sotavoimakseen. Kyllä senaatissa tiedettiin miten huonot ja tulehtuneet ovat suojeluskuntain ja punakaartien välit kaikkialla maassa.Eikö otettu huomioon sitä.
Siitähän sota sitten alkoi, tuo senaatin julistus oli sodanjulistus punaisille. Siis punaiset eivät nousseet kapinaan vaan puolustautuivat hyökkäystä vastaan.
Tilanne olisi voinut vielä ratketa neuvotteluin mutta ilmeisesti työväen puhdistus oli jo päätetty el siitä syystä valkoinen osapuoli ei neuvotteluja enää halunnut.
Miksi Vaasan senaatti julisti Suojeluskunnat omaksi
ei kapinaa ollut
10
98
Vastaukset
- Punikit olivat
aloittaneet murhat ja terroin jo suurlakkoviikolla venäläisen sotaväen tuella.. He tappoivat silloin 34 viatonta ihmistä. Murhaaminen jatkui. Sodan alkaessa murhia oli jo noin 150.
Oli selvää, että ainoa vastavoima bolsevikkien ja venäläisen sotaväen tukemalle kapinalle olivat suojeluskunnat, joiden organisointi oli hyvin kesken.
"Tilanne olisi voinut vielä ratketa neuvotteluin mutta ilmeisesti työväen puhdistus oli jo päätetty el siitä syystä valkoinen osapuoli ei neuvotteluja enää halunnut."
Hölynpölyä. Punikit julistivat kapinan. Hallituksen ei auttanut kuin antaa käsky Mannerheimille sen kukistamisesta.
Tosin Mannerheim oli jo valmistellut venäläisten joukkojen ja punikkien aseistariisunnan E-Pohjanmaalla.
Kova olet valehtelemaan, mutta tapahtumat eivät siitä muutu.- tappoi ne vaan
----- Punikit julistivat kapinan. Hallituksen ei auttanut kuin antaa käsky Mannerheimille sen kukistamisesta.----
Roskaa, valkoinen puoli antoi omat sotaaan johtaneet käskynsä ensin. Punaiset toimivat pakon edessä.
Kun suojeluskunnista tuli yllättäen ns. hallituksen sotajoukko niin punaisten johto tiesi mitä tuleman pitää eikä sillä ollut muuta vaihtehtoa kuin yrittää puolustautua sillä antautumien suojeluskunnille olisi tiennyt joka tapauksessa keskitysleirejä ja tuhansia teloituksia, Kuten sitten nähtiinkin kun valkoinen tappoi ympäri maan tuhansia sellaisia työläisiä ja torppareita, joilla ei ns. kapinan kanssa ollut ollut pienintäkään tekemistä. - Turha valehdella
tappoi ne vaan kirjoitti:
----- Punikit julistivat kapinan. Hallituksen ei auttanut kuin antaa käsky Mannerheimille sen kukistamisesta.----
Roskaa, valkoinen puoli antoi omat sotaaan johtaneet käskynsä ensin. Punaiset toimivat pakon edessä.
Kun suojeluskunnista tuli yllättäen ns. hallituksen sotajoukko niin punaisten johto tiesi mitä tuleman pitää eikä sillä ollut muuta vaihtehtoa kuin yrittää puolustautua sillä antautumien suojeluskunnille olisi tiennyt joka tapauksessa keskitysleirejä ja tuhansia teloituksia, Kuten sitten nähtiinkin kun valkoinen tappoi ympäri maan tuhansia sellaisia työläisiä ja torppareita, joilla ei ns. kapinan kanssa ollut ollut pienintäkään tekemistä.Senaatti esitti vasemmistolle yhteisen järjestysvoiman muodostamista 12.1. 18. Siihen ei suostuttu.
Suojeluskunnat eivät muodostaneet mitään yhtenäistä sotavoimaa ennen taistelujen alkua.
Ilman kapinaa ei olisi tullut myöskään puhdistustoimia. Turha valehdella siitäkään.
"Kuten sitten nähtiinkin kun valkoinen tappoi ympäri maan tuhansia sellaisia työläisiä ja torppareita, joilla ei ns. kapinan kanssa ollut ollut pienintäkään tekemistä."
Punikit tappoivat viattomia ihmisiä 20 päivävauhtia sodan loppuun tehden mm. lukuisia joukkomurhia.
Siitä seurasi kosto, jota on turha itkeä. - älä yritä selitellä
Turha valehdella kirjoitti:
Senaatti esitti vasemmistolle yhteisen järjestysvoiman muodostamista 12.1. 18. Siihen ei suostuttu.
Suojeluskunnat eivät muodostaneet mitään yhtenäistä sotavoimaa ennen taistelujen alkua.
Ilman kapinaa ei olisi tullut myöskään puhdistustoimia. Turha valehdella siitäkään.
