"Kallle pysyy tiukasti asiassa tukeutuen marxin omiin sanomisiin eikä välitä marx-tulkinnoista. "
Antipunikki: "tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta "
Marx: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Antipunikki: "tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta "
Marx: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Vastaukset 25
Vanhimmat
Niin, mikähän mahtaa olla se marxin mainitsema murehdittava erehdys?
Onko sinulla asiasta minkäänlaista käsitystä?
Ei?
Niin, et kai sinä muutoin olisi kommunistiksi ryhtynytkään.
Marx sanoo näin:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Siitä saa todellakin sellaisen käsityksen, että johtopäätös, jonka mukaan hitaan ja taitamattoman tekemä työ olisi arvokkaampi kuin nopean ja taitavan tekemä sama työ, olisi juuri tuo marxin tarkoittama murehdittava erehdys. Ja silloin Kallen väite, jonka mukaan tavaran todellinen valmistusaika ei vaikuta sen arvoon, olisikin täysin marxin oppien mukainen.
Kerrohan ihan omin sanoin, että mikä mahtaa olla se murehdittava erehdys, josta marx tuossa launauksessa puhuu.
Et tiedä, vai?
Niin, ei täydellinen marxin oppien ymmärtämättömyys ole aikaisemminkaan estänyt punikkeja marxin opeista puhumaan. Katsos, punikki, marxin oppeja ei voi ymmärtää eikä niistä mitään kokonaisuutta muodostaa jos luetun ymmärtäminen on parhaimmillaankin yhden lauseen tasoa.
Jos ei ymmärrä, että mikä on se murehdittava erehdys, josta marx puhuu tuossa yläpuolella olevassa lainauksessa, niin ei kannattaisi itseään palstalla munata marxista puhumalla - järki ei nimittäin riitä marxin opeista kokonaisuuden ymmärtämiseen ja lause kerrallaan marxia ymmärtäen ei kokonaisuus aukea.
Joten osoitahan nyt olevasi fiksi ja filmaattinen kommunisti kertomalla ihan omin sanoin, että mistä murehdittavasta erehdyksestä marx puhui yllä olevassa lainauksessa.
.....................
.......................
# # laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, # #
Olispas hieno nähdä kaupassa joskus jokin tuote, josta myyjä sanoisi: " Tää maksaa paljon kun sen on tehnyt laiska mies hitaasti. Tuossa on toinen samanlainen, mutta se on halvempi, kun sen teki reipas ja ahkera nopeammin."
Tai konepaja kertoisi: " Onhan tää kallis, kun me teemme näitä laiskojen ja hitaiden toimesta."
Ja sorvari sanoisi: " Ne mun tekemät on kalliita, kun mää teen niin hitaasti ja laiskasti."
Jokin tässä asiassa ei ihan mene kohdalleen. Oliskos se kuitenkin tuo Marxin kynäelmä?
lue s.partacuksen vastaus tosta alempaa. sparttis laittaa sut taas kuariämpärissä kaatopaikalle ....
ei mittään henk koht, mutta oot sää kalle kuses nii pal....
Katsotaanpa, että mitä meidän marx-tietäjänä itseään pitävä punikki vastaa tähän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12271303#comment-68025770-view
................
Siteeraus 1.
" Marx: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" "
siteeraus 2.
#Marx sanoo näin:
Marx sanoo näin:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Marxin työnarvoteorian lähtökohta on tavaraan liittyvä työn paljous. Arvo muodostuu työn paljoudesta.
Toinen siteeraus menee suoraan arvolain ytimeen ja se on tullut palstalla esille lukuisasti kirvesvarsiesimerkin muodossa.
Arvolaki kuvastaa tuotannollista liikettä ja sitä miten työn paljouden arvo tuoteyksikköä kohti täytyy aleta, mikäli tuotanto kehittyy. Arvolaki toimi heti kapitalismin alkumetreiltä saakka ja soveltuvin osin jo maanviljelyksen ja karjanhoidon alettua.
Mikäli työn paljouden arvo tuoteyksikköä kohti ei olisi alentunut, kapitalismia ei koskaan olisi syntynyt.
Jokainen yksilöllinen ja tehdastuotannon tuote ovat sen työn paljouden tuotteita.
Laiskan työn tai alkeellisemman teknologian tuote sisältää enemmän työn paljoutta ja arvoa ja ahkeran.......jne. vähemmän työn paljoutta.
