Onko kellään kokemusta siitä,että on ihmisiä ja kavereita ympärillä,mutta on silti yksinäinen.Aika kauheaa.
Yksinäinen vaikka on kavereita
Pinnallistako
5157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se pitää kertoa niille kavereille. Jos ei kerro, on tyhmä. Ja selkeästi myös. Kirjoitat pitkän viestin paperille.
Kerrottu on, mutta ei ole mikään muuttunut
No höh.. Ei se siitä kertomisesta miksikään muutu.. Miksi muuttuisi?
Todennäköisesti kyse on vaan siitä, että ei vaan jollain tasolla löydy yhteyttä.
Ei se tarkoita välttämättä sitä että ne kaverisuhteet eivät olisi toimivia sinänsä ja etteikö niistä voisi saada paljonkin. Sitä voi silti "jäädä jotain vaille". Itse en ole sille keksinyt koskaan mitään parempaa sanaa kuin "ymmärrys", ja tiedän että se on huono sana siihen..
Itse ainakin uskon että ongelma poistuu kunhan löydän jonkun sellaisen jonka kanssa löytyy sellainen oikeanlainen yhteys.. Mutta miten se sitten pitäisi toteuttaa, siinä olen kovin huono neuvomaan. En minä osaa sanoa muuta kuin "etsi". Turhauttava ohje se on itsellenikin, mutta parempaakaan en ole keksinyt.
Kerran juttelin yhden psykologin kanssa, ja hän "ymmärsi" minua, siitä oli paljonkin apua vaikka tapasin sitä harvoin.. Jostain syystä hänen kanssa meni sitten sukset ristiin muutama vuosi sitten.. No, onneksi niissä omissa ihmissuhteissa on tapahtunut vähän kehitystä, tosin turhan vähän mutta kuitenkin.
sama täällä, aloittaja on se niin persestä -.-
ai aloittaja perseestä?