Armeija, hyödyt ja haitat.

"Moni pohdiskelee pitkään ja hartaasti, käykö sivarin vaiko armeijan."

Suomennettuna myös: moni pohdiskelee pitkään ja hartaasti, tekeekö oharin vaiko hoitaako asiallisesti velvollisuutensa ja käy armeijan.

Sivarin hyödyt ja haitat:

Kavereita saa vaikka ja kenestä, kusipäitä tuskin edes on.
vain 1kk pois työelämästä.
-Korkeakoulun aloittaminen viivästyy
-Ei mahdollisuutta ajokorttiin.
Työkokemusta omalta unelma alalta tai ylipäätään joltain alalta.
Kenenkään persettä ei kutita, jos jätät sängyn petaamatta tai pinkan tekemättä.
-Itsekeskeiset ihmiset ja kusipäät syyttävät sinua "velvollisuuden" välttämisestä ja laiskuudesta.
Konfliktin tapahtuessa sinua ei koeta velvolliseksi suojelemaan porvareita ja kansanedustajien omia intressejä.
Jos kuulut johonkin luonnonsuojelu-ryhmään tai järjestöön, pääset jakelemaan komentoja inttipojille öljyvuodon tapahtuessa Itämerellä.

Jos nyt hyppää kaiken rauhanajan pohdinnan yli kriisitilanteeseen, niin kyllä se kuulkaas silleesteen on, että jos tarpeeksi pahasti käy kökkö tuulettimeen, itsensä löytää hyvin moni sivari varsin läheltä vallitsevan kriisin tukitoimia sieltä ihan rintaman ääreeltä ja vaikka läheltä etulinjaakin, riippuen millaiseen tehtävään sijoitetaan. Kuitenkin työministeriön määräämät tukitoimet (etenkin, kun tällä hetkellä ei oikein ole mitään muuta sääntöä, paitsi että sivari on myös sodanaikana aseellisesta toiminnasta vapautettu) voivat olla käytännössä ihan mitä vain. Jos nyt ajatellaan kaikenlaista sairaan ja terveydenhuollon tukitoimeakin, niin nykyisessä lääkintähuoltoketjussakin löytyy varmasti paikkaa jossa ns. tarvitaan vain käsipareja.

Ja tullenee mm. siviilissä hankittu osaaminen ja koulutus sekä työkokemus painamaan aikas paljon, vaikka itse et sitä mainostaisikaan, vaan haluat jonnekin "leppoisaan" väestönsuojeluhommaan kotirintamalle keskelle turvallista kaupunkia.

Oikeastaan juuri se, että sivari on aika väliinputoaja nykyään ja kukaan ei oikein tiedä mitä sodanaikana (n. 2000 miehellä per vuosi, ei pieni määrä) heitillä tehdään, juuri jättääkin niitä vaihtoehtoja aika runsaasti. Tai onhan nyt tietty joku viisas miettinyt näitäkin ja jotain on varmasti paperilla, mutta eihän mitään sijoituksia ole tms. (jos ei ole jo sellaisessa ammatissa kun menee sivariin, että sijoitus sodan aikana tulee sitä kautta, esim. terveydenhuollon parissa) Se juuri jättääkin varmasti aikas avoimeksi sen kysymyksen, mihin voi pistää kaverin jolta rajattu pois vain ase, käytännössä.

armeijan suurin hyöty on kai se, että on "aikanaan" jotain puhuttavaa ukkojen kesken kapakassa, kun aika on kullannut muistot armeijasta. Ja eikös siellä jotain ajokortteja voi suorittaa? Me ihmiset ollaan erilaisia. Joku hyötyy jo siitä, että pääsee "luonnon keskelle" viettämään leirielämää :)