Kilpailukyky tuhoaa suomalaisten ostovoiman. Pörssiyritysten kilpailukykyä on vahvistettu muun muassa yhteisöveron rajulla vähentämisellä ja yritysten saamilla miljarditukiaisilla sekä erilaisilla veroeduilla (esim. yritysten sähköveroluokka II).
Kilpailukyvyn vaatimuksesta on tehty toinen toistaan huonompia työehtosopimuksia ja palkansaajat ovat tyytyneet nolla- tai miinus-merkkisiin palkankorotuksiin. Suomessa koulutetuilla työntekijöillä onkin eu-maiden alhaisin palkkataso, minkä sanotaan lisäävän KILPAILUKYKYÄ. Onko lisännyt, Sari Sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, opettajat jne?
Kilpailukykyä on Suomessa hoettu "taikasanana" aina kun eriarvoistavaa ja köyhyyttä kasvattavaa talouspolitiikkaa on puolustettu tai kun on haluttu kasvattaa välillisiä veroja verokertymän vähentyessä "kilpailukyvyn" vuoksi.
Suomalaisten ostovoima on heikentynyt ja heikentyy korkeiden hintojen ja välillisten verojen kasvattamisen takia. Ostovoimaa vähentää lapsilisien heikennykset ja eläkkeiden pienentyminen. Kehysriihessä päätettiin eläkkeiden "indeksijäädytys" ja eläkkeitä ei enää nosteta aiemmin sovitusti.
Suomeen on tehty täysin tulottomien luokka, kun erilaisten sanktioiden ja pitkäaikistyöttömyyden vuoksi yhä suurempi joukko suomalaisista putoaa pelkän toimeentuloturvan varaan.
Leipäjonot kasvavat kilpaa KILPAILUKYVYN parantuessa. Mitä paremmaksi suomalaisten pörssiyritysten kilpailukyky on saatu sitä varmimmin tuotanto on siirretty halpatyövoiman - orjatyövoiman - maihin. Onko yksikään yritys maksanut saamiaan tukiaisia takaisin siirrettyään tuotantonsa halpamaahan.
Suomalaiset yritykset investoivat ulkomaille mutta Suomeen yritetään haalia KILPAILUKYVYN avulla ulkomaisia yrityksiä, jotka rapauttavat oman suomalaisen yritystoiminnan, kun pienet ja keskisuuret suomalaiset yritykset eivät kilpailutuksessa pärjää.
Suomalaisten vähenevä ostovoima lisää suurtyöttömyyttä, kun suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita. Leipäjonoissa vanhentunutta ruokaa jonottavat eivät osta kotimaisia tuotteita mutta ehkäpä lisäävät KILPAILUKYKYÄ...
Kilpailukyvyn vaatimuksesta on tehty toinen toistaan huonompia työehtosopimuksia ja palkansaajat ovat tyytyneet nolla- tai miinus-merkkisiin palkankorotuksiin. Suomessa koulutetuilla työntekijöillä onkin eu-maiden alhaisin palkkataso, minkä sanotaan lisäävän KILPAILUKYKYÄ. Onko lisännyt, Sari Sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, opettajat jne?
Kilpailukykyä on Suomessa hoettu "taikasanana" aina kun eriarvoistavaa ja köyhyyttä kasvattavaa talouspolitiikkaa on puolustettu tai kun on haluttu kasvattaa välillisiä veroja verokertymän vähentyessä "kilpailukyvyn" vuoksi.
Suomalaisten ostovoima on heikentynyt ja heikentyy korkeiden hintojen ja välillisten verojen kasvattamisen takia. Ostovoimaa vähentää lapsilisien heikennykset ja eläkkeiden pienentyminen. Kehysriihessä päätettiin eläkkeiden "indeksijäädytys" ja eläkkeitä ei enää nosteta aiemmin sovitusti.
Suomeen on tehty täysin tulottomien luokka, kun erilaisten sanktioiden ja pitkäaikistyöttömyyden vuoksi yhä suurempi joukko suomalaisista putoaa pelkän toimeentuloturvan varaan.
Leipäjonot kasvavat kilpaa KILPAILUKYVYN parantuessa. Mitä paremmaksi suomalaisten pörssiyritysten kilpailukyky on saatu sitä varmimmin tuotanto on siirretty halpatyövoiman - orjatyövoiman - maihin. Onko yksikään yritys maksanut saamiaan tukiaisia takaisin siirrettyään tuotantonsa halpamaahan.
Suomalaiset yritykset investoivat ulkomaille mutta Suomeen yritetään haalia KILPAILUKYVYN avulla ulkomaisia yrityksiä, jotka rapauttavat oman suomalaisen yritystoiminnan, kun pienet ja keskisuuret suomalaiset yritykset eivät kilpailutuksessa pärjää.
Suomalaisten vähenevä ostovoima lisää suurtyöttömyyttä, kun suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita. Leipäjonoissa vanhentunutta ruokaa jonottavat eivät osta kotimaisia tuotteita mutta ehkäpä lisäävät KILPAILUKYKYÄ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Apuridemarit ajaa jo eläkeläiset mieroon, ja työttömät, leikkauksillaan!
Miksi päätöksentekijöiksi eli kansanedustajiksi, joista tehdään ministereitä, vaaleissa valitaan samat osaamattomat vaaleista toiseen? Taloudellista valtaa käyttävät valtion budetista päättävät edustajamme eduskunnassa ministereiden esityksestä.Vallanpitäjät päättävät paljonko kansalta veroja kerätään ja mihin verokertymä käytetään. Ei siis ole samantekevää ketä äänestetään tai jätetäänkö kokonaan äänestämättä.
