineen.
Pitää osallistusa vahteihin, pitää olla mukana seuran toiminnassa, pitää katsastaa vene, pitää käyttää lippua oikein, pitää sitä pitää tätä pitää tuota... ja maksut oli ihan sikakalliit, vuotuiset menot pelkästä jäsenyydestä sekä kesä talvipaikasta melkein 400 euroa. Lisäksi on pakko aina nostaa ja laskea yhdessä toisten aikataulujen mukaan ja olla talkoissa. Syksyllä tarkat natsisäännöt esim. myrkkymaalin pesemisestä, sähköjen käytöstä ja kyttääjiä riittää...
Seuralaisilla oli heti sellainen asenne ettei kukaan muu ole vakavasti otettava veneilijä, eikä osaa mitään eikä pidä venettään kunnossa paitsi kerholippuveneilijä joka kuuluu seuraan. Minäkin olen jo veneillyt n. 40 vuotta, mutta ennemmin pienemmillä veneillä etten ole tarvinnut seuraakaan. Olen tehnyt omin käsin isoja veneremontteja, pitänyt aina veneeni hyvässä (turvallisessa) kunnossa ja 100% varmasti osaan vesillä sen minkä kuka tahansa kokardilakkipää-venekerhokekkuli.
Lapsellista ja naurettavaa touhua mennä jonain fucking "regattana" jonnekin venekerhon vuokraamalle saarelle ja nostella siellä valkoisissa housuissa ja kokardilakeissa sekä klubitakeissa Suomen lippua kun toiset pellet soittaa messinkituuballa jotain h-vetin fanfaareita. Sitten leikitään jotain "rapuillallista" valkkareineen ei h-vetti ei sovi meikäläiselle.
Ostin oman trailerin, ostin samalla oman satamapaikan jonka olen jo rakentanut laitureineen, talvipaikkoineen jne. jonne voin perheeni kanssa mennä milloin huvittaa ilman kaikenlaisia klubitakki-pelleilyjä kerhopilluineen ja fanfaareineen. Kaupunkilaisille voi sopia tuollainen teennöäinen keekulointi jossa uskotellaan jösenille olevansa "The veneilijöitä" joiden osaaminen kasvaa vain suhteessa kerhojäsenyysvuosiin...- Ei kaikki, mutta osa
Missähän seurassa olet ollut :D
Tiukkapipoja riittää joka yhdistyksessä ja ne on niitä, jotka yleensä joutuvat johtohommiin koska harva niihin haluaa ja muilla on myös elämä seuran ulkopuolelle. Nämä sitten kuvittelevat valintansa johtuneen pätevyydestä vaikka oikeasti kukaan ei viitsi kirjoittaa sääntöjä tai pöytäkirjoja, joten he ovat ainoita halukkaita parin muun kanssa;)
Samaan hengenvetoon pitää myös sanoa, että ilman noita hemmoja, jotka elävät elämänsä seuran kautta, ei seuraa olisi tai ei ainakaan toimintaa. Heidän sietäminen on osa jäsenmaksua...
Samaan aikaan, kun nämä kukot ja kanatkin estävät kaikin mahdolisin keinoin vallan valumisen sormista, he haluavat uusia alamaisia seuraan. Jos näin ei olisi, he olisivat hallitsijoita ilman valtakuntaa. Seurassa vallitseekin usein kauhun tasapaino järjen ja sääntöjen välillä. - Yhteiskäyttö?
Mikä on kerhopillu? Vastauksesta riippuen jäsenyys voi alkaa kiinnostamaan...
- 50 v veneilyä
Ei kaikki, mutta osa kirjoitti:
Missähän seurassa olet ollut :D
Tiukkapipoja riittää joka yhdistyksessä ja ne on niitä, jotka yleensä joutuvat johtohommiin koska harva niihin haluaa ja muilla on myös elämä seuran ulkopuolelle. Nämä sitten kuvittelevat valintansa johtuneen pätevyydestä vaikka oikeasti kukaan ei viitsi kirjoittaa sääntöjä tai pöytäkirjoja, joten he ovat ainoita halukkaita parin muun kanssa;)
Samaan hengenvetoon pitää myös sanoa, että ilman noita hemmoja, jotka elävät elämänsä seuran kautta, ei seuraa olisi tai ei ainakaan toimintaa. Heidän sietäminen on osa jäsenmaksua...
Samaan aikaan, kun nämä kukot ja kanatkin estävät kaikin mahdolisin keinoin vallan valumisen sormista, he haluavat uusia alamaisia seuraan. Jos näin ei olisi, he olisivat hallitsijoita ilman valtakuntaa. Seurassa vallitseekin usein kauhun tasapaino järjen ja sääntöjen välillä.Todellakin, missä seurassa edelliset ovat ollet? Olen katsellut pursiseuraelämää sekä jäsenenä että hallinnon puolella useammassakin hallituksessa. Hallituksissa joukkoon on mahtunut ehkä yksi tiukkapipoksi laskettava henkilö, eikä hänenkään piponsa hallitustyöskentelyssä kiristänyt. Yksikään ei ole yrittänyt roikkua vallan kahvassa, mutta toisinaan siitä on vaikea päästä eroon, kun seuraajaa on vaikea löytää. Harva todellakaan hallituksiin haluaa, koska töitähän siitä vain seuraa. Ja vastaavasti hommaan suostuneita ei tarvitse sietää, heille ollaan lähes yksinomaan kiitollisia uhrautumisesta.
Klubitakki ei sinällään ole erikoisuus, mutta sellaista käytetään vain juhlatilaisuuksissa. Juhlatilaisuuksiin osallistuminen taas on täysin vapaaehtoista, joten ei todellakaan niistä kärsiä, jos ei tykkää.
Jos haluaa vartioidun satamapaikan, joutuu myös osallistumaan vartiointiin. Vastaavasti vartioinnista ei tule minkäänlaisia kuluja. Muutakin yhteistä omaisuutta yleensä on ja sen ylläpidossa talkoita. Talkoihin osallistuminen on pieni murto-osa siitä vaivasta, mitä se olisi kaiken itse tehden. Vähemmällä pääsee seuran jäsen siinäkin.
Minä vietin tämänkin päivän veneellä kevätvirittelyjä tehden. Enkä yhtään pannut pahakseni niitä juttuhetkiä, joita useammassa välissä tuttujen tuli pidettyä. Satamassa oli iloinen meininki, josta kaikki tuntuivat nauttivan. Olipa kaikilla laituriin tulijoillakin joku ottamassa köydet vastaan ystävällisen tervehdyksen kera. Ei paha. Eikä ollut yksiäkään valkoisia housuja tai klubitakkia, shortseja ja t-paitoja vain. - 40 v veneilyä
Yhteiskäyttö? kirjoitti:
Mikä on kerhopillu? Vastauksesta riippuen jäsenyys voi alkaa kiinnostamaan...