Marx lähtee ideaalisessa keskiarvossa siitä, yksilöiden tai alan, kansakunnan tai maailman kokonaiskapitalistin tavarapaljoudessa työn paljous, työn arvo ja hinta kohtaavat. Se siksi että tuotteet ovat täysimääräisesti työn tuotteita ja kokonaisuudessa arvo ja hinta kohtaavat.
Seuraava vaihe analyysissä on yhtä tärkeä kuin työn paljouden arvo kahden vaihdettavan tavaran välillä, jossa yhtäläiset työn paljoudet vaihtuvat, on ymmärtää eroavuus. Ilman eroavuutta ei olisi työnarvoteoriaa eikä arvolakia.
Eroavuus tulee esille yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määritteessä ja se toteutuu yksilölllisten tai tuotannollisten töiden eroavuudessa.
Edistyvä tuotanto alentaa lakkaamatta tuotteen työn paljoutta ja arvoa. Hinta kulkee mukana alenevaan suuntaan muiden ehtojen ollessa muuttumattomat.
Ideaalinen keskiarvo yhteiskunnallisessa arvossa ja hinnassa liikkuu myös alenevaan suuntaan.
Laiska/ahkera työ vaikuttaa sekin suoraan. Tuotetta kaksi aikayksikköä kauemmin näpräävä tienaa vähemmän kuin ahkera yksilö, koska markkinahinta on ideaalisessa painotetussa keskiarvossa tai lähellä sitä. Laiska tienaa vähemmän, ahkera enemmän.
Tuotannossa tapahtuu jatkuvasti teknologian kehitystä. Jälkeen jäänyt yritys jakaa pienempiä osinkoja kuin edistyneen teknologian yritys ja kehno yritys ennenpitkää menee konkurssiin. Laiska työ/vanhentunut teknologia eivät kannata.
Eroavuus on arvolain sydän ja kehityksen moottori. Tuskin koskaan tulee tilanne (kapitalismissa!), jossa kaikki yritykset tuottaisivat yhtäläisiä työn arvoja tuotetta kohti ja samanalaisia voiton suhdelukuja.
Kapitalismia kiihottaa yksilön, kapitalistin ahneus lisätä voittojaan ja se toteutuu kilpailussa, jossa kapitalisti ei ole toisen kapitalistin kaveri. Arvolaki toimii -työnpaljouden määrä tuotatetta kohti alenee, hinta alenee mutta jäljelle jääneiden kapitalistien voitot suurenevat.
Sosialismi pyrkii myös alentamaan tuotteeseen kuluvaa työn määrää mutta ilman yksilökapitalistia.
Arvolaissa etenemme viimeiseen tärkeään yhteyteen. Kilpailu johtaa voiton suhdeluvun alenemistendenssiin (ei suoraviivainen vaan tendenssi), pääomien ja tuotannon keskittymiseen ja suurirahamieskapitalistien syntymiseen. Yhä pienempi kapitalistien ryhmä omistaa yhä suuremman osuuden maailman tuotannosta, omaisuudesta ja liikevoitoista. Syntyy kapitalistinen harvainvalta ja jonka ympärillä ns. poliittinen demokratia pyörii.
Tässä yhteydessä en puutu johtopäätösten poliittisiin puoliin.
Marxin työnarvoteoria, arvolaki ja voiton suhdeluvun alenemistendessi on eheä, nätti, näppärä, yksinkertainen, ymmärrettävä ja oikea näkemys kapitalistisesta tavaratuotannosta.
Sitä ei voi kumota, koska se on todellisen tuotannon kuvaus, tavaran, sen arvon ja hinnan ykseyden ja eroavuuden kuvaus. Kuvaus tuotannon ristiriitaisesta luonteesta vastaisen kehityksen moottorina.
Eiköhän selvitetä nyt vihdoinkin kirvesvarsien arvojen ongelma.
Laiska ja taitamaton työntekijä tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja samana päivänä samassa tuotantolaitoksessa samanlaisin työkaluin ja menetelmin ankera ja taitava tekee samanlaisen kirvesvarren 4 tunnissa.
Miten näiden kahden kirvesvarren arvot eroavat toisistaan ja millä marxin opinkappaleella perustelet asian?
......................
Kuten mä sanoin, sparttis laittaa sut taas nii kuseen...
