Tietoalojen liiton rahoitusseminaarissa eilen puhunut Goldman Sachsin Casper von Koskull lopettaisi ruikutuksen pahoista ulkomaan yritysostajista ja heittäisi pallon suomalaisyrityksille itselleen. Hänen mukaansa ulkomaalaiset yritykset kun eivät tule tänne yrityksiä lakkauttamaan vaan etsimään uutta teknologiaa ja osaamista.
Hän korostaa, ettei yrityskauppa ole suinkaan ostetun yhtiön elämän loppu vaan useissa tapauksissa alku ja varteenotettava vaihtoehto kansainvälistymään pyrkivälle yritykselle. Hänen mukaansa suomalaisten onkin nyt tehtävä itsestään houkuttelevia parhaille mahdollisille partnereille. Hyvästä yhtiöstä maksetaan myös hyvät rahat.
Pari viikkoa sitten Talouselämässä todistettiin Koskullin väittämät todeksi useammallakin suulla. ABB on oiva esimerkki siitä, etteivät kaikki tule tänne viedäkseen suomalaista tuotantoa Kiinaan, vaan tilanne voi olla täysin päinvastainenkin. Ruotsalaisen Asean vuonna 1987 ostaman Strömbergin eli nykyinen Suomen ABB:n suurimmaksi yksittäiseksi vientimaaksi nousee tänä vuonna Kiina.
Hämärästi muistan millaisen metelin vanhan ja perinteikkään kansalaisomaisuuden myynti kaiken kukkuraksi vielä Ruotsiin aikoinaan synnytti. Totuus on kuitenkin se, että yhtiö on kasvanut kolminkertaiseksi Strömbergin ajoistaan, mikä tuskin olisi ollut mahdollista ilman uuden omistajan tukea.
Koskull ei ole mikään tytäryhtiötalouden saarnamies, mutta joskus tyttären rooli on suomalaisyritykselle se ainut vaihtoehto.
"Parempi, että on tytäryhtiöitä, kuin se, ettei ole mitään yhtiöitä", hän totesi.
Hän korostaa, ettei yrityskauppa ole suinkaan ostetun yhtiön elämän loppu vaan useissa tapauksissa alku ja varteenotettava vaihtoehto kansainvälistymään pyrkivälle yritykselle. Hänen mukaansa suomalaisten onkin nyt tehtävä itsestään houkuttelevia parhaille mahdollisille partnereille. Hyvästä yhtiöstä maksetaan myös hyvät rahat.
Pari viikkoa sitten Talouselämässä todistettiin Koskullin väittämät todeksi useammallakin suulla. ABB on oiva esimerkki siitä, etteivät kaikki tule tänne viedäkseen suomalaista tuotantoa Kiinaan, vaan tilanne voi olla täysin päinvastainenkin. Ruotsalaisen Asean vuonna 1987 ostaman Strömbergin eli nykyinen Suomen ABB:n suurimmaksi yksittäiseksi vientimaaksi nousee tänä vuonna Kiina.
Hämärästi muistan millaisen metelin vanhan ja perinteikkään kansalaisomaisuuden myynti kaiken kukkuraksi vielä Ruotsiin aikoinaan synnytti. Totuus on kuitenkin se, että yhtiö on kasvanut kolminkertaiseksi Strömbergin ajoistaan, mikä tuskin olisi ollut mahdollista ilman uuden omistajan tukea.
Koskull ei ole mikään tytäryhtiötalouden saarnamies, mutta joskus tyttären rooli on suomalaisyritykselle se ainut vaihtoehto.
"Parempi, että on tytäryhtiöitä, kuin se, ettei ole mitään yhtiöitä", hän totesi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vain osoitus hallitsemattomasta globalisaatiosta, jonka lopputuloksena rahaa valuu Suomesta ulos vauhdilla, ulosmenevä osa taitaa olla jo lähes 50% kaikesta maassa jaetusta osingosta. Sitä en osaa suhteuttaa, miten ulosmenevä summa verautuu täällä maksettaviin palkkoihin, ehkä joku osaa?
Helppo heittää globalisaatio-sana sen kummemmin ajattelematta kaikkeen vellovaan keskusteluun. Sen sanominen ikäänkuin legitimisoi kaiken järjettömyyden, mitä sen yhteydessä sanoo.
Tuostahan saa sen kuvan että puolet osinkotuotoista menee ulos suomesta ja sitten suomeen ei tule yhtään osinkotuloa muualta.
Rajoittunutta?