Mutta vaikka olin jo konkari vuosikymmenten ajalta veneilyssä, oli näillä kerholippulaisilla se asenne että "kyllä sä opit veneilyä tässä vuosien varrella kun olet meidän kerhossa mukana ja osallistut kursseille ym." Todellisuudessa niille kerholippulaisille tärkeää on hirveän tuntea olevansa ainoita oikeita veneilijöitä. sen kokemuksen sain. Eipä silti ei se lovea itsetuntooni tee mutta en jaksa viettää aikaani moisten idioottien seurassa, pää ei vain kestä. Tulisi ennen pitkää sanottua tai tehtyä jotain mitä joutuu katumaan.
Kaikki kunnia teille jotka viihdytte liputuskerhoissa mutta itse en viihtynyt ja ottakaa toki huomioon jylhään kerohoitsetuntoa saarnatessanne että Suomen veneilijöistä vain n. 1-3 % kokee tarvitsevansa näitä valkohousu-klubitakki-kokardilakki-liputussääntökerhojanne. Valtaosa pärjää ilman eli ei ne liputuskerhot mitään tiedon ja "oiken veneilyn" tyyssijoja ole, kumminkaan...
Kerhopillusta... -jospa oliskin ollut, olisin voinut minäkin siellä paremmin viihtyä. - ...
50 v veneilyä kirjoitti:
Todellakin, missä seurassa edelliset ovat ollet? Olen katsellut pursiseuraelämää sekä jäsenenä että hallinnon puolella useammassakin hallituksessa. Hallituksissa joukkoon on mahtunut ehkä yksi tiukkapipoksi laskettava henkilö, eikä hänenkään piponsa hallitustyöskentelyssä kiristänyt. Yksikään ei ole yrittänyt roikkua vallan kahvassa, mutta toisinaan siitä on vaikea päästä eroon, kun seuraajaa on vaikea löytää. Harva todellakaan hallituksiin haluaa, koska töitähän siitä vain seuraa. Ja vastaavasti hommaan suostuneita ei tarvitse sietää, heille ollaan lähes yksinomaan kiitollisia uhrautumisesta.
Klubitakki ei sinällään ole erikoisuus, mutta sellaista käytetään vain juhlatilaisuuksissa. Juhlatilaisuuksiin osallistuminen taas on täysin vapaaehtoista, joten ei todellakaan niistä kärsiä, jos ei tykkää.
Jos haluaa vartioidun satamapaikan, joutuu myös osallistumaan vartiointiin. Vastaavasti vartioinnista ei tule minkäänlaisia kuluja. Muutakin yhteistä omaisuutta yleensä on ja sen ylläpidossa talkoita. Talkoihin osallistuminen on pieni murto-osa siitä vaivasta, mitä se olisi kaiken itse tehden. Vähemmällä pääsee seuran jäsen siinäkin.
Minä vietin tämänkin päivän veneellä kevätvirittelyjä tehden. Enkä yhtään pannut pahakseni niitä juttuhetkiä, joita useammassa välissä tuttujen tuli pidettyä. Satamassa oli iloinen meininki, josta kaikki tuntuivat nauttivan. Olipa kaikilla laituriin tulijoillakin joku ottamassa köydet vastaan ystävällisen tervehdyksen kera. Ei paha. Eikä ollut yksiäkään valkoisia housuja tai klubitakkia, shortseja ja t-paitoja vain.Onko ne oikeasti vartioituja satamapaikkoja? Vasta oli oman seuran laiturissa käynyt varkaita, vaikka vartioiden pitäisi pyöriä jo täyttä päätä...
- lovi sielussa
40 v veneilyä kirjoitti:
Mutta vaikka olin jo konkari vuosikymmenten ajalta veneilyssä, oli näillä kerholippulaisilla se asenne että "kyllä sä opit veneilyä tässä vuosien varrella kun olet meidän kerhossa mukana ja osallistut kursseille ym." Todellisuudessa niille kerholippulaisille tärkeää on hirveän tuntea olevansa ainoita oikeita veneilijöitä. sen kokemuksen sain. Eipä silti ei se lovea itsetuntooni tee mutta en jaksa viettää aikaani moisten idioottien seurassa, pää ei vain kestä. Tulisi ennen pitkää sanottua tai tehtyä jotain mitä joutuu katumaan.
Kaikki kunnia teille jotka viihdytte liputuskerhoissa mutta itse en viihtynyt ja ottakaa toki huomioon jylhään kerohoitsetuntoa saarnatessanne että Suomen veneilijöistä vain n. 1-3 % kokee tarvitsevansa näitä valkohousu-klubitakki-kokardilakki-liputussääntökerhojanne. Valtaosa pärjää ilman eli ei ne liputuskerhot mitään tiedon ja "oiken veneilyn" tyyssijoja ole, kumminkaan...
Kerhopillusta... -jospa oliskin ollut, olisin voinut minäkin siellä paremmin viihtyä.Onhan se veneilyä kaikki veneellä liikkuminen. Kaikesta päättäen olet kuitenkin avoveneellä liikkuva veneilijä, ei niinkään veneilyä harrastava. Enemmistö matkaveneen omistajista kuuluu johonkin seuraan. Kuten sanottu, klubitakkiin pukeudutaan kerran tai kaksi vuodessa ja silloinkin vain ne, jotka tilaisuuteen haluavat osallistua.
Ja jos ei itsetuntoon, niin johonkin osaan sielua selvästi on lovi tullut. Ja tekstin perusteella se lovi sittenkin on tullut juurikin itsetuntoon. - PärreKerhoilija
Yhteiskäyttö? kirjoitti:
Mikä on kerhopillu? Vastauksesta riippuen jäsenyys voi alkaa kiinnostamaan...
Onko toi "kerhopillu" yleinenkin, tai onko jotain listaa. mistä kaikista seuroista näitä tapaa olla ?? Kiinnostaa minuakin, jos sitten vaikka vaihtaisi seuraa ; )
- KYS_commodore64
KYS:iin vaan. Ei paina vartiovuorot ja innokasta, ekstroverttiä porukkaa riittää.
- kapteeni1
Veneseura ei tuo mitään lisäarvoa veneilyharrastukseen. Sen sijaan vartiointi ym. talkoohommia on rutkasti tarjolla. Yleensä seuroja terrorisoi pieni sisäpiiri, josta porukasta koostuu yleensä myös kerhojen hallitukset, joiden tietämys hallinto- tai muistakin asioista on käsittämättömän huono. Olen jo vuosia harrastanut huviveneilyä kunnan laituripaikkaa hyödyntäen ja tulen niin tekemään myös jatkossa. En suosittele kerhoon liittymistä, sillä veneen voi katsastaa halutessaa myös ilman seurojakin.
- en usko
Mitä tiedät seurojen hallinnosta, kun et jäsen ole. Vielä epäuskottavampaa on väite sanoa jotain seurojen hallinosta yleensä olematta yhdenkään jäsen.