Katsotaan nyt ensin, että uskaltaako meidän marx-tietäjänä itseään pitävä punikki vastata jotakin.
.................
"Laiskan työn tai alkeellisemman teknologian tuote sisältää enemmän työn paljoutta ja arvoa ja ahkeran.......jne. vähemmän työn paljoutta."
Höpöjä, älä taas valehtele - vai yritätkö marxia vääristelemällä harhaanjohtaa vähemmäntietoisia punikkeja?
Millä marxin opinkappaleella perustelet väitteesi, että laiskan tekemä työ on arvokkaampi kuin ahkeran tekemä sama työ?
Kerrohan - ja Kalle kertoo, että minkä marxin opinkappaleen olet ymmärtänyt väärin. Saattaa olla, että asian ymmärtämiseksi pitää pystyä luomaan kokonaiskuva useiden lauseiden mittaisesta tekstistä ja se saattaa olla ylivoimainen asia sinulle. Mutta kerrohan nyt, että millä marxin lausunnolla perustelet virheellisen väitteesi vai onko kysymyksessä puhdas valhe, jota eit pysty mitenkään perusteleen.
............
"Katsotaan nyt ensin, että uskaltaako meidän marx-tietäjänä itseään pitävä punikki vastata jotakin."
niin, eihäs se s.partacus ole mitään vielä vastannutkaan. ai niin vastashan se - perusteellisesti. oot sä kalle aika tollo.
s.partacus
27.5.2014 16:25:
"työn paljous, työn arvo ja hinta kohtaavat. Se siksi että tuotteet ovat täysimääräisesti työn tuotteita ja kokonaisuudessa arvo ja hinta kohtaavat."
Tässä kohtaa oli paha moka. Lukija huomasi ristiriidan heti pilkun jälkeen.
Väärä lausunto: "työn paljous, työn arvo ja hinta kohtaavat.....
Oikea lausunto: "työn paljous, tavaran arvo ja hinta kohtaavat.
Vastasin aloituksen ongelmaan tavaran arvosta suhteessa työn paljouteen (=työaika). Se on Marxin talousopin perusta.
Kun tarkastelemme todellisuutta, mitään muuta yhteyttä arvolle ei ole kuin työn paljous. Miksi? Koska tavarat ovat työn tuotteita raaka-aineiden hankkimisesta lähtien, siitä seuraa myös sellainen tosiasia, että tavaran arvossa täytyy olla tuottajan (työläisen) elämisentarvikkeiden arvo. Ellei tämä toteudu, tuottajat kuolevat sukupuuttoon.
Yksi vastaväittäjä on kritisoinut aloituksen teesiä työn arvonon puolesta onnistumatta kumoamaan sitä.
Odotan omalta osaltani todellista kumoamisyritystä.
Eiköhän selvitetä nyt vihdoinkin kirvesvarsien arvojen ongelma.
Laiska ja taitamaton työntekijä tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja samana päivänä samassa tuotantolaitoksessa samanlaisin työkaluin ja menetelmin ankera ja taitava tekee samanlaisen kirvesvarren 4 tunnissa.
Miten näiden kahden kirvesvarren arvot eroavat toisistaan ja millä marxin opinkappaleella perustelet asian?
......................
s.partacus
27.5.2014 16:25:
"Laiska/ahkera työ vaikuttaa sekin suoraan. Tuotetta kaksi aikayksikköä kauemmin näpräävä tienaa vähemmän kuin ahkera yksilö, koska markkinahinta on ideaalisessa painotetussa keskiarvossa tai lähellä sitä. Laiska tienaa vähemmän, ahkera enemmän.
Tuotannossa tapahtuu jatkuvasti teknologian kehitystä. Jälkeen jäänyt yritys jakaa pienempiä osinkoja kuin edistyneen teknologian yritys ja kehno yritys ennenpitkää menee konkurssiin. Laiska työ/vanhentunut teknologia eivät kannata."
Selkeästi esitetty.
Molemmissa tapauksissa tavaramäärä/kokonaistuotanto myydään arvostaan ja eroavuus koituu laiskan/kehnon teknologian tappioksi.
Marx "laiskan työ ei elätä" yksityis(yrittäjä)työläistä ja oikea "laiska" kapitalisti häviää ennenpitkää kilpailussa.
Et sitten vastaväittäjä karkaa väittelystä kuten kaksi kertaa olet aikaisemmin tehnyt.