"Kuten sitten nähtiinkin kun valkoinen tappoi ympäri maan tuhansia sellaisia työläisiä ja torppareita, joilla ei ns. kapinan kanssa ollut ollut pienintäkään tekemistä."
Punikit tappoivat viattomia ihmisiä 20 päivävauhtia sodan loppuun tehden mm. lukuisia joukkomurhia.
Siitä seurasi kosto, jota on turha itkeä.------Senaatti esitti vasemmistolle yhteisen järjestysvoiman muodostamista 12.1. 18. Siihen ei suostuttu.-----
Pötyä, senaatti päätti lujan järjestysvallan luomisesta eikä pyytänyt punakaarteja mukaan.
------Suojeluskunnat eivät muodostaneet mitään yhtenäistä sotavoimaa ennen taistelujen alkua.---
Kuten eivät Punakaartitkaan.
-----Ilman kapinaa ei olisi tullut myöskään puhdistustoimia.------
Mitä tai ketä puhdistettiin kun tapettiin satamäärin ihmisiä joilla ei ollut mitään tekemistä Punakaartien tai ns. kapinan kanssa? Kapinaa siis muka kostettiin syyttömillekin vai toteutettiinko vain ennalta tehtyjä päätöksiä? Molemmat ovat lahtarin ja ns. laillisen hallituksen kannalta yhtä likaisia tekoja. - Turhaan valehtelet!!
älä yritä selitellä kirjoitti:
------Senaatti esitti vasemmistolle yhteisen järjestysvoiman muodostamista 12.1. 18. Siihen ei suostuttu.-----
Pötyä, senaatti päätti lujan järjestysvallan luomisesta eikä pyytänyt punakaarteja mukaan.
------Suojeluskunnat eivät muodostaneet mitään yhtenäistä sotavoimaa ennen taistelujen alkua.---
Kuten eivät Punakaartitkaan.
-----Ilman kapinaa ei olisi tullut myöskään puhdistustoimia.------
Mitä tai ketä puhdistettiin kun tapettiin satamäärin ihmisiä joilla ei ollut mitään tekemistä Punakaartien tai ns. kapinan kanssa? Kapinaa siis muka kostettiin syyttömillekin vai toteutettiinko vain ennalta tehtyjä päätöksiä? Molemmat ovat lahtarin ja ns. laillisen hallituksen kannalta yhtä likaisia tekoja.Vasemmisto nimenomaan kieltäytyi yhteistyöstä, koska halusi kaapata vallan itselleen bolsevikkien tuella. Marraskuussa tosin maltilliset saivat vielä kapinan perutuksi.
Murhaamisen ja terrorin aloittivat punaiset. Valkoisten kosto oli luonnollinen seuraus.
Ilman kapinaa ei olisi ollut kostoakaan.
Marraskuussa oli suurlakko, jossa yhteydessä piti tapahtua vallankumous (Stalin kävi moittimassa suomalaisia tovereita tilaisuuden laiminlyönnistä). Oli myös tapahtunut murhia. Suomessa puutui myös poliisivoimat ja armeija, joiden avulla olisi voitu riisua laittomat joukot aseista.
" Siitähän sota sitten alkoi, tuo senaatin julistus oli sodanjulistus punaisille."
Sota alkoi siitä, kun Venäjä vaati Karjalassa olevia suojeluskuntia luovuttamaan aseet punakaarteille. Silloin kumpikin osapuoli tuli siihen tulokseen, että sota on tosiasiassa syttynyt aloittivat sotatoimet samaan aikaan.
" Siis punaiset eivät nousseet kapinaan vaan puolustautuivat hyökkäystä vastaan."
Mitään hyökkäystä valkoisten puolelta ei ollut tapahtunut ennen 27/28 tammikuuta, ja valkoisten sotatoimetkin kyseisenä yönä kohdistuivat ensimmäiseksi venäläisiä joukkoja vastaan. Suojeluskuntien julistaminen hallituksen joukoiksi ei ollut sotatoimi eikä hyökkäys.- suotta yrität
-----Marraskuussa oli suurlakko, jossa yhteydessä piti tapahtua vallankumous (Stalin kävi moittimassa suomalaisia tovereita tilaisuuden laiminlyönnistä). ----
Tuohan juuri todistaa, että työväki ei halunnut mitään kapinaa eikä vallankaappausta. Sitäpaitsi, Stalin ei johtanut Suomen punaisia joten aivan turhaan sen stalinkortin tähän vedät. - Työväki aloitti
suotta yrität kirjoitti:
-----Marraskuussa oli suurlakko, jossa yhteydessä piti tapahtua vallankumous (Stalin kävi moittimassa suomalaisia tovereita tilaisuuden laiminlyönnistä). ----
Tuohan juuri todistaa, että työväki ei halunnut mitään kapinaa eikä vallankaappausta. Sitäpaitsi, Stalin ei johtanut Suomen punaisia joten aivan turhaan sen stalinkortin tähän vedät.kapinan 27.1. 18 uskoessaan laillisen hallitusvallan puolustuskyvyttömäksi. Sitähän se maan eteläosassa olikin.