- onnettomalle vastaus
en usko kirjoitti:
Mitä tiedät seurojen hallinnosta, kun et jäsen ole. Vielä epäuskottavampaa on väite sanoa jotain seurojen hallinosta yleensä olematta yhdenkään jäsen.
Toki olen ollut veneseuran jäsen ja edelleenkin keskustelen seuroihin kuuluvien henkilöiden kanssa. Nimimerkille " en usko " totean, ettei sinun tarvitsekkaan uskoa. Jatka harrastustasi siitä huolimatta.
- en usko vieläkään
onnettomalle vastaus kirjoitti:
Toki olen ollut veneseuran jäsen ja edelleenkin keskustelen seuroihin kuuluvien henkilöiden kanssa. Nimimerkille " en usko " totean, ettei sinun tarvitsekkaan uskoa. Jatka harrastustasi siitä huolimatta.
Suomessa on useampi sata veneseuraa, joista yhden jäsen olet joskus ollut. Sillä kokemuksella osaat sitten sanoa seuroista yleensä.
- Jos sijainti passaa
Tsekkaa netistä Yliskylän Venekerho YVK. Suojaisa satama, vapaita venepaikkoja, mahdollisuus olla max. kaksi vuotta kausijäsenenä ja päättää sitten, haluaako maksaa liittymismaksun ja liittyä "täysjäseneksi". Hallituksen jäsenet antaa lisätietoja, jos netistä ei löydy. Ihan täyspäistä porukkaa.
- en ole rikas
onko seuraa jossa ei olisi mitää hirmuista liittymismaksua, vuosimaksukin saisi olla pieni. En kaipaa jollakouluja tms
- Ktkckt
Oma kommenttini tähän kerhoasiaan on se että ihan hyvä että näitä kerhoja on ja itsekin voisin kuvitella hakevani sellaisen jäsenyyttä helsingissä.
Mutta kun pyydetään 400-700 euroa liittymismaksua niin sellaista summaa en halua maksaa periaatteesta.
Kerhojen jäsenten määrä lisääntyisi ja talous parantuisi jos jäsenelta veloitettaisiin vuodessa vaikka 100 e kerhomaksua muiden kustannusten lisäksi. Muutamassa vuodessa jäsen siis maksaisi tuon nykyisen kynnysmaksun. Jos kerho on hyvä, niin jäsen oletettavasti viihtyisi kerhossa useita vuosia, eli kerho saisi kerättyä maksua enemmän kuin nykyisellä liittymismaksulla. Ja olisi enemmän varaa investoida kerholaisten hyväksi.
Iso kynnysmaksu pitää poissa monen veneiljän ja ehkäpä siitä syystä heksingissä on monissa venekerhoissa vajausta jäsenistä.- 5+9
Käsittääkseni liittymismaksun perusteluna on yleensä se, että seuraan liittyvä pääsee tietyllä tavalla "valmiiseen pöytään", aiemmin liittyneiden rahalla tai talkoilla toteuttamista investoinneista hyötymään.
- Joakim_
Useilla veneseuroilla, poiketen lähes kaikista muista seuroista, on merkittävää omaisuutta rakennusten ja tonttien muodossa. Useimmilla pääkaupunkiseudun seuroista on yksi tai useampi oma saaripaikka, joiden arvo on helposti suuruusluokkaa miljoona euroa.
On mielestäni täysin perusteltua pyytää liittymismaksuna omaisuus/jäsenmäärän verran vaikkei seura mikään sijoitusyhtiö olekaan. Liittymismaksu seuroissa tietysti myös vaihtelee laajentumistarpeen/halun mukaisesti. Jotkut seurat myös veloittavat venepaikan perustamismaksun. Useimpiin juniorit pääsevät ilman liittymismaksua.
- jäsentetuus kerrakse
Tuonne yhteen helsinkiläisseuraan meinasin juuri pyrkiä jäseneksi. Muistan että kun kutsuivat, niin melko edullinen se oli. Kymppejä, ei satasia. Plus tietty venepaikka, mutta venettä ei juuri nyt ole. Kaikenlaista toimintaa. Ei vaikuttanut p:antärkeiltä. Seurapilusta ei ollut puhetta.
- Todellinen maakrapu
Vantaalaisena minun oli käytännössä pakko liittyä johonkin kerhoon. Vantaan oman paikan saaminen edellytti Porslahden venekerhoon liittymistä. Helsinki olisi veloittanut kaikki summat 1,5-kertaisina. Espoosta ei olisi saanut pysyvää venepaikkaa, vain vuodeksi kerrallaan, ja senkin vain, jos espoolaisilta olisi niitä yli jäänyt.
Vaihtoehdot olivat siis täydellinen epävarmuus venepaikan saamisen suhteen, itsensä kipeäksi maksaminen, tai venekerhon jäsenyys. Päädyin viimeiseen vaihtoehtoon.- siinä se oli
Tuossa kiteytyy koko totuus. Jäsenmaksut seurajäsenen laituripaikka on siis edullisempi vaihtoehto kuin 1,5 x kunnan laituripaikka. Bonarina sitten ne seuran palvelut ja toiminnot, joita voi käyttää, jos haluaa. Kukaan ei pakota ottamaan palveluista muuta kuin tarvitsemansa tai osallistuman muuten toimintaan.
Onko jossain ongelmaa? - 5+9
siinä se oli kirjoitti:
Tuossa kiteytyy koko totuus. Jäsenmaksut seurajäsenen laituripaikka on siis edullisempi vaihtoehto kuin 1,5 x kunnan laituripaikka. Bonarina sitten ne seuran palvelut ja toiminnot, joita voi käyttää, jos haluaa. Kukaan ei pakota ottamaan palveluista muuta kuin tarvitsemansa tai osallistuman muuten toimintaan.
Onko jossain ongelmaa?Lienee syytä sen verran täsmentää, että ainakin useimmissa seuroissa on sen venepaikan "oheiskustannuksena" ainakin vartiovelvollisuus ja talkoita. Talkoihin osallistumisen "pakollisuus" riippuu sitten tietysti omasta pokasta ja sosiaalisen paineen voimakkuudesta, mutta vartiointia ei ainakaan pysty laistamaan.
Joka tapauksessa ketjun aloittaja ilmoittautui helsinkiläiseksi, joten hänelle kaupungin venepaikka olisi varmasti jonkin verran halvempi. - Seuran jäsen
5+9 kirjoitti:
Lienee syytä sen verran täsmentää, että ainakin useimmissa seuroissa on sen venepaikan "oheiskustannuksena" ainakin vartiovelvollisuus ja talkoita. Talkoihin osallistumisen "pakollisuus" riippuu sitten tietysti omasta pokasta ja sosiaalisen paineen voimakkuudesta, mutta vartiointia ei ainakaan pysty laistamaan.
Joka tapauksessa ketjun aloittaja ilmoittautui helsinkiläiseksi, joten hänelle kaupungin venepaikka olisi varmasti jonkin verran halvempi.Vartiointi on mielestäni ihan hyvä peruste olla venekerhon jäsen. Ei pelkästään rosmoja varten, vaan vaikkapa sitä varten, että veneen kiinnitys on jotenkin pettänyt. Tai veneeseen liittyy jotakin muuta, joka kaipaisi omistajansa huomiota.
