103 nya husbyggare,chaufförer,frisörer,montörer mfl.utexaminerades idag.Alla svenskspråkiga ungdomar blir inte akademiker på de såkallade kvotplatserna som fennona alltid påstår.
Nya yrkesmän & kvinnor från INVEONs yrkesinstitut.
vanliga yrken
21110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Grattis ,vi behöver människor som utför de här vanliga jobben som gör att vardagen fungerar.
.......
Inveon? OK, jag var tvungen att kolla, vad det är för en skola. Men nu vet jag det. Grattis för alla utexaminerade.
Studenter och finare "yrken ",blir alltid så hyllade och omskrivna .Vanliga duunarejobbare står inte så högt i kurs.
Tyvärr kan man inte utbilda sig på svenska till tex målare. i Östnyland.Många drar sig för att skicka en som nyss slutat grundskolan till Österbotten,när gannarnas barn finskspråkiga har yrkesutbildning i samma stad.
Jag högaktar ungdomar som utbildar sig till vanliga traditionella yrken.Jag har i min familj ,husbyggare,målare,kokerska och långtradarchaufför.....alla har de fått arbete och kan försörja sig själv och sina familjer.
Hur skulle vårt samhälle se ut om alla bara utbildade sig till akademiker (och arbetslöshet ibland )vi kan inte bara pracka alla såkallade "skitjobb " på våra invandrare.
Visst delas det ut litet stipendier och en ros kanske.Annars blir de inte så ihågkomna.
Våra barn har gått i mammas och pappas fotspår,pappa kör "roskbil "samlar avfall.jag städar.Dottern är närvårdare och sonen serviceman på bostadsbolag.Alla våra jobb behövs och är viktiga.Rik blir man förstås inte,men man klarar sig.
............
Alla yrken är lika viktiga och värdefulla.
Om ingen tar hand om avfall och skit...då blir det katastrof.
Enros åt alla som nu är klara med examen.
Också en del av utexaminerade från yrkesskolor, eller yrkesinstitut heter det väl nuförtiden, har börjat använda mössor med tofs. Jag såg till exempel en nyutexaminerad ung flicka med en snygg grå mössa. Det är bra, de har säkert också förtjänat sina mössor.
Muistakaa nyt kuitenkin että esim."ankdam" väittää kuinka tavallinen suomalainen tarvitsee ruotsia että saa hyvän ammatin,ankdamille sellaiset ammatit kuin kuormurikuski tai maalari eivät ole mitään.
Tavallinen suomipoika tarvitsee ruotsia jotta voi palvella näitäkin ruotsinkielisestä koulusta valmistuneita, niinkö ?
Åtminstone de här ungdomarna har pluggat så mycket finska att de klarar av att betjäna sina finskspråkiga kunder.
Tänk hur ungdomarna som nu utexamineras har varit flitiga och studerat tre år. Det är en fin prestation och de är värda att hyllas. Hjärtliga gratulationer till alla som nu utexamineras!
Människor som gör vanliga nödvändiga arbeten i samhället har aldrig blivit uppskattade.
Tässä tämä klassikko:
"HBL:n kirjoituksessaan toimittaja Johanna Westman toteaa, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
(koko artikkeli luettavissa googlaamalla)
HBL, 18.1.2008:
"...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."
"...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..
Kansalliskielistrategian toimeenpano käynnistymässä
Julkaistu 7.3.2013 Päivitetty 28.3.2013
Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymän Kansalliskielistrategian toimeenpano käynnistyy. Oikeusministeriö aloittaa kansalliskielistrategian koordinoinnin käynnistämällä keskustelun strategian kannalta keskeisten toimijoiden kanssa sekä muodostamalla ministeriöiden yhdyshenkilöverkoston.
Strategian yleinen seurantavastuu on osoitettu oikeusministeriölle, ja tehtävää tullaan toteuttamaan avoimesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vastuu kansalliskielistrategian toimeenpanosta jakaantuu monen toimijan kesken. Tarkoituksena on perustaa valtioneuvoston kieliasioiden yhdyshenkilöverkosto strategian toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Strategiaan sisältyy myös mm. asenneilmapiiriin liittyviä osuuksia, jotka koskevat kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä laajasti.
Kansalliskielistrategia hyväksyttiin valtioneuvostossa periaatepäätöksen muodossa. Lajissaan strategia on ensimmäinen maassamme. Strategia on kehittämishanke. Se ilmaisee hallituksen tahdon kahden elinvoimaisen kansalliskielen säilyttämiseen pitkälle tulevaisuuteen ja kerää yhteen tarvittavia konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Valtioneuvosto suosittelee päätöksessään, että etenkin kaksikieliset kunnat ja kuntayhtymät ottaisivat käyttöön strategiaan sisältyvät työvälineet sekä muun muassa nimittävät johdon tueksi kansalliskieliyhdyshenkilön. Tärkeää on myös kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielilainsäädännön systemaattinen soveltaminen hallinnon prosesseissa. Myös eri toimijoiden roolia asenteiden muokkauksessa korostetaan. Keskeisenä asiana strategiassa on kielikylpyopetuksen kehittäminen.
Oikeusministeriön lakisääteinen tehtävä on vastata kielilainsäädännön täytäntöönpanon seurannasta, joten valtioneuvoston kansalliskielistrategian seuranta niveltyy luontevasti samaan kokonaisuuteen.
Kansalliskielistrategia on pääministerin saatekirjeellä jaettu laajasti eri viranomaisille ja tuomioistuimille.
Kansalliskielistrategia löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta. Julkaisua voi tilata oikeusministeriöstä Karin Hautamäeltä, [email protected].
Lisätietoja:
Johtaja Johanna Suurpää, puh. 02951 50534