Kapinan suurin este oli Mannerheimin kyky muodostaa hajanaisista suojeluskunnista toimiva armeija.
- ööö ehk siks
Koska punaiset halusi tappaa ne.
- siege'
Siinä taas yksi stallari sekoittaa työväenliikkeen, SDP, ja punakaartit, punakaarti muodosti vain pienen osan työväestöstä. Nämä palstan stallarijämät voin eivät tunne asioita. wikissä lyhyesti näin, muuten asiasta on kirjoitettu asiallisestikin monta hyllymetriä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin
Joulukuussa 1917 SDP sai vielä aikaan virallisen päätöksen työväenkaartien säilymisestä puolueen valvonnassa. Kuitenkin tammikuun alussa 1918 Etelä-Suomen vahvimmat punakaartit, muun muassa Helsingin, Kotkan ja Turun, sanoutuivat irti näistä sopimuksista ja haastoivat puolueen sisäiseen valtataisteluun, jonka lopputuloksena oli radikaalinen vähemmistölinjan voitto ja sisällissodan syttyminen. Samaan aikaan suojeluskunnista alkoi muotoutua perusta Suomen valkoiselle armeijalle.
On ilmeistä, että SDP:n kentällä erityisesti maaseudulla maltillisilla vallankumouksen vastustajilla oli puolueessa enemmistö, mutta asian ratkaisivat ne puoluejohdon jäsenet, jotka olivat tasapainoilleet edellä mainitun parlamentaarisen ja vallankumouslinjan välissä syksystä 1917 lähtien. Joidenkin maltillisten mielestä sosialistien sisäinen kriisi olisi pitänyt ratkaista puolueen hajoamisella, toisin sanoen radikaalin aineksen poistamisella riveistä, mutta suojeluskuntien muodostaman vastavoiman takia ajatus ei saanut laajempaa kannatusta. Samoin ei-sosialistien ja porvarien piirissä tapahtumien kehitys, lopulta punakaartien ja venäläisten sotilaiden uhka, siirsi päätösvallan maltilliselta enemmistöltä suoraa, aseellista toimintaa kannattaville ja siihen koulutetuille miehille.[79]
Tilanteen kärjistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1917 aikana epäonnistuivat kummankin valtaryhmän sisäiset pyrkimykset yhteiskunnan hajoamisen ja ongelmien kasautumisen estämiseksi sekä uuden rakenteen ja järjestyksen luomiseksi.[80]. Tammikuussa 1918 tilanne kärjistyi (eskalaatio) nopeasti sodaksi, kun sekä valkoisten että punaisten jokainen näkyvä sotilaallinen tai poliittinen toimi johti rintaman toisella puolella vastaliikkeeseen ja mahdollisuus kompromissiin oli jo menetetty. Sotilaalliset valmistelut, erityisesti aseiden hankinta, kiihtyivät molemmin puolin, ja samaan aikaan jyrkät punakaartit haastoivat oikeiston edustajat. Oikeistolainen senaatti sai 12. tammikuuta eduskunnalta valtuudet luoda maahan "luja järjestysvalta", suojeluskuntien avulla. Tämä kiihdytti voimakkaasti työväenkaartien toimia. Osapuolet perustelivat valmistelujaan, erityisesti omille kannattajilleen, puolustautumisella.[81]
Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin Carl Gustaf Emil Mannerheim, ja ne julistettiin Suomen senaatin armeijaksi 25. tammikuuta 1918. Tähän punakaartit eivät alistuneet, ja ne olivat vahvistumassa Leninin Pietarista lupaaman aselastin myötä 26.–27. tammikuuta. Sodan luonteinen toiminta alkoi Viipurissa ja muualla Karjalassa 17.–20. tammikuuta, molempien osapuolten aloitteesta. Lopulta, 26. tammikuuta, punakaartit ja työväen järjestyskaartit yhdistyivät Suomen Punaiseksi kaartiksi, ja sen joukot määrättiin liikekannalle 27. tammikuuta 1918 klo 23 lähtien. Etelä-Pohjanmaalla suojeluskunnat alkoivat kenraali Mannerheimin 25. tammikuuta antamalla käskyllä riisua venäläisiä varuskuntia aseista 28. tammikuuta 1918 yöstä alkaen. Suomen sisällissota oli syttynyt.[
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 854052
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t353121Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1002285Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?312108Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell811866Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian271821- 311810
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271557Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91527- 281501