Useimmat eivät veneellään käy päivittäin ja osa ei käy edes joka viikko.
Pidän myös katsastusta hyödyllisenä. Ei ole haitaksi, että oma vene ja sen varustelu altistetaan vuosittain ulkopuoliselle arvioitsijalle. Seurojen kautta katsastuskin onnistuu kätevimmin. - Naurismaan aita
Seuran jäsen kirjoitti:
Vartiointi on mielestäni ihan hyvä peruste olla venekerhon jäsen. Ei pelkästään rosmoja varten, vaan vaikkapa sitä varten, että veneen kiinnitys on jotenkin pettänyt. Tai veneeseen liittyy jotakin muuta, joka kaipaisi omistajansa huomiota.
Useimmat eivät veneellään käy päivittäin ja osa ei käy edes joka viikko.
Pidän myös katsastusta hyödyllisenä. Ei ole haitaksi, että oma vene ja sen varustelu altistetaan vuosittain ulkopuoliselle arvioitsijalle. Seurojen kautta katsastuskin onnistuu kätevimmin.No tuo veneseuran suorittama "katsastus" nyt ei ole mistään kotoisin. Tiedän että esim. hyvin yleisesti runkokatsastus hoidetaan veteen päin, eli leima kaverille paperiin jne. Muutenkaan en pidä että venekerhojäsenyys pätevöittää ketään tarkastamaan veneiden kuntoa.
veneiden ja niihin kuuluvien laitteiden kuntotarkastusta suorittamaan olisi sopiva henkilö joka on toiminut asentajana tai veneentekijänä ammatikseen tai harrastuspohjalta pystyisi näyttämään tietämyksensä esim. korjaushommia tms. klaajasti tehneenä. Venekerhojen kokardipäät ovat "tietämyksensä" ansainneet olemalla jäsenenä kokardipääkerhossa riittävän määrän vuosia tai käymällä jonkin naurettavan "venekerhon katsastusmieskurssin".
ostin kerran veneen jonka myi venekerhon jäsen. se oli tuolloin katsastettu mutta voi hrmu minkälaisessa kunnossa se oli saanut katsastuspaperit. Näin heti veneen kunnon mutta olin etsimässäkin remonttikohdetta, kun olen niitä muutamia laitellut aika isojakin remontteja.
Tässä "katsastetussa" veneessä esim. oli puolilahoja läpivientejä, tankissa n. 1 cm kerros irtonaista paskaa joka olisi voinut milloin tahansa tukkia polttoainejärjestelmän, lisäksi ohjaus oli lähes käyttökelvoton niin että jo siirtoreissulla ajettaessa ohjaus petti ja piti ruveta ankkurissa sitä merellä korjaamaan ensiavuksi. Kokardipääkerhossa oli veneelle annettu uusi leima että kaveri sai helpommin kaupatua venettä ja perässä liehui komea kerholippu... toki raketit ym. liivit ja jopa se mela löytyi veneestä...
Onneksi olen kokenut ja tiesin kyllä mitä olin ostamassa. halvallahan sen lopuksi sain ja tein siihen n. 2 vuotta kestävän todella ison remontin jonka jälkeen se on ollut koko ajan huippukunnossa. Mutta kerholippua en jumaliste kehtaa veneen ahteriin vetää liehumaan vaikka saisin sen koska tahansa näillä kokardipäillä katsastettua halutessani. Enkä toki kerhoon kuulukaan. Olen veneillyt aina saaristossa eikä saaristossa mitään "venekerhoja" ole koskaan arvostettu eikä tarvittu. Ne ovat kekkulipäisten ja hienostelevien kaupunkilaisten keksintöjä jotka tuntevat tarvetta olla wannabe -merimihiä ja käyttää valkoista kokardilakkia hienoissa, valkeissa kiiltävissä muotiveneissään. saaristolaiset jotka työkseen ovat merellä kulkeneet ja veneitä aina itse korjanneet sekä huoltaneet, ovat aina nauraneet näille kaupunkilaisten kerhoille ja muille kotokotuksille. - Seuran jäsen
Naurismaan aita kirjoitti:
No tuo veneseuran suorittama "katsastus" nyt ei ole mistään kotoisin. Tiedän että esim. hyvin yleisesti runkokatsastus hoidetaan veteen päin, eli leima kaverille paperiin jne. Muutenkaan en pidä että venekerhojäsenyys pätevöittää ketään tarkastamaan veneiden kuntoa.
veneiden ja niihin kuuluvien laitteiden kuntotarkastusta suorittamaan olisi sopiva henkilö joka on toiminut asentajana tai veneentekijänä ammatikseen tai harrastuspohjalta pystyisi näyttämään tietämyksensä esim. korjaushommia tms. klaajasti tehneenä. Venekerhojen kokardipäät ovat "tietämyksensä" ansainneet olemalla jäsenenä kokardipääkerhossa riittävän määrän vuosia tai käymällä jonkin naurettavan "venekerhon katsastusmieskurssin".
ostin kerran veneen jonka myi venekerhon jäsen. se oli tuolloin katsastettu mutta voi hrmu minkälaisessa kunnossa se oli saanut katsastuspaperit. Näin heti veneen kunnon mutta olin etsimässäkin remonttikohdetta, kun olen niitä muutamia laitellut aika isojakin remontteja.
Tässä "katsastetussa" veneessä esim. oli puolilahoja läpivientejä, tankissa n. 1 cm kerros irtonaista paskaa joka olisi voinut milloin tahansa tukkia polttoainejärjestelmän, lisäksi ohjaus oli lähes käyttökelvoton niin että jo siirtoreissulla ajettaessa ohjaus petti ja piti ruveta ankkurissa sitä merellä korjaamaan ensiavuksi. Kokardipääkerhossa oli veneelle annettu uusi leima että kaveri sai helpommin kaupatua venettä ja perässä liehui komea kerholippu... toki raketit ym. liivit ja jopa se mela löytyi veneestä...
Onneksi olen kokenut ja tiesin kyllä mitä olin ostamassa. halvallahan sen lopuksi sain ja tein siihen n. 2 vuotta kestävän todella ison remontin jonka jälkeen se on ollut koko ajan huippukunnossa. Mutta kerholippua en jumaliste kehtaa veneen ahteriin vetää liehumaan vaikka saisin sen koska tahansa näillä kokardipäillä katsastettua halutessani. Enkä toki kerhoon kuulukaan. Olen veneillyt aina saaristossa eikä saaristossa mitään "venekerhoja" ole koskaan arvostettu eikä tarvittu. Ne ovat kekkulipäisten ja hienostelevien kaupunkilaisten keksintöjä jotka tuntevat tarvetta olla wannabe -merimihiä ja käyttää valkoista kokardilakkia hienoissa, valkeissa kiiltävissä muotiveneissään. saaristolaiset jotka työkseen ovat merellä kulkeneet ja veneitä aina itse korjanneet sekä huoltaneet, ovat aina nauraneet näille kaupunkilaisten kerhoille ja muille kotokotuksille.Tuskin katsastuksen on tarkoituskaan vastata esim. Finnboatin venetarkastajien suorittamaa tarkastusta. Katsastuksen funktion voi nähdä myös sellaisena, että se pysäyttää vähän miettimään näitä turvallisuusasioita. Ja ulkopuolinen henkilö koettaa haastaa näissä asioissa. Katsastuksen vaatimuslista on hyvä lista myös omavalvonnan välineenä.
