mietittävää

Alla vähän ajatuksia parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevasta
hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta.


Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko
EIKÄ MIKÄÄN (VIELÄKÄÄN) MUUTTUNUT…

Hallituksen syyskuun lopulla eduskunnalle antamasta turvallisuus- ja
puolustuspoliittisesta selonteosta nousivat eniten julkisuuteen päätös
lykätä Ottawan henkilömiinat kieltävän sopimuksen hyväksymistä tällä kertaa
vuoteen 2012 sekä "kaikki mahdollisuudet auki jättävä" Nato-linjaus. Mutta
mitä muuta kyseinen asiakirja pitää sisällään? Ensisijaisesti se jatkaa
1990-luvun lopulla ja vuonna 2001 hyväksyttyjen edeltäjiensä linjalla:
turvallisuuspolitiikan teorialla ja käytännöllä ei edelleenkään tunnu juuri
olevan tekemistä toistensa kanssa.

Lähtökohdaksi otetaan se, että "Suomen alueiden vakaus on vuoden 2001
selonteon jälkeen vahvistunut" (selonteon ensimmäiset sanat) ja
"tavanomaisen sodan uhka on etenkin Euroopassa väistynyt". Sen sijaan
turvallisuuden uhkat ovat nykyään toisenlaisia: selonteon mukaan "Suomen
sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden riippuvuus laajasta kansainvälisestä
tilanteesta on globalisaation myötä voimistunut. Keskeisiä turvallisuuteen
vaikuttavia uhkia ovat terrorismi, joukkotuhoaseiden leviämisen ja käytön
uhka, alueelliset konfliktit ja sotilaallinen voimankäyttö, järjestäytynyt
rikollisuus, huumeet ja ihmiskauppa, taloudelliset ja teknologiset riskit,
ympäristöongelmat, väestönkasvu, väestöliikkeet ja epidemiat."

Tämä analyysi on tietenkin sinänsä ihan järkevää. Ongelmat tulevat
kuitenkin siinä vaiheessa, kun siirrytään käytännön "kehittämis- ja
voimavaratarpeisiin", jolloin selonteon logiikka asettuu lievästi
kyseenalaiseen valoon. Vaikkei Suomeen kohdistukaan sotilaallista uhkaa ja
lähialueet ovat vakautuneet, armeijan varustamista jatketaan ikään kuin
näin ei olisikaan asian laita. Selonteossa kerrotaan vaikkapa, että
"operatiivisten valmiusjoukkojen tulivoimaa ja liikkuvuutta kehitetään
hankkimalla panssaroituja kranaatinheitinajoneuvoja ja panssaroitua
kuljetuskalustoa", "Leopold 2 -panssarivaunut, CV9030 -taisteluajoneuvot ja
panssarintorjuntaohjukset otetaan operatiiviseen käyttöön", "maavoimien
iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen
ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen", "ilmavoimille luodaan
kyky ilmasta-maahan toimintaan" (suomeksi Hornetit varustetaan
täsmäpommeilla) ja laaja asevelvollisuus säilytetään.

Asevelvollisuusjärjestelmää ei todellakaan lähivuosina olla merkittävästi
uudistamassa. Selonteon mukaan "koko maan puolustaminen voidaan toteuttaa
vain yleiseen asevelvollisuuteen perustuen". Lisäksi asevelvollisuuden
avulla saadaan "laadukasta henkilöstöä" ja "maanpuolustusvelvoite jakautuu
tasapuolisesti koko yhteiskuntaan". Avoimeksi jää kuitenkin, mikä on se
uhkakuva, jonka takia kaikkien nuorten miesten sotilaallinen kouluttaminen
on tarpeellista. Itse asiassa ainoaa sotilaallista "uhkamallia", jossa
asevelvollisuusarmeijalla voisi kuvitella olevan sotilaallista merkitystä,
laajamittaista hyökkäystä Suomea vastaan "tavanomaisilla aseilla", ei
selonteossa enää mainita. Siis kaikkien miesten kouluttamiseen perustuvaa
asevelvollisuutta aiotaan pitää yllä, vaikkei kukaan enää vakavasti pysty
edes kuvittelemaan tilannetta, jossa sitä saatettaisiin tarvita.

