Ylioppilaskokeet suomeksi ja ruotsiksi?

Ruotsinkielisessä ylioppilaskirjoituksessa käytetään löysempiä arvostelukriteerejä ja heidän oma Yo-lautakunta on itsenäinen elin, vapaa tekemään omia muutoksia arvosteluasteikkoon.

Ei sillä ole niin merkitystä, että onko samanlainen, vaan sillä, että hur-reilla on omat yo-sensorinsa, jotka arvostelevat löysemmillä kriteereillä hur-rien kokeet.

Kansainvälisten oppimistuloksia mittaavien PISA-testien mukaan ruotsinkieliset ovat n. vuoden suomenkielisiä perässä oppimisessa. Kolmessa lukiovuodessa ruotsinkielisten oppimisnopeus muka kasvaa kuin taikasauvan iskusta (4/3 - 8/9)/(8/9) = 0,5 eli 50 prosenttia! Siis joka ikisenä päivänä luokioaikana ruotsinkielinen muka oppii keskimäärin 1,5 kertaisella nopeudella verrattuna yläasteen oppimisnopeuteensa. Huomattavasti uskottavampi selitys on siis se, että ruotsinkielisen yo-sensorit arvostelevat löysemmin.

Missä surut EIVÄT etuilisi, jos vain mahdollisuus annetaan!?

Ruotsinkielisillä on ihan samat Yo-kokeet. Kysymykset ja aiheet ovat käännetyt suomenkielisistä versioista. Ja melkein joka vuosi käännöksissä huomaa jälkikäteen virheitä jotka tekevät ruotsinkielisille ongelmaratkaisut mahdottomiksi. Hyvin harvoin näitä Yo-lautakunnan tekemiä mokia kompensoidaan ruotsinkielisille opilaille millään tavalla. Eihän se ole oppilaiden virhe ellei edes lautakunta itse pysty tarkastamaan että ehdot molemille ryhmille ovat samat.
Lautakunnassa on ruotsinkieliseiä jäseneitä. On suomenkielisiä sensoreita kautta maata ja on ruotsinkielisiä sensoreita. Kaikilla sensoreilla on täysin samat ohjeet miten kokeet arvioidaan.
Ainut aihe missä kokeet eroavat ovat suomenkielisillä ruotsinkielen ja ruotsinkielisillä suomenkielen kokeet. Suomenkielisten vaatimukset A ruotsissa vastaavat suurin piirtein sitä asteikkoa jota käytetään ruotsinkielisten B tason suomenkielenkokeissa. Eli ruotsinkielisiltä vaaditaan paremmat kielitaidot kuin suomenkielisiltä että saisivat saman arvosanan.

Totta kait suomenruotsalaiset saavat löysemmät kriteerit yo-kirjoituksissa. Lisäksi heille on AINA tarjolla yliopistopaikka, kirjoitusten jälkeen. On paljon yo-paikkoja vapaana, vaikka niitä ei täytetä. Toisin on suomen kielisten kohdalla, kova kilpailu, tenttikurssit, ja muut esteet ylitettävänä. Suomenruotsalainen on kaikessa etuoikeutettu.