Mutta tietenkin sääli, jos katsastusvaatimuksissa ei pysytä. Tässäkin lienee varmaan vaihtelevuutta. - pää ja kekkuli
Naurismaan aita kirjoitti:
No tuo veneseuran suorittama "katsastus" nyt ei ole mistään kotoisin. Tiedän että esim. hyvin yleisesti runkokatsastus hoidetaan veteen päin, eli leima kaverille paperiin jne. Muutenkaan en pidä että venekerhojäsenyys pätevöittää ketään tarkastamaan veneiden kuntoa.
veneiden ja niihin kuuluvien laitteiden kuntotarkastusta suorittamaan olisi sopiva henkilö joka on toiminut asentajana tai veneentekijänä ammatikseen tai harrastuspohjalta pystyisi näyttämään tietämyksensä esim. korjaushommia tms. klaajasti tehneenä. Venekerhojen kokardipäät ovat "tietämyksensä" ansainneet olemalla jäsenenä kokardipääkerhossa riittävän määrän vuosia tai käymällä jonkin naurettavan "venekerhon katsastusmieskurssin".
ostin kerran veneen jonka myi venekerhon jäsen. se oli tuolloin katsastettu mutta voi hrmu minkälaisessa kunnossa se oli saanut katsastuspaperit. Näin heti veneen kunnon mutta olin etsimässäkin remonttikohdetta, kun olen niitä muutamia laitellut aika isojakin remontteja.
Tässä "katsastetussa" veneessä esim. oli puolilahoja läpivientejä, tankissa n. 1 cm kerros irtonaista paskaa joka olisi voinut milloin tahansa tukkia polttoainejärjestelmän, lisäksi ohjaus oli lähes käyttökelvoton niin että jo siirtoreissulla ajettaessa ohjaus petti ja piti ruveta ankkurissa sitä merellä korjaamaan ensiavuksi. Kokardipääkerhossa oli veneelle annettu uusi leima että kaveri sai helpommin kaupatua venettä ja perässä liehui komea kerholippu... toki raketit ym. liivit ja jopa se mela löytyi veneestä...
Onneksi olen kokenut ja tiesin kyllä mitä olin ostamassa. halvallahan sen lopuksi sain ja tein siihen n. 2 vuotta kestävän todella ison remontin jonka jälkeen se on ollut koko ajan huippukunnossa. Mutta kerholippua en jumaliste kehtaa veneen ahteriin vetää liehumaan vaikka saisin sen koska tahansa näillä kokardipäillä katsastettua halutessani. Enkä toki kerhoon kuulukaan. Olen veneillyt aina saaristossa eikä saaristossa mitään "venekerhoja" ole koskaan arvostettu eikä tarvittu. Ne ovat kekkulipäisten ja hienostelevien kaupunkilaisten keksintöjä jotka tuntevat tarvetta olla wannabe -merimihiä ja käyttää valkoista kokardilakkia hienoissa, valkeissa kiiltävissä muotiveneissään. saaristolaiset jotka työkseen ovat merellä kulkeneet ja veneitä aina itse korjanneet sekä huoltaneet, ovat aina nauraneet näille kaupunkilaisten kerhoille ja muille kotokotuksille.Eipä tuo kirjoitus kovin vakuuttavaa kuvaa antanut kirjoittajasta. Oli se sen verran kekkulipäistä argumentointia. Mutta eihän ole mikään pakko tupata, jos kerran ei tykkää. Yhdistystoiminta on todellakin vapaaehtoista.
- 123414
pää ja kekkuli kirjoitti:
Eipä tuo kirjoitus kovin vakuuttavaa kuvaa antanut kirjoittajasta. Oli se sen verran kekkulipäistä argumentointia. Mutta eihän ole mikään pakko tupata, jos kerran ei tykkää. Yhdistystoiminta on todellakin vapaaehtoista.
oli hyvä ja asiallinen kirjoitus naurismaan alta, edellise 4 riviä ei.
- niin sitä pitää
123414 kirjoitti:
oli hyvä ja asiallinen kirjoitus naurismaan alta, edellise 4 riviä ei.
Viiltävän täsmällinen jodlariarvio.
- havainto
niin sitä pitää kirjoitti:
Viiltävän täsmällinen jodlariarvio.
joukossa tyhmyys tiivistyy.
- Sailoor
Valitsit siis kalleimman vaihtoehdon.
Vaikka hki perii laskun 1.5 kertaisena, niin se olisi ollut silti edullisin vaihtoehto.
Mukavinta veneily on silloin kun satamaan on 0-2 min matka kodista. Siksi asun helsingissä. - mille veneelle?
Sailoor kirjoitti:
Valitsit siis kalleimman vaihtoehdon.
Vaikka hki perii laskun 1.5 kertaisena, niin se olisi ollut silti edullisin vaihtoehto.
Mukavinta veneily on silloin kun satamaan on 0-2 min matka kodista. Siksi asun helsingissä.Oma seura ei ole niitä Helsingin halvimpia, eikä suurimpiakaan. Säästän silti ainakin satasen vuodessa ulkopaikkakuntalaiseen samankokoisen veneen haltijaan nähden kaupungin hallinnoimalla paikalla. Ja jäsenenä saan satamassa paljon paremmat palvelut, sekä erittäin hyvän saaripaikan käyttöoikeuden aika paljon muuta. Avoveneen aisapaikalle (=pienin) saisi ulkopaikkakuntalainen kaupungilta samoilla kustannuksilla. Meillä on toisaalta pätkä ikiomaakin laituria, jossa ei korotettua hintaa asuinpaikasta riippuen peritä.
Asun itse jopa lähellä satamaa, mutta 5 min menee silti matkaan aikaa. Alle kahden minuutin matkan päässä satamasta asuu Helsingissä ehkä pari tuhatta ihmistä, joista luultavasti parilla sadalla on vene siinä lähellä olevassa satamassa. - 17+14
mille veneelle? kirjoitti:
Oma seura ei ole niitä Helsingin halvimpia, eikä suurimpiakaan. Säästän silti ainakin satasen vuodessa ulkopaikkakuntalaiseen samankokoisen veneen haltijaan nähden kaupungin hallinnoimalla paikalla. Ja jäsenenä saan satamassa paljon paremmat palvelut, sekä erittäin hyvän saaripaikan käyttöoikeuden aika paljon muuta. Avoveneen aisapaikalle (=pienin) saisi ulkopaikkakuntalainen kaupungilta samoilla kustannuksilla. Meillä on toisaalta pätkä ikiomaakin laituria, jossa ei korotettua hintaa asuinpaikasta riippuen peritä.