Puolueet ajavat budjetista päättäessään omien intressiryhmiensä (lue vaalirahoittajien) etua - ei siis äänestäjiensä eikä ainakaan äänestämättä jättäneiden. Äänestämättä jättäminen ei ole protesti, se on tyhmyyttä, kuten myös omien etujen vastaisesti äänestäminen.
Kokoomus kannattaa yksityistämistä eli onko esim. Parasta vanhushoivaa se, kun naapurin poika vie mummon tanssihin? Hoiva-alaa yksityistetään ja vanhukset palvelutaloissa jäävät hoivatta, kun yksityisten usein ulkomaisten hoivabisnes-yrittäjien tärkein tavoite on voiton maksimoiinti verottomana.
Suomesssa suurtyöttömyys ei johdu globaalisaatiosta, ellei globaalisaatiota edistetä siirtämällä tuotntoa orjatyövoiman maihin. Esim. Saksassa työntekijät saavat kunnon korvaukset (pitkä irtisanomisaika, koulutus, kunnon irtisanomiskorvaus) kun tuotanto siirretään muualle toisin kuin Suomessa.
Suomessa yritysten saamat yritystuet pitäisi sitoa työllistämiseen esim. Siten, että tukia joudutaan maksamaan takaisin, mikäli tuotanto siirretään ulkomaille tai yritys myydään tietyn ajanjakson aikana tukien saamisesta. Nokia on ollut suurimpia tuen saajia (verokertymästä) jotta se pysyisi Suomessa - pysyikö?
Suomalaisten ongelma ovat
- korkeat asumiskustannukset joita korotetaan energiaveroilla ja alvilla säännöllisesti. Myös korkea sähkön hinta lisää asumiskustannuksia, kun Fortum markkinajohtajana ylihinnoittelee sähkön. Eläkeläiset joutuvat muuttamaan kodeistaan, kun eläke ei riitä.
-korkea ruuan hinta ja kalliit palvelut
Suomalaiset maksavat ruuasta kahteen kertaan:kalliit elintarvikkeiden hinnat ja kansallinen maataloustuki. Maataloustukea myönnetää yli 200 eri tukimuodon perusteella yli 3 miljardia vuodessa.
Eivät maatalousyrittäjät tee konkurssia tai hae leipäjonoista ruokaa, kuten konkurssin teheet muut pienyrittäjät tai työttömät ja yhä köyhtyvät eläkeläiset
joiden etuja vallanpitäjät ei aja.
Suomi olisi saanut EU:lta enemmän maatoloustukea kuin mitä nyt sai. Syy on Stubbin ja Kataisen. Stubb sanoi, ettei Suomi tarvitse enempää. kun Suomi on rikas maa.
Nyt ne tuet joutuvat maksamaan suomalaiset itse - etupäässä palkansaajat. jotka tässä maassa maksavat jo veroista 85%.
Tällaiset miehet pyrkiväyt nyt EU-parlamenttiin Suomen "etuja" ajamaan.
He siis petasivat itselleen korkeita virkoja EU-Parlamenttiin!!!
Ministeri Stubb oli kokoomuksen äänikuningas, joten lähtenee Suomen EU-edustajaksi - ellei sitten valita kokoomuksen puheejohtajaksi ja pääministeriksi. Kokoomus on Suomen suurin puolue ja suurin vastuukantaja. Pääministeri Katainen totesi vaalitilaisuudessa Kokoomuksen saaneen EU-vaalissa enemmän ääniä kuin koko vasemmisto yhteensä.
Suomalaiset eivät tiedä minkälaista EU-politiikkaa Kokoomus on unionissa ajanut ja miten se poikkeaa kokoomuksen kotimaan politiikasta, kun Suomessa on suurtyöttömyys, köyhiltä ja pieniloisilta leikataan mutta veroetuja jaetaan samanaikaisesti rikkaille. Verokertymän vähentäminen kompensoidaan leikkaamalla köyhiltä ja nostamalla eniten pieni- ja keskituloisten veroja välillisellä verotuksella, mikä vaikuttaa Kataisen mukaan kuin burana päänsärkyyn.
Suomalaisten ostovoima on heikko ja sitää on jatkuvasti heikennetty ja heikenntään lisää verotuksella ja palkkoja jäädytettäessä. Eivät tulottomat, pienituloiset, asuntovelkaiset, työttömät, kansaneläkeläiset.... osta kotimaista ja lisää työllisyyttä.
Suomi maksaa kansallista maataloustukea yli 200 eri tukimuodon perusteella ja eniten tukea saavat eläintehtailijat, suurkartanot (rälssitilat)... Keskusta-kokoomusjohtoinen maatalouspolitiikka on autioittanut maaseudun ja ajanut pienet ja keskisuuret ahdinkoon. Tukia maksetaan pinta-alojen ja tuotantomäärien mukaan eli mitä suurempi tila ja mitä suuremmat tuotantomäärät sitä suuremmat tuet.
Suomen rikkaimpiin kuuluvat monimiljonäärit Wahlroos ja Herlin ottavat satojen tuhansien eurojen vuotuiset maataloustuet. Stubb on oikeassa siinä, että eivät Wahlroosin ja Herlinin suku tukia tarvitse - monet esim. luomutilat sen sijaan voivat tarvita mutta tuotantomäärät eivät riitä tukiaisiin
Verorahoista maksettava kansallinen tuki pitää maksaa samoin kriteerein kuin muu sosiaalituki, tiukasti harkinnanvarainen ja vain todelliseen tarpeeseen huomioiden kotimainen työllisyys ja maaseudun kehittäminen.
Sveitsissä keskipalkka on 5000 euroa / kk. Sveitsi on maailman 2. kilpailukykyisin maa. Palkoissako syy Suomen huonoon kilpailukykyyn?
Suomen vetelät, juopot punaniskat!