Perusteet laajan asevelvollisuuden ylläpitämiselle ovat siis muita kuin
sotilaallisia. Itse asiassa selonteossakin sanotaan: "Samalla
(asevelvollisuus) luo pohjan kansalaisten vahvalle maanpuolustustahdolle ja
sitoutumiselle maanpuolustukseen sekä takaa puolustusvoimien toiminnan
läpinäkyvyyden koko yhteiskunnassa." Toisin sanoen asevelvollisuutta
pidetään yllä, jotta ihmiset suhtautuisivat myönteisesti armeijaan. Jotakin
asevelvollisuudenkin suhteen kuitenkin ollaan tekemässä, sillä reservi
aiotaan pienentää vuoteen 2008 mennessä noin 350.000:een sotilaaseen, jotka
jaetaan kahteen kastiin: 100.000 sotilaan operatiivisiin (armeijan
eliittiä, jolla "luodaan puolustuksen painopiste") ja 250.000 sotilaan
alueellisiin joukkoihin. Selonteossa ei huomatakseni kerrota, millä tavalla
pienentäminen toteutetaan, mutta samalla viikolla selonteon kanssa
ilmestyneen Ruotuväki-lehden mukaan asia hoituu ikäluokkien pienenemisen ja
"tiukentuvan ennakkokarsinnan" myötä. Sotilaallisesti koulutettavien osuus
miespuolisesta ikäluokasta tullee siis kuitenkin jonkun verran laskemaan
nykyisestä reilusta 80 prosentista.

Sanat ja teot eivät osu kovinkaan hyvin kohdalleen myöskään silloin, kun
käsitellään kansainvälisiä aseriisuntasopimuksia. Selonteossa todetaan
vaikkapa, että tavanomaisia aseita rajoittava TAE-sopimus "lisää Euroopan
turvallisuutta". Kaksi virkettä myöhemmin taas: "Suomella ei ole tässä
vaiheessa aihetta harkita liittymistä TAE-sopimukseen.

Ongelmat sovittaa yhteen teoriaa ja käytäntöä jatkuvat edelleen muita kuin
sotilaallisia turvallisuusuhkia käsiteltäessä - tosin päinvastoin
käännettynä. Jos sotilaallisia uhkia vastaan aiotaan varautua vaikkei niitä
nähdä olevan olemassakaan, muiden selonteossa mainittujen uhkakuvien
kohdalla asia näyttää selonteossa usein olevan päinvastoin: uhkat
tunnustetaan mutta toimenpiteet niiden torjumiseksi jäävät sitten
vähäisemmiksi.

Hyvä esimerkki tästä on ympäristöuhkien käsittely. Määriteltäessä
turvallisuuden uhkia selonteossa mainitaan sekä "äkillisesti
onnettomuuksina ilmenevät" että "vähitellen kertyvät, hiipivät uhat", kuten
ilmastonmuutos, josta todetaan: "Ilmakehän muutokset, erityisesti
kasvihuoneilmiö ja otsonikerroksen oheneminen, ovat suuri, ihmiskunnalle
ennen kokematon uhka." Kuitenkin kun selonteon loppupuolella siirrytään
käytäntöön, ainoina konkreettisena toimenpiteinä ympäristöuhkien
torjumiseksi mainitaan öljyntorjuntaan sopivan monitoimimurtajan
hankkiminen sekä öljynkeräyslaitteiden asentaminen kahteen rajavartioston
vartiolaivaan.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ei siis parhaalla
tahdollaankaan voi sanoa tuovan uusia tuulia aihetta koskevaan suomalaiseen
politikointiin. Tosin eipä sitä ehkä kenenkään kannattanut odottaakaan.

HUOM! tämä ei ole omaa tekstiäni- vaan "copy paste" menetelmällä julkisuuteen tuotu.