Asun itse jopa lähellä satamaa, mutta 5 min menee silti matkaan aikaa. Alle kahden minuutin matkan päässä satamasta asuu Helsingissä ehkä pari tuhatta ihmistä, joista luultavasti parilla sadalla on vene siinä lähellä olevassa satamassa.Jos et itse ole ulkopaikkakuntalainen, ei ole järkeä verrata hintaa noin. Pitäisi verrata, mitä se ulkopaikkakuntalainen maksaisi seurassa vs. suoraan kaupungilta vuokratulla paikalla.
- vaakakupissa
17+14 kirjoitti:
Jos et itse ole ulkopaikkakuntalainen, ei ole järkeä verrata hintaa noin. Pitäisi verrata, mitä se ulkopaikkakuntalainen maksaisi seurassa vs. suoraan kaupungilta vuokratulla paikalla.
Miksei olisi järkeä, päinvastoin. Ulkopaikkakuntalaisena maksaisin laituripaikasta niin paljon korkeamman hinnan, että se peittäisi kevyesti jäsenmaksut ja liittymismaksut luolettusivat muutamassa vuodessa. Ulkopaikkakuntalaisena seuran jäsenenä saisin seuran omasta laiturista paikan samaan hintaan kuin paikkakuntalainenkin.
Vielä ulkopaikkakuntalaisena kaupungilta vuokratulla laiturillakin säästäisin hippasen, mutta liittymismaksun kuoletusaika olisi vähän yli 10 v. Ja aineettoomina hyödykkeinä saisin edelleen satamavartioinnit, vedet, sähköt, saaret sun muut. Satamakapteeni olisi puhelinsoiton päässä ja hänen vastuualueenaan vain tämä oma satama. Vieläpä voisin vaikuttaa sataman hallinnointiinkin, mukaanlukien satamakapteenin valinta. - 17+14
vaakakupissa kirjoitti:
Miksei olisi järkeä, päinvastoin. Ulkopaikkakuntalaisena maksaisin laituripaikasta niin paljon korkeamman hinnan, että se peittäisi kevyesti jäsenmaksut ja liittymismaksut luolettusivat muutamassa vuodessa. Ulkopaikkakuntalaisena seuran jäsenenä saisin seuran omasta laiturista paikan samaan hintaan kuin paikkakuntalainenkin.
Vielä ulkopaikkakuntalaisena kaupungilta vuokratulla laiturillakin säästäisin hippasen, mutta liittymismaksun kuoletusaika olisi vähän yli 10 v. Ja aineettoomina hyödykkeinä saisin edelleen satamavartioinnit, vedet, sähköt, saaret sun muut. Satamakapteeni olisi puhelinsoiton päässä ja hänen vastuualueenaan vain tämä oma satama. Vieläpä voisin vaikuttaa sataman hallinnointiinkin, mukaanlukien satamakapteenin valinta.??? Outo kirjoitus. Faktoja sinänsä, mutta kun pointti oli se, että paikkakuntalainen ja ulkopaikkakuntalainen maksavat Stadin vuokraehtojen vuoksi eri hintaa sekä seurassa että suoraan vuokratulla paikalla, niin ei ole järkeä verrata stadilaisen seurahintaa ulkopaikkakuntalaisen kaupunkipaikan hintaan.
(Tuo seuran oma laituri on erikoistapaus, niitä ei paljoa ainakaan Helsingissä ole vaan valtaosa paikoista on kaupungilta vuokrattuja.)
Seurat muuten maksavat kaupungille venepaikoista saman hinnaston mukaan kuin suoraan kaupungilta vuokranneet veneilijät. Jos seuran hinta on halvempi, niin se onnistuu oikeastaan vain niin, että seura sallii ruutuun leveämmän veneen kuin kaupunki. Ainakin Helsingissä pitää olla muistaakseni 40 cm leveämpi paikka kuin vene eli jos veneen leveys on vaikkapa 3,15, pitää olla neljän metrin paikka, kun sen vuokraa suoraan liikuntavirastolta. Seura voi hyväksyä veneen 3,5 metrin paikalle, jolloin muutaman kympin säästää. Ei tosin niin paljoa, että sillä monenkaan seuran vuosimaksua kattaisi.
Eli: en usko, että kaupungin vuokralaitureita käyttävät seurat pystyisivät pääsemään sellaiseen yhtälöön, jossa olisi halvempaa olla seuran jäsen kuin seuran ulkopuolinen. Mutta se on sitten eri asia, että jäsen- ym. maksuilla saadut palvelut voivat hyvinkin olla erotuksen väärtejä. - -Mika-
17+14 kirjoitti:
??? Outo kirjoitus. Faktoja sinänsä, mutta kun pointti oli se, että paikkakuntalainen ja ulkopaikkakuntalainen maksavat Stadin vuokraehtojen vuoksi eri hintaa sekä seurassa että suoraan vuokratulla paikalla, niin ei ole järkeä verrata stadilaisen seurahintaa ulkopaikkakuntalaisen kaupunkipaikan hintaan.
(Tuo seuran oma laituri on erikoistapaus, niitä ei paljoa ainakaan Helsingissä ole vaan valtaosa paikoista on kaupungilta vuokrattuja.)
Seurat muuten maksavat kaupungille venepaikoista saman hinnaston mukaan kuin suoraan kaupungilta vuokranneet veneilijät. Jos seuran hinta on halvempi, niin se onnistuu oikeastaan vain niin, että seura sallii ruutuun leveämmän veneen kuin kaupunki. Ainakin Helsingissä pitää olla muistaakseni 40 cm leveämpi paikka kuin vene eli jos veneen leveys on vaikkapa 3,15, pitää olla neljän metrin paikka, kun sen vuokraa suoraan liikuntavirastolta. Seura voi hyväksyä veneen 3,5 metrin paikalle, jolloin muutaman kympin säästää. Ei tosin niin paljoa, että sillä monenkaan seuran vuosimaksua kattaisi.
Eli: en usko, että kaupungin vuokralaitureita käyttävät seurat pystyisivät pääsemään sellaiseen yhtälöön, jossa olisi halvempaa olla seuran jäsen kuin seuran ulkopuolinen. Mutta se on sitten eri asia, että jäsen- ym. maksuilla saadut palvelut voivat hyvinkin olla erotuksen väärtejä.Eikös homma mene niin, että helsinkiläisen seuran laituripaikkamaksu (seuralta helsingille) on ihan sama riippumatta veneen omistajan kotipaikasta?
Sen paikanhan vuokraa kaupungilta se helsinkiläinen veneseura eikä yksittäinen veneilijä.
