Mr Gt

Olen miettinyt (ainakin joskus) samaa ja itsetykönäni toivon, että asia olisi ainakin ollut esillä.

Toisaalta ekumeeninen patriarkaatti on avannut oman edustustonsa Brysseliin ja on muutenkin varsin aktiivinen osallistuja nykyisen patriarkan dynaamisuuden ansiosta. Siksi voi olla, että patriarkaatti haluaa hoitaa "lobbauksen" itse ja ajaa käytännössä Turkin EU-jäsnyyttä, jotta Turkin ilmeisiin ihmisoikeusloukkauksiin voitaisiin puuttua ja tilanne saataisiin vähitellen esiin ja julkisen huomion kohteeksi.

Käsittääkseni EU:ssa on nyt hyvin vahvana vaatimus muutoksesta Turkin politiikassa ja ongelmakohdat on toisaalta tiedossa, toisaalta sitten on vaarana tuo että se mitä Ankara sanoo ei päde sen kauempana. Mm. tämän päivän Turun Sanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin siitä, kuinka naisten koulunkäynti on Turkin itäosiossa edelleen huomattavan puutteellista oppivelvollisuudesta huolimatta ja kuinka epävirallisesti edelleen on moniavioisuutta, jolloin toisen aviovaimon synnyttämiä lapsia ei saada rekisteröityä lainkaan, vaan he jäävät rekisteröinnin ulkopuolelle! Uskonnonvapaushan ei Turkissa toteudu, eikä moni muukaan ihmisoikeus.

Ilmoitan ensiksi, että yllä oleva nimimerkilläni kirjoitettu kirjoitus ei ole minun kynästäni lähtöisin. Se on kuitenkin muuten täysin asiallinen. Toivon toki, että sekaannusten välttämiseksi muut käyttäisivät toista nimimerkkiä.

Tuumin, mitäpä meidän pieni kirkkomme voisi tälle asialle tehdä. Enemmän Konstantinopolin patriarkaatin asioihin on vaikuttanut vuosien varrella sen alaisuuteen kuuluva huomattava väestönosa USA:ssa, jolla maansa edustajana on tietenkin runsaasti poliittista painoarvoa. Uskon sitä paitsi, että Suomen poliittiset päättäjät ovat asiasta ihan kohtuullisesti perillä, kas kun Helsingin Sanomat vastikään julkaisi aiheesta erittäin valaisevan artikkelin.

Minulla on jossain määrin omakohtaisia hämmentäviä muistoja ortodoksien kurjuudesta Konstantinopolissa. Seutu, jossa on patriarkan residenssi, on poikkeuksellisen vahvasti islamilaista ja kuulemani mukaan sille on asutettu väkeä nimenomaan maasta paenneiden kreikkalaisten tilalle. Muslimien imaamikoulukin sijaitsee hyvin lähellä. Käydessäni alueella kukaan ei tiennyt patriarkaatin sijaintia, vaan sain sen omin neuvoin etsiä ja jouduin perillä välittömästi tiukkaan tarkastukseen, sillä vähän aikaa aiemmin patriarkaatin pihassa oli räjähtänyt pommi. Kultaisen sarven lahden rannassa sijaitsee Bulgarialaisten ortodoksien kirkko, jonka ohi kuljin myös. Kuulin, että kirkossa oli käynyt eräs patriarkan metropoliitoista pitämässä saarnan, mistä kaupungin viranomaiset olivat suuttuneet, väittäen että kyseessä on käännytystoiminta. Jos ortodoksinen piispa saarnaa ortodokseille ortodoksisessa kirkossa, sekin on siis Turkissa kriminaalia. Ja kaiken aikaa, yli miljoonakaupungin hälinän kiirivät viidesti päivässä lukemattomien moskeijoiden minareettihuudot.

Sellaista on suvaitsevaisuus joissakin maissa, jotka kuvittelevat olevansa kypsiä Euroopan unioniin.

BBC uutisoi Vatikaanin varauksista Turkin EU-aikeiden suhteen... Alla artikkeli kokonaisuudessaan.

Vatican doubt over Turkey EU bid


Questions over whether Turkey falls 'outside the limits'
Just over a month before Italy takes over the presidency of the European Union, two senior figures in the Vatican have publicly questioned the suitability of Turkey for eventual EU membership.
The foreign secretary of the papal state, Archbishop Jean-Louis Tauran, told the Italian newspaper Corriere della Sera there should be geographical limits to the EU.

He also called for an emphasis on sharing what he called the heritage of European values.

As work on the future European constitution advances, the Vatican has been placing heavy emphasis on the EU's Christian roots.

It has had some success in that the draft agrees that the status given by national legislations to churches and religious associations, and relations with them, should be respected.

"I hope all that will be confirmed in the final version," Archbishop Tauran told Corriere della Sera.

But the Roman Catholic church is less happy with the preamble, where it wants to see reference to "religious, and specially Christian, heritage" in the basic text.

"Even the more general mention of 'religious heritage' would not be enough," he said.

Another senior Roman Catholic cleric, Cardinal Camillo Ruini, said the EU had been posed an extremely delicate problem by the application from Turkey, which he described as a deeply Muslim country with a fast-growing population.

Cardinal Ruini, who is head of the Conference of Italian Bishops, did however say that admitting Turkey to the EU would improve the lot of its small Christian minority.

Itse olen sitä mieltä, että Turkilla on vielä pitkä matka EUN:jäseneksi. Ihmisoikeudet ovat vielä alkeellisella tasolla. Tämä koskee sekä kreikkalaisperäistä-, että kurdiväestöä. Halikin koulu on ollut suljettuna kohta kolmekymmentä vuotta ja edelleen pysyy: http://www.freerepublic.com/focus/f-religion/1217897/posts

Ja vähälle huomiolle on jäänyt armenialaisten kansanmurha nyky-Turkin aikana 1900-1923, joissa murhattiin yli 2 miljoonaa armenian kristittyä ja kreikkalaisia varmaankin 350 000 ja ainakin 100 000 muita kristittyjä ja vähemmistöryhmiä.

1955 etnisen kapinan aikana kansalaisten toimesta poltettiin 59 ortodoksista kirkkoa, patriarkkojen haudat tuhottiin, 3000 kreikkalaisten kotia tuhottiin, satoja kreikkalaisnaisia raiskattiin, satoja ihmisiä kidutettiin mukanaan piispoja, munkkeja sekä tavallisia ihmisiä.

Lista on pitkä ja kammottava.Turkkilaisten tulisi ensiksi tunnustaa rikoksensa, antaa oikeudet vähemmistäille ja laittaa lainsäädäntönsä kuntoon, sitten voisi olla mahdollista liittyä joukkoon. Tosin EU neuvottelut voivat parantaa monia asioita, jota hartaasti voimme toivoa.

Juu. Itse Konstantti nopolissa käyneenä tiedän valitettavan eriarvoisen tilanteen, mutta tuskin muslimeilla esim. Kreikassa on helppo elää..

Turkin uskonnonvapaudesta sen verran vielä, että täällä toimii Suomen luterilaisen kirkon pappi täysin avoimesti paikallisessa luterilaisessa seurakunnassa. Mitään uskonnonvapauden rajoittamista ei ole. Valtio on antanut työ- ja oleskeluluvan. Samoin katolisten ja anglikaanien kohdalla. Ort. seminaaria ja ortodokseja koskeva kysymys on läpeensä polittinen (kiitos patriarkan politikoinnin ja Kreikan enosis-politiikan) ja liittyy Kreikan ja Turkin valtioiden suhteisiin ja Kreikan muslimivähemmistön oikeuksiin.