Eiköhän selvitetä nyt vihdoinkin kirvesvarsien arvojen ongelma.
Laiska ja taitamaton työntekijä tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja samana päivänä samassa tuotantolaitoksessa samanlaisin työkaluin ja menetelmin ankera ja taitava tekee samanlaisen kirvesvarren 4 tunnissa.
Miten näiden kahden kirvesvarren arvot eroavat toisistaan ja millä marxin opinkappaleella perustelet asian?
Sinusta ei taida olla asiaa perustelemaan marxin oppien pohjalta mutta älä sure siillä ei siihen pysty myöskään erikoisnero s.partacus sillä hän ei ymmärrä marxin opeista edes peruskäsitteitä.
......................
"Tuotetta kaksi aikayksikköä kauemmin näpräävä tienaa vähemmän kuin ahkera yksilö, koska markkinahinta on ideaalisessa painotetussa keskiarvossa tai lähellä sitä."
Markkinahinnan ei tarvitse olla ideaalisessa keskihinnassa. Se voi olla mikä vaan niin että kehnoinkin tuottaja saa minimaalisen voiton.
Otetaan aloituksen Marx siteeraus " Marx: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" "
Olipa markkinahinta mikä tahansa, eroavuus työn tuottavuudessa laiskan miehen tai kehnon teknolgian yrityksessä tulee esiin.
Tavaramäärä ensinnäkin tulee myytyä arvostaan ja saatu rahamäärä vastaa arvoa.
Oletetaan että tuottajia tietylle tuotteelle/tuotannolle on sata erilaisilla tuottavuuksilla. Kehnoinkin saa minimaalista voittoa. Ahkerin mies/edistynein tuotanto saa paljon suurempaa voittoa ja voiton suhdelukua.
Miksi kehno saa vähiten voittoa? Hänen tavaransa arvo on korkeampi kuin edistyneen tuotannon. Hänen tavaran tuottamiseen kuluu enemmän työaikaa kuin edistyneellä tuottajalla. Rahamuodossa hänen tavaransa hinta on korkeampi kuin markkinahinta ja voidakseen tuottaa, muiden ehtojen ollessa entiset, hänen täytyy pudottaa voittonsa suhdelukua sekä voiton määrää voidakseen saada myytyä tuotteensa markkinoilla.
Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika:
Tavaramäärä myydään arvostaan ja hinta kohtaa arvon mutta tuottajat saavat pienempää tai suurempaa voittoa (eroavuus!).
Yksityisen tavaran arvo:
Jokaisen tuottajan tavaran arvo, siihen kulutettu työaika, on absoluuttisesti se mikä on ja se on markkina-arvon tai ideaalisen keskiarvon ylä- tai alapuolella.
Ristiriita:
Se on erilaiset voiton suhdeluvut ja erisuuruiset voiton määrät samanmääräisessä tavaramäärässä. Luonnollisesti ristiriita johtuu erisuuruisista yksittäisten tuottajien tavaroiden arvoista.
Katsoin Marxin arvoteorian kumoamisyrittäjän viestejä. Hän ei ymmärrä perukysymystä ja se on "tavaran arvo työn paljoudella mitattuna".
"
Katsoin Marxin arvoteorian kumoamisyrittäjän viestejä. Hän ei ymmärrä perukysymystä ja se on "tavaran arvo työn paljoudella mitattuna".
Katsos Kalle juuri sen ymmärtääkin sillä hän on ymmärtänyt sen, että miten marx määritteli tavaran arvon määräävän työn. Se ei nimittäin ole välttämättä tavaran valmistukseen tarvittu työmäärä. Mutta sitä ei tunnu palstan punanutut ymmärtävän sillä he eivät ymmärrä lukemaansa kuin korkeintaan yhden lauseen pätkissä ja silloin marxin opeista jää kokonaisuus hämärän peittoon.
Jos luulet marxin arvoteoriasta jotakin ymmärtäväsi niin vastaahan sitten tähän perustellen vastauksesi marxin oppien avulla:
"Laiska ja taitamaton työntekijä tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja samana päivänä samassa tuotantolaitoksessa samanlaisin työkaluin ja menetelmin ankera ja taitava tekee samanlaisen kirvesvarren 4 tunnissa.
Miten näiden kahden kirvesvarren arvot eroavat toisistaan ja millä marxin opinkappaleella perustelet asian?"