Se on sitten veneseuran omista käytännöistä/säännöistä kiinni, että mitä ottavat ulkopaikkakuntalaiselta jäseneltään lauturivuokraa. - 17+14
-Mika- kirjoitti:
Eikös homma mene niin, että helsinkiläisen seuran laituripaikkamaksu (seuralta helsingille) on ihan sama riippumatta veneen omistajan kotipaikasta?
Sen paikanhan vuokraa kaupungilta se helsinkiläinen veneseura eikä yksittäinen veneilijä.
Se on sitten veneseuran omista käytännöistä/säännöistä kiinni, että mitä ottavat ulkopaikkakuntalaiselta jäseneltään lauturivuokraa.No jos ihan tarkkoja ollaan, niin en tiedä varmasti. Tiedän sen, että seuran pitää antaa joka vuosi kaupungille tieto siitä, montako venepaikkaa on vuokralaitureissa ja miten leveitä ja moniko niistä on ulkopaikkakuntalaisilla. Koska ne tuon viimeisenkin kysyvät, niin oletan, että laskuttavat myös sen tiedon mukaisesti. Mutta koska en ole nähnyt seuralle tulevia laskuja, niin kyseessä on oletus, ei tieto. Sen tiedän, että seura perii tuon korotuksen kyllä.
- Todellinen maakrapu
17+14 kirjoitti:
No jos ihan tarkkoja ollaan, niin en tiedä varmasti. Tiedän sen, että seuran pitää antaa joka vuosi kaupungille tieto siitä, montako venepaikkaa on vuokralaitureissa ja miten leveitä ja moniko niistä on ulkopaikkakuntalaisilla. Koska ne tuon viimeisenkin kysyvät, niin oletan, että laskuttavat myös sen tiedon mukaisesti. Mutta koska en ole nähnyt seuralle tulevia laskuja, niin kyseessä on oletus, ei tieto. Sen tiedän, että seura perii tuon korotuksen kyllä.
No, ainakin Espoossa venekerhot saavat itse määritellä hintansa, ja siksipä maksankin nyt samaa hintaa kuin espoolaiset ko. kerhon jäsenet, mutta en ole väistämisvelvollinen kuten Espoon kaupungin paikoilla olisin.
- minä tiedän
17+14 kirjoitti:
No jos ihan tarkkoja ollaan, niin en tiedä varmasti. Tiedän sen, että seuran pitää antaa joka vuosi kaupungille tieto siitä, montako venepaikkaa on vuokralaitureissa ja miten leveitä ja moniko niistä on ulkopaikkakuntalaisilla. Koska ne tuon viimeisenkin kysyvät, niin oletan, että laskuttavat myös sen tiedon mukaisesti. Mutta koska en ole nähnyt seuralle tulevia laskuja, niin kyseessä on oletus, ei tieto. Sen tiedän, että seura perii tuon korotuksen kyllä.
Minä tiedän varmasti. Sen kotipaikan takia Helsinki haluaa veneenomistajien henkilötunnukset. Sitä en tiedä varmasti, tarkistavatko todella osoitteet sen tiedon mukaan, mutta se mahdollisuus on olemassa. Seurat eivät mielellään kierrä vuokraisännän sääntöjä.
Kaupunki perii seuralta vuokraa laiturimetreittäin ja omansa perätolppien tai muiden peräkiinnitysten lukumäärän mukaan. Kaupunki vastaa sitten ponttoonien paikoillaan pysymisestä ja tolppien junttauksesta, mutta ei muusta. Seura järjestää valot, vedet, sähköt ja hallinnoinnin. Ei laiturivuokran pitäisikään olla sama, jos vuokralainen hoitaa suuren osan sataman kustannuksista. Tai suoraan kaupungilta vuokraava veneilijä saa oleellisesti huonomman laiturin. - 17+14
minä tiedän kirjoitti:
Minä tiedän varmasti. Sen kotipaikan takia Helsinki haluaa veneenomistajien henkilötunnukset. Sitä en tiedä varmasti, tarkistavatko todella osoitteet sen tiedon mukaan, mutta se mahdollisuus on olemassa. Seurat eivät mielellään kierrä vuokraisännän sääntöjä.
Kaupunki perii seuralta vuokraa laiturimetreittäin ja omansa perätolppien tai muiden peräkiinnitysten lukumäärän mukaan. Kaupunki vastaa sitten ponttoonien paikoillaan pysymisestä ja tolppien junttauksesta, mutta ei muusta. Seura järjestää valot, vedet, sähköt ja hallinnoinnin. Ei laiturivuokran pitäisikään olla sama, jos vuokralainen hoitaa suuren osan sataman kustannuksista. Tai suoraan kaupungilta vuokraava veneilijä saa oleellisesti huonomman laiturin.Tarkennatko, kun ei tullut ainakaan minulle selväksi: periikö siis kaupunki seuroilta huomioiden venepaikan haltijoiden kotikunnan vai ei? Eli jos seuralla on sanotaan nyt vaikka 10 3 m venepaikkaa ja niissä yksi ulkopaikkakuntalainen, niin maksaako seura 10*3m vuokran vai 10,5*3 m vuokran?
Stadin hinnastossa on perushintana se venepaikan leveyden mukainen taksa. Sähkö, vesi, valot, jätehuolto, lukittava portti nostavat sitten kukin erikseen hintaa.
Totta on, etten tullut ottaneeksi huomioon sitä, että seura ei välttämättä peri omassa hinnoittelussaan noista "lisävarusteista" samaa hintaa kuin Stadi eli sitä kautta seurapaikalla oleva saattaisi päästäkin halvemmalla. Seuroillahan on usein muitakin tulonlähteitä kuin satama eikä taas esimerkiksi sähkö- tai vesilaskua ole välttämättä jyvitetty eri toiminnoille.
Olen nähnyt tällä palstalla väitettävän, että Stadi ei sallisi seuran vetää voittoa venepaikoista eli että satamatoiminnan tuottojen pitäisi olla suunnilleen tasan menojan kanssa. Ainakin meidän seurassa kyllä se on plussalla eli laituri- ja telakointipaikkojen haltijat rahoittavat suurelta osin seuran muunkin toiminnan. Tai sanotaan niin, että he rahoittavat puitteet kuten kerhorakennuksen ja vastaavan, suoranaiset toimintakulut menevät muilla sektoreilla aika päittäin maksujen kanssa. - näin se menee
17+14 kirjoitti:
Tarkennatko, kun ei tullut ainakaan minulle selväksi: periikö siis kaupunki seuroilta huomioiden venepaikan haltijoiden kotikunnan vai ei? Eli jos seuralla on sanotaan nyt vaikka 10 3 m venepaikkaa ja niissä yksi ulkopaikkakuntalainen, niin maksaako seura 10*3m vuokran vai 10,5*3 m vuokran?
Stadin hinnastossa on perushintana se venepaikan leveyden mukainen taksa. Sähkö, vesi, valot, jätehuolto, lukittava portti nostavat sitten kukin erikseen hintaa.
