"Oi Jumala, älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun edessäsi" (Ps. 143:2).
Tämä jae selittää, mistä psalmi puhuu; se on syntynyt Jumalan ankaran tuomion katselemisesta, joka ei voi eikä halua jättää syntiä rankaisematta. Sen vuoksi se, joka ei katso Jumalan tuomioon, ei pelkää. Se, joka ei pelkää, ei huuda armoa; se, joka ei huuda, ei myöskään sitä löydä. Sen vuoksi hurskaassa ihmisessä pitää aina olla pelkoa Jumalan tuomiota kohtaan vanhan ihmisen vuoksi, jonka vihollinen ja vastustaja Jumala on. Ja pelon ohella täytyy olla armon toivoa laupeuden tähden, joka on pelolle myötämielinen uuden ihmisen vuoksi, joka myös on vanhan ihmisen vastustaja ja sopusoinnussa Jumalan tuomion kanssa. Siten pysyvät pelko ja toivo yhdessä, ja samoin kuin Jumalan tuomio saa aikaan pelon, aiheuttaa pelko rukouksen, joka saavuttaa armon. Ja niin kauan kuin vanha ihminen elää, ei pelko, se on: sen ristiinnaulitseminen ja kuolettaminen, saisi loppua eikä lakata eikä Jumalan tuomio saisi unohtua. Se, joka elää ilman pelkoa, ristiä ja Jumalan tuomiota, ei elä oikein. Sellaisesta sanotaan Ps. 10:5 - 6: "Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; hän sanoo sydämessään: 'En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen'" (Luther).
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/teemat3a.htm
Tämä jae selittää, mistä psalmi puhuu; se on syntynyt Jumalan ankaran tuomion katselemisesta, joka ei voi eikä halua jättää syntiä rankaisematta. Sen vuoksi se, joka ei katso Jumalan tuomioon, ei pelkää. Se, joka ei pelkää, ei huuda armoa; se, joka ei huuda, ei myöskään sitä löydä. Sen vuoksi hurskaassa ihmisessä pitää aina olla pelkoa Jumalan tuomiota kohtaan vanhan ihmisen vuoksi, jonka vihollinen ja vastustaja Jumala on. Ja pelon ohella täytyy olla armon toivoa laupeuden tähden, joka on pelolle myötämielinen uuden ihmisen vuoksi, joka myös on vanhan ihmisen vastustaja ja sopusoinnussa Jumalan tuomion kanssa. Siten pysyvät pelko ja toivo yhdessä, ja samoin kuin Jumalan tuomio saa aikaan pelon, aiheuttaa pelko rukouksen, joka saavuttaa armon. Ja niin kauan kuin vanha ihminen elää, ei pelko, se on: sen ristiinnaulitseminen ja kuolettaminen, saisi loppua eikä lakata eikä Jumalan tuomio saisi unohtua. Se, joka elää ilman pelkoa, ristiä ja Jumalan tuomiota, ei elä oikein. Sellaisesta sanotaan Ps. 10:5 - 6: "Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; hän sanoo sydämessään: 'En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen'" (Luther).
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/teemat3a.htm
Vastaukset 6
Vanhimmat
Davidin Psalmi.
Herra! kuule minun rukoukseni, ota anomiseni korviis, sinun totuutes tähden, kuule minua sinun vanhurskautes tähden,
Ja älä käy tuomiolle palvelias kanssa; sillä ei yksikään elävä ole vakaa sinun edessäs.
Sillä vihollinen* vainoo minun sieluani, ja lyö minun elämäni rikki maahan asti: hän panee minun pimeyteen, niinkuin kuolleet maailmassa.
Minun henkeni on minussa ahdistettu: sydämeni on minussa kulutettu.
Minä muistelen entisiä aikoja: minä ajattelen kaikkia sinun tekojas, ja tutkistelen sinun kättes töitä.
Minä levitän käteni sinun puolees: minun sieluni janoo sinua, niinkuin karkia maa*, Sela!
Eipä aikaakaan kun suomalaiset vielä oppivat rukoilemaan.
Herra! kuule minun rukoukseni, ota anomiseni korviis, sinun totuutes tähden, kuule minua sinun vanhurskautes tähden,
Se aika on lähellä.
Herra, armahda tätä uppiniskaista kansaa.
'Nyt on useita, jotka haluavat määrätä Jumalalle päämaalin, tavan, ajan ja mitan, ja ikään kuin itse ehdottavat hänelle, miten haluavat itseään autettavan. Jos ei käy juuri niin, joutuvat he epätoivoon tai hakevat apua muualta, jos jaksavat. He eivät odota Jumalaa, vaan Jumalan pitäisi odottaa heitä ja olla heti valmis, eikä hän saisi auttaa toisin kuin he ovat esittäneet. Mutta ne, jotka odottavat Jumalaa, pyytävät armoa, mutta jättävät Jumalan hyvän tahdon varaan, miten, missä ja milloin hän auttaa heitä. He eivät epäile apua. Mutta he eivät myöskään määrittele sitä, vaan jättävät sen Jumalan määriteltäväksi ja nimitettäväksi, myös siinä tapauksessa, että se viipyisi mittaamattoman kauan. Mutta se, joka antaa avulle määrätyn nimen, ei saa sitä, koska hän ei odota eikä kärsi Jumalan neuvoa, tahtoa ja viivyttelyä (Luther).
'Ja älä käy tuomiolle palvelias kanssa; sillä ei yksikään elävä ole vakaa sinun edessäs.'