Sinusta ei taida olla asiaa perustelemaan marxin oppien pohjalta mutta älä sure siillä ei siihen pysty myöskään erikoisnero s.partacus sillä hänkään ei ymmärrä marxin opeista edes peruskäsitteitä.
......................
"Tavaramäärä ensinnäkin tulee myytyä arvostaan ja saatu rahamäärä vastaa arvoa."
Että tavaramäärä tulee myytyä arvostaan on mahdoton tietää sillä tavaran arvoa ei kukaan tiedä.
"Jokaisen tuottajan tavaran arvo"
Haloo, punikki. Ethän sinä ymmärrä marxista yhtään mitään. Jos samanlaisella tavaralla on useita tuottajia niin kaikkien heidän tekemät tavarat saman hintaisia!!
Haloo, punikki, etkö todellakaan ymmärrä marxista edes peruskäsitteitä. Sinun ei palstalla törkeästi valehtelevan erikoisneron s.partacus tavoin pitäsi mainita marxin oppeja edes sivulauseen alaviitteessä sillä tietosi niistä ovat kiltisti sanottuna erittäin rajalliset.
.................
Kolmannen kerran herra "antipunikki" karkasi vastaamasta. Tämänpäiväisissä kahdessa viestissään hän ei puutu lainkaan tavaran arvon sisältöön.
herra "antipunikki:
"Että tavaramäärä tulee myytyä arvostaan on mahdoton tietää sillä tavaran arvoa ei kukaan tiedä."
Tällä lausunnolla hän viitannee siihen, että tavarasta osa ei olisikaan työn tuote. Kun hän ei tunne arvoa, hän väittää työn osuutta vastaan tavaran luomisessa.
Hän pakenee aloituksen aiheesta.
Marxin työnarvo ja arvoteoria ei ole lainkaan vahingoittunut.
Höpöjä, punikki, miksi sinun pitää valehdella Kallen viestin sisällöstä?
Etkö pärjää Kallelle totuudessa pysymällä ja siksi yrität viedä sairasta aatettasi eteenpäin valheiden avulla.
"Tällä lausunnolla hän viitannee siihen, että tavarasta osa ei olisikaan työn tuote. "
Kalle ei viitanne mitenkään mihinkään. Sinun on aivan turha yrittää lukea jotakin Kallen viestyien rivien välistä sillä sinulla taitaa olla täysi työ ymmärtää edes se mitä riveillä lukee. Joten älä yrtitä mitään, mihin sinun kompetenssisi ei riitä.
Kalle sanoi vain, että tavaran arvoa ei pysty laskemaan - ei yhdenkään tavaran sillä raudan arvoa ei kukaan tiedä ja rautaa tarvitaan jokaisen tavaran valmmistuksessa joko materiaalina, työkaluna tai ainakin kuljetuskalustossa ja tehtaan betonilattian raudoitukseen.
Noin, koska kaikkien tavaroiden arvo riippuu raudan arvosta niin pystyäksemme selvittämään jokun tavaran arvo meiden tulee ensin tietää raudan arvo. Ja jotta asia ei olisi liian helppo niin voidaan mainita tässä yksi monista raudan arvo laskemista vaikeuttavista tekijöistä - se on raudan arvo sillä raudan arvo on riippuvainen kaikkien muiden tavaroiden mukana raudan arvosta. Siis raudan arvo riippuu raudan arvosta joten yritäpä nyt laskea raudan arvo. Ei taida onnistua.
................
Vastaväittäjän teesi "tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta " ei kelpaa ollenkaan. Ei vaikka se toistettaisiin tuhat kertaa.
Väite pitäisi todistaa ja tuoda esiin vaihtoehtoinen perusteltu näkemys.
Marx ei koskaan ole sanonut, että tavaran arvo ei ole riippuvainen sen tuottamiseen liittyvästä työajasta.
Marx: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan". Tämä on todellinen. Aitoa Marxia ja tosi. Muu on höpinää.
Eiköhän selvitetä nyt vihdoinkin kirvesvarsien arvojen ongelma.
Laiska ja taitamaton työntekijä tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja samana päivänä samassa tuotantolaitoksessa samanlaisin työkaluin ja menetelmin ankera ja taitava tekee samanlaisen kirvesvarren 4 tunnissa.
Miten näiden kahden kirvesvarren arvot eroavat toisistaan ja millä marxin opinkappaleella perustelet asian?