Totta on, etten tullut ottaneeksi huomioon sitä, että seura ei välttämättä peri omassa hinnoittelussaan noista "lisävarusteista" samaa hintaa kuin Stadi eli sitä kautta seurapaikalla oleva saattaisi päästäkin halvemmalla. Seuroillahan on usein muitakin tulonlähteitä kuin satama eikä taas esimerkiksi sähkö- tai vesilaskua ole välttämättä jyvitetty eri toiminnoille.
Olen nähnyt tällä palstalla väitettävän, että Stadi ei sallisi seuran vetää voittoa venepaikoista eli että satamatoiminnan tuottojen pitäisi olla suunnilleen tasan menojan kanssa. Ainakin meidän seurassa kyllä se on plussalla eli laituri- ja telakointipaikkojen haltijat rahoittavat suurelta osin seuran muunkin toiminnan. Tai sanotaan niin, että he rahoittavat puitteet kuten kerhorakennuksen ja vastaavan, suoranaiset toimintakulut menevät muilla sektoreilla aika päittäin maksujen kanssa.Seura maksaa 9x3 m 1,5x3 m niistä kymmenestä paikasta.
Kerhorakennukset sijaitsevat useimmiten juuri satamassa ja toimivat osaltaan satamatoiminnoissa. Satamaan kuuluvat usein myös jolla-aitaukset ja huoltorakennukset. Niiden kulut katetaan satamamaksuilla ja toisaalta tietysti kuuluvat niihin sataman palveluihin. Kirjo pelkät kiinnittymislenkit tarjoavasta laituripaikasta hyvin varusteltuun satamaan on laaja, eikä hintojen vertailu ole kovinkaan mielekästä pelkästään venepaikan mittaan katsoen. Samoin Helsinkikään ei katso, että sen varustelun kattaminen kaupungin laiturivuokran lisäksi olisi mitenkään kohtuutonta. Säännös lienee muutenkin perua niiltä pulavuosilta, jolloin seura olisi voinut todella netota tarjoamalla venepaikkaa ryöstöhintaan. Eihän tietenkään kaupungilla ole tarkoituksena tarjota subventoituja palveluita, joilla vuokralainen tekisi bisnestä. - -Mika-
näin se menee kirjoitti:
Seura maksaa 9x3 m 1,5x3 m niistä kymmenestä paikasta.
Kerhorakennukset sijaitsevat useimmiten juuri satamassa ja toimivat osaltaan satamatoiminnoissa. Satamaan kuuluvat usein myös jolla-aitaukset ja huoltorakennukset. Niiden kulut katetaan satamamaksuilla ja toisaalta tietysti kuuluvat niihin sataman palveluihin. Kirjo pelkät kiinnittymislenkit tarjoavasta laituripaikasta hyvin varusteltuun satamaan on laaja, eikä hintojen vertailu ole kovinkaan mielekästä pelkästään venepaikan mittaan katsoen. Samoin Helsinkikään ei katso, että sen varustelun kattaminen kaupungin laiturivuokran lisäksi olisi mitenkään kohtuutonta. Säännös lienee muutenkin perua niiltä pulavuosilta, jolloin seura olisi voinut todella netota tarjoamalla venepaikkaa ryöstöhintaan. Eihän tietenkään kaupungilla ole tarkoituksena tarjota subventoituja palveluita, joilla vuokralainen tekisi bisnestä.Mutta kaupunki itse välillä on tarjonnut myös ulkopaikkakuntalaisille samaan hintaan niitä paikkoja kuin helsinkiläisillekin.
Aina silloin, kun paikkoja on vapaana paljon, ottaa Helsinki tämän käytännön käyttöön.
Muutaman laman jälkeen näin on ainakin ollut.
Nyt maksan taas 1,5 kertaista hintaa, mutta saa nähdä että kuinka kauan...
- Keke Ruusperi
Heh, toi tokan viestin kirjoittajan mielestä kiireinen ehdi katsastaa venettä. Siihen menee noin kakskyt minuuttia. Taitaa olla aika tärkee henkilö, kun ei siihen ole aikaa. Pursiseurat ei muutenkaan oo persaukisia kitisijöitä varten. Vartioinninkin voi välttää maksamalla vapaaehtoiselle tuuraajalle.
- Leikkikatsastus
Missä katsastukseen menee 20 minuuttia?
Se aika menee paparien tekemiseen.
Toisaalta eipä se katsastus ole kovin kummonen eikä katsastajalla ole mitään vastuuta, vaikka vene olisi ihan pommi. Siksi ne hoidetaan ja on aina hoidettu turisemalla veneessä. - 2-8
Leikkikatsastus kirjoitti:
Missä katsastukseen menee 20 minuuttia?
Se aika menee paparien tekemiseen.
Toisaalta eipä se katsastus ole kovin kummonen eikä katsastajalla ole mitään vastuuta, vaikka vene olisi ihan pommi. Siksi ne hoidetaan ja on aina hoidettu turisemalla veneessä.Katsastus perustuu yhteisvastuullisuuteen. Omistaja vastaa omasta osuudestaan ja katsastaja suorittaa oman osuutensa parhaimman kykynsä mukaan. Lopputulos on yleensä tarkoituksen mukainen. Sana "leikkikatsastus" osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä. Typerä vastaanpullikoiminen tekee toimivalle käytännölle karhunpalveluksen, joka ei edistä veneilyturvallisuutta.
- totta joka sana
2-8 kirjoitti:
Katsastus perustuu yhteisvastuullisuuteen. Omistaja vastaa omasta osuudestaan ja katsastaja suorittaa oman osuutensa parhaimman kykynsä mukaan. Lopputulos on yleensä tarkoituksen mukainen. Sana "leikkikatsastus" osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä. Typerä vastaanpullikoiminen tekee toimivalle käytännölle karhunpalveluksen, joka ei edistä veneilyturvallisuutta.
Näin se menee, kippari on vastuussa veneensä kunnosta, ei katsastusmies. Kas kun ei vielä kukaan ole tällä kertaa tuonut sitä tarinaa kiertävästä varustekassista keskusteluun. Melkein kaikessa on mahdollista kieroilla ja veneen katsastus on niitä helpoimpia paikkoja. Mutta se nyt vaan on itseltä pois, minkä katsastussääntöjä kiertää, ei keneltäkään muulta.
- Yhteisvastuuttomuus
Katsastus perustuu vastuullisuuteen vain, jos katsastaja on vastuullinen. Muuten kyseessä on yhteisvastuuttomuus.
Katsatajan ei ole pakko hyväksyä venettä ilman, että on tehnyt katsastuksen. En tiedä miksi, mutta omalla kohdallani en muista kuin yhden katsastuksen, jossa katsastaja on oikeasti käynyt kohteet läpi. Muulloin on vain turistu - yhteisvastuuttomasti molemmat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892648Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2041682- 1161610
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411471Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641232Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761015- 56979
- 67881
- 45877
- 61835