Sinusta ei taida olla asiaa perustelemaan marxin oppien pohjalta sillä et ymmärrä marxin opeista edes peruskäsitteitä. Et tiedä edes sitä, että miten tavaran arvo riippuu sen valmistukseen todellisuudessa tarvitusta työajasta - et tiedä sillä et ymmärrä marxin arvoteoriasta yhtään mitään sillä et ole ymmärtänyt edes tavaran arvon käsitettä.
Väitätkö vastaan, häh?
Kerrohan sitten jos kerran luulet tietäväsi, että miten tavaran valmistukseen todellisuudessa käytetty työaika vaikuttaa sen arvoon sekä perustele asiasi lainauksin marxin opeista.
Vittu, et pysty vai?
Etkö jo kohta jatkuvien selkäsaunojen jälkeen ala ymmärtämään, että miten heikot sinun tietosi ovat marxin arvoteoriasta. Osaat monta lausetta ulkomuistista mutta et pysty niitä soveltamaan käytäntöön. Olet siis kuin papukaija, joka toistaa oppimiaan lauseita ymmärtämättä niiden sisältöä.
Yritähän nyt vastata yllä oleviin kysymyksiin marxin oppeja lainaten ja näin osoitat palstalaisille ymmärtäneesi myös lukemaasi.
......................
Kuulehan punikki.
Kerrohan mikä marxin opinkappale sotii Kallen väitettä
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta" vastaan. Ja tietenkin lainaus marxin opinkappaleesta mukaan.
Mutta älä kuitenkaan tätä lainausta "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan ja kääntäen verrannollinen käytetyn työn tuotantovoimaan"käytä sillä se todistaa juuri Kallen olevan oikeassa. Mutta lauseen sisältö ei aukea ellei ole ymmärtänyt marxin määritelmää tavaran arvon määräävälle työlle. Jos sitä ei ole ymmärtänyt niin silloin ei ole ymmärtänyt mitään arvolaista.
Noin, osoitahan nyt väkevät marxin tietosi ja ymmärryksesi arvolain perusperiaateista kertomalla palstalla, että mikä marxin opinkappale sotii Kallen väitettä vastaan.
......................
Kuulehan punikki.
Kerrohan mikä marxin opinkappale sotii Kallen väitettä
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta" vastaan. Ja tietenkin lainaus marxin opinkappaleesta mukaan.
Mutta älä kuitenkaan tätä lainausta "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan ja kääntäen verrannollinen käytetyn työn tuotantovoimaan"käytä sillä se todistaa juuri Kallen olevan oikeassa. Mutta lauseen sisältö ei aukea ellei ole ymmärtänyt marxin määritelmää tavaran arvon määräävälle työlle. Jos sitä ei ole ymmärtänyt niin silloin ei ole ymmärtänyt mitään arvolaista.
Noin, osoitahan nyt väkevät marxin tietosi ja ymmärryksesi arvolain perusperiaateista kertomalla palstalla, että mikä marxin opinkappale sotii Kallen väitettä vastaan.
......................
Vastaväittäjä ei pääse pilkuistaan. Hän näkee ilmiön täysin irrallisena yleisistä yhteyksistään. Siispä perustelua, miksi tavaran arvo ei perustuisi sen tuottamiseen käytettyyn työaikaan, ei ole tullut. Kukaan ei ole vielä voinut perustella arvon ja työn ykseyden puuttumattomuutta.. Aikaa on ollut yli 140 vuotta.
Emme pääse puusta pidemmälle.
Annetaan vihjeen. Asiaan tulee ottaa 10 -20 vuoden taloudellinen ajanjakso.
Tavaratuotanto näet ei ole kerrallinen kahden tavaran vaihtuminen keskenään. Tavaratuotanto on jatkuva prosessi ja lainalaisuudet esiintyvät siinä.
Aloituksen väite -Marx: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" - pitää edelleen paikkansa.
Jos luulet marxin arvoteoriasta todella kotakin ymmärtäväsi niin kerrohan, että miten marx määritteli arvoa antavam työn.
Nimittäin marxin oppien mukaan vain tietty työ luo arvoa siitä johtuen 8 tuntia ja 16 tuntia valmistetut samanlaiset kirvesvarret ovat saman arvoisia. Jos tätä ei ymmärrä niin ei pitäisi puhua mitään marxin arvoteoriasta.
....................